Sisällys MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEEN LUONNOKSEN VASTINEET

Transkriptio

1 MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEEN LUONNOKSEN VASTINEET Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksesta saatujen lausuntojen & muistutusten yhteenvedot sekä niihin annettavat vastineet (Saapuneet lausunnot ja muistutukset ovat nähtävissä kokonaisuutena maakuntaliiton toimistolla sekä maakuntahallituksen kokouksessa ) Luonnosvaihe oli nähtävillä ja lausunnoilla (saapunut yhteensä 52 kpl lausuntoja ja muistutuksia) Maakuntahallitus Sisällys 1. Kunnat (lausuntoja 13 kpl) Viranomaiset (lausuntoja 8 kpl) Yritykset, yhteisöt ja järjestöt (lausuntoja 16 kpl) Maakunnan ulkopuoliset (lausuntoja 8 kpl) Yksityiset palautteet / Webropol palautteet (lausuntoja 7 kpl)... 25

2 Kunnat (lausuntoja 13 kpl) 1. Outokummun kaupunki 2. Ilomantsin kunta 3. Kontiolahden kunta Lausunto Vastine 1. Ei huomautettavaa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Ei erikoisempaa lausuttavaa 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Kirkonkylän taajama-alueen rajausta tulee laajentaa kunnan pohjoisosassa sekä teollisuusaluetta Vaskelassa. Mahdollistavat kirkonkylän taajaman tulevan kehittämisen. 2. Kontioniemen virkistysaluemerkintää on pienennettävä Kontioniementien eteläpuolella, koska alue tulee A- alueeksi. 3. Kontioniemen matkailupalveluja osoittava kohdemerkintä on hyvä merkintätapa, se mahdollistaa riittävästi liikkumatilaa alueen suunnitteluun. 4. Uuron liittymän eteläpuolista tpaluemerkintää laajennettava esitetyllä tavalla (huoltoaseman seutu mukaan) 5. Ulkoilureitin sijoittaminen esitetty uudelle sillalle Höytiäisen kanavan yli. Siirrettävä kulkemaan voimalaitoksen sillan kautta, koska siellä silta on jo olemassa. 6. Kartalle olisi hyvä merkitä uusi tieyhteys Pilkosta Lehmoon, auttaisi havainnoimaan paremmin Jaamankankaan tulevaisuutta. 7. Jaamankankaalle Lehmon eritasoliittymän toiselle puolelle tulee merkitä A-alue, jolla turvataan Lehmon taajaman tuleva kasvu. 8. Jaamankankaan MU-1 merkinnän määräystä tulee vielä täsmentää ainakin maa-ainesten oton ja hajarakentamisen näkökulmasta. 9. Kulhon Ares alue sijoitettu melun ja maaperän kannalta haasteelliseen paikkaan. Merkintä tulee siirtää Kulhon pohjoispuolelle. 10. Ampumaradan sijoittuminen Kontiorantaan edellyttää melun torjumista lähes olemattomiin. Ei voida sijoittaa perinteistä ampumarataa vaan teknisen ratkaisun tulee olla uudenlainen. Mikäli onnistutaan, rata sopii erittäin hyvin ah-keskuksen yhteyteen ja auttaa Kontioniemen kehittämistä. 1. Taajama-alueen rajausta tullaan tarkastelemaan uudelleen kunnan esittämän suunnitelmien pohjalta, samoin Vaskelan aluetta. 2. Kontioniemen tien eteläpuolinen lähivirkistysalue poistetaan, mutta samalla golfkeskuksen ympäristönvirkistysaluetta laajennetaan pohjoisessa Höytiäisen rantaan ulottuvana. 3. Ei aiheuta toimenpiteitä. Maakuntakaavan 1. vaiheen mukainen matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue mv-3 rajataan kattamaan myös Kontiorannan alue sekä Kontiolahden Vierevänniemi. 4. Uuron työpaikka-aluetta laajennetaan. 5. Lentokenttä Lykynlampi AH stadion Kontioranta yhteydet voivat edellyttää myös uutta siltaa tulevaisuudessa, esimerkkinä moottorikelkkareitin ja hiihtoladun tarpeet. Voimalaitoksen sillan ympäristön maankäyttö aiheuttaa haasteita viheryhteyden toteuttamiselle, mutta se toimii yhteystarpeena toistaiseksi. 6. Uusi tieyhteys on esitetty 1. vaihekaavassa. Maakuntakaavaehdotus esitetään kartalla, jossa voimassa olevat maakuntakaavavaraukset ovat pohjakarttana. 7. Jaamankankaalle osoitettavalle uudelle taajama-alueelle vuoteen 2030 mennessä toteutettavana ei löydy perusteita maakuntakaavan tavoitteista eikä kaupunkiseudun kasvunäkymistä. Jaamankankaan alue on hyvin keskeinen ja vetovoimainen osa Kontiolahden kunnan ja laajemmin koko Joensuun kaupunkiseudun aluerakennetta. Alueella on erityistä merkitystä kaupunkiseudun ulkoilu- ja virkistyspainotteisena alueena mutta myös matkailun tukialueena. Jaamankankaan merkitys matkailun tukialueena tulee korostumaan jatkossa erityisesti Kontiorannan matkailupalvelujen kehittyessä. Tullaan tarkastelemaan Jaamankankaan aluetta ja merkitsemistapaa. 8. Jaamankankaan MU-1 alueen mää- 2

3 4. Juuan kunta 1. Juuan kunta esittää, että Juuan kirkonkylälle merkitään kohdemerkinnällä c1. Merkinnällä osoitetaan seudullista merkitystä omaavia keskustatoimintojen alueita, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. 5. Polvijärven kunta 6. Tohmajärven kunta räystä tullaan täsmentämään ja alueen merkitsemistapaa ja tulkintaa avaamaan paremmin kaavaselostukseen. Maakuntakaavan tavoitteena on tällä ratkaisulla säilyttää alue nykyisenkaltaisena maa- ja metsätalousvaltaisena alueena maakuntakaavan tavoitevuoteen eli vuoteen 2030 saakka. 9. Kulhon taajama-alueen Ares rajausta tullaan tarkastelemaan uudelleen kunnan esittämien suunnitelmien pohjalta. 10. Maakuntakaavassa lähdettiin perinteisestä, maavallein rajatusta ampumaradasta. Meluvaikutuksien takia tuli kuitenkin tarve selvittää myös uusia ratkaisuja. Kontiorannan entisen varuskunta-alueen kehittämishankkeessa selvitettiin ns. ampumahalliratkaisun (ampumapaikat osastoitu ja etupuolella 5 metriä pitkä uloke) soveltuvuutta Kontiorantaan. Ampumahalliratkaisussa meluvaikutusten pitäisi olla hallittavissa paremmin melujen jäädessä osin laatikon sisälle. Selvityksen perusteella luodikko- ja pistooliradat voidaan sijoittaa Kontiorannan alueelle. 1. Esitetään Juuan kirkonkylä c1 kohdemerkinnällä osana keskusverkkoa selvitysten pohjalta. 1. Ei anna lausuntoa 1. Ei aiheuta toimenpiteitä 1. Kaavan tulee tukea yksityistä yritteliäisyyttä ja oltava työpaikkojen luontia mahdollistava. Kaupan kilpailulle on luotava edellytyksiä. Investoija/yrittäjä arvioivat kannattavuuden ja sijainnin, ei kaavojen laatija, siksi kaavassa oltava riittävästi sijoittumispaikkoja. 2. Kaavan mahdollistettava Niiralan alueen kaupallisen kehittämisen rajanylitysliikenteeseen perustavana alueena. 3. Kaavaan lisättävä Niiralaan rajanylitysliikenteeseen perustuvana kme, koska teollisuusalueella on vapautunut hallitilaa m2. Enimmäismitoitus k-m2. TAI km-1 1. Ei aiheuta toimenpiteitä 2. Kaavalla halutaan nimenomaan mahdollistaa Niiralan kaupallinen kehittäminen. Niiralan kaupan suuryksikön osoittamista varten laaditaan rajaliikenteen ja kaupan osalta yhteenvetoselvitys. Perusteita kirjataan kaavaselostukseen lisää. Niiralan kaupan alue osoitetaan aluemerkinnällä (kma-r -tyyppisesti) käsittäen vt 9 tien molemmat puolet. 3. Paljon tilaa vaativan kaupan merkintä tullaan osoittamaan osana kma-r aluetyyppistä merkintää enimmäismitoituksineen, joka alueena kattaa vt 9 tien molemmat puolet. Niiralan kaupan alueen kokonaismitoitusta 3

4 7. Joensuun kaupunki merkintään sisällytettävä mahdollisuus kme kauppaan (km-1 + kme merkinnät ja enimmäismitoitukset) 4. Keskustatoimintojen aluetta (c1) tulee laajentaa (liitekartta). Valtatien varrella on potentiaalista yritysrakentamisaluetta, mikä on jo nykyisessä asemakaavassa varattu siihen tarkoitukseen. Alueelle myös laajemmin varattu tilaa liikerakentamiseen maankäyttösuunnitelmissa. 5. Keskustatoimintojen rajaus ahdas, ei mahdollista toteuttaa kaavan mahdollistamaa kerrosneliömäärää. Mikäli uusi tielinjaus tulee lähelle rataa, on rakentaminen, esim. kme nykyiseen teollisuuskäyttöön varatulle alueelle tai sen viereen. Laajentaminen tarpeellista myös siksi, että mikäli uusi valtatie 9 linjaus tulee radan varteen, on c1 merkinnän tarkoittama rakentaminen mahdollistettava uuden tielinjauksen läheisyyteen. 1. Taajamarakenteen kasvu tärkeää kohdistaa järkevästi palveluiden, liikenteen ja tekniikan verkkoihin nähden. Tarkoittaa olemassa olevien ja rakenteilla olevien alueiden täydentämistä ja maltillista laajentamista. Ylämyllyn laajentaminen, Jaamankankaan säilyttäminen vapaaalueena. Askel oikeaan suuntaan, mietittävä onko askel riittävän suuri. 2. Kontioniemi ja Kontioranta kytkettävissä melko hyvin Lehmon, Kylmäojan ja Kontiolahden nauhamaiseen rakenteeseen. Kevyen liikenteen verkko ja joukkoliikenteen palveluntarjonta edellyttää parannuksia, mutta ne ovat tehtävissä ja sovitettavissa ajallisesti uusien alueiden rakentamiseen. 3. Jaamankangasta ei syytä rakentaa, aiheutuisi uusia palveluluiden järjestämisongelmia Kontiolahdelle jo nyt hajanaisessa palveluverkossa. 4. Epätodennäköistä, että Lehmon liittymään osoitettu kme:lle olisi kysyntää (Reijolassakaan ei ole ollut kysyntää, vaikka on venäläisille matkailijoille paremmin saavutettavissa). Yksikkö ei ole myöskään välttämätön, joskaan ei erityisen haitallinenkaan. Tarpeellisempaa olisi tiivistää Lehmon asutusrakennetta, että syntyisi todellista kysyntää keskustahakuisille palveluille. Nyt Lehmon keskusta on Joensuussa. 5. Ylämyllyn laajentaminen Joensuu- (luonnoksessa km-1 kohteella k-m2) tarkastellaan vielä uudelleen kauppapaikkaselvityksessä mitoitusta kasvattaen. 4. Tohmajärven kirkonkylän taajamaaluerajausta (A) tarkistetaan YKR taajamarajauksen ja kunnan asemanseudun maankäyttösuunnitelmien valossa. Uudistettavalle taajama-alueelle osoitetaan korkeampi alaraja seudullisesti merkittävälle tilaa vaativalle kaupalle ja muulle vähittäiskaupalle. Merkintä ei kuitenkaan mahdollista vähittäiskaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alue (c1) käsittää vain nykyisen keskusta-alueen lähiympäristöineen, ja siellä on mahdollista rakentua vähittäiskaupan suuryksiköitä enimmäismitoitukseen saakka. Keskustatoimintojen kohteiden alueelliset ulottuvuudet kirjataan auki kaavaselostukseen. 5. Ks. edellinen vastine. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 2. Ei aiheuta toimenpiteitä. 3. Jaamankangas on merkittävä osa Kontiolahden kunnan mutta myös koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta. Ks. vastineet 3.7. ja Lehmon eritasoliittymään ollaan osoittamassa tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikkö Joensuun Papinkankaan kme merkinnän mukaisesti / ohella. Maakuntakaavallisesti kaupan kehittäminen halutaan mahdollistaa kaupunkiseuduilla näille molemmille paikoille, mutta toimijat ratkaisevat toteutuksen. 5. Ylämyllyn laajentaminen kiinni Joensuuhun on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen ja kaupunkiseudun taajama-alueiden kehittymisessä todennäköistä 2030 aikatähtäyksellä. Liperin kunnalla on alueella vireillä useita maankäytön kehittämishankkeita. 6. Pärnävaara on osoitettu 1. vaihekaavassa virkistysalueena. 7. Kaupan tty alueella pyrittiin nostamaan vähittäiskaupan suuryksikön seudullista alarajaa korkeammaksi kaupunkiseudun ytimessä mukaan lukien alakeskukset kuten Liperin Ylämylly. Tty rajauksesta luovutaan sen ongelmallisen tulkinnan johdosta mutta samalla mahdollistetaan kuitenkin alakeskuksiin ja Joensuun tilaa vaativan kaupan alueelle (TP-e, muutetaan TP-kme -tyyppiseksi 4

5 hun kiinni ei ole aivan realistinen. Liperi todennäköisesti laajentaa ensin Jyrin aluetta ja täydentää Ylämyllyä ennen uutta avaus kohti Marjalaa. Kaavassa olisi syytä huomioida kunnan panostukset palveluihin ja infraan. 6. Pärnävaara jäänee aikaisempaa paikallisemmaksi, mutta säilyy virkistyskäytössä, huomioitava kaavaehdotuksessa. 7. Kaupan tty-alue länteen on löperöä ohjausta eikä tavoitteiden mukaista (s. 16). Parempi sijoituspaikka joko Ylämyllyn keskusta tai oma kmemerkintä kuten muissakin suunnissa, joskaan kaupan selvityksessä ei ole tukea tälle suunnalle. 8. Iiksenvaaran merkintätapa tky ei vastaa kaupungin näkemystä. Alue yhdyskuntarakenteen reserviä pitkälle tulevaisuuteen. Joensuun seudun yleiskaavan merkintätapa reservialueesta ja laajenemissuunnasta oikea tapa. Osayleiskaavassa alueen kylämainen rakentuminen pysäytetään ja varaudutaan kaavoittamaan asemakaavalla tulevaisuudessa. 9. Kaupan osalta sisältö vastaa kaupungin näkemystä, kme Karhunmäessä on tarpeen, joskin toteutuminen lienee kaukana luvulla. Tärkeintä vahvistaa kaupungin keskustaa, ainoa seudullisesti merkittävä kaupungin alue, joka on laajasti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. 10. Kontioranta voisi olla hyvä paikka panostaa ampumaratoihin, jos melu saadaan hallintaan. Harrastajia ajatellen erinomaiset olosuhteet ampuma- ja ampumahiihtourheilun yhdistämiselle, joka voisi herättää kansainvälistäkin kiinnostusta. Haulikkolajien osalta ei tarpeen tähdätä niin korkealle kilpailutoiminnan osalta, joten Hammaslahti voisi riittää. Jatkon kannalta olennaista saada seurat, kunnat ja valtio keskustelemaan rahoituksesta. 11. Kaupan ohjaus useilla merkinnöillä, sisältö pääpiirteissään oikea, mutta esittämistapa liian moninainen ja vaikeasti tulkittava. Keskustatoimintojen kohteiden moninainen kirjo on sekavahko (lukuun ottamatta Joensuun keskusta-aluetta). Alakeskuksiin (ca) pitäisi olla mahdollista sijoittaa kunnan omilla päätöksillä yli merkinnäksi) 3000 k-m2 suuremman kaupan toteuttaminen. 8. Iiksenvaaran alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnällä. Iiksenvaaran alue osoitetaan taajamatoimintojen reservialue -kohdemerkinnällä (ares). 9. Ok, ks. vastine Kontiorannan entisen varuskuntaalueen kehittämishankkeessa selvitettiin ns. ampumahalliratkaisun (ampumapaikat osastoitu ja etupuolella 5 metriä pitkä uloke) soveltuvuutta Kontiorantaan. Ampumahalliratkaisussa meluvaikutusten pitäisi olla hallittavissa paremmin melujen jäädessä osin laatikon sisälle. Selvityksen perusteella luodikko- ja pistooliradat voidaan sijoittaa alueelle. Haulikkoratojen osalta kilpailutoimintaan tähtäävää ampumaurheilukeskusta ei osoiteta Joensuun seudulle. Maakuntakaavassa voimassa olevat & kehitettävät seudullisesti merkittävät ampumaradat mahdollistavat eri aselajit ja kilpailutoiminnan laajasti. Näitä seudullisesti tärkeitä siviilikäyttöön tarkoitettuja ampumaratoja ovat Juuka: Murtosuo, Lieksa: Tainiovaara, Ilomantsi: Putkela ja Kitee: Papinkangas. Lisäksi paikallisilla ampumaradoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien harjoittelumahdollisuudet. Sekä seudulliset että paikalliset radat esitetään omalla liitekartalla. 11. Esitetty keskustatoimintojen merkintätapa on nähty muihinkin maakuntakaavoihin nähden selkeänä. Sen sijaan kaupan merkintätapoja kokonaisuutena on tarve tarkastella vielä uudelleen ja selkeyttää. Seudullisen vähittäiskaupan koon alarajaa nostetaan 3000 k-m2:stä kaupunkiseudun alakeskuksissa sekä tilaa vaativan kaupan mahdollistavalla työpaikka-alueella Joensuussa (TP-e, joka muutetaan TP-kme -tyyppiseksi merkinnäksi). Liperin kirkonkylän ja Kontiolahden kirkonkylän soveltuvuutta kaupunkiseudun alakeskuksena selvitetään. Ks. vastine Tty rajauksesta luovutaan sen ongelmallisen tulkinnan johdosta mutta samalla mahdollistetaan kuitenkin alakeskuksiin ja luonnoksessa olleen TP-e merkinnän alueelle 3000 k-m2 suuremman kaupan toteutta- 5

6 8. Valtimon kunta 9. Lieksan kaupunki 3000 k-m2 suuruisia kaupan yksiköitä. Kohdemerkinnän sijoittamisella taajamarakenteen sisään, voidaan sijainti osoittaa riittävän yksiselitteisesti. On vaikea löytää perustetta sille, että merkittäväkään liikerakentaminen pienten taajamien keskustoihin olisi seudullinen kysymys, jos rakentaminen on yli 3000 k-m2. Raja saisi olla korkeampi ja määräys sisältää yksiselitteisen kannanoton useiden liikkeiden muodostamiin kokonaisuuksiin. Kaavalla pitäisi tukea keskustakauppaa ja kaupan hakeutumista keskustoihin eri kokoisissa keskustoissa. 12. tty-alue Joensuun keskustassa liian väljä, ohjaavuus heikko. Yksi mahdollisuus käyttää TP-e merkintää ja ca-merkintää alakeskuksissa, mahdollistaen selvästi enemmän liikerakentamista ca-kohteisiin. Saadaan terävämpi ohjaavuus kaupan sijaintiin. 13. Kaupan alueiden kerrosalan kokonaismäärän rajat vaativat vielä tarkastuslaskentaa suhteessa Joensuun kantakaupungissa jo oleviin asemakaavoihin. Hyvä, että keskustan C-alueelle ei ole asetettu rajoja, laskenta olisi erittäin vaikeaa ja ohjausvaikutus rajoittaisi keskustakauppaa. 14. Rantaraitti Niittylahdesta Ylämyllylle on hyvä tavoite, mutta Marjalan kohdalla reitti olisi syytä pitää mantereen puolella kanavaa. Marjalan kanavan ylittävä uusi silta ei ole mahdollista toteuttaa vaikka sellainen asemakaavassa onkin. Vielä kalliimpi olisi Utran silta, mutta tämä varaus on syytä pitää kaukaista tulevaisuutta varten; joen ylityskohtia ei ole Pekkalan sillan ja Kuurnan välillä. 15. Multimäen itäosissa kaupunki valmistelee maanläjitysalueen käyttöönottoa. Valmistauduttava tarvittaessa muuttamaan maakuntakaavamerkintä alueelle suunniteltua maankäyttöä. minen. TP-e muutetaan indeksimerkinnän osalta (esim TP-kme). Merkinnän tarkoittama alue säilyy samana lukuun ottamatta Raatekankaan ja Voimatien suuryksikköjä (km kohdemerkintä). Kyseisten suuryksiköiden (+ Pilkon suuryksikön) kohdemerkinnät laajennetaan käsittämään vähittäiskaupan lisäksi myös ko. kortteleiden tilaa vaativa kauppa enimmäismitoituksineen. 13. Kauppapaikkaselvityksen jatkotyössä päivitetään kaupan kerrosalan kokonaismäärät. Joensuun Rantakylän keskusta osoitetaan keskustatoimintojen aluevarauksella valtakunnallisen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - selvityksen ja Joensuun kaupungin esityksen pohjalta. Tällöin Rantakylän kaupan kehittymiselle ei edellytetä maakuntakaavassa enimmäismitoitusta. 14. Viheryhteystarve ohjataan mantereen kautta mutta maakuntakaavan mittakaavassa se mahdollistaa myös uuden reitin rakentamisen kanavan toiselle puolelle, mikäli asemaakaavassakin oleva silta aiottaisiin tulevaisuudessa toteuttaa. 15. Multimäen itäosa on osoitettu maaja metsätalousvaltaisena alueena (M), joka maakuntaliiton mielestä ei ole ristiriidassa maanläjitysalue prosessin kanssa. ELY:n mielestä maanläjitys ei ole alueella mahdollinen Suovenhokas lajin esiintymisen vuoksi. Tarkennetaan M -alueen ja taajama-alueen välistä rajausta. 1. Ei huomautettavaa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Kaupungin edut ovat tulleet otetuiksi tässä maakuntakaavaluonnoksessa riittävällä tavalla huomioon. Ei huomautettavaa. 2. Lieksan kaupunginhallitus yhtyy siihen mitä Pielisen Ampujat ry ja Suomen Ampumaurheiluliitto ry ovat 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 2. Lieksan Tainiovaara on merkitty maakuntakaavaan 2.vaiheessa (ea). Ea-merkintä on seudullisen ampumaradan merkintä, jolla on osoitettu myös kaupunkiseudun ampumaradat. Merkintä turvaa kohteen kehit- 6

7 10. Rääkkylän kunta 11. Liperin kunta 12. Nurmeksen kaupunki 13. Kiteen kaupunki kirjelmässään lausuneet Tainiovaaran ampumaurheilukeskuksen osalta. Ampumaratalain tullessa voimaan Tainionvaaran urheiluampumakeskus tulee merkitä maakuntakaavaan lain tarkoittaman maakunnallisena urheiluampumakeskuksena. tämismahdollisuudet, mutta ei ota kantaa siihen, mitä ratoja pitäisi kehittää vaan antaa siihen mahdollisuuden. 1. Ei huomautettavaa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Leinosenlammen itäpuolelle varattu asumisen reservialue tulisi laajentaa koskemaan koko Leinosenlammen itäpuolta. 2. Kaavamerkinnöissä Kaprakka korvataan nimikkeellä Luovi. 1. Nurmeksen biohiiltämö otettu mukaan, kaupungin näkemys tullut riittävällä tavalla huomioon. Ei huomautettavaa. 1. Kiteen keskustatoimintojen kohdemerkinnän (c) aluerajauksena voitaisiin harkita 2 km sädettä, jonka keskipiste olisi Kiteentien ja Puhoksentien/Tohmajärventien risteys. 1. Leinosenlammen itäpuolisen Ares-1 alueen rajausta ja merkitsemistapaa (Ares tyyppisesti) tarkastellaan kunnan esityksen pohjalta. 2. Nimi korjataan 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Keskustatoimintojen kohdemerkintöjen alueelliset ulottuvuudet kirjataan auki kaavaselostukseen maakuntakaavassa ajatellun kohdemerkinnän alueellisen ulottuvuuden tulkinnan helpottamiseksi. 7

8 Viranomaiset (lausuntoja 8 kpl) 14. Pohjois- Karjalan rajavartiosto 15. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta 16. Metsähallitus 17. Metsäkeskus 1. Ei huomautettavaa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Hoprinkallion tutka-asema tulisi lisätä näkyviin puolustusvoimien alueena. 2. Esitetty viheryhteys kulkee osittain puolustusvoimien alueen kautta. Lennosto ei näe estettä tieuran käytölle viheryhteytenä, mutta mahdollisten harjoituksien aikana tieura valmistaudutaan sulkemaan. 1. Metsähallitus esittää Kontiolahdessa V ja MU-1 alueiden muuttamista M- alueiksi. Virkistyskäytön ohjaamisen kannalta riittävä merkintä on ampumahiihtostadionin merkintä virkistyskohteena. Viheralueverkoston kehittämistarpeet voidaan esittää viheryhteistarve merkinnällä. Puolustusvoimilta vapautuvien alueiden aluevaraukset tulee tehdä yleiskaavoituksella tarkempiin selvityksiin perustuen, jolloin voidaan tehdä riittävät aluevaraukset virkistystoiminnalle ja mm. kilpailutoimintaan tarvittaville laduille. Kontiolahden entisen varuskunnan harjoitusalueella on pitkä metsätalouskäytön historia. Metsätalouden toimet on sopeutettu puolustusvoimien toimintaa ajatellen. Virkistyskäytön kannalta tärkein alue on ampumahiihtostadion ja siihen liittyvät yleisöalueet. Maanomistusolot virkistysalueen rajauksen perusteena ei ole tasapuolinen tapa tarkastella asiaa. Virkistyskäytön ohjaamiseen riittää hiihtostadionin ja sen yleisöalueiden merkitseminen virkistyskohteeksi. Muu alue tulee säilyä nykyisenkaltaisessa metsätalouskäytössä, jossa luonto-, virkistys- ja maisema-arvot on huomioitu alue-ekologisen suunnittelun keinoin. Maakuntakaavassa virkistysaluevaraus vaikeuttaisi merkittävästi alueen maankäytön jatkosuunnittelua ja nykyistä metsätalouskäyttöä. Mikäli alue merkittäisiin maakuntakaavaan virkistysalueeksi, tulisi kunnan sitoutua ennalta alueen lunastukseen. 1. Kaavaluonnos ei kokonaisuudessaan merkittävästi vaikeuta pitkäjänteistä metsätalouden harjoittamista, vaikka voi sitä taajama-alueiden laajennusosilla sekä Jaamankankaan ulkoilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla 1. Tutka-asema Ylämyllyllä on jo merkitty maakuntakaavan 1. vaiheessa puolustusvoimien alueena. Maakuntakaava tullaan esittämään 1: mittakaavaisella kartalla, jossa kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi voimassa olevat maakuntakaavavaraukset viedään pohjakartaksi. 2. Ei aiheuta toimenpiteitä 1. Jaamankangas on seudullisesti merkittävä ulkoilun ja virkistyksen alue, jonka kaikista luontoympäristö- ja kulttuuriympäristöarvoista ei ole olemassa kattavaa tietoa. Viheryhteystarpeiden tarkempi toteuttaminen edellyttää selvityksiä. MU-1 -merkintä ei ole ristiriidassa nykyisen kaltaisen metsätalouskäytön kanssa, jossa luonto-, virkistys- ja maisema-arvot huomioidaan alue-ekologisen suunnittelun keinoin. Lisäksi Jaamankankaan merkitys matkailun tukialueena tulee korostumaan jatkossa erityisesti Kontiorannan matkailupalvelujen kehittyessä. Ampumahiihtostadionin alue lähiympäristöineen on maakunnallisesti merkittävä urheilu- ja virkistyskeskus. Pelkällä M merkinnällä ei voida turvata Jaamankankaan eikä ampumahiihtostadionin ympäristön virkistyskäytön ja matkailun kehitysedellytyksiä. Ampumahiihtokeskuksen ympäristön virkistysalue osoitetaan kattamaan ampumatoiminnot sekä ampumahiihtostadionilla että läheisellä ampumarata-alueella indeksimerkinnällä (V-ind). V-ind alueen rajausta tarkennetaan. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä 8

9 18. Itä-Suomen aluehallintovirasto 19. Museovirasto paikallisesti tehdäkin. Luonnoksella tai päivityksillä ei tule aiheuttaa tarpeettomia rajoituksia kannattavalle ja kestävästi harjoitetulle metsätaloudelle. 1. Moottorirata-alueelle ei ole annettu suunnittelumääräyksiä, on epäselvää onko moottoriradan laajennuksella sellaisia vaikutuksia (melu, pohjavedet esim.), jotka pitäisi huomioida suunnittelumääräyksissä. 2. Vaikutusten arvioinnin osalta lausunnoilla oleva kaavaluonnos oli vielä eräiltä osin keskeneräinen, joten tässä lausunnossa ei arviointiin voitu ottaa niiltä osin kantaa. 1. Kaavan vaikutusten arviointi on luonnoksessa vielä käytännöllisesti katsoen tekemättä. Selostukseen tulee lisätä VAT:ien kulttuuriympäristöä koskevat erityistavoitteet ja ne tulee huomioida sekä kaavassa, että vaikutusten arvioinnissa jokaisen aihealueen kohdalla. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tulee koskea kulttuuriympäristöä kokonaisuutena eli arkeologista kulttuuriperintöä (myös vedenalaista osaa), rakennettua kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemaa, niiden arvoja ja ominaispiirteitä. Kaavassa tutkittavien maankäyttöluokkien ja osoitettavien aluevarausten vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin ja ominaispiirteisiin tulee selvittää ja tuoda esille kaava-aineistossa. 2. Kaupan suuryksiköt tulee sijoittaa ympäristöön kulttuuriympäristön arvoja vaarantamatta. Siten myös keskustatoimintoja ja vähittäiskaupan suuryksiköitä osoittavien merkintöjen suunnittelumääräyksiin tulee lisätä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottaminen. 3. Kontiorannan entisen varuskuntaalueella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja (kulttuuriympäristöselvitys). Ne tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja kaavamääräyksissä. Ylämyllyn entisellä varuskunta-alueella selvitystä ei ole tehty, sellainen olisi hyödyllinen aluetta suunniteltaessa. 4. Suuri osa uudesta rakentamisesta osoitetaan nykyiseen taajamarakenteeseen. Museovirasto pitää tärkeä- 1. Ylämyllyn moottorirata on esitetty voimassa olevassa maakuntakaavassa E1 alueena ilman suunnittelumääräystä. Kyseessä olevassa kaavassa E1 aluetta laajennetaan itä- ja pohjoisosissaan lentokenttäalueeseen kiinni. Vaikutusten arvioinnissa kirjataan laajennuksen vaikutuksia mukaan lukien meluvaikutuksia. Maakuntakaavan seuraavissa vaiheissa on mahdollista yhtenäistää merkintätapaa kaikkien moottorirata-alueiden osalta suunnittelumääräyksineen. 2. Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaehdotukseen. 1. Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaehdotukseen. Kaavaselostukseen lisätään VAT:et tarpeellisessa määrin ja täydennetään vaikutustenarviointia. 2. Ei anneta erillisiä kulttuuriympäristöön liittyviä suunnittelumääräyksiä maakuntakaavatasolla keskustatoiminnoille eikä kaupan suuryksiköille. Tarkastellaan ja kirjataan ylös mahdollisia vaikutuksia osana vaikutusten arviointia. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on erilliset ja monitahoiset kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät suunnittelumääräyksineen. Kaupan suuryksikön mahdollistavilla alueilla kulttuuriympäristöä turvaavat erityisesti seuraavat merkinnät erityisetsi Joensuun alueella (ma/km, ma/kv). Lisäksi maakuntakaavan 1. vaiheen taajamaseudun kehittämisen kohdealueet (tkk) sisältävät maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteiden huomioon ottamisen tarpeet taajamissa lukuun ottamatta ydinkaupunkiseudun taajama-aluetta Joensuussa. 3. Osoitetaan Kontiorannan varuskuntaalueen ydin alueen erityisominaisuutta kuvaavalla osa-aluemerkinnällä suunnittelumääräyksineen. Suunnittelumääräykseen lisätään maininnat kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamisesta Kontiorannassa. 4. Tässä kaavavaiheessa ei käsitellä erikseen kulttuuriympäristöjä. Modernin rakennusperinnön arviointia ei ole mahdollista tehdä tämän kaavavaiheen yhteydessä. Asia selvitetään, kun saadaan perustettua maakunnallinen kulttuuriympäristön yhteistyö- 9

10 20. Pohjois- Karjalan ELY-keskus nä, että Pohjois-Karjalan moderni rakennusperintö inventoidaan lähitulevaisuudessa. Sitä ennen on uudempien kulttuuriympäristöjen arviointi hankalaa. 5. Jaamankankaan geologisen merkityksen ja virkistyskäytön turvaaminen on oivaltava ratkaisu. Vaikuttaa Joensuun alueen vetovoimaan lisäävästi. Muinaisjäännösten huomioiminen ja esilletuominen lisäisi alueen monipuolisuutta ja toisi mielenkiintoa sekä selittäisivät ja antaisivat merkitystä nykymaisemalle. 6. Kaavan 4.vaihetta varten ei ole tehty arkeologisen kulttuuriperinnön selvityksiä. Koko maakuntaa kattavat selvitykset ovat vanhentuneita eikä niihin sisältynyt järjestelmällistä historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointia. Muuttuvan maankäytön alueilla tulee tehdä arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit. Suunnittelumääräyksiin tulee lisätä, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää, koskee hanke arkeologista kulttuuriperintöä, ja edellyttääkö hanke muinaisjäännösten maastoinventointeja ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten kartoittamiseksi. Uusia jäännöksiä löytyy jatkuvasti lisää ja ennestään tunnettujen muinaisjäännösten suojelutarve voi muuttua. Muinaisjäännöstiedot on syytä päivittää Museoviraston rekisteriä ja merkitä muinaisjäännösrekisteri kaavan lähtötietojen luetteloon. 1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu hyvin huomioon maakuntakaavan 4. vaiheen tavoitteita laadittaessa ja niitä on käytetty pohjana kaavan maankäyttöratkaisuja suunniteltaessa 2. Luonnosaineistossa on ainoastaan Joensuun seudun ampumarataselvitykseen liittyvä luontoselvitys. Luonnosvaiheen luontoselvityksiä on pidettävä kokonaisuudessaan puutteellisina ja niitä on täydennettävä. Erityisesti on selvitettävä Jaamankankalla sijaitsevan MU-1-alueen ja sen eteläpuoleisen alueen luontoarvot. 3. Kontiorannan entinen varuskuntaalue kuuluu keskeisesti nyt laadittavaan maakuntakaavaan. Alueen rakennusperinnöllä saattaa olla jopa valtakunnallista merkitystä. Varuskunta-alueen rakennusperintöä ei ryhmä. 5. Ok, ei aiheuta muutoksia. 6. Maakuntakaavan 4.vaiheessa ei käsitellä muinaismuistoja, mutta kaavaselostuksessa ml. vaikutusten arvioinnissa huomioidaan koko kulttuuriympäristö. Arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit tulevat tehtäväksi yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri merkitään maakuntakaavan kaavaselostuksen selvitysluetteloon. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 2. Maakuntakaavan käsiteltävät keskeiset aiheet koskettavat keskeisesti taajamia ja kaupan kysymyksiä, joten luontoalueet eivät ole olleet kaavatyön keskiössä Jaamankangasta lukuun ottamatta. Täydentävä yhteenvetoselvitys Jaamankankaan luontoarvoista on tavoitteena vielä laatia. Samoin tavoitteena on tehdä Kontiorannan ampumarata-alueesta luontoselvitys kevään aikana. 3. Varuskunta-alueesta on tehty inventointi. Alueelle esitetään alueen erityisominaisuutta kuvaava osaaluemerkintä, jonka suunnittelumääräyksissä otetaan huomioon alueen kulttuuriympäristön & rakennusperinnön huomioimisvelvollisuus yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 4. Pohjavesien suojelusuunnitelmat otetaan kaavan tausta-aineistoksi. 10

11 kuitenkaan ole inventoitu. Varuskunta-alueen rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen tarkempi määrittely edellyttää lisäselvityksiä. 4. Selvitysaineistoon tulisi sisällyttää Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven pohjavesisuunnitelmat sekä hyväksymismenettelyssä oleva Joensuun pohjavesisuunnitelma, kun hyväksymispäätös on tehty. Pyydetyt aineistot puuttuvat luonnosaineistosta, joten niiden osalta ELY-keskus esittää selvitysten täydentämistä. 5. Viheryhteystarve merkinnät eivät ole yhteneväisiä, vaan ne katkeilevat tai päättyvät perusteettomasti ilman, että niiden jatkuvuus olisi turvattu. Viheryhteystarpeet tulisi osoittaa katkeamattomasti ja reittimäisesti, jolloin siirtyminen viherreitiltä toiselle sujuisi vaivattomasti. Viheryhteydet tulisi tutkia ja merkitä tarkemmin ottaen huomioon puusto, luonto-olosuhteet sekä mahdollisten uusien virkistys- ja ulkoilureittien toteuttaminen maastossa. 6. Kontioniemeen on osoitettu seudullisesti merkittävä matkailupalveluiden kohdealue. Matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen ulkoilumahdollisuuksien turvaamiseksi viheryhteystarve tulisi osoittaa Höytiäisen rantoja pitkin Kontioniemen ympäri. 7. Viheryhteystarve on osoitettu Höytiäisen rannan tuntumaan. Rantaaluen on jo nyt pitkälti rakennettu ja UPM on laatinut osalle rantaalueesta ranta-asemakaavan. Yhteys ei käytännössä enää ole mahdollista toteuttaa aivan rannan tuntumaan, vaan se jouduttaneen sijoittamaan kauemmas välittömästä rannan läheisyydestä. Samoin tulisi tutkia, onnistuuko viheryhteystarpeen osoittaminen Kontiolahdella Vierevänniemen ympäri. 8. Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Joensuun kaupunkiseudulle vain kaksi virkistysaluetta, jotka ulottuvat vesistön rantaan. ELYkeskus pitää rantaan ulottuvien virkistysalueiden määrää liian vähäisenä koko seudun näkökulmasta katsottuna. Virkistysalueiden määrää voitaisiin lisätä esimerkiksi osoittamalla Kontiorannan vielä rakentamattomat ranta-alueet virkistyskäyttöön sekä ottamalla kaavoitettavaan alueeseen mukaan Utran harju ja Pielisjoen ranta-alueet. Virkistys- 5. Viheryhteystarvemerkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhteneväisenä kokonaisuutena. Yhteydet on linjattu päättymään voimassa oleviin tai tässä maakuntakaavassa esitettäviin virkistysalueisiin ja -kohteisiin. Tehdään liitekartta, jossa esitetään sekä yhteystarpeet että olemassa olevat ja uudet virkistysalueet. Lisäksi maakuntakaavan esittämismittakaava muutetaan 1: ja kaavan taustalla olevaksi pohjakartaksi muutetaan voimassa oleva maakuntakaava. 6. Viheryhteystarve merkintä osoitetaan Höytiäisen rannan tuntumassa Kontioniemen ympäri. Viheryhteystarve merkinnän sisältö määritellään tarkemmin kaavaselostuksessa. 7. Viheryhteystarvemerkinnän sijainti on ohjeellinen ja varsinaisen reitin toteuttajan tulee tarkemmassa suunnittelussa määrittää reitin tarkka sijainti. 8. Joensuun kaupunkiseudun virkistysalueet on esitetty pääosin jo aikaisemmissa maakuntakaavoissa, tässä kaavassa täydennetään verkostoa muutamilla alueilla/kohteilla. Tehdään liitekartta, jossa esitetään sekä maakuntakaavassa jo aiemmin vahvistetut että nyt 4. vaiheessa esitettävät uudet virkistysalueet ja viheryhteystarpeet. 9. Yhteistyötä tehdään ilman muuta viheryleiskaavan kanssa. Tulee kuitenkin huomioida, että Joensuun kaupungin viheryleiskaava kattaa alueena (kantakaupunki ja Niittylahden suunta) vain pienen osan kaupunkiseudun viheraluekysymyksistä. Tarkastellaan mahdollista uutta viheryhteystarvetta Pielisjoen eteläpuolisen rannan suuntaisesti Karsikon ranta-alueita myötäillen Kuhasalosta Utran saarten edustalle viheryleiskaavaluonnoksen mukaisesti. 10. Kaupan kokonaismitoitus on varsin korkea, koska siinä huomioidaan matkailijoiden ostovoima että mahdollinen viisumivapaus. Laaditaan vielä yksi vaihtoehto Pohjois-Karjalan kaupan kokonaismitoitukseen, joka ottaisi huomioon paremmin kaupan trendejä 11

12 alue merkinnällä tulisi kaavassa osoittaa Repokallio, Lykynlampi, Pärnävaara ja Huhmarinen, koska kohteilla on keskeinen merkitys Joensuun seudun virkistysalueina. Jaamankankaalla Välilammet on merkitty virkistysalue kohdemerkinnällä. Koska virkistyskäyttö ulottuu huomattavan laajalle alueella Jaamankankaalla, kohdemerkintä on liian suppea ja alueen virkistyskäytön jatkuvuus tulisi turvata virkistysaluetta osoittavalla aluemerkinnällä. Virkistyskohteiden nimet tulisi merkitä kaavakartalle, jolloin niiden hahmottaminen ja paikallistaminen olisi huomattavasti helpompaa. 9. Joensuun kaupunki on parhaillaan laatimassa viheryleiskaavaa, jossa muun muassa tutkitaan viherreittejä ja yhteystarpeita. Koska molemmissa kaavoissa käsitellään samantyyppisiä aihekokonaisuuksia, maakuntakaavan 4. vaihetta ja viheryleiskaavaa tulisi viedä eteenpäin yhteistyössä. 10. Kaupan osalta ELY-keskuksen mielestä lisätilan arvioitua tarvetta on pidettävä varsin huomattavana. Paikallinen ostovoima ei kasva merkittävästi eikä Venäjältä tulevan ostosturismin kehitystä osata luotettavasti ennakoida. Ihmiset ostavat yhä enemmän verkkokaupoista Internetissä eikä suurilla ostoskeskuksilla enää ole sellaista vetovoimaa kuin aikaisemmin. Joensuun kaupunkiseudulla on tällä hetkellä vieläkin rakentamatta Reijolaan sekä Karsikkoon sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt, mikä puolestaan kertoo siitä, ettei jo olemassa oleville kaavoitetulle kaupan alueillekaan ole käyttöä. 11. ELY-keskus pitää Tohmajärven Niiralan kaavavarausta hyvin perusteltuna ja tarpeellisena. Kyseisen suuryksikön toimintaedellytykset ovat kuitenkin varsin riskialttiit johtuen Venäjän tilanteesta ja ostovoiman kehityksestä. 12. Vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi on koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella määrätty k- m 2, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Alarajaa voisi perustellusti nostaa k-m 2 :iin, jolloin pienehköt kaupan kaavahankkeet eivät edellyttäisi muutoksia maakuntakaavan, mukaan lukien verkkokaupan vaikutus. 11. Niiralan kaupan alue osoitetaan aluemerkinnällä (kma-r tyyppinen merkintä) käsittäen vt 9 tien molemmat puolet. 12. Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja nähdään 3000 k-m2 riittävänä, sen sijaan kaupunkiseudulla alakeskuksissa, Joensuun tilaa vaativan kaupan alueella sekä muissa maakunnan seutukeskuksissa alarajaa on syytä pitää korkeammalla. 13. Tty alueella pyrittiin nostamaan vähittäiskaupan suuryksikön seudullista alarajaa korkeammaksi kaupunkiseudun ytimessä mukaan lukien alakeskukset kuten Liperin Ylämylly. Tty rajauksesta luovutaan sen ongelmallisen tulkinnan johdosta mutta samalla mahdollistetaan kuitenkin alakeskuksiin ja Joensuun tilaa vaativan kaupan alueelle 3000 k-m2 suuremman kaupan toteuttaminen enimmäismitoituksineen. 14. Esitettyä kysymystä käsitellään osana vaikutusten arviointia ja kaavaratkaisua, tiedostetaan asian tärkeys. 15. Ampumarataselvityksessä lähtökohta on ollut löytää keskitetty paikka ampumaradalle. Työryhmässä päädyttiin kuitenkin esittämään ykkösvaihtoehtona hajautettua ratkaisua, koska Kontioranta ei mahdollistanut kaikkia ampuma-aselajeja melun vuoksi. Kakkosvaihtoehtona on esitetty Ukonnurmen vaihtoehto keskitettynä ratkaisuna. Kontiorannan vaihtoehdossa melun hallinta on kuitenkin saatava kuriin. Kontiorannan entisen varuskunta-alueen kehittämishankkeessa selvitettiin ns. ampumahalliratkaisun (ampumapaikat osastoitu ja etupuolella 5 metriä pitkä uloke) soveltuvuutta Kontiorantaan. Ampumahalliratkaisussa meluvaikutusten pitäisi olla hallittavissa niiden jäädessä laatikon sisälle. Selvityksen perusteella luodikko- ja pistooliradat voidaan sijoittaa Kontiorannan alueelle. Haulikkoratojen osalta kilpailutoimintaan tähtäävää keskusta ei osoiteta Joensuun seudulle. Maakuntakaavassa voimassa olevat & kehitettävät seudullisesti merkittävät ampumaradat mahdollistavat eri aselajit ja kilpailutoiminnan laajasti. Seudulliset ampumaradat ovat Juuan Murtosuo, Lieksan Tainiovaara, Ilomantsin Putkela ja Kiteen Papinkangas. Lisäksi 12

13 vaan ne voitaisiin hoitaa kuntien yleis- ja asemakaavoilla. 13. ELY-keskuksen mielestä tty - aluerajaus on aivan liian väljä ja sitä on supistettava tuntuvasti. Ei ole mitään perusteltua syytä ulottaa ttyaluetta Honkalammelle saakka eikä ulottaa sitä idässä Ilomantsintien km-merkintää kauemmaksi. 14. Maakuntakaava antaa hyvät edellytykset kaupan sijoittumiseen keskustoihin, mutta ongelmaksi muodostuu, miten turvataan hajaasutusalueiden asukkaiden kaupallisten palveluiden saatavuus. Päivittäistavarakaupan palveluverkoston tulisi turvata palveluiden alueellinen saatavuus kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta. 15. Ampumarataselvityksessä tutkituissa vaihtoehdoissa on kaikissa omat hyvät puolensa mutta myös omat ongelmansa. ELY-keskuksen mielestä maakuntakaavan tavoitteena tulisi kuitenkin olla sellainen seudullisen ampumaradan sijaintipaikka, johon kaikki toiminnot voitaisiin kustannustehokkaasti sijoittaa samalle alueelle. Tällöin ampumaradan käytettävyys ja ylläpito sujuisivat vaivattomasti. Yhden ampumaradan investointikustannukset jäävät myös kahta yksikköä halvemmaksi. 16. Ares määräys on sisällöltään varsin epämääräinen. Mitä tarkoitetaan, jos alue toteutetaan pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeen tai toteuttaminen ajoittuu pääosin vuoden 2030 jälkeiseen aikaan? Ares1- kaavamääräyksen mukaan rantaalueet on jätettävä pääsääntöisesti kokonaan vapaaksi rakentamisesta. Mitä tällä määräyksen kohdalla tosiasiassa tarkoitetaan? Kaavamääräysten tulee olla sisällöltään niin yksiselitteisiä, ettei niiden tulkinnasta synny jatkossa epäselvyyttä. 17. Ares1 -merkinnällä on osoitettu Leinosenlammen itäpuoleinen rantaalue. Ylämyllyn pohjoispuoleisen alueen rakentamisen pullonkaulana on jo tälläkin hetkellä liikenneyhteyksien järjestäminen ja liittyminen VT 9:lle. Liikenteellisiä kysymyksiä ei kuitenkaan ole maakuntakaavan 4. vaiheessa tutkittu. 18. Maakuntakaava yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen on vaikea päätellä, onko Reijolaan osoitettu Ares-alue sama tai osittain sama lukuisilla paikallisilla radoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien harjoittelumahdollisuudet. Sekä seudulliset että paikalliset radat esitetään kaavaselostuksessa omalla liitekartalla. 16. Ares alueen suunnittelumääräys ohjaa suunnittelua kaavan aikatähtäyksen loppupuolelle. Täsmennetään kaavamääräystä. 17. Tarkastellaan liikenteellisiä vaikutuksia osana vaikutusten arviointia. 18. Rajaukset ovat jotakuinkin yhteneväisiä, samansuuntaista tavoitetta haetaan. 19. Joensuun kaupunkiseudun virkistysalueet on esitetty pääosin jo aikaisemmissa maakuntakaavoissa, tässä kaavassa täydennetään verkostoa muutamilla alueilla/kohteilla. Tehdään liitekartta, jossa esitetään sekä yhteystarpeet että olemassa olevat ja uudet virkistysalueet. Lisäksi maakuntakaavan esittämismittakaava muutetaan 1: ja kaavan taustalla olevaksi pohjakartaksi muutetaan voimassa oleva maakuntakaava. 20. Kaavaa täydennetään Naturaarvioinnilla. Lisäksi laaditaan Naturaarvioinnin tarveharkintaselvitys. 21. Maakuntakaavan A alueen sisällä on myös paikallisia virkistysalueita, ei edellytä maakuntakaavaan seudullisesti merkittävänä virkistysalueena osoittamista. 22. Merkitään Iiksensaari taajamatoimintojen alueeksi kuten se on ollut voimassa olevassa maakuntakaavassa. Taajamatoimintojen alue kattaa myös paikalliset virkistystoiminnot. 23. Parannetaan kaavan luettavuutta. Maakuntakaava tullaan esittämään 1: mittakaavaisella kartalla, jossa kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi voimassa olevat maakuntakaavavaraukset viedään pohjakartaksi. 13

14 21. Pohjois- Savon ELYkeskus (liikenne) kuin Reijolan osayleiskaava-alue? Sama kysymys voidaan esittää viereisestä M-alueesta, kohdistuuko merkintä Suhmuran osayleiskaavan kanssa päällekkäin? 19. Kaavaan on jäänyt pieniä yksittäisiä valkoisia alueita, joihin ei löydy selitystä. Miksi esimerkiksi Höytiäisen suisto tai Kuhasalo on jätetty valkoisiksi alueiksi. Eikö kohteita olisi voitu osoittaa V-merkinnällä? Höytiäisen eteläiseltä ranta-alueelta puuttuu rantojen käytön kehittämisen kohdealue, ge-1 -merkintä sekä Jaamankankaan alueelta pohjavesialuemerkinnät. Höytiäisen kanavan pohjoisosa on ilmeisesti jäänyt MU-1 merkinnän alle. Koska kaava on vielä luonnosvaiheessa, kyseessä lienevät teknisluonteiset virheet, jotka korjautuvat kaavaehdotuksessa. 20. Asiakirjoista ei ilmene, onko alueella Natura-alueita ja tarvitaanko mahdollisesti Natura-arviointia. 21. Marjalan saari ja Höytiäisen kanavan ranta on merkitty A-alueeksi. A- merkintä tulisi osoittaa vain Marjalan saaren pohjoisosaan ja jättää muu osa alueesta virkistysalueeksi (V). 22. Iiksensaari on Multimäen osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi (V). Onko aiheellista merkitä saarta maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A)? 23. Kaavaluonnoksesta on vaikea hahmottaa, mitkä aikaisempien maakuntakaavojen määräykset kumoutuvat ja mitkä jäävät voimaan Joensuun kaupunkiseudulla. Kaavan luettavuutta ja ymmärrettävyyttä helpottaisi yhdistelmäkartta, josta ilmenisivät kaikki edellisistä vaihekaavoista voimaan jäävät ja uudet voimaan tulevat kaavamääräykset. Samoin luettavuutta parantaisi, mikäli kaavassa olisi merkitty keskeiset paikannimet, vesistöt, valta- ja kantatiet sekä rautatiet. 1. Sekä Joensuun seudun että muiden maakunnan taajamien aluevaraukset ja -rajaukset on esitetty liikennejärjestelmän näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla eikä niiden osalta ole huomautettavaa. 2. Kaupan varausten osalta liikennevastuualue kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen erityisen huolellisesti suunnitella Niiralan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 2. Kaavalla halutaan mahdollistaa Niiralan kaupan varaukset. Niiralan kaupan suuryksikön osoittamista varten laaditaan maakuntaliiton toimesta rajaliikenteen ja kaupan yhteenvetoselvitys. Myös kauppapaikkaselvitystä täydennetään Niiralan tietojen perusteella. Perusteita kirjataan kaavaselostukseen lisää. Niiralan kaupan alue osoitetaan kohdemerkinnän si- 14

15 varausta. Koko maankäytön suunnittelujärjestelmän keinoin kaikilla kaavatasoilla on pitkällä tähtäimellä varmistettava rajaliikenteen ja kaupan tarpeiden yhteensovittaminen myös siinä tilanteessa, että liikenteen erilaiset vaihtoehdot toteutuvat vaiheittain. Liikennevastuualueella ei ole huomautettavaa maakuntakaavakartan Niiralaa koskevaan merkintään, mutta korostaa, ettei selostusluonnoksen sivulla 59 olevaa karttaa pidä tulkita suuryksikön yksityiskohtaisena sijaintipaikkana Niiralassa. 3. Selostusluonnos on vielä monelta osin - erityisesti vaikutusarviointien osalta - keskeneräinen eikä niiltä osin kaavaluonnokseen ole otettavissa yksityiskohtaisesti tässä vaiheessa kantaa. jaan kma- r tyyppisellä aluemerkinnällä käsittäen vt 9 tien molemmat puolet. 3. Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaehdotukseen. 15

16 Yritykset, yhteisöt ja järjestöt (lausuntoja 16 kpl) 22. Selkien kyläyhdistys 23. Endomines Oy 24. Joensuun kaupunkikeskustayhdistys 25. MTK Pohjois-Karjala 1. Ukonnurmen ampumaratavaihtoehto hylättävä. A: Meluvaikutus todennäköisesti suurempi, vaikuttaa myös uudisrakentamiseen. Miten turvallisuus otettu huomioon, esim. mahdolliset harhalaukaukset ja kimmokkeet korkeammalla sijaitsevaan asutukseen nähden. B: Ympäristöselvityksessä alue luonnontilassa. Näin ei ole vaan alue on metsätalouskäytössä. Jukajoen valuma-aluetta kunnostettu, ja uusia maanmuokkaushankkeita tulee välttää. Ukonnurmi keskeinen osa Selkien kansallismaisemaa. C: Hanke vaikuttaa negatiivisesti kylän kehittämiseen vaikkakin hanke toisi välillisiä etuja. D: Hankkeen valmistelu heikkoa, ei ole oltu yhteydessä maanomistajiin tai kyläyhdistykseen. E: Ratavaihtoehto hylättävä, mutta jos valituksista huolimatta rata alueelle tulee, sijaintia muutettava esim. Jukajoen tien luoteispuolelle siten, että ampumasuunta ja meluhaitta ovat Aittovaara- Kerolankangas harjuille, jossa ihmisasutus ja luonnolle koituva vaikutus vähäisempi. Tällöin tulee huomioida myös Jukajoki, Linnunsuo sekä yhteistyö maanomistajien, kyläyhdistyksen ja Selkien erän kanssa. 1. Kaksi hankealuetta puuttuu, Korvilansuo ja Pampalo NW. Molemmista tehty YVA ja Pampalon kaivospiirin laajennuksesta on olemassa päätös kaivosluvan myöntämiselle. 1. Ei ristiriitaa oyk-kaavan kanssa, tukee keskustan kehittämistä molemmin puolin jokea. 2. Turvataan keskustapalvelut 1. Haluamme korostaa maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Yksityiskohtiin menevät kaavaohjeet eivät saa vaikeuttaa kuntien omaa kaavoitusta. 2. Ilmasto- ja energiaohjelma 2020 on jo tekstiltään vanhentunutta ja harhaanjohtavaa mm. yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, joten sen tavoitteiden huomioiminen on jo van- 1. Ukonnurmen ampumaratavaihtoehto oli yksi mahdollisista ampumaradan sijoituspaikoista. Tarkemmissa selvityksissä osoittautui, että kivääri- ja pistooliradat on mahdollista sijoittaa Kontiorannan alueelle. Näin ollen Ukonnurmen vaihtoehto ei olisi ensisijainen eikä ratoja oltaisi sijoittamassa Ukonnurmelle. A: Meluselvitys on tehty Rambollin toimesta käyttäen erillistä melulaskentaohjelmaa, joka pohjautuu melulaskennan yleismalliin. Turvallisuus on huomioitu rakentamalla suojavalleja tai suojaseinämiä, joilla estetään luotien pääsy ulkopuolelle. Kulissit estävät ylöspäin lähtevät harhalaukaukset. B: Selvitetään asia, mikäli Ukonnurmen ratavaihtoehtoa tarvitsee tarkastella myöhemmin. C: Käydään tarkemmin läpi, mikäli Ukonnurmen ratavaihtoehtoa tarvitsee tarkastella myöhemmin. D: Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava koko maakunnan alueelle useiden eri maankäyttömuotojen osalta, jolloin maanomistajien huomioiminen on lähtökohtaisesti liki mahdotonta. E: Tarkemmissa selvityksissä osoittautui, että kivääri- ja pistooliradat on mahdollista sijoittaa Kontiorannan alueelle. Näin ollen Ukonnurmen vaihtoehto ei olisi ensisijainen eikä seudullista ampumarataa oltaisi maakuntakaavassa näillä näkymin sijoittamassa lainkaan Ukonnurmelle. 1. Käsillä olevassa maakuntakaavassa ei käsitellä lainkaan kaivosalueita. Kaivosalueet on otettu maakuntakaavaan aina kaivosrekisteristä kaivospiirin mukaisesti, päivitetään tilanne seuraavissa maakuntakaavan vaiheissa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 1. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, asia ok. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laadun säilyttäminen ovat voimassa olevan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia tavoitteita, joiden käytännön ratkaisut tapahtuvat paikallistasolla ku- 16

17 26. Metsäteollisuus 27. UPM Kymmene Oyj hentunutta tietoa. Kaavan tulee ottaa huomioon biotalouden antamat mahdollisuudet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu on osoittautunut virheelliseksi ohjeeksi ja lopetettava. Biotalous sen sijaan nojaa paikallisuuteen ja hajautettuun yhteiskuntaan. Biotalous on keino turvata elämisen mahdollisuudet ja pysäyttää ympäristön saastuminen. P-K voi olla tässä edelläkävijä. 3. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla kaava toimii kaavamerkinnän mukaisesti. 4. Maakuntakaavarajauksen ulkopuoliset alueet ns. valkoiset alueet, joilla ei ole alempiasteisia kaavoja, ovat maa- ja metsätalousalueita, joilla ei ole alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvää ohjaamistarvetta, koska kaavassa ei ole siitä mainintaa. Tämä on erittäin hyvä lähtökohta kehittää maaseutualueita elinkeinoja asuinalueina. 5. Kaavan vaikutuksia tulee arvioida maanomistajien elinkeinoihin. Elinkeinotoiminnalle ja sen kehittämisele ei saa asettaa haitallisia vaikutuksia maakuntakaavassa (MRL 9 ). 6. Kaupan suuryksiköiden vaikutuksia ei ole arvioitu ns. kivijalka- ja lähikauppojen toimintaedellytyksiin. 1. Kaavassa esitetty merkittävä määrä viheryhteystarpeita, mutta ei kuitenkaan mitään perusteita. Ovatko merkinnät ekologisia vai ihmisten virkistyskäytön tarpeita. Suurin osa esitetty metsätalousalueille, joilla noudatetaan metsälakia eikä niillä siten ole yhteensovittamistarvetta. 2. Kaavoituksella on merkittäviä vaikutuksia metsäelinkeinojen harjoittamiseen. Metsätalousalueita ei tule pirstoa muulla maankäytöllä. Kaavan tulee olla yleispiirteinen eikä tulkinnanvaraisia merkintöjä tule olla. 3. Biotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, toimintaolosuhteet on turvattava. 1. UPM:n omistamalle maa-alueelle Kontiolahden Jaamankankaalle on esitetty merkittävä määrä viheryhteystarpeita sekä laaja MU-1 alue, mutta ei mitään perusteita. 2. UPM:n näkemyksen mukaan alueel- ten on kysymys myös biotaloudesta. Pohjois-Karjala voi olla edelläkävijä molemmissa tavoitteissa. 3. Ei aiheuta toimenpiteitä. 4. Valkoiset alueet maakuntakaavassa tarkoittavat että alueisiin ei seudullisesta tai laajemmasta näkökulmasta katsottuna kohdistu erityisiä maankäytöllisiä tavoitteita. 5. Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaehdotukseen. Siinä ei kuitenkaan tehdä arviointia sellaisella tarkkuudella, että saataisiin tietoa kaavan toteutumisen vaikutuksista yksittäisiin maanomistajiin. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa eri elinkeinoihin ja toimialoihin. 6. Näkökulma on tärkeä ja se huomioidaan kaavan ratkaisuja tehtäessä sekä vaikutusten arvioinnissa. Kauppapaikkaselvitykseen tuotetaan taulukko, josta ilmenee miten maakunnan kaupan kokonaismitoitus vuodelle 2030 ajatellaan jakautuvan keskuksiin, suuryksiköiden alueelle ja näiden alueiden ulkopuolelle. 1. Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Lisätään viheryhteystarpeille perusteita ja tarkennetaan määrittelyä. 2. Maakuntakaavalla pyritään maankäytöllisiin ratkaisuihin, joilla ei turhaan pirstottaisi yhtenäisiä maa- ja metsätalousalueita. Yhtenä esimerkkinä yhtenäisestä maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta Joensuun kaupunkiseudulla on Jaamankangas. 3. Maakuntakaavan 4.vaiheessa osoitetaan biohiiltämön alue. Maakuntakaavan seuraavissa vaiheissa tullaan käsittelemään tieverkkoa, joka on yksi elinehto biotaloudessa. 1. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Jaamankankaan ja sen ympäristön alueella on jopa laajempi viheryhteystarve merkintämäärä, nyt kaavan 4. vaiheessa tarkistetaan esitystä ja linjataan erityisesti Jaamankan- 17

18 28. Pohjois- Karjalan kauppakamari 29. Lieksan moottorikerho 30. Joensuun Latu la ei ole sellaista erityistä seudullista merkitystä ja laajamittaista ulkoilun ohjaamistarvetta mitä luonnoksessa esitetään ja siten MU-1 merkintä tulee poistaa 3. Viheryhteystarve tulee perustua selkeään suunnitelmaan/taustaselvitykseen, josta ilmenee yhteyden luonne, toteutustapa, aikataulu, vastuutaho ja korvauskäytäntö maanomistajille. Jokamiehenoikeuden perusteella alueella voidaan nykyisin jo liikkua hyvin, siten erillisiä yhteysmerkintöjä ei kaavaan tarvita vaan ne tulee poistaa tarpeettomina. 1. Liikennejärjestelmien sujuvuus elinkeinoelämän kannalta on tärkeää. Liikenneratkaisuilla suuri merkitys yritykselle ja siten maakunnan taloudelle ja kilpailukyvylle. Maakuntakaavan tulee luoda mahdollisuudet liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseen sekä toimivuuden lisäämiseen. Esimerkiksi Penttilän ratapihajärjestelyjen siirtäminen pois asutuksen keskeltä. 1. Lieksan moottorirata otettava mukaan kaavaan. Rata on samassa kastissa Nurmeksen ja Kiteen ratojen kanssa, jotka merkitty aikaisempiin kaavoihin. 1. Yhdistys tyytyväinen Jaamankankaan MU-1 ratkaisuun, Höytäisen rannan tuntumaan merkittyyn viheryhteyteen ja moottorirata-alueen siirtämiseen pois Lykynlammelta. 2. Lisäysehdotuksia viheryhteyksiin A: Jaamankangas-Marjosärkkä- Kyyrönsuo-Pilkko-Siilainen. Reitti on omaleimainen maisemaltaan, kasvillisuudeltaan ja maankäyttökulttuuriltaan. Lisäksi etäisyydet Joensuun kaupunkiseudulta suositulle Jaamankankaalle lyhenisivät myös kevytliikenteen ulottuville, kun viheryhteys sisältäisi myös polkupyöräilylle kelvollisen ulkoilureitin. Se myös toisi Jaaman- kierroksen helposti saavutettavaksi ja siten lisäisi sen käyt- kaan osalta uudelleen. MU-1 alueen perusteita kirjataan lisää kaavaselostukseen ja täsmennetään merkintää. 2. Tehtyjen selvitysten perusteella Jaamankankaalla on erityisiä seudullisia perusteita erityisesti ulkoiluun ja virkistykseen. Myös alueen luontoympäristö on rikas ja arvokkaat pohjavesivarannot erityisen merkittävät. Kontiorannan matkailun kehittämissuunnitelmat lisäävät Jaamankankaan merkitystä myös matkailun tukialueena. MU-1 alue mahdollistaa metsätalouden harjoittamisen alueella. 3. Lisätään viheryhteystarpeille perusteita ja tarkennetaan määrittelyä. 1. Voimassaolevassa maakuntakaavassa ratapiha on keskustatoimintojen alueella (C alue). Penttilän ratapihajärjestelyt eivät edellytä maakuntakaavaan muutoksia. Alueen tarkempaa käyttöä ohjataan yleis- ja asemakaavatasolla. 1. Käsillä olevassa maakuntakaavassa käsitellään moottoriratojen osalta ainoastaan Ylämyllyn moottorirataalueen laajennusta. Muut moottoriradat on käsitelty maakuntakaavan 1. ja 3. vaiheessa. Maakuntakaava tullaan esittämään 1: mittakaavaisella kartalla, jossa kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi voimassa olevat maakuntakaavavaraukset viedään pohjakartaksi. Lieksan moottoriradan esittämistä maakuntakaavassa voidaan tarkastella seuraavassa kaavavaiheessa. 1. Ei aiheuta muutoksia. Moottorirataalueen siirtäminen pois Lykynlammelta ei ole maakuntakaavallinen asia, mutta periaatteessa Ylämyllyn moottorirata-alueen laajentaminen antaa kaavallisesti mahdollisuuden pyrkiä siirtämään toimintoja sinne. 2. A) Vaihekaavassa on keskitetty vain ydinkaupunkiseudun tärkeimpiin seudullisiin viheryhteyksiin ja tällä perusteella Jaamankangas-Marjosärkkä- Kyyrönsuo-Pilkko-Siilainen -yhteys on esitetty poistettavaksi. Jaaman kierros on nykyisellään hyvin saavutettavista myös polkupyörällä olemassa olevien tie- ja kevyen liikenteen yhteyksien kautta. B) Höytiäisen kanavan rantapenkka 18

19 tökelpoisuutta. B: Höytiäisen kanavan vanha rantapenkka ja sen lähiympäristö luontokohteeksi / viherkäytäväksi. Viheryhteys vahvistaisi reittien jatkuvuutta ja parantaisi myös ranta-alueen saavutettavuutta. Reitti lisäisi myös kanavan tunnettuutta ainutlaatuisena kulttuurihistoriallisena kohteena ja sillä olisi merkitystä myös matkailullisena vetovoimatekijänä. C: Repokallio - Iiksenvaara - Heinävaara - Kiihtelysvaara reitti on monen taajaman kautta kulkeva maisemallisesti vaihteleva viheryhteys. Reittiehdotus on osittain Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolella ja jatkuu edelleen aina Niiralaan asti. Reitiltä on yhteys E10:een. Reitin vetovoimatekijänä on maisemallinen vaihtelevuus ja täydentää sekä yhtenäistää viheralueverkostoa. D: Kartalla esitetyt, harjumaisemissa sijaitsevat Utranharjun ja Kulhon Kerolankankaan- Kaukaansärkän lisäysehdotukset lisäävät viheryhteyksien verkostomaisuutta. nähdään enemmän paikallisena kehitettävänä viherkäytävänä tai ekologisena käytävänä. Maakuntakaava tullaan esittämään 1: mittakaavaisella kartalla, jossa kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi voimassa olevat maakuntakaavavaraukset (ml. Höytiäisen kanavan voimassa olevat merkinnät) viedään pohjakartaksi. C) Vaihekaavassa on keskitetty vain ydinkaupunkiseudun tärkeimpiin seudullisiin viheryhteyksiin ja tällä perusteella Repokallio - Iiksenvaara Heinävaara voimassa olevassa maakuntakaavassa esitettyä yhteyttä ei ole enää otettu mukaan viheryhteystarve verkostoon. D) Se on ollut tarkoituskin kaavaa laadittaessa. 31. Fingrid Oyj 1. Ei huomautettavaa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 32. Kristillisdemokraattien Pohjois- Karjalan piiri 1. Ei huomautettavaa. 1. Ei aiheuta toimenpiteitä. 33. Suomen ampumaurheiluliitto 1. Ampumaratavaihtoehdoista VE1 on kannatettavin. Ah-stadionille rakentuu paljon infraa MM-kisoja varten, joita myös kiväärin ja pistoolin kansainvälisissä kilpailuissa voidaan jatkossa käyttää. Ratakeskus saisi tällä tavoin ympärivuotista käyttöä ja siihen tehdyt investoinnit sekä infra olisi laajemmin hyödynnettävissä. Nyt tarvitaan vain radat. Ratojen tulee olla kansainvälisen vertailun kestävää. Katsomot ja muut rakenteet tulisi olla monikäyttöisiä ja liikuteltavia. Synergiaedut ah-stadionin kanssa. Hammaslahdessa tulee myös huomioida kv-/sm-tason kilpailujen järjestämismahdollisuus. 2. Nykyisten ampumaratojen toiminta tulee varmistaa maakuntakaavassa niin, että niiden ympärille kaavoitetaan ns. turva- ja melualue, jotta asutusta ja melulle altistuvaa toimintaa ei kaavoiteta lähelle ratoja. Vältetään kalliit ja turhat valituskierteet ja turvataan ratojen toiminta. 3. Ampumaradoille pääsemiseen käytetty ajo/kulkemisaika olisi enintään 1. Synergiaedut ampumahiihtostadionin kanssa on ollut ajatuksena vaihtoehtoja esitettäessä. Kontiorannan entisen varuskunta-alueen kehittämishankkeessa selvitettiin ns. ampumahalliratkaisun (ampumapaikat osastoitu ja etupuolella 5 metriä pitkä uloke) soveltuvuutta Kontiorantaan. Ampumahalliratkaisussa meluvaikutusten pitäisi olla hallittavissa niiden jäädessä laatikon sisälle. Selvityksen perusteella luodikko- ja pistooliradat voidaan sijoittaa Kontiorannan alueelle. Haulikkoratojen osalta kilpailutoimintaan tähtäävää keskusta ei osoiteta Joensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa voimassa olevat & kehitettävät seudullisesti merkittävät ampumaradat mahdollistavat eri aselajit ja kilpailutoiminnan laajasti. Seudulliset ampumaradat ovat Juuan Murtosuo, Lieksan Tainiovaara, Ilomantsin Putkela ja Kiteen Papinkangas. Lisäksi lukuisilla paikallisilla radoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien harjoittelumahdollisuudet. Sekä seudulliset että paikalliset radat esite- 19

20 34. Joensuun ampujat ry. n. 30 min. Em. mainitun vuoksi maakunnan alueella sijaitsevat radat (ainakin Lieksa, Outokumpi, Liperi, Ilomantsi, Kitee) tulee huomioida kaavassa. 4. Onttolan radan käyttö siviilikäytössä tulisi jatkua niin pitkään kunnes korvaava keskus saadaan valmiiksi. 5. Jo toiminnassa olevien tai toimintaansa aloittelevien ratojen toimintaa tulee jatkossa pystyä kehittämään niin, että ne pystyvät palvelemaan nykyistä ja kasvavaa käyttäjäkuntaa entistä paremmin lakisääteisten kuin kilpailutoiminnankin osalta. 1. Maakunnassa tulisi olla vähintään valtakunnallisen kilpailutoiminnan kriteerit täyttävä rata. 2. Luonnoksessa esitetyistä vaihtoehdoista kannatettavin on hajautettu malli. Luotilajeille paras vaihtoehto sijainniltaan on Kontioranta, täydentää ah-keskuksen lajivalikoimaa, ympärivuotisuutta ja hyödyntää jo olemassa olevaa infraa. 3. Nykyiset toimivat ja suunnitteilla olevat ampumarata-alueet on merkittynä kaavassa riittävine turva- ja melualueineen. 4. Joensuun ampujat toivoo, että uusien keskusten valmistelutyössä ja ra- tään kaavaselostuksen liitekartalla. 2. Nykyisiä olemassa olevia ampumaratoja ei ole käsitelty tässä kaavavaiheessa, muutoin kuin Joensuun kaupunkiseudun osalta. Seudulliset ampumaradat on käsitelty maakuntakaavan 2. vaiheessa. Sekä seudulliset että paikalliset radat esitetään liitekartalla kaavaselostuksessa selkeyttämään kokonaiskuvaa. 3. Nykyisiä, olemassa olevia ampumaratoja ei ole tässä vaiheessa käsitelty. Uuden ampumarataselvityksen esiselvitysvaiheessa sijaintipaikkaa valittaessa etäisyyttä Joensuun keskustaan on käytetty yhtenä valintakriteerinä. Kaikkiaan tutkittiin 28 radan soveltuvuutta. Sekä seudulliset että paikalliset radat esitetään liitekartalla kaavaselostuksessa selkeyttämään kokonaiskuvaa. 4. Onttolan ampumarata-alue on Rajavartiolaitoksen omistuksessa ja heidän kanta on hyvin selkeä, että tämä ei ole mahdollista. Maakuntakaavan 2. vaiheen mukainen Onttolan seudullisesti merkittävä ampumarata säilytetään kaavassa. 5. Maakuntakaavan 4. vaiheessa on tarkasteltu vain Joensuun seudun ampumaratavaihtoehtoja, koska seudulla ei Kontiorannan lakkautetun radan ja Onttolan siviiliammunnan osalta poistuvan radan lisäksi ole seudullista rataa. Muut vähintään seudullista merkitystä omaavat radat on esitetty kaavan 2. vaiheessa (ea-merkintä). Merkintä turvaa kohteen kehittämismahdollisuudet, mutta ei ota kantaa siihen, mitä ratoja pitäisi kehittää vaan antaa siihen mahdollisuuden. Sekä seudulliset että paikalliset radat esitetään liitekartalla kaavaselostuksessa selkeyttämään kokonaiskuvaa. 1. Ampumaratamerkintä (ea) on seudullisesti merkittävän ampumaradan merkintä. Merkintä itsessään ei ota kantaa siihen, minkä tasoinen ampumarata on, vaan turvaa seudullisesti merkittävän ampumaradan kehittämismahdollisuudet. Ampumarataselvityksessä paikan valinnassa on kuitenkin otettu huomioon se, että rataa voisi kehittää myös valtakunnalliseksi kilpailukeskukseksi. 2. Synergiaedut ampumahiihtokeskuksen kanssa on ollut ajatuksena vaihtoehtoa esitettäessä. Kontiorannan entisen varuskunta-alueen kehittämishankkeessa selvitettiin ns. ampu- 20