Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 50. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 50 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:35-20:25 Tauko klo Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Jouni J. Särkijärvi, puheenjohtaja Robert Donner Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Ville Kopra Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Henna Partanen Sara Saramäki Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Essi Leino Tiina Elo Mauri Hämäläinen Marita Forsberg teknisen toimen johtaja kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja lakimies palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 50 Allekirjoitukset Jouni J. Särkijärvi puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo Tämä pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 50 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 33 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 34 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 35 Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, 6 asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi 17 vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh -asia) Seilikaarenkulma, asemakaavan muutoksen 26 hyväksyminen, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa 38 7 Perkkaa IIB, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 31 alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 39 8 Reelinkirinne, asemakaavan muutosehdotuksen 37 hyväksyminen, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti 40 Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen 45 yhteisseminaari Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta (POKE) 41 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 46 selostukset 42 Kuntalain 92 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin 47

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Laura Kiijärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara, palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskuksen (alue ) ja Leppävaaran liikekeskus I (alue ) asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Yleisperiaatteet Leppävaaran keskustaa kehitetään kestävään liikkumiseen tukeutuvana asumisen, liike-elämän ja palveluiden muodostamana tiiviinä kaupunkialueena. Keskusta-alueen läpi kulkevaa jalankulkuympäristöä laajennetaan ja olemassa olevaa vahvistetaan. Keskustan toimintoja pirstovia ja kehittymistä heikentäviä katualueita kehitetään niin, että kaupalliset toimintaedellytykset parantuvat. 1.2 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Leppävaaraan muodostetaan yhtenäinen vahvan identiteetin omaava elävä keskusta-alue. Hajautunutta kaupunkirakennetta kehitetään yhdeksi toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi, jossa asuminen ja palvelut ovat nivoutuneet yhteen vahvaksi kaupunkialueeksi. Tavoitteena on kaikille ikäryhmille soveltuva esteetön, viihtyisä ja turvallinen alue. Kävelykeskustaa kehitetään käsittämään eri toimintoja sisältäviksi tilojen sarjoiksi vastaamaan kaupunkilaisten erilaisia tarpeita. Jo osin olemassa olevaa aukioiden sarjaa jatketaan siten, että se ulottuu Perkkaalta Leppävaaran koulukeskukseen ja urheilupuistoon asti. Tavoitteena on muodostaa tiivis keskusta-alue, jonka ihmismittakaavallisesti suunniteltu kävely-ympäristö tukee liikkumista ja lisää turvallisuuden tunnetta alueella.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / Liikenne ja pysäköinti Turuntie suunnitellaan kaupunkipuistokaduksi niin, että se ilmentää Leppävaaran keskusta-aluetta. Leppävaaran keskustan hahmottaminen alkaa idästä jo Helsingin rajalta ja lännestä keskusta-alue saa päätteen tulevan Säterinpuistontien ja Turuntien liittymän kohdalla. Turuntielle muodostetaan tunnistettavia jaksoja, jotka auttavat orientoitumisessa. Leppävaaran keskustan kohdalla Turuntien linjaus siirretään lähemmäksi rata-aluetta. Lisäksi tutkitaan Lintuvaarantien kääntämistä Portinvartijantielle, jolloin tulevan suurkorttelin pinta-alaa saadaan kasvatettua. Kehitetään Leppävaaran joukkoliikenneterminaalia rautatien, bussien ja Raide-Jokerin solmukohtana. Lisäksi mahdollistetaan uusi pikaraitiotievaraus Leppävaarasta Kalajärven suuntaan. Edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Turuntien pohjoispuolelle suunnitellaan pyöräilyn laatureitti, joka toimii osana jalankulku- ja palveluympäristöä. Yhdistetään radan ja Turuntien etelä- ja pohjoispuoli toisiinsa uudella jalankulkusillalla, josta järjestetään yhteydet myös asemalaitureille ja terminaaliin. Kehitetään liityntäpysäköinnin sisältävä keskitetty ja joustava pysäköintiratkaisu, jonka lähtökohtana tulee olla vuorottaispysäköinti. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Kaavamuutosten laatimisen yhteydessä tehdään energiaselvitykset ja kaavataloudelliset selvitykset kulloisestakin kaavamuutoskohteesta kuitenkin siten, että selvitykset ovat vertailukelpoisia ja täydentävät toisiaan. 1.5 Liittyminen ympäröivään rakenteeseen Alueen kehittämisellä turvataan alueen vetovoimaisuus sekä avataan mahdollisuuksia ympäristön täydennysrakentamiselle. Samanaikaisesti lähialueilla vireillä olevat kaavahankkeet tukevat alueen kehitystä monipuolisen asumisen ja palveluiden alueena. Kehittyvä kaupunki mahdollistaa asumisen lähellä työ- ja virkistyspaikkoja sekä luo edellytyksiä yhteisöllisyyden muodostumiselle kaupunkitiloissa. 1.6 Toteuttaminen Keskustan kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa mahdollistetaan Turuntien siirto rata-alueen tuntumaan sekä näihin alueisiin rajoittuvien

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 50 korttelialueiden kehittäminen monipuolisena asumisen ja keskustatoimintojen alueena. Turuntien ylittävä kävely- ja asemasilta matkakeskuksineen tulee toteuttaa keskustan kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa. Leppävaaran kehittämisen seuraava vaihe on Läkkitorin ympäristöön rajautuvien kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollistaminen. Toteutus ajoittuu osin ensimmäisen vaiheen kanssa lomittain muun muassa yhteisten pysäköintiratkaisujen myötä. Kehä I:n estevaikutuksen poistamisen kauppakeskus Sellon ja Perkkaan välillä tulee laajamittaisempana toteutettavaksi arvioilta 2030 vuoden jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa tulee kuitenkin toteuttaa hyvä liikkumisympäristö Hevosenkenkä-kadulla. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Leppävaaran ulkotilojen konsepti Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Leppävaaran keskustaalueella sijaitsevien liike- ja toimistokortteleiden käyttötarkoituksia monipuolisimmiksi sekä kehittää katualueita kaupunkirakenteeseen paremmin soveltuvaksi. Alueen toiminnallisesti keskeinen tavoite on laajentaa keskusta-alueen jalankulku- ja pyöräily-ympäristöä tukemaan kestävää liikkumista. Leppävaaran keskustan liikenteen toimivuutta parannetaan myös mahdollistamalla Lintulaaksontien jatkeen rakentaminen Vihdintielle asti, jolloin osa nyt muun muassa Lintuvaarasta Turuntielle suuntautuvasta ajoneuvoliikenteestä ohjautuu uudelle reitille. Lähtökohtia ja tavoitteita käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Lautakuntan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavamuutoksen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta määritteli seminaarissaan ja kokouksessaan linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Linjausten pohjalta teetettiin Leppävaara visio lautakunta kokouksessaan merkitsi tiedoksi päivätyn luonnoksen Leppävaaran-visioksi ja edellytti, että asemakaavoitusta ja muita jatkotoimia ohjaamaan valmistellaan lautakunnalle päätettäväksi toukokuussa 2017:

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 50 a) Leppävaaran keskuksen toiminnalliset kehitystarpeet ja näkymät, b) alueen kehittämistavoitteet (pitkä aikaväli eli 2030 jälkeinen aika) sekä c) linjaukset niistä kehittämiskohteista, jotka on tarkoitus saada toteutumaan jo lähivuosina ( ). Lisäksi lautakunta edellytti Turuntien kehittämistä puistokatuna Leppävaaran länsiosasta aina Helsingin rajalle asti. Keskusta-alueelle on Leppävaaran vision pohjalta tehty ulkotilojen konsepti ja yleissuunnitelma. Työssä määritellään julkisten ulkotilojen kaupunkikuvalliset, maisemalliset ja tilallisen hierarkian periaatteet sekä maisema-arkkitehtoninen mittakaava ja materiaalimaailma. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Aloite kaavamuutoksesta on tullut Espoon kaupungilta. Leppävaaran aluekeskuksen kehittämiseksi järjestettiin suunnitteluvarauksen avoin hakumenettely. Menettelyssä saatiin elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämien yhteisten tavoitteiden pohjalta 9 kpl osanottajien esittämää ratkaisua aluekeskuksen kehittämiseksi. Varaukset annettiin ehdotuksille, jotka parhaiten vastasivat kaupungin tavoitteita alueen kehittämisestä. Kaavamuutokseen on liittynyt Sellon kauppakeskus. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa nimellä Leppävaaran aluekeskuksen kehittäminen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 50 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran keskustassa. Alue rajautuu lännestä Portinvartijantielle ja pohjoisesta Ratsukatuun sekä Läkkisepänkujaan. Idässä rajana on Läkkitoriin liittyvä katuaukio. Etelästä aluetta rajaa Sellon kauppakeskus. Alueen kokonaisrakenne ja kaupunkikuva jäsentyvät nykyisellään liikenneja katualueiden välityksellä. Pohjois-Leppävaaran puolella Turuntien varrella sijaitsee kaksi katualueiden ympäröimää korttelia. Näistä lännenpuoleisessa sijaitsee huoltoasema (kortteli 51133) ja idänpuoleisessa on pysäköintialue käytössä (kortteli 51146). Korttelit eivät ole toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Asemakaava on ollut voimassa 13 vuotta ja sitä voidaan pitää vanhentuneena näiltä osin. Läkkitorin ja Leppävaaranraitin risteyksessä sijaitsee vuonna 1986 valmistunut II-III liikerakennus, mikä on osin tyhjillään lukuun ottamatta katutasoa. Keskusta-alueen yleisilme on pirstaleinen aluetta halkovien katu- ja rataalueiden takia. Turuntien ja radan välinen liityntäpysäköinti on osin rataalueella, osin katualueella, ajoyhteys liityntäpysäköintiin on Turuntieltä. Radan eteläpuolella on joukkoliikenneterminaali. Terminaalin alla on liityntäpysäköintilaitos. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa kohde on keskustatoimintojen aluetta. Espoon Eteläosien yleiskaavassa kohde on kehitettävää keskustatoimintojen aluetta. Kortteli on asemakaavassa toimistorakennusten korttelialuetta (KT), jolla rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2, lisäksi sallitaan myymälätiloja osin 10 %, osin 15 % sekä opetustoimintaa palvelevia tiloja 50 % osoitetusta kerrosalasta. Asemakaava ei ole toteutunut korttelissa Suurin sallittu kerrosluku on V. Kortteli on asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) jolla rakennusoikeutta on k-m 2, lisäksi sallitaan myymälätiloja 30 % osoitetusta kerrosalasta. Asemakaava ei ole toteutunut korttelissa Suurin sallittu kerrosluku on V. Kortteli on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KLT), johon saa rakentaa tiloja teollista toimintaa varten, joka ei aiheuta melua, ilman saastumista, raskasta liikennettä eikä muutakaan häiriötä ympäristölle. Korttelissa on rakennusoikeutta k-m 2. Kortteli on toteutunut asemakaavan mukaisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 50 Korttelialueet rajautuvat toisistaan katualueilla. Korttelialueiden eteläpuolella sijaitsee maantien alue (LT), rautatiealue (LR), sekä joukkoliikenneterminaalin alue (LA-1), jossa maanalaisiin tiloihin saa sijoittaa kioski-, myymälä, tms. tiloja enintään 200 k-m 2. Lisäksi alueelle on sijoitettava vähintään 500 polkupyöräpysäköintipaikkaa. LT, LR ja LA-1 alueiden halki on osoitettu sekä kadun tai liikennealueen ylittävät, että alittavat kevyen liikenteen yhteydet (y) ja (a). LA-1 alueelle on lisäksi osoitettu maanalainen tila (ma). LA-1 alueen eteläpuolella ja kortteleiden ja välissä sijaitsevat Linnatulli ja Ratsusola nimiset jalankululle varatut kadut, joiden päälle saa rakentaa valokatteen. LR alueen ja Linnatullinkadun välissä sijaitsee Linnanrakentajainsilta niminen katualue. Alueelle on osoitettu eritasoristeys (e). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on kehittää Leppävaaran ydinkeskustaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Turuntien pohjoispuolelle muodostetaan vahva kaupunkikuvallinen kokonaisuus, joka tasaa pohjoisen ja eteläisen välistä kaupunkivallista ja toiminnallista epätasapainoa. Asemakaavallisena tavoitteena on mahdollistaa asuin-, toimisto- ja liikerakentamista Turuntien pohjoispuolelle muodostettavaan suurkortteliin sekä liittää Pohjois- ja Etelä-Leppävaara katetulla ja liiketiloja sisällään pitävällä ylikululla toisiinsa. Ylikulku tulee toimia myös osana joukkoliikenneterminaalia. Leppävaaran kaupunkimainen historia on nuori. Nykyisen muotonsa alue on saanut viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana siten, että jokaisella vuosikymmenellä painopiste on ollut eri ilmansuunnilla. Näin Leppävaaran eri osista on muodostunut oman aikansa näköisiä alueita, mutta yhteydet osa-alueista toiseen ovat olleet heikot katu-, tie- ja rautatie-alueiden takia. Kehä I:n tunnelointi Vallikallion kohdalla on ollut selkä ensiaskel estevaikutusten poistamisesta. Nykyistä jakautunutta kaupunkirakennetta eheytetään Turuntien katulinjauksen siirrolla nykyisestä sijainnista lähemmäksi rata-aluetta. Samalla Lintuvaarantien katua käännetään kulkemaan Portinvartijantielle. Nämä muutokset mahdollistavat liikenteen saartamien korttelialueiden muuttamisen viihtyisäksi sekä turvalliseksi yhtenäiseksi korttelialueeksi. Tämä uusi korttelialue liitetään Turuntien ja rata-alueen ylittävällä katetulla ylikulkusillalla joukkoliikenneterminaaliin ja sen kautta Sellon kauppakeskukseen ja aina Viaporintorille asti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 50 Uusi jalankulkureitti sujuvoittaa arkista liikkumista Leppävaarassa. Yhteyden myötä kulku muun muassa Lintuvaarantien ja Läkkitorin suunnalta Suomen toiseksi suositumpaan kirjastoon selkeytyy. Liike- ja toimistorakentamisella mahdollistetaan kaupan ja palveluiden painopisteen vähittäinen siirtyminen aseman läheisyyteen lähelle asiakkaita. Samalla mahdollistetaan tulevaisuudessa asumisen lisääminen Läkkitorin pohjoispuolelle. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimivan joukkoliikenneterminaalin kehittämiseen sekä turvalliseen jalankulku- ja pyöräilyreitistöön. Leppävaaran keskuksen merkitystä jalankulun ja pyöräilyn solmukohtana parannetaan luomalla edellytykset muun muassa pyöräilyn laatureitin kehittämiselle. Pohjois-Leppävaaran uudiskorttelin alle sijoitettava keskitetty pysäköintiratkaisu tulee pitämään sisällään asukaspysäköinnin lisäksi liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköintipaikat lisääntyvät muutoksen myötä ja suurin osa tulee sijaitsemaan lämpimässä keskitetyssä pysäköintilaitoksessa, josta tulee olemaan esteetön yhteys ylikulkusillalle sekä olemassa olevalle Turuntien alikulukululle. Pohjois-Leppävaaran pysäköintiin voi saapua autolla sekä suoraan Turuntieltä, että Lintuvaarantien puolelta. Liityntäpyöräpysäköintijärjestelyt suunnitellaan toimiviksi ja yhteydet asemalle ja terminaaliin selkeiksi. Muutoksen myötä pyöräpysäköinnin paikkamäärät myös kasvavat huomattavasti. Aseman ja terminaalin saattoliikennejärjestelyiden toimivuuteen kiinnitetään huomiota. Linnatullinkadun ja radan väliin suunnitellaan pysäköintitalo huomioiden jalankulkuyhteys terminaalista Ratsukadun yli Linnanrakentajainsillalle. Nykyinen liikenneverkko ruuhkaantuu helposti, jolloin pienikin liikenteen kasvu ylikuormittaa liikenneverkon. Nykyinen verkko ei pysty välittämään hankkeen aiheuttamaa liikennekysyntää. Nykyisellä liikenneverkolla toimivuusongelmia aiheuttavat liittymien lyhyet liittymävälit. Useiden liittymien takia vihreä aalto ei ole mahdollinen kaikkiin ruuhkasuuntiin. Liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien kääntämisen vaikutus kokonaisliikenteeseen on vähäinen. Jatkosuunnittelussa varmistetaan liikenteen toimivuus uusilla järjestelyillä. Bussireitit muodostuvat hieman pidemmiksi kuin nykytilanteessa, mikä voi hidastaa matka-aikaa. Bussireitteihin ja pysäkkien sijoitteluun tulee kiinnittää huomioita jatkosuunnittelussa. Pelastuslaitoksen toiminta varmistetaan suunnittelun yhteydessä. Hälytysajo on hoidettavissa liikennevalojen etuusjärjestelyillä, jolloin hälytysajoneuvoille voidaan järjestää vihreä aalto.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 50 Mitoitus Pohjois-Leppävaaraan korttelialueen mitoituksen lähtökohtana on osoittaa noin k-m 2 asumiselle, noin k-m 2 toimisto- ja liikerakentamiselle sekä noin k-m 2 hotellille. Alueen liityntäpysäköintiä kehitetään. Kauppakeskus Sellon laajennus olisi noin k-m 2. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentaminen. Ylikulun mitoitusta tulee tarkastaa suunnittelun edetessä. Muut päätökset Alueen varauksen jatkaminen Pohjois-Leppävaaran suunnittelua varten Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan jatkaa päätettyä ja jatkettua varausta Lemminkäinen Talo Oy:lle, Skanska Talonrakennus Oy:lle, Skanska CDF Oy:lle, Scandic Hotels Oy:lle ja Sponda Oyj:lle entisin ehdoin. Varauksensaajat vastaavat yhteisesti koko varausalueen kehittämisestä. Varaus on voimassa saakka. Alueen varauksen jatkaminen Leppävaarasta Kiinteistöosakeyhtiö Kauppakeskus Sellolle pysäköinnin laajennuksen suunnittelua ja liikenneterminaalin kehittämistä varten Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan jatkaa päätettyä ja jatkettua varausta oheisen liitekartan mukaisesti Kiinteistöosakeyhtiö Kauppakeskus Sellolle pysäköinnin laajennuksen suunnittelua ja liikenneterminaalin kehittämistä varten entisin ehdoin. Varaus on voimassa saakka. Selvitykset Leppävaaran keskusta-alueelle on tehty alueen rakentamisen mitoitusta ja kaupunkikuvaa määrittelevä visiotyö. Tämän työn pohjalta on ulkotilojen laatumääreitä tarkennettu suhteessa visioon. Työssä on paneuduttu maisema-arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin tekijöihin. Liikenteelliset ratkaisut pohjautuvat liikenteen toimivuustarkasteluihin. Perittävät maksut Asemakaavan / asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 50 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskuksen (alue ) ja Leppävaaran liikekeskus I (alue ) asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Muodostetaan yhtenäinen vahvan identiteetin omaava Leppävaaran keskus. Hajautunutta kaupunkirakennetta muutetaan yhdeksi toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi, jossa asuminen ja palvelut ovat nivoutuneet yhteen vahvaksi kaupunkialueeksi. Lähtökohtana on yhtenäinen keskustaalue. Keskusta-aluetta kehitetään jalankulkua ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä painottaen. Tavoitteena on kaikille ikäryhmille soveltuva esteetön ja turvallinen alue. Yhdistetään korttelit 51133, ja sekä näiden väliset katualueet yhdeksi yhtenäiseksi asumisen, liiketilojen ja hotellin sekä keskustamaisen jalankulun alueeksi. Uusi korttelialue liittyy osaksi Läkkitorin ympäristöä. Uudistuksen myötä Leppävaaran kävelykeskustasta muodostuu kaupallisesti merkittävä kokonaisuus, mikä omalta osaltaan edesauttaa Läkkitorin ympäristön kehittymistä vetovoimaisena keskusta-alueena. 1.2 Katuverkko ja pysäköinti Turuntie suunnitellaan katumaiseksi, laadukkaaksi ja ihmisen mittakaavaiseksi kaupunkibulevardiksi. Turuntien katualueen linjausta siirretään lähemmäksi rata-aluetta ja Turuntien ja Lintuvaarantien liittymä siirretään länteen Portinvartijantielle, jolloin tulevan suurkorttelin pinta-alaa saadaan kasvatettua. Katu- ja liittymäjärjestelyt eivät saa vaarantaa paloaseman liikenteen toimivuutta. Uudet katulinjaukset huomioidaan alueen katunimistössä. Turuntieltä otetaan suorat ajorampit keskitettyyn pysäköintilaitokseen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 50 Kehitetään keskitettyä pysäköintiratkaisua uuden suurkorttelin alle. Vuoroittaispysäköinti tulee olla pysäköintiratkaisun lähtökohtana. Nykyiset maantasoiset liityntäpysäköintipaikat poistuvat radanvarresta, mutta uudistuksen myötä pysäköintipaikkojen lukumäärä kasvaa merkittävästi. Liityntäpysäköintipaikoista suunnitellaan selkeät, toimivat ja sujuvat yhteydet asemalle ja terminaaliin. Aseman ja terminaalin saattoliikenne suunnitellaan toimivaksi ja sujuvaksi. Linnatullinkadun ja radan väliin suunnitellaan pysäköintitalo huomioiden jalankulku yhteys terminaalista Ratsukadun yli Linnanrakentajainsillalle. 1.3 Kehitetään Leppävaaran joukkoliikenneterminaalia rautatien, bussien ja Raide-Jokerin solmukohtana. Jalankulku ja pyöräily sekä joukkoliikenne Uusi kortteli liitetään Turuntien ja rata-alueen ylittävällä katetulla, palveluja ja matkakeskuksen odotustiloja sisältävällä jalankulkusillalla Sellon kauppakeskukseen ja aina Viaporintorille asti. Sillalta järjestetään suorat yhteydet aseman laiturialueille ja terminaaliin. Turuntien pohjoispuolelle suunnitellaan pyöräilyn laatureitti, joka toimii osana jalankulku- ja palveluympäristöä. Liityntäpyöräpysäköintijärjestelyt suunnitellaan toimiviksi ja yhteydet asemalle ja terminaaliin selkeiksi. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Liittyminen ympäröivään rakenteeseen Alueen kehittämisellä turvataan alueen vetovoimaisuus sekä avataan mahdollisuuksia ympäristön täydennysrakentamiselle. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin projektinjohtaja Mika Rantala selostus asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan, jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 50 kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi lautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh -asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 toteaa, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyy liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle, 3 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - Henkilöstösuunnitelman kohdassa Kaava-ja lupaprosessien kehittäminen ja seuranta lause: Prosessien sujuvuutta, läpinäkyvyyttä ja luetettavuutta seurataan säännöllisesti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Prosessien sujuvuutta, läpinäkyvyyttä ja luetettavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. - Henkilöstösuunnitelmassa lause "Prosessien sujuvuuden tunnistamiseksi ja kohdentamiseksi edelleen sähköisiä seurantajärjestelmiä" muutetaan kuulumaan seuraavasti: Prosessien sujuvuuden tunnistamiseksi ja kohdentamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä seurantajärjestelmiä. Käsittelyn päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 50 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Kaupunkisuunnittelukeskuksen ehdotus talousarviokirjaan painettaviksi perusteluiksi TAE Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelma, Kaupunkisuunnittelukeskus Valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet, TYT Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018 on käyttötalouden tulojen osalta 0,550 miljoonaa euroa ja menojen osalta 10,072 miljoonaa euroa. Talousarvioesitys on laadittu valtuustossa hyväksymään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Espoo-strategian mukaiset tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Valmistelun lähtökohdat ja aikataulu Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2018 talousarviota sekä vuosien taloussuunnitelman kehystä sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määräämistä vuodelle Kaupunginhallitus päätti esittää, että valtuusto hyväksyy ohjeellisena tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaistulot ja -menot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelua varten. Valtuusto hyväksyi vuoden 2018 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehyksen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille käyttötalouden osalta on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja Valtuustossa asiasta päätetään Espoo-tarinan mukaisten tavoitteiden laadinta Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Espoo-tarinaa on käsitelty kaupunginhallituksessa Valtuusto hyväksyi Espoo-tarinan sekä strategiaperustaan kuuluvat vision, arvot, toimintaperiaatteet, päämäärät sekä valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet. Valmistelu jatkuu toimialoilla tämän jälkeen. Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion valmistelun aikataulua. Tulosyksiköiden tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 50 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU2) Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu TATU - ohjelman linjausten mukaisesti ja tulostavoitteisiin sisältyy ohjelman mukaisia tavoitteita. Tavoitteille on määritelty mittarit, lähtöarvot sekä tavoitearvot. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan toiminnan ja talouden seurantaprosessin yhteydessä. TATU -ohjelman tavoitteiden mukaisesti talousohjausta on vahvistettu asettamalla suurille palvelukokonaisuuksille tulosyksikkötasoiset taloudelliset tavoitteet. Palvelutuotteiksi on valittu tulosyksiköiden volyymiltään ja kustannuksiltaan tärkeimmät tuotteet, joita seurataan pidemmällä aikavälillä. Talousarvioesityksen tunnusluvuiksi on otettu kehyksen määrittelyvaiheessa käytettyjä, sitovuustasoon kuuluvia, tulosyksiköiden keskeisiä palvelutuotteita, joista esitetään suoritemäärät ja suoritekustannukset vuosille sekä suoritemäärät vuosille Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimpiä tehtäviä on edistää asuntotarjontaa ja myötävaikuttaa aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Kaupunkirakennetta kehitetään tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteena on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen syksyllä 2017 sekä metron jatkeen rakentaminen. Kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi viranomaisten ja muiden alueiden toimijoiden kanssa yhteistyössä sekä luodaan edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta huolehditaan. Toimiala on aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoi kaupungin ilmastotyötä. Espoo on mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Palvelujen tuottamista kehitetään yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Sähköisiä palveluja, toimintatapoja ja asiakaspalvelua kehitetään edelleen. Kehitystyössä haetaan muutoksia toimintaan, tehokkuuden lisäämistä, henkilöstöresurssien tehokasta hyödyntämistä sekä asiakaspalvelun laadun parantamista. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja niiden käyttökustannuksia pyritään vähentämään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisiä tavoitteita ja tarinaa on käsitelty lautakunnassa kesäkuussa vuosien talousarvioesityksen ja - suunnitelman valmistelun lähtökohtien käsittelyn yhteydessä.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 50 Käyttötalouden kehys Vuosien käyttötalouden tulo- ja menokehyksen valmistelu perustuu Espoo-tarinaan sekä siitä johdettuihin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteisiin ja linjauksiin. Kehyksen valmistelun pohjatietona on käytetty vuoden 2017 talousarviota sekä vuoden 2016 tilinpäätöstietoja ja alkuvuoden 2017 talouden toteutumisesta kertynyttä seurantatietoa (OVK2). Vuoden 2018 kehys on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tämänhetkisen tiedon mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Käyttötalouden kehyksessä on otettu huomioon kaupungin tulorahoituskyky, TATU -tavoitteiden toteuttaminen ja kilpailukykysopimuksen vaikutus määrärahoihin. Menokehyksen laadinnassa on lisäksi otettu huomioon väestön kasvusta johtuva palvelutarpeen ja suoritemäärien kasvu, Länsimetron käynnistymisen vaikutukset Espoon joukkoliikenteen kuntaosuuteen ja Länsimetro Oy:n kaupungilta perimiin vastikkeisiin. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehittämistyö. Yleishallinnossa on vuonna 2017 tehty muutoksia sitoviin talousarvioeriin valtuuston päättämän hallintosäännön mukaisesti. Konserniesikunnan ja konsernipalvelujen tehtäviä on tarkistettu siten, että taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä asiakirjahallinto ja käännöspalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan konsernipalveluista konserniesikuntaan. Palkanlaskenta siirtyi taloushallinnon tehtävistä henkilöstöhallinnolle. Uuden hallintosäännön mukaisesta organisaatiomuutoksesta johtuen konserniesikuntaan konsernipalveluista siirtyneiden palvelujen sisäinen laskutus konserniesikunnalta on lopetettu kesäkuun alusta. Käännöspalveluiden laskutuksesta toimialoilta on luovuttu alkaen. Vuoden 2018 osalta tulosyksiköiden postipalveluiden, puhepalveluiden ja tietohallinnon tuottamien palveluiden sekä laitehankintojen budjetoinnissa sisäisiin ja ulkoisiin menoihin on tapahtunut muutoksia. Teknisen ja ympäristötoimen määrärahakehys vuonna 2018 Vuonna 2018 teknisen ja ympäristötoimen käyttötalouden menokehys on 220,120 miljoonaa euroa ja tulokehys 173,858 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön on 7,615 miljoonaa euroa. Toimintakate on 38,647 miljoonaa euroa. Palkkojen sivukulujen muutos ja kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys on otettu huomioon yksiköiden määrärahavarauksissa. Sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden palveluhinnat on otettu talousarvioon yksiköiden esitysten mukaisesti.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 50 Kehysehdotus on valmistelu kaupungin johdon ja toimialojen yhteistyönä. Toimialajohto on jakanut määrärahakehyksen tulosyksiköille talousarvioesityksen valmistelua varten. Määrärahakehyksen toteutuminen edellyttää, että yleinen kustannustason kehitys on maltillista, toiminnan tuottavuus paranee ja TATU -ohjelman tavoitteet saavutetaan. Tämän lisäksi on tarkasteltava palvelutasoa ja palvelutarjontaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2018 ja toimintasuunnitelma vuosille Lautakunnan talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyöstä (MAL -sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeiset tavoitteet Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma 2017 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman valmistelu on käynnissä ja se tuodaan lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi loka-marraskuussa Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2017 seuranta on käsitelty lautakunnassa Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa. Vuoden aikana seurataan erityisesti priorisoituja kaavakohteita ja raportoidaan mahdollisista poikkeamista. Lisäksi tulee varmistaa MAL -sopimuksen sekä Länsimetron rahoituspäätöksen mukaisten kaavoitustavoitteiden toteutuminen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 50 Valtuuston hyväksymän Espoo-tarinan yhteydessä hyväksytyt valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet (oheismateriaalina) ohjaavat osaltaan kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintaa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) toteuttaminen Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisena tavoitteena on, että yksikön toimintakate on vähintään talousarvion mukainen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstömäärä ei kasva. Yhteistyötä rakennusvalvontakeskuksen kanssa jatketaan rakentamisen kokonaisaikataulujen lyhentämiseksi. Sähköistä asiointia lisätään. Kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien tavoitteiden toteutuminen varmistetaan (MAL -sopimus). Kaavoitusohjelmaan sisältyvät keskeiset toiminnalliset tavoitteet Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet MAL -sopimuksen mukaiselle vuosituotannolle. Tunnusluvut (Patu) Tunnusluvuista (Patu) asemakaavoituksen suoritemäärä eli asuinrakentamisen kerrosala (k-m2), vuosille , pysyy vähintään vuoden 2017 tasolla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstömäärä ei kasva. MAL -tavoite (vuosille ) Espoon osalta asuinrakennuskaavojen osalta on k-m² vuodessa (kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala), mikä vastaa noin 2500 asunnon vuosituotantoa. Kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen uudesta asumisen kerrosalasta 79 % (OVK2 / 2017) sijoittuu hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III. Palveluita ja työpaikkoja sijoittuu pääasiassa keskustoihin. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on laadittu vuosille neljän vuoden alustava asemakaavoitusohjelma, jolla MAL -tavoitteeseen pääsy varmistetaan. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti saavutettavuusvyöhykkeille SAVU I-III, joilta alueilta hyväksytyt kaavat lasketaan mukaan seurantatilastoon.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 50 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöä oli heinäkuun lopussa 128. Vähennystä oli 6 työntekijää edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vähennystä oli 4 vakituista työntekijää ja 2 määräaikaista työntekijää. Joulukuussa 2016 on kaupunginhallituksen päätöksellä muutettu asemakaavayksikössä projektipäällikön toimi suunnittelupäällikön viraksi. Samalla lakkautettiin toimistosihteerin vakanssi. Liikennesuunnitteluyksikössä on projektipäällikön toimi muutettu liikenneinsinöörin toimeksi. Muutokset on tehty alkaen. Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintayksiköihin ei vuoden 2018 talousarviossa esitetä perustettavaksi uusia vakansseja. Vapaita vakansseja pyritään muuttamaan paremmin toimintaa tukeviksi. Henkilöresurssit pysyvät tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma vuosille on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahakehys vuodelle 2018 ja talousarvioesitys vuosille Määrärahakehys vuosille Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018 on valmisteltu toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Tulokehys on 0,55 miljoonaa euroa. Tuloarviota on nostettu euroa vuodesta 2017 vuoden 2016 toteuman ja vuoden 2017 tuloennusteen perusteella. Lautakunnan menokehys vuodelle 2018 on 10,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa on otettu huomioon palkkojen sivukuluihin tulleet muutokset sekä Kiky -sopimuksen vaikutus määrärahoihin. Menokehys on kaikkiaan euroa pienempi kuin vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa. Tulot ja menot vuosille on budjetoitu vuoden 2018 tasolla.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 50 Toimintatulot ja toimintamenot Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista, joiden osuus tuloarviosta on 0,5 miljoonaa euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksen perimiä maksuja on tarkistettu vuoden 2016 alusta lukien. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 7,3 miljoonaa euroa. Henkilöstön sivukulujen muutos ja Kiky -sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on otettu huomioon määrärahavarauksessa. Palkkamäärärahat on varattu nykyisille vakansseille. Harjoittelijoille ja määräaikaisille työntekijöille on varattu määrärahaa mahdollisuuksien mukaan. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole esitetty perustettavaksi uusia vakansseja. Palveluiden ostoon on budjetoitu 2,1 miljoonaa euroa. Määrärahavaraus on lähes vuoden 2017 tasolla. Ulkoisia palveluja ostetaan noin 1,6 miljoonalla eurolla. Määrärahavaraus on noin euroa suurempi kuin vuonna Muutos aiheutuu lähinnä siitä, että osa sisäisistä menoista on budjetoitu ulkoisiin menoihin. Asiantuntijapalveluiden ostoon on varattu 1,3 miljoonaa euroa. Määrärahavaraus on vuoden 2017 tasolla. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin, lähiöiden kaavoitukseen sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu 0,5 miljoonaa euroa. Sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden veloitukset on otettu talousarvioon yksiköiden esityksen mukaisesti. Tarvike- ja tavarahankintoihin on varattu noin euroa. Määrärahavaraus on vuoden 2017 tasolla. Määrärahaa käytetään lähinnä kalusto- ja laitehankintoihin. Kaupunkisuunnittelukeskus on muuttamassa Aalto-campuksen yhteyteen arviolta kesällä 2018 osana City as a Service - konseptia. Muutto saattaa synnyttää painetta lisätä kalustohankintoihin liittyviä varauksia. Sisäisiä toimitilavuokria maksetaan 0,5 miljoonaa euroa. Menot ovat vuoden 2017 tasolla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille sekä ehdotus vuoden 2018 talousarvioon painettaviksi perusteluiksi on oheismateriaalina. Investoinnit Kaupunkisuunnittelukeskus ei ole esittänyt vuodelle 2018 talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 95 Koneet ja kalusto määrärahavarausta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 50 Vastaukset raha-asia-aloitteisiin Lautakunnan hyväksymään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisällytetään vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastattavia raha-asia-aloitteita ei ollut. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Samuli Skyttä, Taloussuunnitteluryhmä - Pia Ojavuo, Taloussuunnitteluryhmä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Seilikaarenkulma, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Aino Aspiala, puh Olli Koivula, puh Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Seilikaarenkulman asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Seilikaarenkulma - Söilibågshörnet asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6889, 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Seilikaarenkulma, muistutusten yhteenveto ja vastineet 6 Seilikaarenkulma, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Seilikaarenkulma, tapahtumaluettelo - Seilikaarenkulma, kaavamääräykset - Seilikaarenkulma, kaavakartta - Seilikaarenkulma, ajantasa-asemakaava - Seilikaarenkulma, havainnekuva - Seilikaarenkulma, alkuperäiset muistutukset, ei julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamaton yleisten rakennusten kortteli ja osa viereistä virkistysaluetta

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 50 asuinrakennusten kortteliksi. Korttelin rakennusoikeus on k-m². Rakennusoikeus kasvaa noin 60 k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Seilikaarenkulma - Söilibågshörnet, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6889, käsittää korttelin ja virkistysalueet 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Mankkaanmalmi, Vanhan-Mankkaan haka, Seilikaarenkulma, alue ), joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentamaton, tasainen, maaperältään savikkoinen sekametsikkö, joka rajautuu kaakossa Seilikaari-nimiseen katuun ja muualla virkistysalueeseen. Alueen ympärillä on kevyen liikenteen reittejä. Alueen lounais-, itä- ja eteläpuolella on pientalokortteleita. Suunnittelualueen pinta-ala on m². Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 50 suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueella on voimassa Seilimäen-Lukupuron asemakaava, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä Kortteliin on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y3). Korttelin tehokkuusluku on e = 0.40, mikä vastaa k-m²:iä. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Suunnittelualueen koillisosa on osoitettu puistoalueeksi (P). Suunnittelualueen ympärille puistoalueelle on osoitettu ohjeellisia jalankululle varattuja alueen osia. Suunnittelualue rajautuu kaakossa katualueeseen (Seilikaari) ja muualla puistoalueeseen (Vanhan-Mankkaan puisto). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Ehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja saatiin kuusi lausuntoa/kannanottoa. Ensimmäisessä muistutuksessa kiinnitettiin huomioita ympäristön hulevesiin. Toisessa muistutuksessa huomautettiin, että yksikerroksinen rakentaminen sopisi paremmin alueelle kaksikerroksisen rakentamisen sijaan. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti, että tulevat tarjoamaan kaukolämpöä. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta ja mahdollisista kaapelointitarpeista ja -siirroista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY) lausui avouoman putkittamisesta tonttiliittymän kohdalla. Espoon ympäristökeskus ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Sivistystoimi lausui päivähoidon palveluverkosta ja viereisestä Mankkaan päiväkodista. Nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksiin on tehty vähäisiä tarkistuksia. Asemakaavan muutos Kaupungilla ei ole käyttöä rakentamattomalle yleisten rakennusten korttelille. Alueella sijaitsee useita päiväkoteja ja tulevia tilantarpeita varten lähellä sijaitsevaa Mankkaan päiväkotia laajennetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on toteuttaa kortteliin laadukasta ja viihtyisää asumista Mankkaan palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella. Yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 50 Asemakaavan muutoksessa muutetaan rakentamaton yleisten rakennusten kortteli (4 720 m²) ja osa Vanhan-Mankkaan puistoa (1 713 m²) asuinrakennusten korttelialueeksi. Alueelle on suunniteltu kaksikerroksisia asuintaloja, jotka sijoittuvat korttelin puistonpuoleisille sivuille ja pysäköinti kadunpuoleiselle kaakkoissivulle. Pysäköintipaikat ovat osittain katoksissa ja osittain avopaikkoja. Kaava mahdollistaa myös päällekkäisten asuntojen rakentamisen. Asuntoja on yhteensä noin Asunnoilla on piha-alueet, joiden lisäksi rakennusmassat rajaavat suurehkon yhteispihan. Korttelin pinta-ala kasvaa kaavamuutoksessa m², mutta sen rakennusoikeus kasvaa vain 62 k-m², koska Y3-korttelin tehokkuusluku (0.40) on suurempi, kuin esitetyn A-korttelin (0.30). Korttelin sisäänajo on Seilikaari-kadulta nykyisen suojatien lounaispuolella. Kaupunkikuvallisesti ratkaisu on pyritty sovittamaan ympäröivään alueeseen, joka koostuu pääasiassa yksi- ja kaksikerroksista rivitaloista. Korttelia kiertää puistossa sijaitsevat kevyen liikenteen reitit, jotka säilyvät ennallaan. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Alueen yleinen pysäköinti on Seilikaari-kadun varressa, jossa on lähietäisyydellä noin 15 autopaikkaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen ( ). Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen pienen ja tiheäkasvuisen metsikön rakennetuksi kortteliksi. Alueella ei ole luontoselvityksen mukaan suojeltavia luontoarvoja. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta hulevesiselvityksen ( ). Kaavamääräyksissä on huomioitu hulevesien hallinnan periaatteita. Kaavataloudelliset vaikutukset Uusi asuinkortteli on liitettävissä suoraan liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti Seilikaari-katuun ja sitä pitkin kulkevaan infraverkostoon. Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa ja hanke on kaupungin kannalta taloudellisesti kannattava. Tontinmyyntitulot tulevat olemaan noin 2 miljoonaa euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 50 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Seilikaarenkulman valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Seilikaarenkulma - Söilibågshörnet asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6889, 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / / Perkkaa IIB, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Perkkaa IIB:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn Perkkaa IIB - Bergans IIB asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7064, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 7 Perkkaa IIB, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Perkkaa IIB, tapahtumaluettelo - Perkkaa IIB, kaavamääräykset - Perkkaa IIB, kaavakartta - Perkkaa IIB, ajantasa-asemakaava

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 50 Selostus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Caruna Oy:n pääsisäänkäynnin edustan kaavan mukaista Lähetinpolun katualuetta korttelialueeksi ja liittää se liike- ja toimistorakennusten tonttiin pysäköimisalueeksi. Tavoitteena samalla muuttaa rakennusalat, rakennusoikeus ja kerrosluvut vastaamaan toteutunutta rakentamista. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin m 2. Rakennusoikeus merkitään kaavakarttaan kerrosalaneliömetrilukuna k-m 2. Kaavan mukainen rakennusoikeus osoitetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja kasvaa noin 40 k-m 2 aiemmin tehdyn rakennuksen muutostöiden vuoksi. Kaavamuutos on teknisluonteinen ja vaikutukseltaan vähäinen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Perkkaa IIB - Bergans IIB, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7064, käsittää korttelin tontin 2 sekä osa yleistä aluetta 51G3, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta Caruna Oy:ltä sekä Espoon kaupungin tonttiyksiköltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 50 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla Upseerinkadun ja Lähetinpolun kulmassa osoitteessa Upseerinkatu 2 ja 4. Suunnittelualue käsittää liike- ja toimistorakennusten tontin 2 korttelissa sekä osan kaavan mukaista Lähetinpolun katualuetta toimistorakennuksen lounaiskulmassa. Asemakaavan muutosalueen tontilla on vuonna 1996 valmistunut 3-4 kerroksinen toimisto- ja liikerakennus (noin k-m 2 ), jonka pihapaikoitusalueet sijaitsevat tontin pohjois- ja itäreunoilla. Suunnittelualueen osa, kaavan mukaista katualuetta on tällä hetkellä pääosin sorapintainen pieni torialue (51G3), joka toimii autopaikoitusalueena. Ajo liikerakennuksen tontille on tontin pohjoisosasta Upseerinkadulta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin m 2, josta noin 300 m 2 on korttelialueeksi muutettavaa kaavan mukaista yleistä aluetta. Suunnittelualue rajoittuu idässä asuinkerrostalotonttiin, jolla sijaitsee kahdeksan kerroksinen vuonna 2010 valmistunut kerrostalo leikkipihaalueineen. Pohjoisessa alue rajautuu Perkkaantiehen. Muutoin kaavamuutosalue rajoittuu katualueisiin. Alueen lähiympäristön rakennuskanta muodostuu liike- ja toimistorakennuksista, asuinkerrostaloista sekä paikoitusrakennuksesta. Voimassa oleva maakuntakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Voimassa oleva yleiskaavatilanne Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi, jonka läheisyydessä pohjoispuolelle on merkitty päätien, pääkadun tai kokoojakadun linjaus sekä uusi raideliikenneverkon linjaus. Voimassa oleva asemakaavatilanne Alueella on voimassa Perkkaa IIB asemakaava (113800) ja Perkkaa IIB asemakaavan muutos (113803). Korttelin tontti 2 on asemakaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jolle saa sijoittaa myös julkisen hallinnon ja palvelujen tiloja. Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä on kaavassa osoitettu tehokkuusluvulla e = 1.75 (6 121 k-m 2 ). Suurin sallittu kerrosluku asemakaavassa vaihtelee kahdesta kuuteen (II - IV - ½ IV - VI). Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 50 suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille on osoitettu maanalainen tai pihakannen alaisen tilan alue. Upseerinkadun suuntaan on osoitettu rakennusalan sivu, johon rakennus tai uloke on rakennettava kiinni. Torialue 51G3 on kaavassa merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saatiin kaksi lausuntoa. Yhtään muistutusta ei jätetty. Caruna Espoo Oy ilmoitti alueella sijaitsevan sähköverkkoaan. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäiset ja heillä ei ole muuta huomautettavaa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti lausunnossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Kaavaehdotuksessa on asianmukaisesti esitetty johtovarausalue. Pihasuunnitelmassa kuitenkin esitetty tukimuuri esitetään johtovarausalueen poikki. Tukimuuria suunniteltaessa ja rakentaessa tulee huomioida, ettei olemassa oleville putkille aiheuteta vahinkoa. Kaavamuutoksen hakija on ilmoittanut, että tukimuurin toteutussuunnittelussa ja rakentamisessa tullaan ottamaan huomioon, etteivät anturat sijoitu risteävien putkilinjojen päälle. Asemakaavan muutos Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin m 2, josta kortteliin liitettävän yleisen alueen pinta-ala on noin 310 m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2. Kaavan mukainen rakennusoikeus osoitetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja kasvaa noin 40 k-m 2 aiemmin tehdyn rakennuksen muutostöiden vuoksi. Korttelialueet Kaavamuutoksen käyttötarkoitukseksi osoitetaan liike- ja toimistorakennustenalue (K). Kokonaisrakennusoikeus osoitetaan lukuna k-m 2, joka jakautuu kahdelle rakennusalalle. Rakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua e = noin Pohjoisemmalle rakennusalalle osoitetaan kerrosluvuksi IV ja eteläisemmälle rakennusalalle kerrosluku ilmoitetaan merkinnällä III u 1/2. Kirjain u ja murtoluku 1/2 roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Pohjoisemmalla rakennusalalla saa sijoittaa rakennuksen alle maanalaista pysäköintiä yhteen tasoon. Samaisella rakennusalalla sallitaan autopaikoitusta ensimmäisessä kerroksessa. Maanpäälliset

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 50 pysäköintialueet osoitetaan alueen pohjoisosaan ja rakennuksen itäsivulle sekä lounaiskulmaan. Ajoliittymäkielto on merkitty kaavamuutosalueen pohjoisrajalle Perkkaantien suuntaan. Lounaiskulman pysäköimisalueelle on osoitettu maanalaista johtoa varten alueen osa. Liikenne Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä vuonna 2040 Perkkaantiellä suunnittelualueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Korttelin sisäinen liikenne tulee Upseerinkadulta. Korttelin pohjoisosan liittymä palvelee työntekijöitä ja huoltoajoa, kun taas eteläosassa on vieraspaikat ja liittymä heidän pysäköintialueelle. Uusi vieraspysäköintialue korttelin lounaisosaan on suunniteltu uudelleen mm. mahdollistaen mahdollisimman suuri pysäköintikapasiteetti asfaltoimalla, tukimuurein ja muilla teknisillä toimenpiteillä. Suurin osa korttelin pysäköinnistä tapahtuu pysäköintihallin kahdessa kerroksessa. Loput henkilökunnan pysäköintipaikat ovat kiinteistön pohjois- ja itäpuolella. Pysäköintihalliin on kulku korttelin pohjoisosasta. Kaavamuutoksella ei synny uutta rakennusoikeutta, joten liikenne tulee pysymään ennallaan. Yleinen pysäköinti pysynee suunnittelualueella ennallaan aikarajoitetuilla kadunvarsipaikoilla, jotka sijaitsevat korttelin lounaispuolella Upseerinkadulla ja itäpuolen Komentajankadulla. Caruna Oy on teettänyt Espoon kaupunkisuunnittelun toiveesta kaavamuutoskorttelista auto- ja polkupyöräpaikkaselvityksen (Ramboll 2017). Selvityksen tarkoituksena oli havainnollistaa kaavamuutoksen johdosta tulevien polkupyöräpaikkojen sijoittelu kortteliin pyöräpysäköinnin määrä ja laatu huomioon ottaen. Autopaikkojen määrä ei kaavamuutoksessa lisääntynyt. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - toimistoille 1 ap / 75 k-m². - liiketiloille 1 ap / 150 k-m². Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - toimisto- ja liiketiloille 1 pp / 50 k-m². Puolet paikoista toteutettava katettuina. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella kulkee maanalaisia johtoja, joita varten kaavassa on merkintä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ympäristön häiriötekijät Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat alueen ympäristössä ja tuovat näin lisää liikenteen melua ja päästöjä alueelle. Suurimmat melu- ja

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 50 päästölähteet ovat kuitenkin riittävän kaukana ja korttelin toiminta on luonteeltaan sellaista, että melu- tai päästöhaitat eivät aiheuta haittaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, ettei asemakaavan muutos edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Reelinkirinne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Kaisa Lahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Reelinkirinteen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Reelinkirinne Relingsbrinken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7040, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Kaavamääräysten 1 :n täydennetään kolmannen kappaleen lause kuulumaan: "1 ap/ 50 k-m 2 työ-, liike- ja palvelutilojen kerrosalaa. Käsittelyn päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 8 Reelinkirinne, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 50 Oheismateriaali Selostus - Reelinkirinne, tapahtumaluettelo - Reelinkirinne, kaavamääräykset - Reelinkirinne, kaavakartta - Reelinkirinne, ajantasa-asemakaava - Reelinkirinne, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena keskittää rakentamattoman asuinkorttelin nykyinen rakennusoikeus korttelin itäosaan, koska asemakaavan mukaista rakentamista ei voida toteuttaa korttelissa havaitun liito-oravien ydinalueen vuoksi. Rakennusmassoittelua tehostetaan korttelin itäpäässä kortteliin merkittyä kerrosalaa lisäämättä. Korttelia laajennetaan vähäisessä määrin nykyisen virkistysalueen puolelle ja osa nykyistä korttelia, josta liito-oravahavainnot on tehty, muutetaan osaksi Kummelivuorenmetsän virkistysaluetta. Kaavamerkintä muutetaan asuinrakennusten korttelialueesta (A) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelin pinta-ala pienenee ja kerrosala pysyy nykyisellään k-m 2 :ssä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Reelinkirinne - Relingsbrinken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7040, käsittää korttelin 42215, 42. kaupunginosassa Saunalahdessa, alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Sato Oyj (kaavoitushakemus ). Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä sekä Espoon kaavoituskatsauksessa Asemakaavan muutosalue on Sato Oyj:n ja Espoon kaupungin omistuksessa.