AVOPEDIATRIA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA

Transkriptio

1 AVOPEDIATRIA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA Heli Silvennoinen LT, lastentautien erikoislääkäri, avopediatri TYKS Salon sairaala THL Erityistason yhteiskehittämisen työpaja

2 TAUSTAA perinteinen avopediatria = avohoidon lastenlääkärin vastaanottotoimintaa ( = muuta kuin sairaalassa tapahtuvaa toimintaa) VSSHP:n avopediatria-malli: jalkautuvan lastenlääkärin toimintaa perusterveydenhuollossa (kiinteässä yhteydessä yliopistosairaalaan) toimitaan perustason ja erikoissairaanhoidon välimaastossa matalan kynnyksen toimintaa, jossa tavoitteena on lasten syrjäytymiskehityksen varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä toiminnan kohteena ovat ovat lapset ja nuoret, joiden ongelmat ovat avohoidon lastenneurologian, lastenpsykiatrian ja pediatrian rajapinnassa

3 Asukkaita: v: 4500 Asukkaita: v: 5200 Asukkaita v: 6600 Asukkaita: v: Asukkaita: v: 6300 Asukkaita: v: 9300 Kaarinassa tk-lääkärin virka v alusta, Elisa Paavilainen v alusta Salon seutu: Heli Silvennoinen 9/2015 lähtien

4 TAUSTAA Salossa alle kouluikäisten lasten kuntoutustyöryhmä on toiminut pitkään hyvin palveluja ja kuntoutusta saatavilla perustasolla mutta kouluikäiset lapset, joilla erityistarpeita, jääneet tyhjän päälle Vastaavanlaista toimintaa kaivattu myös ala- ja yläkouluikäisille Raisio / Naantali / Akseli-alueella kaikki lääkinnällistä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tarvitsevat lapset on lähetetty TYKS:iin Diagnoosin saamiseksi ja jatkohoidon ja kuntoutuksen aloittamiseksi perustasolla tutkittuja potilaita on jouduttu kierrättämään TYKS:n kautta viive hoidon alkamisessa; ongelmat ehtivät lisääntyä

5 MIKSI JALKAUTUVAA ESH-TYÖTÄ? potilaslähtöisyys; toimitaan paikallisesti lähellä lapsen ja nuoren arkea, jossa jo runsaasti hyvää osaamista yhteistyökumppaneilla moniammatillinen yhteistyö helpompaa tarve / mahdollisuus puuttua ongelmiin nopeasti ilman jonotusta pois lähettämisen kulttuurista; lähetteiden kohdentuminen oikein Psykososiaalisissa ongelmissa olennaista on riittävän laaja-alainen arvio 1) Perhetilanteen / vanhemmuuden pulmat 2) Kouluun ja oppimiseen liittyvät asiat 3) Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät asiat Lastenlääkäri on neutraali toimija

6 TOIMENKUVA PSYKOSOMAATTISTA LAAJA-ALAISTA ARVIOTA TARVITSEVAT LAPSET (koulunkäyntiongelmat / koulupudokkaat, oppimisvaikeudet, päänsärky, vatsavaivat, jne., ahdistuneisuus ja muut lievät mielialaoireet) NEUROPSYKIATRINEN ONGELMAKENTTÄ (adhd-epäily, autismin kirjoon viittaavat oireet, tic-oireet) PERUS PEDIATRINEN VASTAANOTTOTOIMINTA (kasvuasiat, kastelu, tuhriminen, allergia- ja astmaoireet, ylipaino) YLEISLÄÄKÄREIDEN KONSULTAATIOT (JATKOHOIDON OHJEISTUS TAI OMALLE VASTAANOTOLLE) KUNTOUTUSSUUNNITELMAT (VAIHTELUA KUNTIEN VÄLILLÄ) EI-KIIREELLISTEN LÄHETTEIDEN LÄPIKÄYNTI KOULUTUS- JA KEHITTÄMISTYÖ

7 YHTEISTYÖTAHOT terveyskeskuslääkärit, koulu- ja neuvolalääkärit koulu- ja neuvolaterveydenhoitajat koulu- ja neuvolapsykologit, koulukuraattorit erityistyöntekijät (puhe-/toiminta-/fysioterapeutit) sosiaalitoimi (lastensuojelu ja shl:n mukainen varhainen tuki) sivistystoimi ja varhaiskasvatus vsshp lasten- ja nuorisopsykiatria lastenneurologia pediatrian suppeat poliklinikat

8 TUKENA TYÖSSÄ neuropsykiatrinen konsultaatiotuki 1x/kk (lastenneurologi ja lastenpsykiatri) lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja -työpari noin 1pv/kk konsultatiivinen ryhmämuotoinen työnohjaus joka 2. kuukausi (lastenpsykiatri) avopediatrien keskinäiset yhteistyöpalaverit

9 ESIMERKKI VIIKKOTYÖAJASTA, SALO POTILASVASTAANOTTO 35% VERKOSTOPALAVERIT 20% PAPERITYÖT 12% KOKOUS VIRANOMAISTEN KANSSA 10% KONSULTAATIOT 8% POTILASPUHELUT 8% SIIRTYMÄT PÄIVÄN AIKANA 5% KOULUTUS 2%

10 AVOPEDIATRIN TULEE OSATA laajasti somatiikka perusteet lastenneurologiasta perusteet lasten- ja nuorisopsykiatriasta tehdä yhteistyötä yli totuttujen rajojen suostutella nuori/perhe avun piiriin, vaikka he eivät koe tarvitsevansa sitä

11 PROJEKTEJA / KEHITTÄMISSUUNNITELMIA VARHAINEN PUUTTUMINEN KOULUPOISSAOLOIHIN (KOKO ALUE) VARHAINEN PUUTTUMINEN LASTEN LIHAVUUTEEN (NAANTALI) NEPSY-TUKITYÖN KEHITTÄMINEN (KAARINA, SALO) OPPILAAN ILMOITUSLOMAKE EPÄILLYSTÄ SISÄILMAHAITASTA (KAARINA)

12 VARHAINEN PUUTTUMINEN KOULUPOISSAOLOIHIN RAJANA 50 TUNTIA KÄYTÖSSÄ: KAARINA, NAANTALI, RAISIO, MASKU, MYNÄMÄKI, NOUSIAINEN, SALO TULOSSA SYKSYLLÄ 2018: LIETO JA PAIMIO

13 MIKSI EI PUUTUTA VARHAISESSA VAIHEESSA? puuttumisesta on usein liian yleisluontoiset ohjeet opettajat kokevat usein vaikeana puuttua poissaoloihin, kun huoltaja on hyväksynyt poissaolot tai taustalla on oppilaan kokema fyysinen oire tai sairaus osalla opettajista korkeampi kynnys puuttua yksin eri alojen edustajien yhteistyö vaihtelevaa eri paikkakunnilla vaikeaa, jos huoltaja ei tunnista ongelmaa eikä tule yhteistyöhön

14 VARHAISEN PUUTTUMISEN ENSILINJAN TOIMENPITEET: 1) opettaja on yhteydessä huoltajaan, kun 50h poissaoloraja ylittyy 2) jos opettajalle herää huoli, hän kertoo huoltajalle keskustelevansa asiasta th:n kanssa 3) th on yhteydessä vanhempiin ja koordinoi vo:lle mukaan tarvittaessa yhteistyötahoja (opettaja, koululääkäri, lastenlääkäri, kuraattori, sosiaalipalvelujen edustaja) 4) vastaanotolla käydään tilanne rauhallisesti ja kokonaisvaltaisesti läpi 5) mikäli vastaanoton jälkeen tarvitaan jatkotoimenpiteitä, sovitaan ne yksilöllisesti vastaanotolla <- matala kynnys puuttua ja konkreettinen toimintamalli joka perheillä tiedossa <- Tiiviimpi yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa, jotta asia tulee tietoon ja saadaan laajempi näkökulma poissaolojen mahdollisiin syihin <- Hyödynnetään kouluterveydenhuollon osaaminen todelliseen moniammatilliseen yhteistyöhön

15 KIITOS!

16 YHTEYSTIEDOT MINNA AALTONEN / ELISA PAAVILAINEN / HELI SILVENNOINEN / TAMARA TEROS-JAAKKOLA /