Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi

Transkriptio

1 Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi SOOL Marita Neitola Erityispedagogiikan yliopisto-opettaja Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

2 Esityksen sisältö Sosiaalinen kompetenssi Vertaissuhteet Sosioemotionaalinen hyvinvointi

3 Sosiaalisen kompetenssin ulottuvuudet Salmivallin (2005) mukaan Sosiokognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä tehdä oikeaan osuvia havaintoja, päätelmiä ja tulkintoja sosiaalisista tilanteista. Emootioiden ja käyttäytymisen säätely Tarkoittaa yksilön kykyä vaikuttaa omien tunnetilojen voimakkuuteen ja kestoon. Tunteiden säätelyä harjoitetaan yleensä tilanteessa, jossa tietty tunnetila kuten suuttumus, ilo tai suru viriää. Sosiokognitiiviset taidot Sosiaaliset taidot Sosiaaliset tavoitteet Taitoja, jotka konkreettisissa sosiaalisissa tilanteissa johtavat positiivisiin seuraamuksiin Millainen projekti sosiaalinen vuorovaikutus on lapselle ja mitä hän tavoittelee (läheisyys etäisyys; vaikuttaminen mukautuminen) ollessaan muiden kanssa? Marita Neitola 3

4 Emotionaalinen kompetenssi Tunteiden ilmaisu ja niiden kokeminen -yksilölliset erot -persoonallisuus -temperamentti -tilanne Tunteiden ymmärtäminen -omien -toisten -eri tilanteissa eri ihmiset tuntevat eri tunteita, ilmaisevat niitä eri tavoin koostuu Tunteiden säätely -emootioiden säätely -emootioihin liittyvän käyttäytymisen säätely Marita Neitola 4

5 Table 1 Prevalence and Co-occurrence of Peer Problems in Percentages at the Ages of Five, Six and Seven Children with problems 5 years (n=184) 1 2> All % 6 years (n = 183) 1 2> All % 7 years (n = 179) 1 2> All % p Withdrawn Lonely Rejected Bullies Victims All children with problems # 60.2 # # 61.7 # # 48.6 # No problems

6 Table 2 Three-way Cross-Tabulation between the Number of Peer Problems (=PP) and the Ages of Five, Six and Seven (N = 179) (frequencies and percentages of sample) PP at age 7 PP at age 5 PP at age 6 No problems 1 problem 2> problems No problems No problems problem > problem No problems problem > > No problems problem >

7 Ongelmien kehitystrendi %

8 Päätelmiä Vertaissuhdeongelmia ei ollut 20%:lla lapsista (N=179) 80% lapsista ongelmia ainakin yhtenä mittausvuotena 60% lapsista ongelmia päiväkoti- ja esiopetusvaiheessa 1. luokalla ongelmien määrä väheni tilastollisesti merkitsevästi Yleisimmät vertaissuhdeongelmat: yksinäisyys ja syrjäänvetäytyminen Ongelmien määrää koskevat tulokset samansuuntaisia kuin aiemmat ulkomaiset tutkimukset Ongelmien päällekkäisyys yleistä: vuosittain viidenneksellä kaksi tai useampi ongelma yhtä aikaa Vertaissuhteiden ongelmat ovat tilapäisiä kolmanneksella (30.8 %), vaihtelevia liki viidesosalla (18.4 %) Ongelmat myös siirtyvät ympäristöstä toiseen: log-lineaariset analyysit osoittivat yhteyden 5v.-ja 7v. ja 6v.- ja 7v. ikävuosien välillä - huono ennuste! Heikommat mahdollisuudet päästä hyvään vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa, mikä haittaa sosiaalisten taitojen kehitystä, outsider Ryhmien vaihtuminen kovin runsasta ja yleistä, ryhmäkokojen suuruus Koulumenestys ja sosiaalinen kompetenssi yhteydessä Lumipallo-efekti

9 Opettaja-arvioinnit Sosiaalinen käyttäytyminen: aggressiivisuus, ujous, liittymiskäyttäytyminen, prososiaalisuus, yhteistyökykyisyys, vetäytyvä käyttäytyminen Sosiaalinen asema, persoonallisuus: suosittu, torjuttu, kiusaaja,kiusattu, surullinen, tasapainoinen (1.luokalla myös impulsiivinen, huonotuulinen, koulutehtävien laiminlyönti) Marita Neitola 9

10 Päätelmiä Haasteellisin ryhmä kasvavat ja pysyvät ongelmat (yht %), mutta opettajat tunnistavat heidät paremmin Lievempien ongelmien ja sisäänpäin oireilun tunnistaminen vaikeampaa Opettajat havaitsevat käyttäytymisen hankaluudet (erit.ulospäinsuuntautuvan, kuten aggressiivisuuden, ei vetäytymistä niinkään) Usein havaitaan ääripäiden erot, mutta ei lievempää riskiä, jota edustavat esim. vaihtevat ongelmatryhmään kuuluvat ja vähenevät ongelmat-ryhmä

11 Kiusatuksi joutuminen toveri- ja itsearviointina eri mittausvuosina Kiusatuksi joutumisen yleisyys Kiusatut toveriarvioinnin perusteella Kiusatut itsearvioinnin perusteella Kiusaamisen tiheys itsearvioituna Kiusaamisen tavat itsearvioituna Päiväkoti /5v. lapset (N=184) Esiopetus/ 6v. lapset (N=183) Koulun 1. lk. /7v.lapset (N=179) 37.3 % 37.4 % 32.4 % 79.3 % 75.4% 32.4 % -joskus 32.6 % -usein 25.5 % -Psykologinen kiusaaminen 13.3 % -Fyysinen kiusaaminen 32.6 % -Molemmat 7.1 % -joskus 41 % -usein 25.1 % -Psykologinen kiusaaminen 23 % -Fyysinen kiusaaminen 24.6 % -Molemmat 16.9% -joskus 43.6 % -usein 12.8 % -Psykologinen kiusaaminen 21.2 % -Fyysinen kiusaaminen 22.3 % -Molemmat 12.8 %

12 Kiusaajana toimiminen itse- ja toveriarviointina Kiusaajana toimimisen yleisyys Kiusaajat toveriarvioinnin perusteella Kiusaajat itsearvioinnin perusteella Kiusaamisen tiheys itsearvioituna Omat kiusaamisen tavat Päiväkoti/ 5v. lapset (N=184) Esiopetus/ 6v. lapset (N=183) 26.1 % 27.5% 23.5 % Koulun 1. lk./ 7v.lapset (N=179) 41.8 % 38.3 % 11.7 % -toisinaan 33.5 % - kerran 19 % - muutaman kerran 14.7 % -monta kertaa 7.1 % -Psykologinen kiusaaminen 6 % -Fyysinen kiusaaminen 13 % -Molemmat 2.2 % - kerran 13.1 % - muutaman kerran 21.3 % -monta kertaa 3.8 % -Psykologinen kiusaaminen 12.6 % -Fyysinen kiusaaminen 12.6 % -Molemmat 1.1 % - kerran 17.3 % - muutaman kerran 21.8 % -monta kertaa 5 % -Psykologinen kiusaaminen 19.6 % -Fyysinen kiusaaminen 14.5 % -Molemmat 2.8 % Kiusaamisen tavat yleisesti kuvattuina -Psykologinen kiusaaminen 12.5 % -Fyysinen kiusaaminen 35.3 % -Molemmat 14.1 % -Psykologinen kiusaaminen 4.4 % -Fyysinen kiusaaminen 41.5 % -Molemmat 28.4 % -Psykologinen kiusaaminen 18.4 % -Fyysinen kiusaaminen 35.8 % -Molemmat 15.6 %

13 Taulukko 3. Itsearviointeihin perustuvat kiusaajana toimimisen erot tyttöjen ja poikien välillä vuotiaana Kiusaajaitsearviointien erot Päiväkoti/ 5v. lapset 2 p Esiopetus/6v. lapset 2 p Koulun 1. lk./ 7v. lapset 2 p Kiusaaja-arviot Kiusaajana toimimisen tiheys *** *** Huom. ***Ristiintaulukointia ja khin neliötestiä ei voitu käyttää esiopetus- ja kouluvaiheen kiusaamisen tiheyden ja kiusaamistapojen analyyseissa liian pienien solufrekvenssien vuoksi.

14 Kuka kiusaa ketä? Tässä aineistossa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kiusattu-arvioissa lukuun ottamatta esiopetusvaihetta, jossa tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti kohtalaisen merkitsevä ero kiusatuksi joutumisen tiheydessä ( 2 = 6.17, p=.047) Tytöt arvioivat esiopetus-vaiheessa itseään kiusattavan useammin. Tyttöjä myös kiusattiin enemmän psykologisin tavoin: ilkkumalla, haukkumalla ja jättämällä leikkien ulkopuolelle ( 2 = 6.27, p=.044). Itsearviointeihin perustuvissa kiusaaja-arvioissa oli eroja päiväkotija esiopetusvaiheessa, mutta ei enää kouluvaiheessa Pojat arvioivat itsensä tyttöjä enemmän kiusaajiksi Päiväkotivaiheessa eroa oli myös kiusaamisen tiheydessä ( 2 = 16.2, p=.001) Pojat kiusasivat useammin kuin tytöt.

15 Tytöt ja pojat kiusattuina ja kiusaajina toveriarvioinneissa Päiväkoti/ 5v. lapset (N=184) Esiopetus/6v. lapset (N= 183) Koulun 1.lk. / 7v. lapset (N=179) U-arvo p U-arvo p U-arvo p Toverien arvioima kiusatuksi joutuminen Toverien arvioima kiusaajana toiminen

16 Kumpiakin kiusataan Toveriarviointina koottua tietoa kiusatuksi joutumista tyttöjen ja poikien välillä verrattiin toisiinsa eri mittausvuosina Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, vaan kiusatuksi joutuminen kosketti kumpaakin sukupuolta samalla tavalla iästä ja kontekstista riippumatta

17 Tyttöjen ja poikien kiusaajana toimimisen yhteys eri mittausvuosina toveriarvioinneissa Päiväkoti/ 5v. lapset Ka. Kh. Esiopetus/6v. lapset Ka. Kh. Koulun 1. lk./7v. lapset Ka. Kh. Tytöt Pojat

18 Poikien ongelmallinen tilanne poikien kiusaaja-pisteiden keskiarvo on jokaisena vuotena suurempi kuin tyttöjen, ja keskiarvo poikien ryhmässä myös kasvoi vuosittain Lasten näkemyksien mukaan pojat ovat tyttöjä useammin kiusaajia Poikien kiusaaja-rooli vahvistui lasten käsityksissä lasten kasvaessa.

19 Kiusaajana toimiminen ja kiusatuksi joutuminen opettajien arvioimana Kiusaaminen opettajien arvioimana Päiväkoti/ 5v. lapset Esiopetus/ 6v. lapset Lapsi on kiusattu 2.3% 6.3 % 2.4% Koulun 1.lk/7v. Lapset Lapsi on kiusaaja 13.8% 10.9 % 11.3%

20 Näkevätkö opettajat kiusaamisen Opettaja-arviointien perusteella huomattavasti pienempi määrä lapsista oli kiusaajia ja kiusattuja Kiusatuiksi luokittui opettaja-arviointien mukaan alle 10 prosenttia lapsista. Kiusaajien määrä ylitti 10 prosenttia. Opettajien ja lasten arviointien välillä onkin huomattava ero kiusatuksi joutumisen ja kiusaajana toimimisen arvioissa. Opettajat kuitenkin erottavat selkeästi lasten negatiivisen sosiaalisen käyttäytymisen, joka on tyypillistä vertaissuhdeongelmaisille lapsille Kiusaamisen havaitseminen ja vertaissuhdeongelmaksi mieltäminen näyttävät kuitenkin opettajille olevan vaikeampia todentaa niin varhaiskasvatuksessa kuin koulun alkuopetuksessakin.

21 Resurssit ja rakenteet Vanhemmat Mitä tehtäis? Tunnistaminen, korjaaminen Lapsen näkemysten vakavasti ottaminen Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Opetusmenetelmät Ryhmän/luokan kirjoitetut ja kirjoittamattomat normit Lapsi-/oppilaantuntemus Koulu- ja päiväkotihyvinvointi keskiöön (being, having, loving )

22 Lähteitä Laine, K. & Neitola, M. toim Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmässä. Kasvatusalan tutkimuksia. Suomen Kasvatustieteellinen seura. Turku: Painosalama Laine, K., Salonen, P., Lepola, J. & Neitola, M Pathways to social and academic exclusion: Early development of children at risk. Teoksessa V. Puuronen, A. Häkkinen, A. Pylkkänen, T. Sandlund & R. Toivanen (toim.) New Challenges for the Welfare Society. Joensuu: Yliopistopaino, Laine, K., Neitola, M., Auremaa, J. & Laakkonen, E Longitudinal study on the co-occurrence of peer problems at daycare centre, in preschool and first grade of school. Scandinavian Journal of Educational Research 54 (5), Neitola, M Kiusaaminen päiväkodissa - ilmeneminen ja interventio. Teoksessa Korhonen, R., Rönkkö,M.-L. & Aerila, J-A. (toim.) Pienet oppimassa. Kasvatuksellisia näkökulmia varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Turku: Uniprint,

23 Kirjallisuutta Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaavatko pienetkin lapset? Mannerheimin Lastensuojeluliitto & Folkhälsan Förbund. Fram. Laine K. & Talo, J Interventiomallin kehittelyä päiväkodin vertaisryhmästä syrjäytymiseen. Kasvatus. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 33 (2), Salmivalli, C Kaverien kanssa. PS-Kustannus.