Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö"

Transkriptio

1 Äyräpään luento 2007 Markku Laakso Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö D iabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana kaikkialla maailmassa erityisesti ylipainon, runsasenergiaisen ruokavalion ja vähäisen liikunnan yleistyessä. Valtaosa diabeetikoista (noin %) sairastaa tyypin 2 diabetesta. On arvioitu, että seuraavien kymmenen vuoden aikana tyypin 2 diabeetikkojen määrä maailmassa kaksinkertaistuu. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on maassamme länsieurooppalaista tasoa (noin 10 % väestöstä) mutta tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys maailman suurin (noin 1 %). Viitteitä siitä, että diabetes todella yleistyy, olemme saaneet käynnissä olevasta tutkimuksestamme. Tähän mennessä tutkituista kuopiolaisesta vuotiaasta miehestä 14,1 % sairastaa diabetesta (aikaisemmin todettuja diabeetikkoja 7,6 % ja tutkimuksessa todettuja 6,5 %). Tutkimuksen kestettyä tähän mennessä vähän yli kaksi vuotta on glukoosirasituskokeessa löydettyjen uusien diabeetikkojen osuus lisääntynyt 4,3 %:sta 6,5 %:iin. Lievät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat aineistossa vieläkin yleisempiä, sillä verenglukoosin suurentunut paastoarvo (impaired fasting glucose) tai heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tolerance) todettiin 26,2 %:lla tutkittavista. T yypin 2 diabeteksen epidemiaa näyttää kaikkialla maailmassa edeltävän liikapainon huomattava yleistyminen. Koska tyypin 2 diabetekseen liittyy moninkertainen sydän- ja Duodecim 2007;123: verisuonisairauksien riski (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, alaraajojen valtimotauti), seuraa diabetesepidemiaa vuoden viiveellä väistämättä sydänsairauksien huomattava lisääntyminen. Yhdysvalloissa onkin arvioitu, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys väestössä saattaa jopa alkaa uudelleen kasvaa tyypin 2 diabeteksen jatkuvasti yleistyessä. Tämä kehitys on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Jos tyypin diabeteksen esiintyvyys eri länsimaiden väestöissä on keskimäärin 5 10 %, niin lievemmät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat vieläkin yleisempiä (esiintyvyys noin %). Sydänsairauksien vaara on niillä, joille ei vielä ole kehittynyt diabetesta, myös noin kaksinkertainen verrattuna niihin, joiden glukoosinsieto on täysin normaali. Tyypin 2 diabetes on periytyvä sairaus, mutta periytymistapa ei noudata Mendelin lakeja. Periytyvyyden puolesta puhuvat monet seikat. Tyypin 2 diabetes kasautuu joihinkin perheisiin, ja sen periytyvyys on voimakkaampi monotsygoottisilla kaksosilla verrattuna ditsygoottisiin. Lisäksi sairauden esiintyvyydessä on suuria eroja väestöjen välillä. Esimerkiksi kiinalaisilla tyypin 2 diabetesta esiintyy vähän (noin 3 % väestöstä), kun taas Pima-intiaaneilla yli puolet aikuisista sairastaa sitä. Mistä tyypin 2 diabeteksen epidemia johtuu? Perimämme ei voi muuttua parissa vuosikymmenessä, siihen tarvitaan tuhansia vuosia. Sen sijaan elinympäristömme ja elintapamme ovat muuttuneet olennaisesti parissa vuosikymmenes 2195

2 sä. Tyypin 2 diabeteksen syntyyn tarvitaan useiden riskigeenien yhteisvaikutus ympäristömme ja elintapojemme kanssa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että tyypin 2 diabetes kehittyy ympäristö- ja elintapojen muuttuessa epäedulliseen suuntaan niille henkilöille, joilla on geneettinen alttius tähän sairauteen. Diabeteksesta tunnetaan myös yhden geenin aiheuttamia sairausmuotoja, joista tunnetuin on ns. MODY (maturity onset diabetes of the young). Se kuvattiin ensimmäisen kerran luvulla. MODY alkaa tavallisesti alle 25 vuoden iässä, eikä siihen liity ketoasidoosia eikä välttämätöntä insuliinihoidon tarvetta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti. Tämän diabetesmuodon geneettinen perusta alkoi selvitä 1990-luvulla (Bell ja Polonsky 2001). Tähän mennessä on löydetty kuusi eri geeniä, jotka aiheuttavat tätä sairautta (MODY1 6). MODY on lähes ainut diabetesmuoto (3 5 % kaikista tapauksista), joka voidaan yksikäsitteisesti määritellä, koska diagnoosi perustuu DA-analyysiin. Vaikka diabeteksen monogeeniset alamuodot ovat varsin harvinaisia, on niiden tutkimus auttanut olennaisella tavalla ymmärtämään myös tyypin 2 diabeteksen etiologiaa ja patofysiologiaa sekä erityisesti insuliininerityksen häiriöiden mekanismeja. Tässä käsittelen yhden geenin aiheuttamia diabetesmuotoja ja tyypin 2 diabetesta. Katsaus ei pyri olemaan kattava, vaan se painottuu pääosin siihen tutkimukseen, jossa olen ollut itse mukana. Glukoosipitoisuuden säätelyn häiriöt Glukoosi on elämälle välttämätön energianlähde. Se on peräisin ravinnon hiilihydraateista, varastoituneen glykogeenin hajoamisesta tai maksan glukoosituotannosta. Glukoosin pitoisuutta verenkierrossa säätelee elimistömme»glukoositermostaatti», jonka tarkoituksena on pitää glukoosi normaalialueella hypo- ja hyperglykemian haitallisten vaikutusten välttämiseksi (kuva 1). Plasman glukoosipitoisuuden pienentyessä äkillisesti alle arvon 3 mmol/l käynnistyvät monet aineenvaihdunnan mekanismit, jotka pyrkivät palauttamaan pitoisuuden normaaliksi. Insuliinin eritys vähenee, glukoosin uudismuodostus kiihtyy Plasmanglukoosin paastoarvo (mmol/l) Diabetes 8 Insuliinin eritys 7 6 Suurentunut paastoarvo (IFG) 5 4 ormoglykemia Hypoglykemia Glukoosin tuotto, glykogeenin hajotus Kuva 1. Glukoosipitoisuuden säätely. ja glykogeenin hajoaminen glukoosiksi lisääntyy. Lisäksi insuliinin vastavaikuttajahormonien (glukagoni, adrenaliini, noradrenaliini, kortisoli, kasvuhormoni) pitoisuudet lisääntyvät. Glukoosipitoisuuden kasvaessa insuliinineritys lisääntyy, glukoosia varastoituu glykogeeniksi maksassa ja lihaksessa ja glukoosin uudismuodostus vähenee. Pitkään kestävässä hyperglykemiassa insuliinineritys ja insuliiniherkkyys vähenevät, mikä pahentaa edelleen hyperglykemiaa. Haiman insuliinineritys on tarkan säätelyn alainen. Tärkein insuliininerityksen säätelijä on glukoosi, joka fosforyloituu haiman beetasoluissa glukoosi-6-fosfaatiksi. Viimeksi mainitun metaboloituminen suurentaa solunsisäistä ATP/ADP-suhdetta, jolloin ATP:stä riippuvaiset kaliumkanavat sulkeutuvat ja beetasolun solukalvo depolarisoituu. Tämä puolestaan johtaa solukalvon kalsiumkanavien avautumiseen, kalsiumin virtaamiseen solunulkoisesta tilasta solun sisälle ja tätä kautta insuliinin erittymiseen beetasoluista. Insuliinineritystä voivat stimuloida myös aminohapot ja suolistohormonit. Hypo- ja hyperglykemia voivat johtua joko hankinnaisista tai perinnöllisistä syistä. Hypoglykemian tärkeä perinnöllinen syy on synnynnäinen hyperinsulismi (congenital hyperinsulinism, persistent hyperinsulinemic hypoglycemia). Hyperglykemian perinnöllisiä syitä taas ovat yhden geenin virheistä johtuvat diabetesmuodot, kuten MODY ja usean geenin alttiusvaikutuksesta johtuva tyypin 2 diabetes M. Laakso

3 Glukokinaasigeenin mutaatioiden kahdet kasvot: hypoglykemia ja diabetes Haimasaarekkeiden glukokinaasiaktiivisuus (%) 100 Y214C Glukokinaasia voidaan pitää elimistön tärkeimpänä»glukoosisensorina». Se säätelee beetasoluissa glukoosin muuttumista glukoosi-6- fosfaatiksi. Entsyymi aktivoituu plasman glukoosipitoisuuden ylittäessä arvon 5 mmol/l ja inaktivoituu pitoisuuksissa alle 3 mmol/l. Glukokinaasia koodaavan geenin mutaatiot voivat aiheuttaa joko diabeteksen (MODY2) tai hypoglykemian, joten saman geenin mutaatioilla saattaa olla vastakkaiset vaikutukset. Synnynnäinen hyperinsulinismi johtuu mutaatioista useissa geeneissä, joita Hanna Huopio on selvittänyt väitöskirjatyössään. äistä tärkeimmät ovat sulfonyyliureareseptori 1 (SUR1; sitä koodaa geeni ABCC8) ja Kir6.2 (koodaava geeni KCJ11). e ovat ATP:stä riippuvaisia kaliumkanavageenejä, jotka koostuvat neljän SUR1- proteiinin ja neljän Kir6.2-proteiinin muodostamasta oktameerista. Lisäksi mm. glukokinaasia ja glutamaattidehydrogenaasia koodaavien geenien mutaatiot voivat aiheuttaa synnynnäisen hyperinsulismin (Huopio ym. 2005). Ohimenevää insuliinin liikaeritystä saattavat aiheuttaa myös muut geenit. Suomalaisilta vastasyntyneiltä on löytynyt mutaatioita kaikissa edellä mainituissa geeneissä lukuun ottamatta glutamaattidehydrogenaasia koodittavaa geeniä. ABCC8-, KCJ11- ja glukokinaasigeenit voivat aiheuttaa sekä vastasyntyneen hypoglykemiaa että diabetesta mutaation ja sen sijainnin mukaan. Potilastapaus. Vastasyntyneellä todettiin hypoglykemia ja hyperinsulinemia, joka reagoi huonosti glukoosi-infuusioon ja muuhun lääkitykseen. Kahden kuukauden iässä hänelle tehtiin haiman poisto (80 %), joka ei kuitenkaan korjannut hypoglykemiataipumusta. Potilaalle kehittyi alle yhden vuoden iässä EEG:n perusteella vakava aivovaurio. Suurin elämän aikana mitattu verenglukoosiarvo oli 2,9 mmol/l kaikesta lääkityksestä huolimatta. Potilas joutui olemaan koko elämänsä ajan sairaalassa ja menehtyi keuhkokuumeeseen 28-vuotiaana. Löysimme potilaalta glukokinaasigeenin pistemutaation (Y214C), joka aiheutti glukokinaasigeenin normaalia suuremman aktivaation (aktivoiva mutaatio) (Cuesta-Munoz ym. 2004). ormaalisti glukoosipitoisuus 5 mmol/l aiheuttaa haiman insuliininerityksen selvän lisääntymisen, mutta edellä kuvattu mutaatio lisäsi ~4,5 mmol/l 40 ~0,8 mmol/l 20 ormaali Plasman glukoosipitoisuus (mmol/l) Kuva 2. Haiman insuliinineritystä säätelevä plasman glukoosipitoisuus terveellä henkilöllä ja potilaalla, jolla oli glukokinaasigeenin mutaatio Y214C (Cuesta-Munoz ym. 2004). insuliinineritystä jo glukoosipitoisuudella 0,8 mmol/l (kuva 2). Tämä selittää varsin hyvin potilaan koko elämän ajan jatkuneen vaikean hypoglykemian. Miten glukokinaasigeenin mutaatiot aiheuttavat diabetesta? äissä tapauksissa mutaatio muuttaa glukokinaasientsyymiä siten, että insuliinin erittyminen edellyttää normaalia suurempaa glukoosipitoisuutta. Tällöin glukoosin stimuloiman insuliininerityksen annos-vastekuvaaja siirtyy oikealle, kun se hypoglykemiaa aiheuttavien mutaatioiden seurauksena siirtyy vasemmalle. Tämän vuoksi glukokinaasimutaatioista johtuva diabetes (MODY2) johtuu aina insuliininerityksen vähäisyydestä glukoosipitoisuuteen suhteutettuna. Glukokinaasiproteiinin rakenne tunnetaan, ja tiedetään varsin tarkkaan, milloin mutaation seurauksena syntyy MODY2 ja milloin synnynnäinen hyperinsulismi. Jos mutaatio aiheuttaa muutoksen glukokinaasiproteiinissa glukoosin (yleisin muoto), ATP:n tai magnesiumin sitoutumiskohdissa, on seurauksena diabetes. Mutaatiot, jotka vaikuttavat glukokinaasigeenin allosteeriseen aktivaatiopaikkaan, aiheuttavat puolestaan synnynnäisen hyperinsulismin (kuva 3). Toisin sanoen saman geenin eri mutaatiot voivat johtaa aivan erilaiseen glukoosiaineenvaihdunnan sairauteen hypoglykemiaan tai diabetekseen. Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö 2197

4 Y214C Allosteerinen aktivaatiokohta Hypoglykemiaa aiheuttavat mutaatiot Glukoosi Magnesium ATP MODY2:ta aiheuttavat mutaatiot Kuva 3. Glukokinaasiproteiinin rakenne. MODY2-diabetesta aiheuttavat mutaatiot sijaitsevat glukokinaasimolekyylin glukoosia, magnesiumia tai ATP:tä sitovalla alueella. Hypoglykemiaa aiheuttavat mutaatiot (esimerkkinä Y214C) sijaitsevat allosteerisella aktivaatiokohdalla. Hypoglykemia muuttuu diabetekseksi Hanna Huopio kuvasi pistemutaation (E1506K) ABCC8-geenissä tutkiessaan synnynnäisen hyperinsulismin syitä (Huopio ym ja 2003). Erikoista indeksipotilaan sukupuussa oli se, että usein toisella vanhemmista oli diabetes, joka oli alkanut keski-iässä (tavallisesti 40 ikävuoden jälkeen) (kuva 4). Tämä havainto johti aikuisikäisten sukulaisten tarkempiin tutkimuksiin, ja ne osoittivat, että mutaation heterotsygoottisilta kantajilta puuttui kokonaan ensimmäisen vaiheen insuliinineritys. Myös raskausdiabetes oli varsin tavallista, kuten on todettu myös MODYpotilailla. Insuliiniherkkyys»clamp»-tekniikalla mitattuna oli sen sijaan täysin normaali, jos tutkittavalla ei ollut diabetesta, eikä insuliiniherkkyys ollut merkitsevästi huonontunut diabeetikoillakaan. Mielenkiintoista tässä suvussa oli se, että vaikka joiltakin henkilöiltä puuttui kokonaan ensimmäisen vaiheen insuliinineritys, he eivät saaneet diabetesta, jos he olivat insuliiniherkkiä ja normaalipainoisia. Sen sijaan niille, joiden insuliiniherkkyys vähentyi mm. painon lisääntymisen vuoksi, kehittyi diabetes. äin ollen tutkitussa suvussa suuri insuliiniherkkyys kompensoi insuliinin puutosta. Vasta insuliiniherkkyyden olennainen vähentyminen esimerkiksi ikääntymisen tai painonnousun seurauksena johti diabetekseen. Tämä diabeteksen kehityskulku on vastakkainen yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan tyypin 2 diabetes kehittyy silloin, kun haima ei pysty enää»kompensoimaan» lisääntyneellä insuliininerityksellä insuliinin puutteellista vaikutusta insuliiniherkissä kudoksissa (lihas, rasvakudos, maksa). Toistaiseksi on epäselvää, mikä johtaa haiman insuliininerityksen vähenemiseen mutaation E1506K kantajilla tavallisesti jo ennen 20 vuoden ikää (kuva 5). Tällä ongelmalla saattaa olla laajempaakin merkitystä, koska myös tyypin 2 diabeteksessa insuliinineritys vähenee taudin keston myötä. Ainoa luotettava keino asian tutkimiseen on eläinmallien käyttö. Tämän vuoksi olemme kehittäneet»knock-in»-hiirilinjan, johon kuuluvilla on perimässään ihmisellä havaittu E1506K-mutaatio. Alustavien tulosten mukaan hiirelle kehittyy diabetes. Jatkotutkimuksissa selvitetään, millä mekanismilla diabetes syntyy. Mielenkiintoista kyllä tämä esimerkki ei näytä olevan ainoa tapaus, jossa hypoglykemia muuttuu diabetekseksi. Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan myös HF4A-geenin (hepatic nuclear receptor 4α) mutaatiot saavat ai 2198 M. Laakso

5 + + + DM DM DM DM DM DM O O O /DM O O Kuva 4. ABCC8-geenin mutaation E1506K kantajien sukupuu. Heterotsygoottiset kantajat on merkitty puoliksi täytetyillä symboleilla ja normaalit henkilöt symbolilla. = synnynnäistä hyperinsulinismia sairastava, DM = diabeetikko, + = henkilö, jolle tehtiin metabolinen tutkimus, o = henkilö, jolle tehtiin suonensisäinen glukoosinsietotesti (Huopio ym. 2003). kaan hypoglykemian vastasyntyneellä ja diabeteksen myöhemmällä iällä (Pearson ym. 2007). HF4A-geenin polymorfiat ovat myös altistegeenejä tyypin 2 diabetekselle. Tyypin 2 diabeteksen alttiusgeenit Verrattuna monogeenisten diabetesmuotojen tutkimukseen on tyypin 2 diabeteksen genetiikka selvinnyt paljon hitaammin. Tämä johtuu lähinnä siitä, että heikkotehoisten alttiusgeenien löytäminen ennen koko genomin kattavia SPassosiaatioanalyysejä (single nucleotide polymorphism, snippi) oli varsin vaikeaa (kuva 6). Vuosi 2006 on kuitenkin ollut läpimurto tyypin 2 diabeteksen genetiikassa. Kalpaiini 10. Vuonna 1996 Graeme Bell ym. raportoivat tyypin 2 diabeteksen kytkennästä kromosomiin 2q. Sama tutkijaryhmä osoitti myöhemmin, että kytkennän selitti kalpaiini 10 -geeni (Horikawa ym. 2000). Hämmästystä herätti se, että tyypin 2 diabeteksen liittyivät geenimuutokset, jotka sijaitsivat introneissa. Metaanalyyseissä kalpaiini 10:n on havaittu liittyvän tyypin 2 diabeteksen riskiin, mutta viimeaikaiset koko genomin kattavat SP-analyysit eivät ole antaneet lisävahvistusta tämän geenin merkitykselle diabetesriskin kannalta (Groop ym. 2007). Millä mekanismeilla kalpaiini 10 aiheuttaa diabetesta, on edelleen selvittämättä, mutta Plasman insuliinipitoisuus (1+3 min, pmol/l) Ikä (v) Verrokki ABCC8-E1506K DM+ ABCC8-E1506K DM Kuva 5. Plasman insuliinipitoisuus suonensisäisessä glukoosinsietotestissä (1 ja 3 minuutin summa) henkilöillä, joilla oli synnynnäinen hyperinsulinismi (), verrokeilla sekä diabeetikoilla (DM+) ja ei-diabeetikoilla (DM-), joilla oli ABCC8-geenin mutaatio E1506K (ABCC8-E1506K) (Huopio ym. 2003). Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö 2199

6 MODY1 (HF4α) MODY3 (HF1α) MODY4 (IPF1) MODY5 (HF1β) Glukokinaasi MODY 2 MODY6 (euro D1/ Beta2) PPARG2 (Pro12Ala) KCJ11 (E23K) TCF7L2 Koko genomin SP-analyysit IDDM1 (kalpaiini 10) Kuva 6. MODYn eri alamuotojen ja tyypin 2 diabeteksen alttiusgeenien löytyminen. IDDM1 = kalpaiini 10. insuliiniresistenssi lienee tärkein mekanismi. Itse havaitsimme, että tämän geenin snipit liittyvät keskivartalolihavuuteen, mikä voi olla yksi diabetesriskiä välittävä mekanismi (Pihlajamäki ym. 2006). PPARG2 (peroxisome proliferator-activated receptor γ 2). Vuonna 1998 raportoimme tyypin 2 diabeteksen riskiä lisäävästä PPARγ 2-geenin (PPARG2) polymorfiasta (Pro12Ala) (Deeb ym. 1998). Tämä polymorfia inaktivoi PPARG2- geeniä, ja sen havaittiin liittyvän insuliiniherkkyyden säätelyyn suomalaisessa aineistossa. Henkilöt, joilla oli Ala12-alleeli, olivat herkempiä insuliinille kuin ne, joilla oli Pro12Pro-genotyyppi, ja myös heidän painoindeksinsä oli pienempi. Samassa tutkimuksessa osoitimme, että Yhdysvalloissa asuvilla japanilaisilla Pro12Progenotyyppi liittyi tyypin 2 diabeteksen riskiin. PPARG2-geenistä on löytynyt myös harvinaisia mutaatioita, joista jotkin aiheuttavat insuliiniresistenssiä ja osittaista lipodystrofiaa (Knouff ja Auwerx 2004) (kuva 7). Pro12Ala-polymorfia on sittemmin useissa tutkimuksissa ja meta-analyyseissä (Altshuler ym. 2000) liitetty tyypin 2 diabeteksen riskiin. Sama polymorfia on varmistunut myös viimeaikaisissa koko genomin kattavissa SP-analyyseissä tyypin 2 diabeteksen alttiusgeeniksi (Groop ym. 2007). Omissa tutkimuksissamme osoitimme kyseisen polymorfian liittymisen ylipainoon (Valve ym. 1999) ja painonsäätelyyn erityisesti varhaisiässä (Pihlajamäki ym. 2004) sekä insuliiniherkkyyteen henkilöillä, joilla oli pieni syntymäpaino (Eriksson ym. 2002). Suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa Pro12Ala-polymorfian havaittiin säätelevän myös tyypin 2 diabeteksen riskiä (Lindi ym. 2002). Mielenkiintoista kyllä Ala12-alleeli liittyy tutkimustemme mukaan myös vähäisempiin ateroskleroosimuutoksiin kaulavaltimoissa (intima-mediapaksuus) (Temelkova-Kurktschiev ym. 2004). Tämä tutkimus osoitti ensimmäisenä, että tyypin 2 diabeteksen alttiusgeenit säätelevät samalla myös sydänsairauksien vaaraa. Yhteistyössä professori Pirjo uutilan tutkimusryhmän kanssa osoitimme PET-kuvauksella, että Ala12-alleelin insuliiniherkkyyttä lisäävä vaikutus luurankolihaksessa oli nähtävissä ainoastaan normaalipainoisilla henkilöillä, ei ylipainoisilla (Vänttinen ym. 2005). Myös muissa tutkimuk 2200 M. Laakso

7 Aktivaatiokohta DA:n sitoutumiskohta Ligandin sitoutumiskohta (LBD) PPARγ1 PPARγ2 Eksoni B C C Pro12Ala Pro115Glr 185Stop Val290Met Phe358Leu Arg395Cys His449His Pro467Leu Vähentynyt Lisääntynyt Puuttuva toiminta toiminta toiminta Puuttuva toiminta Vähentynyt affiniteetti Puuttuva toiminta ormaali toiminta Puuttuva toiminta Kuva 7. PPARγ1- ja PPARγ 2-geenien rakenne ja niissä esiintyvät mutaatiot (Knouff ja Auwerx 2004). sissa on havaittu, että Pro12Ala-polymorfian merkitys riippuu painoindeksistä. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä. KCJ11 ja ABCC8. Monogeenista diabetesta aiheuttavat ATP:stä riippuvaiset kaliumkanavageenit KCJ11 (Kir6.2) ja ABCC8 (SUR1) ovat osoittautuneet myös tyypin 2 diabeteksen alttiusgeeneiksi, joskin ABCC8:n rooli on vielä kiistanalainen. KCJ11-geenin E23K-polymorfia liitettiin ensimmäisen kerran tyypin 2 diabeteksen riskiin laajassa englantilaisessa tutkimuksessa, ja myöhemmät tutkimukset ovat varmistaneet tämän löydöksen (Gloyn ym. 2003). Suomalaisessa diabeteksenehkäisytutkimuksessa havaitsimme, että E23K-genotyyppi ennustaa tyypin 2 diabetesta yhdessä ABCC8-geenin snippien kanssa (Laukkanen ym. 2004a). Lisäpontta ABCC8-geeniä koskeville tutkimuksillemme antoi löytämämme uusi diabeteksen alatyyppi, joka johtuu saman geenin mutaatiosta E1506K (Huopio ym. 2003). Hypoteesina oli, että jos ABCC8-geenin aminohappoa muuttavat mutaatiot aiheuttavat monogeenisen diabeteksen, niin on mahdollista, että saman geenin polymorfiat lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. TCF7L2. Tähän mennessä löydetyistä tyypin 2 diabeteksen alttiusgeeneistä tärkein on TCF7L2 (transcription factor 7-like 2), joka löydettiin viime vuonna (Grant ym. 2006). Tulokset on varmistettu useissa väestöissä ja monentyyppisissä aineistoissa. Tämän geenin diabetesta lisäävä vaikutusmekanismi on toistaiseksi avoin, mutta useiden tutkimusten mukaan geeni säätelee tavalla tai toisella insuliinin eritystä. Tutkimme tätä geeniä suomalaisessa diabeteksenehkäisytutkimuksessa ja osoitimme, että riskigenotyyppi säätelee tyypin 2 diabeteksen riskiä verrokkiryhmässä (Wang ym. 2007). Elämäntapainterventioryhmässä (painon lasku, terveellinen ruokavalio, lisääntynyt liikunta) riskigenotyypin vaikutusta ei havaittu. Tulos on tärkeä diabeteksen ehkäisyn kannalta. Se osoittaa, että elintapojen muuttaminen vähentää riskigeenien merkitystä silloinkin, kun ne säätelevät insuliinin eritystä. Samanlaiset tulokset on julkaistu myös yhdysvaltaisesta diabeteksenehkäisytutkimuksesta (Florez ym. 2006). Muut geenit. Tänä vuonna julkaistut genominlaajuiset SP-assosiaatiotutkimukset ovat tuoneet esiin useita muita ehdokasgeenejä (IGFBP2, CDK2A/CDK2B, CDKAL1, HHEX), jotka kaikki säätelevät insuliinin eritystä (Groop ym. 2007). Sen sijaan geenejä, jotka primaarisesti säätelevät insuliiniherkkyyttä, ei näissä tutkimuksissa löytynyt. Tämä tulos sopii niihin havaintoihimme, joiden mukaan insuliinisignalointia säätelevät geenit eivät lisänneet riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen suomalaisessa diabeteksenehkäisytutkimuksessa (Laukkanen ym. 2004b). äin ollen tyypin 2 diabetes on osoittautumassa geneettiseltä etiologialtaan sairaudeksi, jonka primaarinen häiriö on haimassa eikä insuliiniherkissä kudoksissa (lihas, maksa, rasvakudos). Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö 2201

8 Energiatasapainon säätely ja tyypin 2 diabetes Mitokondrioiden huonontunut toiminta on liitetty tyypin 2 diabeteksen riskiin. Mitokondriot säätelevät energiatasapainoa, ja energiatasapainon muutokset heijastuvat ennen muuta insuliiniherkkyyteen. Energiatasapainon säätelyssä ehkä tärkein yksittäinen molekyyli on PGC-1α (PPAR gamma coactivator 1α), joka säätelee mitokondrioiden määrää ja kokoa. PGC-1α-geenin ilmentymisen onkin todettu vähentyneen tyypin 2 diabeteksessa (Groop ym. 2007). Energiatasapainon säätely liittyy kiinteästi ns. sirtuiineihin, jotka ovat AD+:sta riippuvaisia proteiiniasetylaaseja. Eniten tutkittu sirtuiini on SIRT1, jolla on tärkeä rooli glukoosimetabolian kannalta. Sen aktivaatio johtaa eläinmalleissa insuliiniherkkyyden lisääntymiseen sekä glukoosija insuliinipitoisuuksien pienemiseen. SIRT1 on PGC-1α:n aktivaattori. Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, että SIRT1:n aktivaattori resveratroli lisäsi PGC-1α:n aktivoitumista hiirillä (Lagouge ym. 2006). Tämän seurauksena mitokondrioiden toiminta parani sekä lihas- että rasvakudoksessa, energiankulutus ja hapenottokyky lisääntyivät, rasvamassa väheni ja insuliiniherkkyys lisääntyi. Samassa tutkimuksessa osoitimme, että Sirt1-geenin polymorfiat säätelivät energian kulutusta tyypin 2 diabeetikkojen lapsilla. äyttää lisäksi siltä, että energiatasapaino muuttuu edulliseen suuntaan riippumatta siitä, mikä PGC-1α:aa aktivoi. Yhteistyössä professorien Juhani Jänteen ja Leena Alhosen tutkimusryhmän kanssa osoitimme SSAT-geeniä (spermidine/spermine (1)-acetyltransferase) yli-ilmentävillä siirtogeenisillä hiirillä, että energiankulutuksen lisääntyminen PGC-1α:n aktivaation kautta johti rasvakudoksen määrän vähenemiseen sekä insuliiniherkkyyden ja glukoosinsiedon paranemiseen (Pirinen ym. 2007). SSAThiirimalli varmistaa aikaisempien tutkimusten tulokset, joiden mukaan PGC-1α:n vähentyneeseen ilmentymiseen liittyvä heikentynyt oksidatiivinen fosforylaatio aiheuttaa diabeettisen aineenvaihdunnan, koska PGC-1a:n yliekspressio saa aikaan diabetekselle tyypillisten aineenvaihduntahäiriöiden täydellisen korjautumisen. Voidaanko SSAT-hiirimallia käyttää hyväksi tyypin 2 diabeteksen uusien hoitomuotojen kehittämisessä? Vastaus on periaatteessa myönteinen, mutta mekanismin ei tarvitse suoranaisesti liittyä polyamiinimetaboliaan. äyttää siltä, että rasvakudoksen ATP:n kulutuksen lisääntyessä glukoosiaineenvaihdunta normaalistuu riippumatta siitä, mikä mekanismi lisääntymisen aiheuttaa. Täten energiankulutusta lisäämällä voidaan kehittää tyypin 2 diabeteksen hoitoon uusia vaihtoehtoja. ämä vaihtoehdot ovat tervetulleita etenkin sen vuoksi, että ylipaino on tyypin 2 diabeteksen suurin aineenvaihdunnallinen ongelma. Kliinisen tutkijan haasteet Potilaslähtöisen kliinisen tutkimuksen harjoittajana olen kokenut kliinisen tutkimuksen nopean muutoksen viimeisten vuosien aikana. Muutos liittyy tutkimusmenetelmiin, tutkijoiden rekrytointiin, väitöskirjapainotteiseen tutkimukseen ja kliinisen alan yliopistovirkojen täyttöön. yt ja etenkään tulevaisuudessa ei ole realistista odottaa, että kliinisen tutkimuksen huippu voitaisiin saavuttaa ilman biolääketieteen menetelmien soveltamista. Mielestäni kliininen tutkimus on potilaslähtöisten ongelmien ratkaisemista käyttämällä hyväksi kaikkia tutkimusmenetelmiä, mukaan luettuina perustieteiden metodit. Tämän ajatustavan mukaan sairauksien patofysiologian ymmärtäminen ja ratkaisu vaatii aina perustieteiden metodien ja koeasetelmien soveltamista (esim. muuntogeeniset eläimet). Tämä on vaativa haaste tulevaisuuden kliiniselle tutkimukselle, eikä siihen ole helppo vastata, koska lääkärikoulutus ei anna edellytyksiä biolääketieteen metodien soveltamiselle, eikä myöskään kliinisen alan nykyinen tutkijakoulutus. Tutkijan joko pitää kouluttaa itsensä näiden metodien hallintaan tai tehdä yhteistyötä perustutkijoiden kanssa. Kliinisten tutkijoiden rekrytointi on muuttunut ongelmalliseksi. uoret lääketieteen opiskelijat ja vastavalmistuneet lääkärit eivät enää tunne palavaa halua tutkijaksi. Tutkijoiden ja kliinistä työtä tekevien lääkäreiden palkkojen välinen kuilu on syvä, eikä ongelmaan ole nähtävissä nopei 2202 M. Laakso

9 ta ratkaisuja. Kliinisen tutkijan ura on myös kovin epävarma, koska tutkija- ja yliopistovirkoja on rajallinen määrä. Kliininen työ on muuttunut yhä vaativammaksi, eikä ole enää realistista ajatella, että kukaan voisi olla huippuosaaja molemmissa tehtävissä. Tutkimustulosten julkaiseminen on tullut yhä työläämmäksi, ja korkeatasoiseen lehteen hyväksyttävää artikkelia varten tehtävä työmäärä on kasvanut ainakin kaksinkertaiseksi muutaman viime vuoden aikana. Kun lääkäritutkijoiden pitää yhdistää ainakin jossakin määrin kliininen työ ja tutkimus, ei tämä kehityssuunta edistä uusien tutkijoiden rekrytointia. Yliopistojen saama rahoitus riippuu suoritetuista tohtoritutkinnoista, minkä seurauksena väitöskirjoilla on suhteeton osuus yliopistojen tutkimustoiminnassa. Tämä saattaa olla este huippututkimukselle. Väitöskirjatutkimuksessa ei voida ottaa sellaisia riskejä, joita uusien ajatusten soveltaminen yleensä edellyttää, sillä väitöskirjantekijän on saatava työnsä säällisessä ajassa valmiiksi. Toinen ongelma on se, että vain murto-osa väitöskirjantekijöistä jatkaa tutkimustoimintaansa. Monien väitöskirjojen ohjaajana olen usein jäänyt miettimään sitä, onko tällainen järjestelmä jo aikansa elänyt. Eikö olisi parempi keskittyä vähäisempään määrään väitöskirjantekijöitä ja vastaavasti panostaa enemmän heidän jatkokoulutukseensa väitöskirjan jälkeen? Yliopistojen korkeimpien virkojen täyttö kliinisillä aloilla ei myöskään näytä erityisesti suosivan tutkijoita, joilla on perustieteilijän tausta tai jotka soveltavat biolääketieteen menetelmiä tutkimustyössään. Hyvin usein tämä herättää virkojen täytössä pohdintoja siitä, onko tällainen tutkimus lainkaan kliinistä tutkimusta. Oma lukunsa on sitten se, että yliopistojen virantäytössä arvostetaan yhä vähemmän tutkimusansioita. Kehitys on viime vuosina johtanut yliopistovirkojen täytössä viranhakijoiden»kokonaisarviointiin», jossa painotetaan yhä enemmän opetuskokemusta ja hallinnollisia ansioita tutkimusansioiden kustannuksella. Toki professoreiden pitää osata opettaa ja hallinnollinen kokemus pitää nähdä lisäansiona, mutta virkojen täytössä tutkimustoimintaa voidaan arvioida huomattavasti objektiivisemmin kuin opetustaitoa tai hallinnollisista kyvykkyyttä. Tutkimusuran tukipilarit: mentorit, yhteistyö ja käytännön potilastyön tukeminen Lääketieteen tutkijan urani alkoi professori Kalevi Pyörälän johdolla Kuopion yliopiston sisätautien klinikassa. Hänen ansiostaan kiinnostuin lääketieteen tutkimuksesta ja erityisesti tyypin 2 diabeteksesta. Kalevin kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo yli 20 vuoden ajan, ja häneltä olen oppinut paljon en pelkästään tutkimuksesta vaan myös potilastyöstä. Tutkimusurani aikana minulla on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä monien erinomaisten tutkijoiden kanssa. Opiskelin glukoosimetaboliaa 1980-luvun lopulla IH:n tuella kahden vuoden ajan professori Jerrold M. Olefskyn laboratoriossa San Diegossa. Muutama vuosi myöhemmin opiskelin genetiikkaa ja biolääketieteen menetelmiä Washingtonin yliopistossa Seattlessa professori Samir S. Deebin laboratoriossa puolentoista vuoden ajan. Tällä oli ratkaiseva merkitys tutkimustyöni uudelle suuntaamiselle diabeteksen genetiikkaan ja sille, että perustin geenilaboratorion Kuopion yliopistoon. Tyypin 2 diabeteksen genetiikassa olen tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä professori Matti Uusituvan kanssa. Tutkimusyhteistyö professori Juhani Jänteen ja professori Leena Alhosen kanssa on ollut keskeistä diabetekseen liittyvien eläinmallien kehitystyössä. Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan kanssa olen tehnyt yhteistyötä erityisesti insuliiniresistenssin ja diabeteksen merkityksen selvittämiseksi ateroskleroosissa. Turun yliopiston sisätautiopin professorin Tapani Rönnemaan kanssa olen tehnyt jo yli kahden vuosikymmenen ajan kiinteää yhteistyötä, joka kohdistuu tyypin 2 diabeteksen yhteydessä esiintyviin sydän- ja verisuonitauteihin. Pohjana tässä on ollut itä länsi-tutkimuksen aineisto, josta tein myös väitöskirjani. Turun yliopiston sisätautiopin professorin Pirjo uutilan kanssa olen tehnyt yhteistyötä, jossa on yhdistetty genetiikka kudostasoisen insuliiniherkyyden mittaamiseen. Dosenttien Johanna Kuusiston, Seppo Lehdon, Heikki Miettisen ja Leena Moilasen kanssa olen tehnyt yhteistyöstä tyypin 2 diabeteksen myöhäiskomplikaatioiden tutkimuksissa. Dosentti Jussi Pihlajamäen kanssa olen tutkinut pitkään Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö 2203

10 glukoosimetaboliaa ja diabeteksen genetiikkaa. Kliinisen tutkijan pitäisi auttaa myös potilasta. Tässä mielessä tutkimusyhteistyö LT Hanna Huopion kanssa synnynnäisestä hyperinsulismista on ollut hyvin antoisaa. Hänen väitöskirjatyönsä innoittamana päätimme käynnistää Kuopion yliopistossa synnynnäisen hyperinsulismin DA-diagnostiikkapalvelun, sillä suomalaisille tyypillisten mutaatioiden tunnistamisella on tärkeä merkitys tämän sairauden hoidon suunnittelussa. DA-diagnostiikka koko maata varten on myöhemmin laajentunut 15 erilaista monogeenistä tautia käsittäväksi toiminnaksi. Se keskittyy erityisesti perinnöllisiin endokrinologisiin sairauksiin ja diabetekseen (synnynnäisen hyperinsulismi, diabeteksen monogeeniset tautimuodot MODY, vastasyntyneen diabetes ja mitokondriaalinen diabetes, lipidihäiriöt, kalsiumaineenvaihdunnan sairaudet, kilpirauhashormoniresistenssi). Tätä Kuopion yliopiston omakustannusperiaatteella toimivaa koko maata palvelevaa maksullista palvelutoimintaa on kuvattu tarkemmin Internet-osoitteessa Tutkimustyön eteneminen ei olisi mahdollista ilman nuorten tutkijoiden panosta. Minulla on ollut useita eteviä suomalaisia ja ulkomaalaisia väitöskirjantekijöitä. Heistä mainittakoon Laura Andrulionyte, Sami Heikkinen, Auni Juutilainen, Pertti Jääskeläinen, Pauli Karhapää, Päivi Kekäläinen, Agata Kubaszek, Satu Kärkkäinen, Olli Laukkanen, Anne Lumiaho, Mari Malkki, Firoozeh Mousavinasab, Arto Pulkkinen, Maija Päiväranta, Marja Pyörälä, Johanna Rissanen, Urpu Salmenniemi, Katariina Sivenius, Ilkka Vauhkonen, Laura Viitanen ja Jelena Zacharova. Väitöskirjatyönsä loppuvaiheissa ovat parhaillaan Eija Pirinen, Eija Ruotsalainen, Jarno Rutanen ja Markku Vänttinen. Myös muun henkilökunnan (molekyylibiologit, laboratoriohoitajat, laborantit, sairaanhoitajat ja tutkimussihteerit) panos on ollut aivan olennainen tutkimusten onnistumisen kannalta. Haluan lausua parhaat kiitokseni kaikille edellä mainituille henkilöille ja rahoittajille, joista mainittakoon erityisesti Suomen Akatemia, Euroopan unioni, EVO-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö, Sigrid Juséliuksen säätiö, Sydäntutkimussäätiö ja TEKES Kirjallisuutta Altshuler D, Hirschorn J, Klannemark M, ym. The common PPARgamma Pro12Ala polymorphism is associated with decreased risk of type 2 diabetes. at Genet 2000;26: Bell GI, Polonsky KS. Diabetes mellitus and genetically programmed defects in beta-cell function. ature 2001;414: Cuesta-Munoz AL, Huopio H, Otonkoski T, ym. Severe persistent hyperinsulinemic hypoglycemia due to a de novo glucokinase mutation. Diabetes 2004;53: Deeb SS, Fajas L, emoto M, ym. A Pro12Ala substitution in PPARgamma2 associated with decreased receptor activity, lower body mass index and improved insulin sensitivity. at Genet 1998;20: Eriksson JG, Lindi V, Uusitupa M, ym. The effects of the Pro12Ala polymorphism of the peroxisome proliferator-activated receptor-gamma2 gene on insulin sensitivity and insulin metabolism interact with size at birth. Diabetes 2002;251: Florez JC, Jablonski KA, Bayley, ym. TCF7L2 polymorphisms and progression to diabetes in the Diabetes Prevention Program. ew Engl J Med 2006;355: Gloyn AL, Weedon M, Owen KR, ym. Large-scale association studies of variants in genes encoding the pancreatic beta-cell KATP channel subunits Kir6.2 (KCJ11) and SUR1 (ABCC8) confirm that the KCJ11 E23K variant is associated with type 2 diabetes. Diabetes 2003;52: Grant SF, Thorleifsson G, Reynisdottir I, ym. Variant of transcription factor 7-like 2 (TCF7L2) confers risk of type 2 diabetes. at Genet 2006;28: Groop L, Lyssenko V, Tuomi T. Tyypin 2 diabeteksen genetiikka selviämässä. Taustalla monen heikkotehoisen alttiusgeenin yhteispeli. Duodecim 2007; 123: Horikawa Y, Oda, Cox J, ym. Genetic variation in the gene encoding calpain- 10 is associated with type 2 diabetes mellitus. at Genet 2000;26: Huopio H, Laakso M, Otonkoski T. Synnynnäinen hyperinsulismi. Duodecim 2005;121: Huopio H, Otonkoski T, Vauhkonen I, ym. A new subtype of autosomal dominant diabetes attributable to a mutation in the gene for sulfonylurea receptor 1. Lancet 2003;361: Huopio H, Reimann F, Ashfield R, ym. Dominantly inherited hyperinsulism caused by a mutation in the sulphonylurea receptor type 1. J Clin Invest 2000;106: Knouff C, Auwerx J. Peroxisome proliferator-activated receptor-gamma calls for activation in moderation: lessons from genetics and pharmacology. Endocr Rev 2004;25: Lagouge M, Argmann C, Gerhart-Hines Z, ym. Resveratrol improves mitochondrial function and protects against metabolic disease by activating SIRT1 and PGC-1α. Cell 2006;127: Laukkanen O, Pihlajamäki J, Lindström J, ym. Polymorphisms in the SUR1 (ABCC8) and Kir6.2 (KCJ11) genes predict the conversion from impaired glucose tolerance to type 2 diabetes. The Finnish Diabetes Prevention Study. J Clin Endocrinol Metab 2004(a);89: Laukkanen O, Pihlajamäki J, Lindström J, ym. Common polymorphisms in the genes regulating the early insulin signalling pathway: effects on the weight change and the conversion from impaired glucose tolerance to type 2 diabetes. The Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetologia 2004(b);47: Lindi VI, Uusitupa MI, Lindström J, ym. Association of the Pro12Ala polymorphism in the PPAR-gamma2 gene with 3-year incidence of type 2 diabetes and body weight change in the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes 2002;51: Pearson ER, Boj SF, Steele AM, ym. Macrosomia and yperinsulinaemic hypoglycaemia in patients with heterozygous mutations in the HFA gene. PLoS Medicine 2007;4: Pihlajamäki J, Salmenniemi U, Vänttinen M, ym. Common polymorphisms of calpain-10 are associated with abdominal obesity in subjects at high risk for type 2 diabetes. Diabetologia 2006;49: Pihlajamäki J, Vanhala M, Vanhala P, Laakso M. The Pro12Ala polymorphism of the PPARgamma2 gene regulates weight from birth to adulthood. Obes Res 2004;12: Pirinen E, Kuulasmaa T, Pietilä M, ym. Enchanced polyamine catabolism alters homeostatic control of white adipose tissue, energy expenditure and glucose metabolism. Mol Cell Biol 2007;27: Temelkova-Kurktschiev T, Hanefeld M, ym. Ala12Ala genotype of the peroxisome proliferator-activated receptor γ2 protects against atherosclerosis. J Clin Endocrinol Metab 2004;89: Valve R, Sivenius K, Miettinen R, ym. Two polymorphisms in the peroxisome proliferator- activated receptor-gamma gene are associated with severe overweight among obese women. J Clin Endocrinol Metab 1999;84: Vänttinen M, uutila P, Pihlajamäki J, ym. The effect of the Ala12 allele of the peroxisome proliferator activated receptor-γ2 gene on skeletal muscle glucose uptake depends on obesity: a positron emission tomography study. J Clin Endocrinol Metab 2005;90: Wang J, Kuusisto J, Vänttinen M, ym. Variants of transcription factor 7-like 2 (TCF7L2) gene predict conversion to type 2 diabetes in the Finnish Diabetes Prevention Study and are associated with impaired glucose regulation and impaired insulin secretion. Diabetologia 2007;50: MARKKU LAAKSO, akatemiaprofessori markku.laakso@kuh.fi Kuopion yliopisto ja KYS, sisätautien klinikka Kuopio

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Diabetes mellitus, diagnostiikka

Diabetes mellitus, diagnostiikka Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?

Lisätiedot

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen genetiikka selviämässä

Tyypin 2 diabeteksen genetiikka selviämässä Aikuisten diabetes Leif Groop, Valeriya Lyssenko ja Tiinamaija Tuomi Tyypin 2 diabeteksen genetiikka selviämässä Taustalla monen heikkotehoisen alttiusgeenin yhteispeli Tyypin 2 diabetes syntyy monigeenisen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Synnynnäinen hyperinsulinismi

Synnynnäinen hyperinsulinismi Katsaus HANNA HUOPIO, MARKKU LAAKSO JA TIMO OTONKOSKI Synnynnäisellä hyperinsulinismilla tarkoitetaan tilaa, jossa insuliininerityksen säätelyhäiriö johtaa hypoglykemiataipumukseen. Sairauden taustalla

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Diabetestutkimussäätiön vuosikertomus 2004

Diabetestutkimussäätiön vuosikertomus 2004 Diabetestutkimussäätiön vuosikertomus 2004 Sisällys Diabetestutkimuksessa riittää haasteita...3 Insuliinineritystä säätelevät geenit ja tyypin 2 diabetes: kyntämätön sarka...4 FinnDiane tutkii diabeteksen

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Hypoglykemian monimuotoinen etiologia

Hypoglykemian monimuotoinen etiologia Hypoglykemian monimuotoinen etiologia - beetasolututkijan näkökulma Timo Otonkoski HYKS lasten ja nuorten sairaala Biomedicum Helsinki Glukoosimetabolia Glukoosin tuotto absorptio glykogenolyysi glukoneogeneesi

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Aikuisten diabetes Markku Laakso ja Matti Uusitupa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen esiintyvyyden huomattava lisääntyminen aiheutuu ennen muuta ympäristömme ja elintapojemme muutoksista, jotka

Lisätiedot

GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ

GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ 20.11.02 GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ tutkimusryhmän johtaja, professori Matti Uusitupa tutkimusjohtaja, FT Leena Pulkkinen tutkija, THM Marjukka Kolehmainen

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Lataa Diabetes - ei kiitos - Lars-Erik Litsfeldt. Lataa

Lataa Diabetes - ei kiitos - Lars-Erik Litsfeldt. Lataa Lataa Diabetes - ei kiitos - Lars-Erik Litsfeldt Lataa Kirjailija: Lars-Erik Litsfeldt ISBN: 9789522202055 Sivumäärä: 175 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.03 Mb Luonnollinen tapa karpata!sano ei diabetekselletässä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

D-vitamiini voi ehkäistä tyypin 1 diabetesta

D-vitamiini voi ehkäistä tyypin 1 diabetesta D-vitamiini voi ehkäistä tyypin 1 diabetesta Arvo Ylpön aikana, viime vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä lasten D-vitamiinin saantisuositukset Suomessa olivat noin 100 µg/vuorokaudessa. Saantisuositusten

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

The evolution of mankind... 80

The evolution of mankind... 80 L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 KÄYTÄNNÖN TIETOA Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 Royal Canin 5000/04/2009. Kuvat: Labat, Rouquette. Koiran ja kissan diabetes KOIRAN

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa

Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa Liikuntalääketiede Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa Matti Uusitupa Metabolinen oireyhtymä on länsimaiseen elämäntyyliin liittyvä monisyinen riskitekijäkasauma, jolle tunnusomaisia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes perinnöllinen kohtalo vai hyvinvointiyhteiskunnan rangaistus?

Tyypin 2 diabetes perinnöllinen kohtalo vai hyvinvointiyhteiskunnan rangaistus? Leif Groop ÄYRÄPÄÄN LUENTO Äyräpään luento 214 Tyypin 2 diabetes perinnöllinen kohtalo vai hyvinvointiyhteiskunnan rangaistus? Tyypin 2 diabeteksen pandemia uhkaa väestön terveyttä koko maailmassa ja erityisesti

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi

Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä MODY-Maturity Onset Diabetes of the Young 39 Klassiset kriteerit: Autosomaalinen dominantti periytyminen (3 sukupolvessa)

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes ja keho

Tyypin 2 diabetes ja keho ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Äidin ja sikiön ongelmia

Äidin ja sikiön ongelmia Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja

Lisätiedot

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

»Sokerit koholla» diagnoosi?

»Sokerit koholla» diagnoosi? Näin hoidan: Aikuisten diabetes Tiinamaija Tuomi»Sokerit koholla» diagnoosi?»aiemmin terve 30-vuotias nainen tulee vastaanotolle muutaman kuukauden aikana ilmaantuneen janotuksen ja väsymyksen vuoksi.

Lisätiedot