Luonnonsuojeluoikeutta

Transkriptio

1 Luonnonsuojeluoikeutta RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet, Kanerva Sunila Luennon runko 1. Mitä luonnonsuojeluoikeus on? 2. Keskeisiä lähteitä 3. LSL luonnonsuojelun keinot 1. Tavoitteet 2. Aluesuojelu 3. Maisemansuojelu 4. Eliö- ja luontotyyppien suojelu 4. Muinaismuistojen suojelu 5. Rakennusten suojelu 2 Luennon tueksi Luonnonsuojelulaki (1096/1999) tai > Hakukenttään luonnonsuojelulaki Luontodirektiivi (1992/43/ETY) Lintudirektiivi (2009/147/EY) Natura alueet ja muut luonnonsuojelualueet 3 1

2 HUOM! Luonnonsuojelulailla on implementoitu luonto- ja lintudirektiivit Suomen kansalliseen lainsäädäntöön Mutta sisältää myös suoria viittauksia direktiiveihin (liitteisiin, joissa lueteltu suojeltavat lajit ja luontotyypit) Direktiivit velvoittavat jäsenmaita tavoitteidensa suhteen >> implementoitava kansallisesti! EU-asetukset ovat suoraan velvoittavia ja sovelletaan jäsenmaissa sellaisenaan 4 Mitä luonnonsuojeluoikeus on? Oikeutta, jonka tavoitteena edistää luonnonsuojelua Mitä suojellaan? Luonnon monimuotoisuus (laaja käsite) - Lajit, luontotyypit, ekosysteemit ESIM: Rion sopimuksen 2 art: biologinen monimuotoisuus'' tarkoittaa kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus Myös luonnonkauneuden ja maiseman suojelu Luonnonsuojelulailla myös muita tavoitteita, kuten luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävä käyttö, luontoharrastuksen tukeminen ja tutkimuksen edistäminen 5 Oikeuslähteitä Kansallinen oikeus: Luonnonsuojelulaki (1096/1996), luonnonsuojeluasetus (VNA 160/1997) Säännöksiä myös mm. erämaalaissa (62/1991), koskiensuojelulaissa (35/1987), metsälaissa (1093/1996), metsästyslaissa (615/1993), vesilaissa (587/2011) Keskeiset EU-direktiivit: luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi (luontodirektiivi 92/43/ETY), lintudirektiivi (2009/147/EY), ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY) Kansainväliset sopimukset: Esim. Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Rion sopimus, 1992), Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES-sopimus, 1973), Sopimus Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta (1992) 6 2

3 Suomalainen luonnonsuojeluoikeus Vuonna 1923 ensimmäinen luonnonsuojelulaki Vasta 1997 voimaan uusi, nykyisinkin voimassa oleva luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelualueet perinteisesti valtion mailla, vaikka jo vuoden 1923 laki antoi mahdollisuuden yksityiseen suojeluun Uutuutena Natura alueet ja muu EU-oikeuden vaikutus HUOM! Kansallisen luonnonsuojelulainsäädännön taustalla nykyisin paljon EU-oikeutta 7 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Tavoitteet 1 1) luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen; 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen; 3) luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen; 4) luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen; sekä 5) luonnontutkimuksen edistäminen 8 Suotuisa suojelutaso (LSL 5 ) luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Säännöksen taustalla EU-oikeutta mutta sovelletaan tavoitesäännöksenä kaikkiin Suomen luontotyyppeihin ja luonnonvaraisiin eliölajeihin 9 3

4 Miten tavoitteita toteutetaan? Luonnonsuojelulain keinot Aluesuojelu Kansallispuistot Luonnonpuistot Muut luonnonsuojelualueet Valtion omistamilla alueilla (julkiset) Yksityiset Natura alueet Maisemansuojelu Lajisuojelu Luontotyyppien suojelu (myös metsälaki, vesilaki) Eliölajien suojelu 10 Aluesuojelu Luonnonsuojeluohjelmat ja luonnonsuojelualueet Luonnonsuojeluohjelmat (LSL 2-luku) Valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen turvaamiseksi Ohjelman sisällettävä, millaiset toimet vaarantavat sen tarkoituksen YM laatii > valtioneuvosto hyväksyy yleisistunnossa Alueella toimenpiderajoitus (kohdistuu siis alueeseen) ELY-keskus voi myöntää poikkeuksen, jos tarkoitus ei mainittavasti vaarannu Valtion viranomaisten otettava ohjelma toiminnassaan huomioon 50 : YM:n viipymättä ryhdyttävä toteuttamaan ohjelmaa 12 4

5 Luonnonsuojeluohjelmat Soiden Lintuvesien Harjujen Lehtojen Rantojen ja Vanhojen metsien suojeluohjelmat Suojeluohjelmissa määritetään kohdealueet > muodostetaan yleensä luonnonsuojelualueita Voimassa olevan lain nojalla ei ole hyväksytty uusia ohjelmia Ks. Tarkemmin ( 13 Luonnonsuojelualueiden perustaminen Voidaan perustaa vain perustamisedellytysten ollessa käsillä: Yleiset perustamisedellytykset (LSL 10 ), jotka koskevat kaikkia luonnonsuojelualueita: 1) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi; 2) alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; 3) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma; 4) alue on erityisen luonnonkaunis; 5) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi; 6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai 7) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. HUOM! Ei siis pakko perustaa, vaikka edellytykset täyttyisivät 14 Kansallispuistot (LSL 11 ) Perustetaan valtion omistamalle alueelle (maa- ja vesialueet) HUOM! Ei kunnan, julkisoikeudellisen yhteisön tms. ainoastaan valtion Pinta-ala vähintään 1000 hehtaaria Merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta Perustetaan lailla, myös tarkoituksesta säädetään lailla 15 5

6 Luonnonpuistot (LSL 12 ) Vain valtion omistamalle alueelle (maa- ja vesialueet) Oltava merkitystä luonnonmukaisen kehityksen turvaamiselle, tieteelliselle tutkimukselle tai opetukselle Perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään lailla jos vähintään 1000 hehtaaria, pienemmät asetuksella Pääsääntöisesti luonnonpuistossa saa liikkua vain viranomaisen luvalla (18 ) 16 Muut luonnonsuojelualueet Muut luonnonsuojelualueet valtion alueilla Perustetaan valtioneuvoston asetuksella jos yli 100 ha, jos pienempi YM:n asetuksella 13 :n rauhoitussäännökset soveltuvat tietyin poikkeuksin Muut luonnonsuojelualueet yksityisillä alueilla ELY-keskuksen päätöksellä maanomistajan hakemuksesta tai tämän suostumuksella (24 ) Myös ilman suostumusta, jos alue kuuluu VN:n hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan Myös alueen määräaikainen rauhoittaminen mahdollista 25 :n nojalla (ELY-keskuksen ja maanomistajan sopimus) 17 LSL 10 luku Natura alueet LSL 64 : Euroopan unionin Natura verkosto Suomessa koostuu: - 1) lintudirektiivin perusteella Euroopan unionin komissiolle ilmoitetuista erityisistä suojelualueista; - 2) erityisten suojelutoimien alueista, joista on säädetty ympäristöministeriön asetuksella sen jälkeen, kun komissio tai neuvosto on luontodirektiivin perusteella hyväksynyt kyseiset alueet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi Noudatetaan soveltuvin osin 8 :n menettelyä (YM laatii> valtioneuvosto hyväksyy yleisistunnossa, kuulemiset) 18 6

7 Natura alueet Lintudirektiivin perusteella ilmoitetut erityiset suojelualueet (Special Protection Areas, SPAs) Lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintujen ja muiden muuttavien lintujen suojelualueiksi osoitetut alueet, jotka Suomi on ilmoittanut Euroopan komissiolle verkostoon kuuluviksi suojelualueiksi Erityisten suojelutoimien alueet (Special Areas of Conservation, SAC-alueet) Luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai liitteen II lajien elinympäristöjä Suomi ilmoittaa komissiolle> komissio hyväksyy alueet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi (SCI-alueet, Sites of Common Interest)> ympäristöministeriön asetuksella alueet liitetään Natura verkostoon (suojelutoimenpide> SAC-alue) 19 Alueellisen suojelun vaikutuksia LSL:n mukaiset luonnonsuojelualueet Erilliset rauhoitussäännökset (kansallispuistot ja luonnonpuistot) Esim. laki Teijon kansallispuistosta (260/2014) 3 LSL 13, jonka mukaan alueella ei saa 1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä; 2) ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää; 3) ojittaa; 4) ottaa taikka vahingoittaa sieniä, puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia; 5) pyydystää, tappaa tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä 6) ryhtyä muihinkaan toimiin, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen. HUOM! Alueen sisällä; ei sen rajojen ulkopuolella LSL 14 : Poikkeukset suoraan lain perusteella (mm. maanmittaustyöt) LSL 15 : Luvanvaraiset poikkeukset 20 Natura alueet, vaikutukset Heikentämiskielto 64 a Natura verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää Natura-arviointi 65 Vaikutusten arviointi on toteutettava jos suunniteltu hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue liitetty Natura 200o -verkostoon Lupaviranomainen (esim. AVI tai ELY-keskus) valvoo, että tehdään Myös alueen ulkopuoliset hankkeet jos vaikutusta alueella 21 7

8 Natura alueet, poikkeuslupa Jos heikentää merkittävästi > lupaa (esim. vesilain mukaista lupaa) ei voida myöntää, ellei valtioneuvosto päätä yleisistunnossaan että erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä hanke on toteutettava eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole (66 ) Jos luontodirektiivin liitteen I ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteen II ensisijaisesti suojeltava laji, edellytyksenä lisäksi: ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto. Valtioneuvoston päätöksessä määritettävä heikennykset korvaavat toimenpiteet >> Eli käytännössä hyvin vaikea toteuttaa hanketta 22 Suojeltujen alueiden merkintä Muodostetaan kiinteistö kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mukaisesti Merkintä kiinteistötietojärjestelmään jos yksityisen maalle, eikä muodosteta kiinteistöä Merkein maastoon Vireillä hallituksen esitys (HE 146/2015) jossa ehdotetaan maastomerkintätavan keventämistä 23 Suojelualueet Suomessa Kansallispuistoja 39, yhteensä 9876 km2 Luonnonpuistoja 19, yhteensä 1535 km2 Natura alueita 1857, n km2 Yhteensä lakisääteisiä suojelualueita km2 Tiedot Lisäksi muut suojelualueet Yhteensä n. 9 % Suomen pinta-alasta suojeltu Kartta alueista (national designated areas > näyttää myös kansalliset alueet)

9 Suojelu luonnonsuojelualueiden ulkopuolella Maisemansuojelu Eliölajien suojelu Luontotyyppien suojelu 25 Maisemansuojelu (LSL 5-luku) LSL 32 : Luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa maisema-alue Päätöksen tekee ympäristöministeriö, jos valtakunnallisesti merkittävä alue Muuten maakunnan liiton esityksestä ELY-keskus Perustamismääräyksessä voidaan antaa piirteiden säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Määräykset eivät kuitenkaan saa aiheuttaa kiinteistön omistajalle merkityksellistä haittaa. 26 Eliölajien suojelu LSL 6-luku Suojelusäännöksiä sovelletaan Suomessa luonnonvaraisiin eläimiin, kasveihin, sieniin (37 ) Ei koske rauhoittamattomia eläimiä ja riistaeläimiä tai taloudellisesti hyödynnettäviä kalalajeja 44 ja 49 poikkeava soveltamisala (CITES-asetus ja luonto- ja lintudirektiivit) Nisäkkäät ja linnut rauhoitettuja (38 ) Jos jonkun muun lajin olemassa ole uhattuna tai muuten tarpeen> voidaan rauhoittaa asetuksella (esim. kovakuoriaiset) Uhanalaiseksi voidaan säätää asetuksella (46 ) 27 9

10 Rauhoitussäännökset Rauhoitussäännökset (39 1 mom) Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Kasvilajien rauhoittaminen (42 2 mom) Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. 47 : Asetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi säädetyn uhanalaisen lajin tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen kielletty ELY-keskuksen päätöksen jälkeen 28 Poikkeukset, 48 (kansalliset rauhoitussäännökset, 39 ja 42 ) Rauhoitussäännökset eivät estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan Vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä, jos mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia Poikkeus ELY-keskuksen luvalla jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana 29 Luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajit (49 ) Luontodirektiivin IV (a) eläinlaji yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty Kauppa kielletty: Luontodirektiivin IV (a) eläinlaji, paitsi metsästyslain 5 mainitut Luontodirektiivin IV (b) kasvilaji Lintudirektiivin artikla 1 linnut, tietyin poikkeuksin ELY-keskus voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen direktiiveissä mainituilla perusteilla 30 10

11 Uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien kauppa 44 Uhanalaisten lajien kansainvälinen kauppa Lajit jotka määritelty CITES-asetuksessa (EY) No. 338/97 Blankettisäännös> sisältö asetuksessa 46 Rauhoitettujen lajien kauppa Muihin kuin 44 :ssä tarkoitettuihin lajeihin kuuluvan rauhoitetun eläintai kasvilajin yksilön, sen osan tai johdannaisen maahantuonti, maastavienti, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa on kielletty 31 Rauhoitetut ja uhanalaiset eliölajit Muut rauhoitetut lajit ja uhanalaiset lajit määritetty luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) Rauhoitetut kalat liitteessä 1 Koko maassa rauhoitetut eläinlajit liitteessä 2(a) ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella rauhoitetut eläinlajit liitteessä 2(b) Rauhoitetut kasvit liitteissä 3 (a)-(c) Uhanalaiset lajit liitteessä 4 (myös nisäkkäitä) Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit (myös nisäkkäitä) liitteessä 5 Mm. ilves, liito-orava, lampisiippa, pyöriäinen 32 Metsästyslaki 5 Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet Riistaeläimiä ovat: 1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämerennorppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä 2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky. Rauhoittamattomia eläimiä ovat: 1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä 2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas. Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään! Metsälain 5 luvussa säännökset riistaeläinten rauhoittamisesta ja riistanhoidosta 33 11

12 Luontotyyppien suojelu LSL:n nojalla suojeltavat luontotyypit määritelty 29 :ssä Yksityiskohtaisemmin luonnonsuojeluasetuksessa (10 ) luontotyyppeihin kuuluvia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu Kielto astuu voimaan, kun ELY-keskus tekee päätöksen alueen rajoista ja antaa päätöksen tiedoksi (30 ) Päätöksessä ei siis erikseen suojelumääräyksiä Poikkeuslupa ELY-keskukselta kiellosta mahdollinen, jos luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen (31 ) 34 LSL 29 luontotyypit 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät - Alue luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava 35 Metsälaki (1093/1996) Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisestija sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään (1 ) Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (5b ) Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen 3-luku 10 :ssä säädetty monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä Hoito- ja käyttötoimenpiteiden tulee näillä alueilla olla sellaisia, ettei ominaispiirteiden (vesitalous, puuston rakenne jne.) säilyminen vaarannu tai niitä vahvistetaan (ennallistavat toimet) Uudistushakkuut, metsäteiden tekeminen, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus, purojen ja norojen perkaus ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty Poikkeuslupa metsäkeskukselta mahdollinen, jos metsäntuoton vähenemistä tai muuta taloudellista menetystä tai haittaa, mikä ei ole vähäistä 36 12

13 Metsänhakkaajan ja suunnittelijan vastuu Metsän hakkaaja ja suunnittelija vastaavat toimenpiteiden lainmukaisuudesta (7 ) Ennakkotieto metsäkeskukselta siitä, onko metsäalueella erityisen tärkeitä elinympäristöjä (14 c ) Metsärikos ja -rikkomus 18 : Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta -- 4) tekee metsän monimuotoisuuden kannalta 10 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisen tärkeään elinympäristöön kohdistuvan hoito- tai käyttötoimenpiteen 10 a tai 10 b :n taikka 10 b :n nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka ilman lupaa tai lupaehdon vastaisesti -- on tuomittava metsärikkomuksesta sakkoon. 37 Vesilaki (587/2011) 2 luvun 11 Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lupaviranomaisen luvasta säädetään. 38 Muinaismuistojen ja rakennusten suojelu Muinaismuistolaki, laki rakennusperinnön suojelemisesta 13

14 Muinaismuistojen suojelu Muinaismuistolaki (295/1963) 1 :Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta Ilman lain nojalla annettua lupaa kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty Muinaisjäännökset lueteltu lain 2 :ssä, ympärillä tarvittava suoja-alue (4 ) (= kiinteä muinaisjäännös) Museovirasto valvoo rauhoitusta (3 ) >> Eli kohteet suoraan lain nojalla rauhoitettuja ilman erillistä päätöstä 40 Muinaisjäännökset (2 ) Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: 1) maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä; 2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä; 3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia; 4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat; 5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä; 6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla; 7) kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin muut sellaiset muistomerkit; 8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä 9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja 41 Poikkeusluvat (11 ja 13 ) ELY-keskus voi hakemuksesta Museovirastoa kuultuaan myöntää poikkeuksen kajoamiseen, jos Kiinteä muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa Jos ELY-keskuksen päätös Museoviraston kannan vastainen, opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa Jos kyseessä yleinen hanke, hyvissä ajoin selvitettävä onko vaikutuksia kiinteisiin muinaisjäännöksiin Yleisen tien tekeminen, rautatien, kanavan tai lentokentän rakentaminen, vesistön säännöstely tai muu sellainen yleinen työhanke tai kaavoitus Jos vaikutuksia, neuvotellaan Museoviraston kanssa ja kuullaan maanomistajaa >> Jos ei yksimielisyyttä> Museovirasto alistaa VN:n ratkaistavaksi 42 14

15 Rakennusten suojelu Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) Yleislaki: sovelletaan jos ei toisin säädetä Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Asemakaava-alueella ja alueella, jossa voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten Suurin osa suojelusta toteutettu asemakaavoilla!! Ensin mainittua lakia kuitenkin sovelletaan asemakaava-alueella, jos Kohteella valtakunnallista merkitystä Kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata MRL:lla Erityisiä syitä soveltaa asemakaavoitustilanteen vuoksi Kirkkolakia (1054/1993) ja ortodoksisesta kirkosta annettua lakia (985/2006) sovelletaan kirkollisiin rakennuksiin 43 Rakennusperinnön suojelu Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) Tavoite 1 : Tämän lain tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Rakennettua kulttuuriympäristöä kutsutaan rakennusperinnöksi. Kohteet 3 : Rakennusperinnön säilyttämiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. 44 Suojeltavat rakennukset (8 ) Rakennus, rakennelma, rakennusryhmä tai rakennettu alue voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Rakennuksen merkittävyys arvioidaan seuraavilla perusteilla: 1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus); 2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys); 3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus); 4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys); 5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinentodistusvoimaisuus); tai 6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus)

16 Rakennusten suojelu ELY-keskus päättää, YM vahvistaa ELY-keskuksen päätöksestä käytävä ilmi: Alue tarpeelliset määräykset rakennuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen säilyttämiseksi koskien säilyttämistä, käyttöä, entistämistä ja korjaustöitä, yhteydenpitoa viranomaisiin >> Suojeltua rakennusta ei saa purkaa 46 Lyhyt kertaus 1. Mitä luonnonsuojeluoikeus on? 2. Keskeisiä lähteitä 3. LSL luonnonsuojelun keinot 1. Tavoitteet 2. Aluesuojelu 3. Maisemansuojelu 4. Eliö- ja luontotyyppien suojelu 4. Muinaismuistojen suojelu 5. Rakennusten suojelu 47 16