Infrastruktuurihankkeet ja luontoarvojen huomioon ottaminen Luennon aiheet 1. Infraprojekteihin liittyviä yleisiä oikeudellisia kysymyksiä

Transkriptio

1 Infrastruktuurihankkeet ja luontoarvojen huomioon ottaminen REC-E1060, Tohtorikoulutettava, OTM Kanerva Sunila Luennon aiheet 1. Infraprojekteihin liittyviä yleisiä oikeudellisia kysymyksiä Lainsäädäntöä yleisesti 2. Esimerkkiprojekteja Sähköjohto Vesiputki Telekaapeli 3. Luontoarvojen huomioiminen infraprojekteissa Yleisiä lähtökohtia (LSL) KHO:n oikeuskäytäntöä 2 1

2 Yleisiä oikeudellisia kysymyksiä Kaavoitus Vaikutusten arviointi Luvitus Sijoittaminen 3 Kaavoitus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) MRL 3 luku Voimassa oleva VAT: valtakunnallisen energianhuollon kannalta merkittävät johdot tulee osoittaa maakuntakaavoituksessa; alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa Ehdotettu VAT: johtojen osalta ei mainintaa maakuntakaavoituksesta Ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä Maakuntakaava MRL 4 luku 28 3 mom 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin Yleiskaava MRL 5 luku 39 2 mom 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 4 2

3 Vaikutusten arviointi Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) Tietyt hankkeet, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan aina (liite 1) Hankkeet, joihin sovelletaan yksittäistapauksissa ELY-keskuksen päätöksestä (huomioitavat seikat liite 2) Arviointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Otetaan huomioon lupamenettelyssä - lupaa ei myönnetä, jos YVAa ei sen soveltuessa ole tehty Muun lain mukaiset menettelyt (YVA-laki 4, 5 ) MRL 9, vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (myös MRA) HUOM! YVA-laki 22 Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuulemisten yhteensovittaminen Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-laki, 200/2005) 5 Luvat Ympäristöluvat ympäristönsuojelulaki (527/2014) vesilaki (587/2011) luonnonsuojelulaki (1096/1996) poikkeus Erityislainsäädännön mukaiset luvat, mm. sähkömarkkinalaki (588/2013) maakaasumarkkinalaki (587/2017) tietoyhteiskuntakaari (917/2014) laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) Rakennuslupa, toimenpidelupa (MRL 18 luku) 6 3

4 Sijoittaminen - mahdollisuuksia Sopimus; maanvuokra, kauppa Lunastus lunastuslaki (603/1977), laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten (168/1928) Rasite kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) Rakennusrasite (MRL 158 ) Yhteiskuntaa tai kiinteistöä palvelevat johdot (MRL 161 ) Maantielaki (503/2005) Vesilaki (587/2011) Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) 28 luku Sallintarasite, naapuruussuhdelaki (26/1920) 16 7 Sähköjohtoprojekti Minkälainen johto on kyseessä? Suurjännitteinen, keski- vai matalajännitteinen johto? Pituus? Verkonhaltijan verkkoa vai liittymisjohto? Valtion rajan ylittävä? 8 4

5 Kantaverkonhaltijan uusi 400 kv linja Ympäristövaikutusten arviointi (YVA-laki) Arviointiohjelma arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä ohtoliitteet/meneill%c3%a4%c3%a4n%20oleva t%20hankkeet/hikia- Orim_YVA/Selostus_OSA1.pdf (HUOM! eri hanke) /arkisto/hikia-orimattila_yva/sivut/default.aspx (myös yhteysviranomaisen lausunto) Tutkimuslupa maastotutkimuksia varten (lunastuslaki 84 ) Maanmittauslaitos kartoitetaan sijaintia Kuva: Fingrid karttapalvelu 9 Suurjännitteisen johdon rakentaminen Hankelupa vähintään 110 kv voimajohdolle Energiavirastolta (SML ): Ei määrätä johdon reittiä Ennen hankeluvan myöntämistä ei johtoreitille tarvitse olla 17 :n mukaista aluevarausta eikä kunnan suostumusta Edellytyksenä, että sähköjohdon rakentaminen sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista Myönnettävä liittymisjohdolle, jolla liitytään vähintään 110 kv sähköverkkoon, sekä Jakeluverkonhaltijan (JVH) sähköjohdolle, joka yhdistää jvh:n verkon osat toisiinsa tai jvh:n sähköverkon toiseen sähköverkkoon 10 5

6 Suurjännitteisen johdon rakentaminen Sähkömarkkinalain 17 1 mom Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon reitille tulee saada kunnan suostumus, jos oikeutta sähköjohdon sijoittamiseen ei perusteta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisessa lunastusmenettelyssä ja sähköjohto rakennetaan muualle kuin kaavassa tätä varten varatulle alueelle. Kunta ei saa evätä suostumusta tai asettaa sen myöntämiselle ehtoja ilman alueiden käytön suunnitteluun tai ympäristönäkökohtiin liittyviä taikka muihin seikkoihin perustuvia päteviä syitä, jos epäämisestä tai ehdoista aiheutuu sähkönsiirron turvaamiselle tai hakijalle kohtuutonta haittaa. 11 Kantaverkonhaltijan uusi 400 kv linja Käyttöoikeuden lunastaminen maaalueisiin (lunastuslaki) Lunastuslupahakemus YVA-selostus ja perusteltupäätelmä liitettävä, jos soveltuu Kuulemiset Lunastuslupa Valtioneuvostolta Yleinen tarve lunastusperusteena Lunastuslupaa ei myönnetä, jos voidaan saavuttaa jollain muulla tavalla, taikka jos yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty (lunastuslaki 4 ) Lunastustoimitus lunastusluvan mukaan korvaukset Kuva: Fingrid 12 6

7 EstLink 2 - rajayhdysjohto Suomen ja Viron välillä Suomen ja Viron kantaverkonhaltijoiden yhteisprojekti Ympäristövaikutusten arviointi, ei sovellettu YVA-lakia; erillinen Naturaarvio Rajayhdysjohtolupa (SML 386/1995) Vesilain mukainen lupa (VL 264/1961) Lunastuslupa (lunastuslaki (603/1977)) Talousvyöhykelupa (laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004)) Kuva: ENTSO-E 13 Rajayhdysjohtolupa (SML (588/2013)) Hankelupa valtakunnan rajan ylittävän, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamiseen TEM:ltä (SML 14 ) Edellytykset (SML 16 ) sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista Valtakunnan rajan ylittävän sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista 14 7

8 Vesilain (587/2011) mukainen lupa vedenalaiselle johdolle (1/2) Luvan tarve VL 3:3 hanke muuttaa esimerkiksi vesiympäristöä ja aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle, kalastukselle, kalakannoille VL 3:2 5) vesi-, viemäri-, voima- tai muun johdon tekeminen yleisen kulkuväylän ali Luvan myöntämisen edellytykset (VL 3:4) 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin Lupaa ei voi myöntää, esimerkiksi jos huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa Hakijalla oltava käyttöoikeus alueisiin tai VL 2 luvun perusteella 15 Vesilain (587/2011) mukainen lupa vedenalaiselle johdolle (2/2) Lupamääräykset (VL 3:10) Mm. haittojen vähentäminen, maisemointi ja poistaminen Tarkkailuvelvoite (VL 3:11) Kulkuyhteyksien huomioon ottaminen (VL 3:13) Kalatalousvelvoite ja -maksu (VL 3:14) kalakannoille tai kalastukselle vahinkoa > hankkeesta vastaava velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (kalatalousvelvoite) tai tällaisten toimenpiteiden kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaiselle (kalatalousmaksu) 16 8

9 Käyttöoikeus vesilain (587/2011) perusteella VL 2:5a, voimaan Hankkeesta vastaavalla on oikeus sijoittaa joen tai puron alittava vesi-, viemäri- ja voimajohto, tietoliikennekaapeli sekä muu vaikutuksiltaan niihin rinnastuva johto toisenkin vesialueelle, jos sen: 1) sijoittaminen ei edellytä lupaa 3 luvun 2 :n nojalla; 2) sijoittamisesta ei määrätä ympäristönsuojelulain nojalla; 3) sijoittamisesta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa alueen omistajalle. VL 2:12, voimaan Voidaan myöntää oikeus sijoittaa vähäinen rakennelma tai johto toisen alueelle vesistöä huomattavasti muuttamatta VL 2:13, voimaan (edellytyksenä, että hakija hallitsee ainakin osittain tarvittavaa aluetta) VL 2:13a, voimaan Hakijalle voidaan myöntää tarvittava oikeus toisen alueeseen tai sen omaksi lunastamiseen merkittävää yleistä etua edistävän hankkeen toteuttamiseksi, jos luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja hanketta voidaan pitää yleisen tarpeen vaatimana. Tällainen tarve voi liittyä: 1) energia- tai vesihuollon, tietoliikenteen tai kulkuyhteyksien turvaamiseen; 17 Yhdyskuntaa palveleva johto, MRL 161 Maankäyttö- ja rakennuslaki 161 Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Sopimus 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. 18 9

10 KHO:2015:69 Tuulivoimalat Yhtiön oli tarkoitus sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n 1 momentin nojalla maakaapeleina toteutetut sähköjohdot muiden omistamien kiinteistöjen alueille siten, että johdot yhdistivät yhtiön tuulivoimapuistoon kuuluvat yksittäiset tuulivoimalat toisiinsa. Johtoja pidettiin voimalakiinteistöjä palvelevina ja niiden sijoittamisesta voitiin määrätä lainkohdan nojalla. 19 KHO:2014:79 Paineviemäri ja vesijohto Paineviemäri ja vesijohto järven pohjaan yhteisen vesialueen osakaskunnan alueelle Osakaskunta vastusti Järvi kuului Natura 2000-verkostoon Kunnan lautakunta ja HaO: viemäri ja vesijohto voitiin sijoittaa MRL 161 :n nojalla KHO katsoi, että hanke edellyttää vesilain (264/1961) mukaista lupaa Johtojen sijoittamista koskevaa päätöstä ei näin ollen tullut tehdä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan; johtojen sijoittaminen edellytti vesilain mukaista lupaa, joten pysyvä käyttöoikeus myös VL:n mukaan 20 10

11 KKO:2003:59 Vesihuoltolinja ja korvaus Kiinteistön omistajat olivat suostuneet kunnan vesihuoltolinjan rakentamiseen tilansa alueelle. Kunta oli puolestaan sitoutunut korvaamaan täysimääräisesti toimenpiteestä aiheutuvat välittömät ja välilliset vahingot. Kun asianosaiset eivät olleet päässeet sopimukseen korvausten määristä, kiinteistön omistajien korvausvaatimukset oli maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n nojalla käsiteltävä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisessa järjestyksessä. (Ään.) 21 Vesijohdon sijoittaminen Rasite KML ) talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen 4) viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; MRL 161 a Veden johtaminen ja ojittaminen Jos ei vesilain mukaisessa vedenottoa koskevassa lupapäätöksessä > MRL 161 Asemakaava-alueella ojitus, tietyin poikkeuksin MRL 161 Vesilaki 4:8 Veden ottamista koskevassa päätöksessä voidaan antaa oikeus sijoittaa ottamista palveleva vesijohto toisen alueelle. Vesijohto on sijoitettava toisen alueelle siten, että siitä aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesijohdon kohdalla olevaa aluetta ei saa käyttää siten, että vesijohto saattaa vahingoittua tai sen kunnossapito kohtuuttomasti vaikeutuu. Vesijohdon sijoittamisesta muutoin kuin veden ottamista koskevan päätöksen yhteydessä on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 161 a :ssä säädetään

12 Telekaapelin sijoittaminen Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) telekaapeleiden sijoittaminen lain 28 luvussa; aiemmin (kumotussa) viestintämarkkinalaissa (393/2003) ja MRL 161 :ssä Telekaapelilla tarkoitetaan tietoliikenneyhteyksiä varten rakennettua kaapelia, riippumatta siitä, millä tekniikalla kaapeli on toteutettu HE (221/2013) 23 Telekaapelin sijoittaminen Tietoyhteiskuntakaari 28-luku Teleyrityksellä on säädetyin edellytyksin oikeus sijoittaa toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle mm. yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva telekaapeli (229 ) Jos sijoittamisesta ei ole sovittu, kunnan rakennusvalvontaviranomainen päättää Sopimus koskee myös uutta omistajaa/ haltijaa Jos ei sopimusta, teleyritys laatii sijoittamissuunnitelman, josta tiedotettava ja josta voi tehdä muistutuksia; sijoittamisoikeus sijoittamissuunnitelman vahvistamisella ( ) 24 12

13 Telekaapelin sijoittaminen Sijoittamisen edellytykset (234 ) Ei asemakaavan vastaisesti, eikä siten, että vaikeutetaan voimassa olevan maakunta- tai yleiskaavan toteutumista; sijoittamista ei voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin; kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle ja rakennukselle aiheuteta tarpeetonta haittaa; ei saa aiheutua sellaista haittaa tai vahinkoa kiinteistön käytölle ja rakennukselle, joka on kohtuullisin kustannuksin vältettävissä Telekaapeli on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava maantielaissa (503/2005) tarkoitetulle tiealueelle tai kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) tarkoitetulle yleiselle alueelle. 25 Telekaapelin sijoittaminen Maantielaki 42 ja 42 a Lupa rakenteiden, rakennelmien tai laitteiden sijoittamiselle tienpitoviranomaiselta (Pirkanmaan ELY-keskus) (42 ) Lupa myönnettävä yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien tai laitteiden sijoittamiselle tiealueelle, jos siitä ei ole vaaraa Sähkö- ja telekaapeleiden sekä niihin liittyvien jakokaappien ja kaapelikaivojen sijoittamisesta tiealueelle tienpitoviranomaiselle tietyissä tapauksissa ilmoitus (42 a ) Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) yleisellä alueella kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, loma- ja matkailualueeksi, suojelualueeksi, vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin (2.1,4 ) Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä (276/2016) 26 13

14 Luontoarvojen huomioiminen Luontoarvojen huomioiminen infrahankkeissa luonnonsuojelulaki (1096/1996) Tavoitteet 1 1) luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen; 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen; 3) luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen; 4) luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen; sekä 5) luonnontutkimuksen edistäminen 28 14

15 Suotuisa suojelutaso (LSL 5 ) luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. 29 Luonnonsuojelulain keinot Luonnonsuojelulain keinot Aluesuojelu Kansallispuistot Luonnonpuistot Muut luonnonsuojelualueet Natura alueet Maisemansuojelu Lajisuojelu Luontotyyppien suojelu (myös metsälaki, vesilaki) Eliölajien suojelu 30 15

16 Natura alueet LSL 64 : Euroopan unionin Natura verkosto Suomessa koostuu: 1) lintudirektiivin perusteella Euroopan unionin komissiolle ilmoitetuista erityisistä suojelualueista; 2) erityisten suojelutoimien alueista, joista on säädetty ympäristöministeriön asetuksella sen jälkeen, kun komissio tai neuvosto on luontodirektiivin perusteella hyväksynyt kyseiset alueet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi Lintudirektiivin perusteella ilmoitetut erityiset suojelualueet (Special Protection Areas, SPAs) Lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintujen ja muiden muuttavien lintujen suojelualueiksi osoitetut alueet, jotka Suomi on ilmoittanut Euroopan komissiolle verkostoon kuuluviksi suojelualueiksi Erityisten suojelutoimien alueet (Special Areas of Conservation, SAC-alueet) Luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai liitteen II lajien elinympäristöjä Suomi ilmoittaa komissiolle> komissio hyväksyy alueet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi (SCIalueet, Sites of Common Interest)> ympäristöministeriön asetuksella alueet liitetään Natura verkostoon (suojelutoimenpide> SAC-alue) 31 Natura alueet; vaikutukset Heikentämiskielto 64 a Natura verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää Natura-arviointi 65 Vaikutusten arviointi on toteutettava jos suunniteltu hanke yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue liitetty tai on tarkoitus liittää Natura 200o -verkostoon Lupaviranomainen valvoo, että tehdään; lausunto ELY-keskukselta Myös alueen ulkopuoliset hankkeet jos vaikutusta alueella Jos YVA-menettelyä sovelletaan, tehdään sen yhteydessä 32 16

17 Poikkeuslupa Natura alueen luonnonarvojen heikentämiskiellosta Jos hanke heikentää merkittävästi > lupaa ei voida myöntää, ellei valtioneuvosto päätä yleisistunnossaan että erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä hanke on toteutettava eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole (66 ) Jos luontodirektiivin liitteen I ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteen II ensisijaisesti suojeltava laji, edellytyksenä lisäksi: ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto. Valtioneuvoston päätöksessä määritettävä heikennykset korvaavat toimenpiteet 33 KHO:2004:26 muiden hankkeiden vaikutuksen arvioiminen Asiassa oli luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin säännösten perusteella ratkaistava, heikentääkö satamahanke kokonaisuutena ja tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi edellä mainittu kohde oli ehdotettu ja ilmoitettu komissiolle sisällytettäväksi Natura verkostoon. Kohteeseen kuuluvan toisen osa-alueen läheisyyteen suunniteltua kauppakeskusta koskeneet kaavoitushankkeet eivät olleet satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä koskenutta seutukaava-asiaa käsiteltäessä sellaisia valmiita suunnitelmia, joiden vaikutuksia olisi tullut arvioida yhdessä satamahankekokonaisuuden kanssa

18 Eläinlajien rauhoitussäännökset Rauhoitussäännökset (39 1 mom) Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Asetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi säädetyn uhanalaisen lajin tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen kielletty ELY-keskuksen päätöksen jälkeen (47 ) Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajit: yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (49.1 ) 35 Eliölajien suojelu Ei käsitelty luennolla, lukemisen tueksi Suojelusäännöksiä sovelletaan Suomessa luonnonvaraisiin eläimiin, kasveihin, sieniin (37 ) Ei koske rauhoittamattomia eläimiä ja riistaeläimiä tai taloudellisesti hyödynnettäviä kalalajeja Nisäkkäät ja linnut rauhoitettuja (38 ) Jos jonkun muun lajin olemassa olo uhattuna tai muuten tarpeen> voidaan rauhoittaa asetuksella (esim. kovakuoriaiset) Uhanalaiseksi voidaan säätää asetuksella (46 ) 36 18

19 Metsästyslaki (615/1993) 5 - Ei käsitelty luennolla, lukemisen tueksi Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet Riistaeläimiä ovat: 1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämerennorppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä 2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky. Rauhoittamattomia eläimiä ovat: 1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä 2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas. Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään! Metsästyslain 5 luvussa säännökset riistaeläinten rauhoittamisesta ja riistanhoidosta 37 Poikkeus suojelusta Kansallinen suojelu (48 ) Rauhoitussäännökset eivät estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan Vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä, jos mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia Poikkeus ELY-keskuksen luvalla, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana Direktiivilajit (LSL 49 ) ELY-keskus voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen direktiiveissä mainituilla perusteilla Luontodirektiivin artikla 16 (1) (luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit) Lintudirektiivi artikla

20 Direktiivit (uteliaille) Luontodirektiivi (1992/43/ETY) Lintudirektiivi (2009/147/EY) 39 Viitasammakko (KHO:2017:161) Kuortaneen kunnan alueella viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka (luontodirektiivin IV (a) liitteen laji) Kunta haki lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49.1 :n heikentämis- ja hävittämiskiellosta ELY-keskukselta puutarhakylän perustamista varten ELY-keskus myönsi luvan edellyttäen kompensaatiotoimia Kaivuu- ja ruoppaustyöt kutuaikojen ulkopuolella Kompensaatiotoimet määritellään myöhemmin Vaasan HaO ei muuttanut ELY-keskuksen päätöstä 40 20

21 Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohta Jäsenvaltiot voivat poiketa direktiivin liitteessä IV (a) mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiskiellosta, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella: a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien säilyttämiseksi; b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta; c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; d) näiden lajien tutkimus- ja koulutus-, uudelleensijoittamis- ja uudelleenistuttamistarkoituksessa ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavien lisääntymistoimenpiteiden vuoksi, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lisääminen; e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa. 41 Viitasammakko (KHO:2017:161) KHO: Luontodirektiivissä ei mainita kompensaatiotoimenpiteitä suojelusta poikkeamisen edellytyksenä. Poikkeamista koskevaan päätökseen sisällytettävillä kompensaatiotoimenpiteitä koskevilla määräyksillä ei siten voida sivuuttaa 16 artiklassa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä

22 Viitasammakko (KHO:2017:161) KHO:n perustelut c) kohdan poikkeamisedellytys tulkittava tiukasti Se, että lajin suojelutaso alueellisesti, paikallisesti tai koko levinneisyysalueellaan on suotuisa, voi komission ohjeen perusteella jossain määrin vaikuttaa muiden poikkeamisedellytysten tulkintaan. Lähtökohtana kuitenkin on, että jokaisen edellytyksen on täytyttävä itsenäisesti, jotta poikkeus on myönnettävissä. Hanke yleisen edun mukainen, kuitenkin Arvioitaessa nyt kyseessä olevassa tilanteessa poikkeamisen syyn pakottavuutta on ensinnäkin otettava huomioon, että virkistyskäyttö- ja vapaa-ajan asumismahdollisuuksien tarjoaminen ja kehittäminen eivät kuulu kunnan välttämättömiin perustehtäviin, vaikka tällaiset toiminnot sinänsä voivatkin olla kunnan elinvoimaisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Toiseksi tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että komission ohjeen perusteella suojelusta poikkeamisen tulisi olla aidosti viimesijainen vaihtoehto. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei puutarhakylähanke, sen luonne ja tavoitteet huomioon ottaen, ole sillä tavoin tiettyyn paikkaan ja toteuttamistapaan sidottu, että sen toteuttaminen juuri hakemuksessa esitetyllä tavalla ja sijainnilla olisi välttämätöntä. 43 Viitasammakko (KHO:2017:161) KHO: Edellä lausuttuun nähden hankkeen toteuttamiselle siten, että se edellyttää poikkeamista viitasammakon lisääntymispaikan suojelusta, ei ole esitetty pakottavaa syytä. Ratkaisu: poikkeuslupaa ei voida myöntää 44 22

23 Sähkölaitos ja liito-orava (KHO:2007:41) Käyttöoikeuden lunastus sähköjohtoa varten Aiemmin lunastettu lunastuslain perusteella, KHO palautti > sähkölaitospakkolunastusl koska vain yleisehkö merkitys Valtioneuvosto oli vahvistanut uuden lunastusluvan sähkölaitospakkolunastusl:n perusteella Lunastusluvan antamisen jälkeen oli havaittu, että yhdellä pylväsvälillä liito-oravan levähdys- ja lisääntymispaikkoja (luontodirektiivin IV (a) liitteen laji) 45 Sähkölaitos ja liito-orava (KHO:2007:41) SähkölaitospakkolunastusL 1 Jos sellaista sähkölaitosta varten, jolla on yleisehkö merkitys, tarvitaan toisen kiinteistöä, voidaan maan omistaja tai haltija, noudattamalla, mitä kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen on säädetty, velvoittaa täydestä korvauksesta luopumaan tarkoitukseen tarvittavasta maa-alueesta tai alistumaan käyttöoikeutensa rajoittamiseen. Sellaiseen tarkoitukseen älköön kuitenkaan otettako maata lähempää kuin sadan metrin päästä talonasemasta tahi sen yhteydessä olevasta rakennuksesta tai puutarhasta, paitsi milloin tarkoitukseen ei voida erittäin suuretta haitatta ottaa muuta aluetta. Lunastuslaki yleislaki (1 ) 46 23

24 Sähkölaitos ja liito-orava (KHO:2007:41) KHO: sovelletaan lunastuslain 4 1 mom periaatteita Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Selvitystä muista toteuttamisvaihtoehdoista lunastuksen tarkoitusta ei voitu yhtä sopivasti saavuttaa muilla vaihtoehdoilla Jos hankkeella ilmeisesti on luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja vaikutuksia, sovelletaan LSL:a (lunastuslaki 5 ) Hakija ei ollut esittänyt riittävää selvitystä, mutta valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa huomioitiin päätöksen jälkeiset lisäselvitykset 47 Sähkölaitos ja liito-orava (KHO:2007:41) Lunastuslaki 21 1 mom: Lunastustoimituksessa on vahvistettava lunastuksen kohde lunastusluvan mukaisesti. Lunastusluvasta voidaan vähäisessä määrin poiketa, jos siihen on erityinen syy. Mahdollistaa voimajohtolinjauksen muuttamisen, kun lunastus ei kohdistu uusille kiinteistöille Liito-oravan levähdys- ja lisääntymisalueet heikennykset voitiin välttää reittiä muuttamalla Valtioneuvoston mukaan lunastustarkoitukseen ei voitu erittäin suurelta haitatta ottaa muuta aluetta, joten 100 metrin vaatimuksesta voitiin poiketa KHO kumosi valituksen 48 24

25 Vuollejokisimpukka ja sukeltaja (KHO:2006:35) Ympäristölupavirasto oli myöntänyt vesilain mukaisen luvan viemäriputken rakentamiseksi joen pohjaan ei heikennä vuollejokisimpukan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, kun alituksen kohdalla mahdollisesti olevat simpukat siirretään sukeltajan toimesta viemärikohdan yläpuolelle HaO: niin vähäinen toimenpide, ettei tarvetta luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin poikkeusluvalle lupa rakentamiselle oli voitu myöntää myös luonnonsuojelulain 39 :n estämättä LSL 39 1 mom: Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: (2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; 49 Vuollejokisimpukka ja sukeltaja (KHO:2006:35) KHO: Ei edellytä LSL 49.1 :stä poikkeamista; kuitenkin poikkeaminen LSL 49.3 :n mukaan voi olla tarpeen LSL 49.3 : Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1 momentin kiellosta sekä 2 momentissa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta 39 :n, 42 :n 2 momentin sekä 47 :n 2 ja 5 momentin kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla

26 Vuollejokisimpukka ja sukeltaja (KHO:2006:35) KHO muutti lupamääräyksiä ja velvoitti hakemaan tarvittaessa poikkeusluvan Kun vuollejokisimpukan esiintyminen rakentamiskohdalla voidaan selvittää tarkemmin ennen rakentamistyön aloittamista ja kun työssä sovellettava menetelmä on vielä avoimena, rakentamislupa voidaan myöntää siten, että kysymys luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksen tarpeellisuudesta selvitetään erikseen, kuitenkin siten, ettei ympäristölupaviraston luvalla sallittua rakentamista voida aloittaa ilman alueellisen ympäristökeskuksen myöntämää lainvoimaista poikkeusta, jos poikkeaminen on tarpeen. 51 Lyhyt kertaus luennosta Infraprojektien yleisiä/ toistuvia oikeudellisia kysymyksiä Kaavoitus, vaikutustenarviointi, luvitus, sijoittaminen Sijoittaminen Yleisen ja yksityisen edun punninta Haittojen vähentäminen YVA:n ja Natura-selvityksessä tuotettu tieto tärkeää hankkeen kannalta Vaikutusten pienentäminen Etenkin Natura alueiden ja direktiivilajien lainsäädäntö asettaa tiukkoja rajoituksia Parempi välttää vaikutukset, jos mahdollista 52 26