Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
|
|
- Riitta Kähkönen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa 1 (84354)
2 Sisällys Tutkitut hyönteiset Koemenetelmät (lyhyesti) Laboratorio Kasvihuone Tulokset Laboratorio Kasvihuone Päätelmät ja käyttö kasvihuoneessa 2
3 Tutkitut hyönteiset Tuholaiset vihannespunkki (Tetranychus urticae) (Laboratorio) kalifornianripsiäinen (Frankliniella occidentalis) (Laboratorio) ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) (Kasvihuone) Torjuntaeliöt ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) (Laboratorio) ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris) (Laboratorio) Amblyseius swirskii -petopunkki (Kasvihuone) Amblyseius californicus -petopunkki (Kasvihuone) jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) (Kasvihuone) Eretmocerus eremicus -loispistiäinen (Kasvihuone) 3
4 Menetelmät: Laboratorio Petrimalja-asetelmat (kuva) Booster ja vesi ruiskutus 83,74 kpa paineella Säilytys kasvatuskaapissa Tarkastus 1-7vrk:n kuluessa 4
5 Menetelmät: Kasvihuone Pystyssä kasvatetulla kurkulla 132 m 2 Lämpötila ja kosteus säätyivät automaattisesti (20-25ºC, RH 70-81%) Koerivit (yht. 48 kasvia) käsiteltiin viikoittain 0,5% Booster:lla Kontrollirivejä ei käsitelty Booster käsittely suunnattiin pääasiassa lehtien yläpinnoille 5
6 Tulokset: Laboratorio 6
7 Vihannespunkki 91% vihannespunkeista kuoli Carbon Kick Boosteriin 1 vrk:n aikana Boosterin aiheuttama vihannespunkkien kuolleisuus nousi 100 % 7vrk:n kuluessa Booster heikensi vihannespunkkinaaraita voimakkaasti ja esti muninnan heti käsittelyn jälkeen 7
8 kuolleisuus % Vihannespunkkien kuolleisuus Carbon Kick Booster käsittelyn jälkeen vesi Carbon Kick Booster 2 % käsittely 1 vrk 3 vrk 7 vrk 8
9 elossa % Carbon Kick Boosterin vaikutus vihannespunkin munien kehittymiseen vesi Carbon Kick Booster 2% muna 1. toukka-aste 2-3. toukka-aste aikuinen 9
10 Kalifornianripsiäinen Booster:lla ei ollut heti tappavaa vaikutusta kalifornianripsiäisiin Seuranta-aika jäi lyhyeksi ripsiäistoukkien karkailun vuoksi 10
11 Ripsiäispetopunkki Booster ei vaikuttanut selvästi ripsiäispetopunkkien kuolleisuuteen, mutta Booster heikensi selvästi ripsiäispetopunkkien lisääntymistä Lisääntyminen kärsi vasta muutaman vuorokauden kuluttua käsittelystä siten, että uusia munia ei enää kehittynyt 11
12 jälkeläiset kpl Carbon Kick Boosterin vaikutus ripsiäispetopunkin lisääntymiseen toukat munat 5 0 Carbon Kick Booster 2% 1vrk käsittelystä vesi 1vrk käsittelystä Carbon Kick Booster 2% 4vrk käsittelystä vesi 4vrk käsittelystä 12
13 Ansaripetopunkki Carbon Kick Booster 2% Booster käsittely tappoi 89% nuorista ansaripetopunkeista 3 % 8 % elävät kuolleet hukkuneet (kontrollissa kuolleisuus oli 38%) 89 % Booster käsittely heikensi aikuisten ansaripetopunkkien lisääntymistä 36 % 5 % 4 % vesi 55 % elävät kuolleet hukkuneet syödyt 13
14 Tulokset: Kasvihuone Booster käsittelyiden vaikutus hyönteisiin Kasvihuoneen biologinen torjunta 14
15 Booster:n vaikutus tuholaisiin Kasvihuoneeseen ilmestyi kokeen aikana: vihannespunkeja ripsiäisiä ja ansarijauhiaisia Ripsiäisiä ja vihannespunkkeja oli kasvihuoneessa liian vähän, jotta Booster käsittelyn vaikutuksia voisi arvioida. Booster käsittely (epäsuora) ei vaikuttanut ansarijauhiaisen toukkien ja koteloiden sijaintiin kasvustossa 15
16 ansarijauhiaiset kpl Ansarijauhiaistoukat ja -kotelot kurkkuriveittäin rivi 2 (Booster) rivi 3 (kontrolli) rivi 6 (kontrolli) rivi 7 (Booster) 0 vk28 vk29 vk30 vk31 vk32 vk33 vk34 vk35 vk36 16
17 Booster:n vaikutus torjuntaeliöihin Käytetyt torjuntaeliöt lehvästössä: Amblyseius swirskii petopunkki Amblyseius californicus petopunkki ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) Eretmicerus eremicus loispistiäinen Ansaripetopunkkeja ei tarkkailun yhteydessä havaittu ollenkaan. 17
18 Amblyseius kpl Amblyseius kanta kurkkuriveittäin rivi 2 (Booster) rivi 3 (kontrolli) rivi 6 (kontrolli) rivi 7 (Booster) 0 vk28 vk29 vk30 vk31 vk32 vk33 vk34 vk35 vk36 (Amblyseius suvun petopunkkilevitykset on merkitty kuvaan nuolella) Booster käsittely ei vaikuttanut A. swirskii petopunkkien kantaan kasvihuoneessa Booster ei vaikuttanut myöskään A. californicus petopunkkiin 18
19 Booster:n vaikutus loispistiäisten kuoriutumiseen Seurattiin loispistiäisten kuoriutumista levityskorteilta Booster ei vaikuttanut E. eremicus loispistiäisten kuoriutumiseen (50-60% kuoriutui käsittelystä riippumatta) Jauhiaikiilukaisiin yksi Booster käsittely ei vaikuttanut (66-78% kuoriutui käsittelystä riippumatta), mutta useampi käsittely saattoi olla haitallista kuoriutuville jauhiaiskiilukaisille (Booster käsittelystä kuoriutui 28% ja kontrolliryhmässä 66%) 19
20 Tiivistelmä Booster:n vaikutuksista tuholaiset: käsittely vaikutus vihannespunkki (Tetranychus urticae) aikuiset, munat Laboratorio: 2% Carbon Kick Booster, suora-altistus Tappoi yli 90% aikuisista vihannespunkeista ja niiden munista. Esti uusien munien tuoton. kalifornianripsiäinen (Frankliniella occidentalis) 1. asteen toukat Laboratorio: 2% Carbon Kick Booster, suora-altistus Ei heti tappavaa nopeaa vaikutusta. Mahdollisesti lievempiä vaikutuksia. ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) toukka-asteet, kotelot Kasvihuone: viikoittainen 0,5% Carbon Kick Booster käsittely, epäsuora-altistus. Ei vaikutusta. 20
21 torjuntaeliöt: käsittely vaikutus ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) nuoruusasteet ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris) nuoruusasteet Amblyseius swirskii petopunkki Amblyseius californicus - petopunkki jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) loisimis- ja kuoriutumisvaihe Eretmocerus eremicus - loispistiäinen loisimis- ja kuoriutumisvaihe Laboratorio: 2% Carbon Kick Booster, suoraaltistus Laboratorio: 2% Carbon Kick Booster, suoraaltistus Kasvihuone: viikoittainen 0,5% Carbon Kick Booster käsittely, epäsuora-altistus. Kasvihuone: viikoittainen 0,5% Carbon Kick Booster käsittely, epäsuora-altistus. Kasvihuone: viikoittainen 0,5% Carbon Kick Booster käsittely. Kasvihuone: viikoittainen 0,5% Carbon Kick Booster käsittely. Tappava vaikutus nuoruusasteisiin, heikensi lisääntymistä. Ei selvää tappavaa vaikutusta. Heikensi lisääntymistä. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Yksi käsittely: ei vaikutusta kuoriutumiseen. Useampi käsittely mahdollisesti esti kuoriutumista. Ei vaikutusta kuoriutumiseen. 21
22 Kasvihuoneen biologinen torjunta Torjunta perustui: 1. Ennakkotorjuntaan: kiilukaissekoituksella ja Amblyseius swirskii petopunkilla 2. kasvuston viikoittaiseen tarkkailuun ja 3. torjunnan tehostamiseen sopivilla eliöillä tarpeen mukaan 22
23 Kasvihuoneen biologinen torjunta vk 24: A. swirskii -petopunkki 12500kpl/132m², kiilukaissekoitus (E. formosa ja E. eremicus) 900kpl/132m² ja Hypoaspis aculeifer -maaperäpetopunkki vk 29: kiilukaissekoitus 600kpl/132m² vk 30: A. swirskii -petopunkki 6250kpl/132m² vk 32: kiilukaissekoitus 1200kpl/132m² vk 34: kiilukaissekoitus 1140kpl/132m² vk 35: ansaripetopunkki1000kpl/132m² ja A. californicus - petopunkki 1000kpl/132m² 23
24 Torjunta ripsiäisiä vastaan Torjunta ripsiäisiä vastaan onnistui hyvin A. swirskii -petopunkilla Ripsiäistoukkia havaittiin 6 viimeisen viikon aikana viikoittain, mutta vain keskimäärin 1,8 toukkaa viikossa 24
25 Torjunta vihannespunkkia vastaan Vihannespunkkien torjunta onnistui hyvin Ennakkotorjunta: A. swirskii petopunkilla Torjunnan tehostus: ansaripetopunkilla (P. persimilis) ja A. californicus -petopunkilla Vihannespunkkikanta pysyi kokeen ajan paikallisena ja pienenä Ensimmäiset vihannespunkit havaittiin kasvihuoneessa vasta viikolla 34 Viikolla 35 ei havaittu vihannespunkkeja (ansaripetopunkkien häviäminen?) Viikolla 36 havaittiin muutamia vihannespunkkeja (samalla kontrolli rivillä kuin edellisetkin) 25
26 Torjunta ansarijauhiaista vastaan Ennakkotorjunta: kiilukaissekoituksella (E. eremicus & E. formosa) A. swirskii -petopunkilla Torjunnan tehostus Kolmella kiilukaissekoitus levityksellä Yhdellä A. swirskii levityksellä 26
27 Torjunta ansarijauhiaista vastaan 27
28 Miksi Booster oli petopunkeille haitallista vain laboratoriossa? Laboratoriossa käytettiin eri lajeja, kuin kasvihuoneessa. (Kaikki käytetyt petopunkit kuuluivat kuitenkin samaan Phytoseiidae heimoon.) Laboratoriossa käytettiin väkevämpää Booster liuosta (2%) kuin kasvihuoneessa (0,5%) Laboratoriossa Booster käsittely suunnattiin suoraan hyönteisten päälle, mutta kasvihuoneessa käsiteltiin vain lehtien yläpinnat. Siten lehtien alapinnoilla viihtyvät petopunkit säästyivät käsittelyltä. 28
29 Yhteenveto Laboratoriossa Booster oli tappavaa vihannespunkeille ja erittäin haitallista myös petopunkeille Kasvihuoneessa biologinen torjunta onnistui hyvin, eikä toistuvista Booster ruiskutuksista ollut torjuntaeliöille merkittävää haittaa. Booster:a voidaan käyttää yhtä aikaa ainakin A. swirskii ja A. californicus petopunkkien kanssa, jos lehtien alapintoja ei käsitellä. 29
30 Booster:in ja petopunkkien yhteiskäytön mahdollisuuksia kasvihuoneessa (ei testattuja) Booster ja petopunkit saattaisivat olla toimiva yhdistelmä tiheissä kasvustoissa, joissa Booster ruiskutuksia on vaikea ellei mahdoton suunnata kaikkien lehtien ylä- ja alapinnoille. (Ainakin A. swirskii ja A. californicus kestävät epäsuoran altistuksen) Booster:a voisi käyttää myös paikallisesti täydentämään biologista torjuntaa silloin, kun vihannespunkkeja on paljon. 30
31 Kiitos! 31
Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin
MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 316 Jokioinen Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin Tilaustutkimussopimuksen loppuraportti
Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
Jauhiaisten biologinen torjunta INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja 16.6.2006 Irene Vänninen MTT Jauhiaisten torjuntaeliöt Torjuntaeliö Loispistiäiset Jauhiaislude Macrolophus caliginosus
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta Luomumpi Varsinais-Suomi 13.02.2019 Biotus Oy: Perustettu 12.6.2003 10-12 työntekijää Heini Koskula / Biotus Oy Omaa tuotantoa: Neoseiulus cucumeris Amplyseius
Timperintie SAUVO
Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.
Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu
Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu 1 Biologisen torjunnan onnistumista selittäviä tekijöitä kasvihuoneissa Onnistuminen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi
Tarkkaile ja Tunnista
MTT/KSU, H. Koskula MTT/KSU, I. Vänninen MTT/KSU, M. Linnamäki MTT/KSU, S. Kurppa Tarkkaile ja Tunnista Marika Linnamäki kasvinsuojeluneuvoja (INTO-projekti) Agropolis Oy, Jokioinen Kurssi opettajille,
Ruukkukukkien biologinen kasvinsuojelu
asettaa viljelijälle haasteita. Useilla ruukkukukilla viljelykierto on niin lyhyt, etteivät torjuntaeliöt ehdi kasvattaa populaatiotaan. Niitä joudutaan käyttämään elävän torjuntaaineen tavoin eli levittämään
KASVIKOHTAISIA OHJEITA
Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje
Uutiskirje 1.9.2017 Lue viesti selaimessa Kesäkuulumisia Kausi 2017 etenee vääjäämättömästi kohti syksyä: torjuntaeliötoimitukset tunneliviljelmille hiipuvat ja avomaamansikalle aniharva levittää enää
Biorationaaliset valmisteet kasvihuonetuholaisten torjuntaaineina
Länsi- ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamat ESR-projektit: Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa (84354) (INTO) Biorationaaliset
Koristekasvien punkit
Integroitu torjunta koristekasvituotannossa ja Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa Koristekasvien punkit Marika Linnamäki (kurssi Lahti 10.02.2005) 1 Kehrääjäpunkit (Tetranychidae)
TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015
TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015 Etelänjauhiainen on vaaralliseksi luokiteltu kasvintuhooja, jonka hävittämisestä vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kun
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä
HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa
Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 on Suomessa hyväksytty hyönteisten torjuntaan mansikka-, omena-,
Biotus Oy tuoteluettelo
Biotus Oy tuoteluettelo 1 Palvelut BioNeuvo tuholaismääritysapu ammattipuutarhureille torjuntaeliölevityssuunnitelmat Mansikkapunkkianalyysit Näytteet opetustarkoituksiin (mm. puutarhaoppilaitoksille)
MACROLOPHUS PYGMAEUS -PETOLUDE YMPÄRIVUOTISESSA KASVIHUONEKURKUN VILJELYSSÄ
MACROLOPHUS PYGMAEUS -PETOLUDE YMPÄRIVUOTISESSA KASVIHUONEKURKUN VILJELYSSÄ Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa, puutarhatuotannon koulutusohjelma kevät, 2017 Jenni Mieto TIIVISTELMÄ Puutarhatalouden
Mansikan tuhoeläinten torjunta
Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä
TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU
Liite 1/1 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU SUOMI lämmitettävä kasvihuone c c lämmitettävä kasvihuone c c lämmitettävä muovihuone c c lämmittämätön
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki 4.12.2018 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK Kasvintuhoojien
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
Talvipuutarhan integroitu kasvinsuojelu
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2015 Beata Rantanen TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma Kasvihuone- ja taimitarhatuotanto Tekijä Beata Rantanen
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY
BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY PÄIVÄN AIHEET Biologinen torjunta avomaalla Mansikkapunkki Kärsäkästorjunta sukkulamadoilla Biologinen torjunta vadelmatunnelissa
Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja
Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Tuomo Tuovinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus 1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 IPM-PALAPELI IPM-direktiivi
Calypso SC 480 / Minor use (6) Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen
Calypso SC 480 / Minor use 28.1.2015 1 (6) CALYPSO SC 480 Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi
Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi 13.06.2012 Heikki Hokkanen Maataloustieteitten laitos Helsingin yliopisto Miksi maapallo on vihreä? jokaista kasvilajia kohti >100 eläinlajia! - kasveja noin
Irene Vänninen, Marika Linnamäki, Sari Jaaksi ja Jan Hulshof
Irene Vänninen, Marika Linnamäki, Sari Jaaksi ja Jan Hulshof Kalifornianripsiäisen (Frankliniella occidentalis) hallinta torjunta-aineiden käytön minimoivassa leikkoruusutuotannossa (1997 99) Irene Vänninen,
MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA
MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA Kirjallisuusraportti Marjaosaamiskeskus Sari Himanen Ekologisen ympäristötieteen laitos Kuopion yliopisto 2002 Kirjallisuusraportti pohjautuu kirjallisuuteen
Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?
Punkkingelmat vadelmalla timiik bilginen trjunta? Tum Tuvinen MTT, Kasvintutannn tutkimus 1.1.2015 alkaen Lunnnvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 Vatunäkämäpunkki ja Raspberry Leaf Bltch Virus Oireet (tämän
Kasvihuonevihannekset Hinnat alv O %
Kasvihuonevihannekset Hinnat alv O % KASVIHUONEKURKKU HR PM = Vahva härmäresistenssi IR PM = Keskivahva härmäresistenssi Taimitarve 1,5 2,4 tainta/brutto-m 2. Kaikki lajikkeet ovat F1-hybridejä. A1-0230
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista Anne Nissinen, Kasvinterveys, Luke Kaalikoi: elämänkierto Noin 9 mm pitkä perhonen Naaras munii 160-290 munaa Toukat kuoriutuvat
Jauhiaisten kemiallinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
Jauhiaisten kemiallinen torjunta INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja 16.6.2006 Irene Vänninen MTT 1 1.Jauhiaisten perusbiologia tunnettava, koska useimmat jauhiaisaineet vaikuttavat vain
Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle
Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana
Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
TEPPEKI / 16.5.2018/ Minor use 1 (5) TEPPEKI Käyttöohje Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA
Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA KASVINSUOJELUSUUNNITELMA YRJÄNÄISEN PUUTARHA Mari-Anni Jääskeläinen & Jukka Rankinen Opinnäytetyö Syksy 2013 Puutarhatalous
VIHANNESPUNKIN BIOLOGISEN TORJUNNAN JA TUHOHYÖNTEISTEN TARKKAILUMENETELMIEN KEHITTÄMINEN VADELMAN TUNNELIVILJELYSSÄ
VIHANNESPUNKIN BIOLOGISEN TORJUNNAN JA TUHOHYÖNTEISTEN TARKKAILUMENETELMIEN KEHITTÄMINEN VADELMAN TUNNELIVILJELYSSÄ Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2015 Tommi
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...
Biologinen torjunta taimitarhoilla - petopunkkien hyödyntäminen omenantaimilla esiintyvien punkkituholaisten torjunnassa
Biologinen torjunta taimitarhoilla - petopunkkien hyödyntäminen omenantaimilla esiintyvien punkkituholaisten torjunnassa Niina Kangas Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouseläintiede
Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (IPM - Integrated Pest Management) Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus TUKES 13.2.2017 Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke Perustamisvaihe: Monivuotiset rikat: glyfosaatti?, avokesannointi?
Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS
Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1
Emonkasvatus 1 Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin
Biologisen ja bioteknisen kasvinsuojelun sanasto. Ordlista för biologiskt och biotekniskt växtskydd
LAHDENPERÄ-LEHTO-MÄKINEN-NISSINEN-VÄNNINEN ENGLANTILAIS-SUOMALAIS-RUOTSALAINEN Biologisen ja bioteknisen kasvinsuojelun sanasto Ordlista för biologiskt och biotekniskt växtskydd Glossary of biological
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
Mospilan / Vähäinen käyttötarkoitus (Minor use) 1 (5
Mospilan 28.8.2014 / Vähäinen käyttötarkoitus (Minor use) 1 (5 MOSPILAN Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51
MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW
Maatilan Deltametriini/ 20.9.2012 1 (8) MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista
KASVINSUOJELUOPAS 2009-2010
KASVINSUOJELUOPAS 2009-2010 lijän moninaiset kasvinsuojeluongelmat ratkaista entistä paremmin ja taloudellisemmin. VASTUULLISTA KASVINSUOJELUA Viime aikoina viljelyn tuotantopanosten hinnat ovat menneet
Kauppapuutarhaliitto Handelsträdgårdsförbundet
Fungazil 100 SL laajennettu käyttöalue (off label): käyttökohteet ja -ohjeet sienitautien torjunnassa Fungazil 100 SL on Suomessa hyväksytty siemenperunan peittaukseen harmaahilseen, kuivamädän ja känsäruven
CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma
Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty
Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola
Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Esittely Mikolan tila Laitilassa Erikoistuttu kananmunantuotantoon vuonna 1970, jolloin rakennettu häkkikanala
Ympäristölle vaarallinen
Mavrik 2 F/3.12.2008 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten
Kauppapuutarhaliitto ry
Tilt 250 EC -vähäiset käyttötarkoitukset (minor use): Käyttökohteet ja ohjeet sienitautien torjunnassa Virallisesti tarkastettujen käyttökohteiden lisäksi valmisteen käyttö on sallittu käyttäjän vastuulla
Ansarijauhiaisen biologinen torjunta Amblyseius swirskii petopunkilla
Ansarijauhiaisen biologinen torjunta Amblyseius swirskii petopunkilla Haasteena kasvihuonekurkun väli-istutus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2014 Mikko Hänninen
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen
Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6)
Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,
Hyönteistuotanto - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila
Hyönteistuotanto - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila Hyönteisten alkutuotannon vaatimukset VIRANOMAISILMOITUKSET Hyvissä ajoin (4vko) ennen toiminnan aloittamista ilmoitus alkutuotantopaikasta oman
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:
FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:
Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen
TIEDOTE 7/94 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Kasvihuoneviljelmien tuhoeläimet ja torjunta-aineiden käyttö IRENE VÄNNINEN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 7/94 IRENE VÄNNINEN Kasvihuoneviljelmien tuhoeläimet ja torjunta-aineiden käyttö Vuoden 1992 kyselytutkimuksen tulokset Jokioinen 1994 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
VATUNÄKÄMÄPUNKIN JA VIHANNESPUNKIN BIO- LOGINEN TORJUNTA RIPSIÄISPETOPUNKIN AVULLA
VATUNÄKÄMÄPUNKIN JA VIHANNESPUNKIN BIO- LOGINEN TORJUNTA RIPSIÄISPETOPUNKIN AVULLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, 14.5.2013 Maarit Voimanen OPINNÄYTETYÖ Puutarhatalouden
Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6)
Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6) MAVRIK 2 F Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Mycket giftigt för vattenlevande organismer
Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan
Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Tuomo Tuovinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Kanapunkki (Dermanyssus
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä
Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä Onnistunut kasvinsuojelu on avaintekijä puutarhaviljelyssä laadukkaan sadon tuottamiseksi. Kuitenkin muuttuva ilmasto lisää kasvitauti- ja tuholaisuhkia
siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.
Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin Luke, Luonnonvarakeskus erja.huusela-veistola@luke.fi Pohjanmaan Peltopäivä 26.7.2018 Lämmin ja kuiva alkukasvukausi 2018 Ennätyslämmin toukokuu Lämpösumma reilusti
Vertimec -valmisteen laajennetun käyttöalueen (minor use, aik. off label) käyttökohteet ja käyttöohjeet vähäisiin käyttötarkoituksiin.
Vertimec 018 EC/MinorUse/7.2.2013 1(5) VERTIMEC 018 EC Minor Use käyttöohje Tuhoeläinten torjuntaan Myrkyllinen Ympäristölle vaarallinen Vertimec -valmisteen laajennetun käyttöalueen (minor use, aik. off
Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW
Maatilan deltametriini 28.11.2013 1 (7) Maatilan Deltametriini Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki Syysvilja-alan vaihtelu
Nappikilpikirvojen (Coccidae) biologinen torjunta
L ä nsi - ja Etel ä - Suomen l ää ninhallitusten osarahoittamat ESR - projektit : Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) ja Integroitu torjunta Etel ä - Suomen koristekasvituotannossa (84354)
Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta
Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset
Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen. Varoitus
Movento SC 100 / Minor use/ 28.2.2018 1 (6) Movento SC 100 Tuhoeläinten torjuntaan Minor use -käyttöohje Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen
Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7)
Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) KARATE 2.5 WG Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: lambda-syhalotriini 25 g/kg Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: WG Käyttötarkoitus:
loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
1/5 loppuraportti SUOLEN TYHJENEMINEN RAPUSUIHKUSSA Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1 Testin työt Täpläravut sijoitettiin RapuSuihkuun
TUNNELIVADELMAN KIRVATORJUNNAN TEHOSTAMINEN ANTHOCORIS NEMORALIS PETOLUTEEN AVULLA
TUNNELIVADELMAN KIRVATORJUNNAN TEHOSTAMINEN ANTHOCORIS NEMORALIS PETOLUTEEN AVULLA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa, Puutarhatalouden koulutusohjelma syksy, 2017 Annaliina Hietanen TIIVISTELMÄ
Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen
Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä
Tuotekuvasto 2015 Verkkokauppa kotisivuillamme
Tuotekuvasto 2015 Verkkokauppa kotisivuillamme Päivitetyt hinnat ja tuotemuutokset löytyvät kotisivuiltamme Uutta tulossa Ilmainen kauppapaikka - Korkeat viljelylaatikot tunnelituotantoon tori.jarvenkyla.fi
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
!"#$$%&#$&#&""' Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd., UK
1!"#$$%&#$&#&""' Kuva: Ward Stepman, BP Ltd., UK $! $#$#! $#& ( ' &#)* +!*, ' - +., $-,#$# $-,#� 0 $. 12 ( &" - &&. &! 2 ETELÄNJAUHIAINEN Munat Muuttuvat korkeintaan vaaleanruskeiksi vanhetessaan. ANSARIJAUHIAINEN
Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta
Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta sekä tuloksia suomalaisten ruusuviljelmien vihannespunkkien akarisidiresistenssistä 2005 Irene Vänninen, MTT Kasvinsuojelu 25.8.2005 1 Mitä resistenssi
Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Steward tuhohyönteisten torjuntaan. Steward. DuPont. insektisidi
Steward tuhohyönteisten torjuntaan DuPont Steward insektisidi Steward tuhohyönteisten torjuntaan uusi tehoaine indoksakarbi uusi toimintatapa syömä- ja kosketusvaikutteinen tukkii tuhohyönteisten natriumkanavia
Härkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
Ennakoiva torjunta ja viljelyhygienia
Ennakoiva torjunta ja viljelyhygienia Pauliina Laitinen INTO-projekti 16.2.2007 Nikolai ja Ljudmila Borisoffin Puutarhasäätiö Tuholaisten kulkeutuminen Taudit ja tuholaiset kulkeutuvat puhtaisiin kasvihuoneisiin
IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy
IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn Suonenjoki 14.11.2013 Matias Rönnqvist Berner Oy Tarpeenmukainen kasvinsuojelu ei ole oireenmukainen kasvinsuojelu! Asetus integroidun torjunnan periaatteista 1. Kasvintuhoojien
Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa
Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen SataVarMa taimipäivä 30.1. 2018 1 Päivi Parikka Kasvintuhoojat mansikan eri ikäkausina Taimivaiheen tuhoojat vaikuttavat
Porkkanan tuholaisten hallinta muuttuvassa ilmastossa
Porkkanan tuholaisten hallinta muuttuvassa ilmastossa Anne Nissinen, Luke Kasvinterveys Runko Porkkanakärpänen: Tarkkailu, ennustemalli Torjuntakynnykset Ennaltaehkäisevä torjunta Torjunta Porkkanakemppi:
Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut
Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja
Karate Zeon-tekniikka/ (7)
Karate Zeon-tekniikka/ 16.1.2017 1(7) Karate Zeon-tekniikka Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Haitallista hengitettynä. Skadligt vid
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
Nokkosen viljely kasvihuoneessa
Nokkosen viljely kasvihuoneessa Puutarhatalouden perustutkinto Veli-Matti Kestilä 25.4.2014 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 NOKKOSEN HISTORIAA... 3 3 YLEISTÄ... 3 3.1 Nokkosen pisteliäisyys... 4 3.2 Nokkosen