Anette Sundqvist Essee 1 (7) R705L21 Hyvinvointi- ja

Transkriptio

1 Anette Sundqvist Essee 1 (7) R705L21 Hyvinvointi- ja R705L13S valmennusosaaminen Hyvinvointifilosofia Johdanto Tässä tekstissä käsittelen omaa näkemystäni kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kuinka näen, että näitä pitäisi toteuttaa valmennuksessa. Tuon myös tekstissä esille miten minulle tärkeät asiat valmennuksessa ja kuinka ne näkyvät omassa toiminnassani. Käsitykseni hyvinvoinnista Ihminen on ajatteleva, tunteva ja kokeva yksilö. Urheilija ei ole kone vaan kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen ja jota ei voi määrättömästi ohjailla parantamalla eri ominaisuuksia tai poistamalla eri ongelmia. Ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ovat jatkuvassa ja erottamattomassa vuorovaikutuksessa. Kun valmennustapahtumassa vaikutetaan yhteen osa-alueeseen, vaikutetaan jokaiseen muuhunkin. Pysyvien kehityskehitysaskelien ottaminen vaatii kehittymistä kaikilla osa-alueilla.(närhi, A., Frantsi, P , 34) Syksyn aikana on noussut monesti esiin lause Urheilija on ensisijaisesti ihminen, ei urheilija. Tämä ajatus on taustalla kaikessa valmennuksessani. Hyvinvointivalmennuksessa tavoitellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten en näe, että on mahdollistaa saavuttaa pitkäaikaisia tuloksia, jos nämä asiat erotetaan toisistaan. Oman näkemykseni mukaan ihmisen kaikki osa-alueet tulee huomioida valmennuksessa, jotta ihmistä saadaan kehitettyä optimaalisesti.

2 2 (7) Kokonaisvaltaisuus Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monesta osasta. Sirviön (2015) mukaan hyvinvointi voidaan jakaa viiteen osaan: fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvoinnin, sosiaalisen hyvinvoinnin, älyllisen hyvinvoinnin ja emotionaalisen hyvinvoinnin. Fyysinen hyvinvointi sisältää sekä terveyden, että fyysisen kunnon. Nämä vaikuttavat suorituskykyymme ja jaksamiseemme. (Leskinen, T., Hult, H ) Nämä asiat koostuvat monipuolisesta ja terveellisestä ravinnosta, riittävästä levosta sekä säännöllisestä liikunnasta. Henkisessä hyvinvoinnissa on kysymys elämänhallinnan kokemisesta, tyytyväisyydestä elämään, itseluottamus ja mielenterveys (Ojanen, M ) Henkinen hyvinvointi pohjautuu siihen kuinka arvostat, kunnioitat, rakastat ja kuuntelet itseäsi (Sirviö, 2015). Sosaalinen hyvinvointi kattaa yhteisöllisyyden, täysivertaisuuden, ihmisarvon, sosiaaliset suhteet ja verkostot ja sosiaalisen tuen (Lääti, S ) Lisäksi on hyvä oppia tunnistamaan ihmissuhteistaan sellaiset, jotka lisäävät voimavaroja ja sellaiset, jotka mahdollisesti vievät enemmän kuin antavat (Sirviö, 2015). Älyllinen hyvinvointi kattaa erilaiset keskustelut, omien vahvuuksien käytön ja itsensä haastamisen, huumori ja kiinnostus erilaisia asioita kohtaan. Emotionaalinen hyvinvointi sisältää rehellisyyden omille tunteille ja kykyä oppia tunnistamaan niitä. Emotionaalinen hyvinvointi luo turvallisuutta ja luottamusta, joten sen voidaan sanoa olevan kivijalka hyvinvoinnille. (Sirviö, 2015)

3 3 (7) Huumori Huumori on ajattelutoimintaa josta fyysisenä tuotoksena on nauru. Ajattelu ja keksimisen ilo liittyvät huumoriin silloin kun välähtää ja nauru purkautuu. Huumorissa ja naurussa on mukana koko kroppasi: aivosi, järkesi, tunteesi ja kehosi. Huumorissa on kyse erilaisista tilanteista ja ajattomasta ihmisten erilaisuudesta. Kaikki meistä ovat nauraneet joskus, ainakin sisäisesti. Lajista riippumatta terveellinen huumori on lajista riippumatta nokkelaa, hersyvää naurua ja hyvän olon tunnetta. (Wiskari, J ) Omassa elämässäni, sekä urheillessa, töissä, koulussa, kotona ja kavereiden kanssa huumorilla on iso osuus. Mikään ei mielestäni piristä samalla tavalla ja yhtä nopeasti kuin kunnon naurut jollekin hyvälle jutulle. Haluankin pitää huumorin myös mukana valmennuksessani. Urheilussa on itselleni tärkeää,että urheilu on mieleistä ja tulen siitä hyvälle mielelle. Elämässä tulee hankalampia vaiheita ja vastoinkäymisiä muutenkin, joten mielestäni on tärkeää pitää sopiva kepeys ja ilo kaikessa toiminnassa mukana. Haluan tehdä urheilusta valmennettavillenikin mahdollisimman hauskaa ja mukavaa, jotta he saisivat kaiken mahdollisen energian urheilusta mitä siitä on saatavissa. Yksilöllisyys Aiemmin jo mainitsin, että valmennettaessa on muistettava, että urheilija on kuitenkin ensi kädessä ihminen. Tämän lisäksi on muistettava, että valmennuksen kohteena on aina yksilö. Valmennuksessa on pyrittävä etsimään sellaisia tutkimuksellisia ja valmennuksellisia menetelmiä, joiden lähtökohtana on yksilöllisyys. ( Puhakainen, J ) Käytännössä tämä tarkoittaa, että valmentaessa on muistettava, että se joka toimi jollain toisella henkilöllä on mahdollisesti toiselle täysin väärä. Puhuttaessa hyvinvointivalmennuksesta/elämäntapavalmennuksesta on mielestäni erittäin tärkeä muistaa, että yleisesti ottaen muutoksista halutaan tehdä pysyviä, joten henkilölle opetettavien menetelmien on oltava juuri hänelle toimivia ja mielekkäitä.

4 4 (7) Tämä koskee myös mieleisen urheilumuodon löytämistä. Pidän erittäin tärkeänä löytää jokaiselle ihmiselle mieleisimmän muodon liikkua. Tämän avulla saadaan ylläpidettyä ihmisen motivaatio liikkua. Sisäinen puhe Ongelmat ovat vaikeuksia, jotka olet kohdannut, eivät osa sinua. (Katajainen, A. ym ) Sisäisellä puheella tarkoitetaan suhtautumistapaa, ajattelua tai asennoitumista erilaisiin tilanteisiin ja asioihin. Sisäisen puheen sävyllä saadaan asiat tuntumaan joko mukavilta ja innostavilta tai ahdistavilta. Sisäisen puheen avulla on mahdollista motivoida tekemään jotain asioita tai puolestaan se voi saada jotkut asiat tuntumaan vaikeilta ja ikäviltä. Sisäisen puheen sävy voi muuttua lähes automaattisiksi kun sitä harjoitellaan tai toistetaan vuosia. Tällä on vaikutus toimintaamme, vaikka emme sitä välttämättä itse havaitsisi. Sisäinen puhe muokkaa arviotamme ja kokemustamme ympäristöstä ja se on myös ainakin osaksi ympäristön suhtautumisesta sisäistettyä. (Katajainen, A., Lipponen, K., Litovaara, A ) Pidän sisäistä puhetta tärkeänä kaikessa tekemisessä, myös urheilussa. Onkin tärkeää pýrkiä muokkaamaan sisäistä puhetta myönteisemmäksi ja innostavammaksi, jos se ei sitä jo ole. Tällä hetkellä tunnistan valmentaessani kielteisen sisäisen puheen valmennettavalla ja koitan saada toiminnallani ja sanavalinnoillani muokattua puhetta myönteisemmäksi. Sisäisen puheen muokkaaminen vaatii kuitenkin paljon työstämistä, koska kysesssä voi olla jo vuosia jatkunut tietty tapa. Sisäisen puheen muokkaaminen on mielestäni vielä melko haastava, jota pidän tällä hetkellä omassa valmennuksessani asiana johon haluaisin perehtyä enemmän ja sitä kautta kehittyä.

5 5 (7) Hyvinvointimalli Aki Hintsa kirjassaan Voittamisen anatomia (2015) perehtyi hyvinvoinnin perustaan enemmän. Hintsa oli lähetystyössä Etiopiassa, jossa hän pääsi seuraamaan maailman parhaiden pitkän matkan juoksijoiden arkea. Hänen omien kokemuksien, tiedon sekä havaintojen perusteella, joita hän oli tehnyt sekä Suomessa, että Etiopiassa hän muodosti oman hyvinvointimallin joka kattaa kuusi osa aluetta. (Hintsa, A ) (Jäntti, T ) Hintsa korostaa kirjassaan kaiken vaikutusta kaikkeen. Joka tapauksessa, hän korostaa ettei liian moniin osa-alueisiin tule tehdä kerralla isoja muutoksia jos halutaan pysyviä tuloksia. Lisäksi hän puhuu siitä, että osa-alueiden korjaaminen tulee suhteuttaa jokaisen ihmisen tilanteeseen. Esimerkiksi, onko tarkoituksenmukaista tavallisen työssä käyvän ravintoa järkeä muokata vastaamaan huippu-urheilijan ruokavaliota? (Hintsa, A. 2015)

6 6 (7) Hyvinvointivalmentajana Kokonaisvaltainen valmennus on asenne tai ajattelutapa, jossa päämääränä on urheilijan tukeminen hänen omien tavoitteidensa saavuttamisessa. (Närhi, A., Frantsi, P ) Valmennusta aloittaessa, ensimmäinen asia jota on alettava työstämään, on luottamussuhteen luominen valmentajan ja asiakkaan välille. Tämän on ehdottomuus sille, että asiakkaan kanssa voidaan pureutua perusteellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin asiakkaaseen. Valmentajan, jolla on läheinen suhde urheilijaan, on helpompi auttaa urheilijaa omaksumaan uusia urheiluun liittyviä tietoja ja taitoja ja ennen kaikkea tukea häntä kehittymään psyykkisesti vahvaksi.(närhi, A., Frantsi, P ) Itse hyvinvointivalmentajana haluan auttaa ihmisiä saavuttamaan paremman elämänlaadun. Usein tavoitteeseen liittyy fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja ravinnon paraneminen. Otan kuitenkin valmentajana huomioon kokonaisuuden, jota mielestäni Hintsan hyvinvointimalli kuvaa erittäin hyvin. Haluan auttaa ihmisiä ymmärtämään ja tiedostamaan esimerkiksi asioita jotka tuovat voimavaroja ja jotka niitä vievät. Tätä kautta saadaan karsittua voimavaroja vieviä asioita pois ja lisättyä niitä tuovia. Muutokseen pääseminen vaatii, että elämässä on enemmän voimavaroja tuovia asioita, kuin niitä vieviä.

7 7 (7) Lähteet Hintsa, A Voittamisen anatomia. WSOY Jäntti, T F1-mestareita (Hamilton, Häkkinen, Vettel) valmentaneen lääkärin Aki Hintsan opit hyvinvointiin ja menestykseen. Osoitteessa mestareita-hamilton-hakkinen-vettel-valmentaneen-laakarin-aki-hintsan-opithyvinvointiin-ja-menestykseen/ Katajainen, A., Lipponen, K., Litovaara, A Voimavarat käyttöön. Gummerus kirjapaino oy Leskinen, T., Hult, H.-M Kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kristallisoi toimintasi. Saavuta tavoitteesi. Helsinki: Tammi. Lääti, S Sosiaalinen hyvinvointi mielenterveyskuntoutujan elämässä. Tutkimus sosiaalisen hyvinvoinnin merkityksistä nuorempien ja varttuneiden mielenterveyskuntoutujien keskuudessa. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Närhi, A., Frantsi, P Psyykkinen valmennus järkeä ja sydäntä. Otava. Ojanen, M Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin Jalka potkee, mieli notkee: liikunta mielenterveyden tukena. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy Puhakainen, J Kohti ihmisen valmentamista. Holistinen ihmiskäsitys ja sen heuristiikka urheiluvalmennuksen kannalta. Tampereen yliopisto. Wiskari, J Kartta arjen huippu-suorituksiin. Wsoy