POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT. XXX Tartuntatautipäivät Silja Mentula THL. Silja Mentula
|
|
- Kaisa Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT XXX Tartuntatautipäivät Silja Mentula THL Silja Mentula 1
2 Legionelloosi Legionnaires disease 1976, Philadelphia, Hotel Stratford Bellevue American Legion Convention 4000 osallistujaa,182 sairastui, 34 kuoli CDC eristi uuden patogeenin: Legionella pneumophila Esityksen nimi / Tekijä 2
3 Legionella-sukuun kuuluu lähes 60 lajia, joista 27 on patogeenejä Legionella ei kuulu ihmisen normaalimikrobistoon. Yleisin ja virulentein Legionella pneumophila seroryhmä 1, muita seroryhmiä on 14 Muita kliinisesti merkittäviä lajeja ovat mm. L. micdadei, L. bozemanii, L. dumoffii ja L. longbeachae Potilaan hoidon kannalta lajitason tunnistus ei ole kriittistä, koska eri lajit eivät eroa keskenään mikrobilääkeherkkyydeltään. L. anisa L. Erythra L. longbeachae L. pneumophila L. birminghamensis L. feeleii L. lytica L. sainthelensi L. bozemanii L. gormanii L. maceachernii L. steelei L. cardiaca L. hackeliae L. micdadei L. tucsonensis L. cincinnatiensis L. jordansis L. nagasakiensis L. wadsworthii L. clemsonensis L. lansingensis L. oakridgensis L. waltersii L. dumoffii L. londiniensis L. parisiensis Esityksen nimi / Tekijä 3
4 Diagnoosi Diagnoosi: Virtsan antigeeni, viljely, PCR, serologia, (immunofluoresenssivärjäys) Lajitunnistus & seroryhmitys: selektiivinen viljely, monoklonaaliset vasta-aineet, sekvenointi (mip/wzm/16s RNA), Malditof serologia (epävarma) U-ag: L. pneum sg 1 Tyypitys: 7 geenin MLST, WGS Kuuluu luokkaan valvottavat tartuntataudit (ent. ilmoitettava) Esityksen nimi / Tekijä 4
5 Legionellaviljely Legionellat ovat aerobisia, gram-neg sauvoja Viljelyn herkkyys on riippuvainen näytelaadusta (alahengitystieerite) ja laboratorion teknisestä osaamisesta erityiselatusaineet (selektio, kasvutekijät) & kasvatusolosuhteet (kosteus), poikkeavat ravintovaatimukset (L-kysteiini, Fe3+, α-ketoglutaraatti; BCYEα = buffered charcoal yeast extract) näytteiden esikäsittely, jos normaaliflooran/ympäristön mikrobeja ja/tai laimennos mikrobilääkkeiden tai kudostekijöiden aiheuttaman inhibition välttämiseksi. Viljely kestää 3-7 vrk Esityksen nimi / Tekijä 5
6 Esiintyy yleisesti luonnonvesissä ja maaperässä, ameboissa Pieniä pitoisuuksia verkostovedessä rikastuvat rakennusten vesijärjestelmiin sopiva lämpötila (20 45 C), veden vähäinen vaihtuvuus, putkistojen korroosio, sakat, biofilmi, puutteellinen lämmöneristys Esityksen nimi / Tekijä 6
7 Legionellat infektoivat fagosytoivia soluja, ensisijaisesti keuhkojen alveolaarisia makrofageja. Solunsisäinen lisääntyminen suojaa useiden mikrobilääkkeiden vaikutukselta (penisilliini R ja kefalosporiini R, fluorokinoloni S, makrolidi S). Ameebassa/biofilmissä suojassa virtauksilta, lämpötilan vaihdoksilta, desinfektioiaineilta Life cycle of Legionella pneumophila in macrophages Dalebroux et al. Microbiol. Mol. Biol Esityksen nimi / Tekijä 7
8 Suuret vesijärjestelmät isoja, moniosaisia, mutkikkaita ja vaikeasti ylläpidettäviä, ei jatkuvassa käytössä, käyttämättömiä osia, sesongit, huollon laiminlyönti, huono suunnittelu Kerrostalot, hotellit, sairaalat, laivat talousvesi-, lämminvesi- ja jäähdytysjärjestelmät Esityksen nimi / Tekijä 8
9 Poreammeet, koristelähteet, sumuttimet, hammashoitokoneet, muut vettä käytävät laitteet (käyttökatkot, ylläpito) Teollisuuden prosessi- ja jätevedet Multa L. longbeachae Esityksen nimi / Tekijä 9
10 Hospital cooling tower outbreak, 29 sairastunutta A community outbreak of Legionnaires' disease linked to hospital cooling towers: an epidemiological method to calculate dose of exposure. Brown et al. Int J Epidemiol Apr;28(2): For those who lived, worked, or visited within 4 square miles of the hospital, the risk of illness decreased by 20% for each 0.10 mile (160 m) from the hospital; it increased by 80% for each visit to the hospital; and it increased by 8% for each hour spent within miles (201 m) of the hospital Esityksen nimi / Tekijä 10
11 Aerosolien kulkeutuminen ilmavirtojen mukana 100 m jäteveden ilmastusaltaasta de Jong B.et al. EWGLI 2005; Allestam, G., Långmark, J Legionella i bioregningsanläggningar, kartläggning och riskbedömning Smittskyddsinstitutets rapportserie 3/2007. > 6-10 km jäähdytystornilta Tran Minh, N. et al A community outbreak of Legionnaires disease linked to industrial cooling towers how far can airborne transmission spread? Journal of Infectious Diseases 193: Nygård, K. et al. 2008: An outbreak of Legionnaires disease caused by long distance spread from an industrial air scrubber in Sarpsborg, Norway, Clin. Infect. Dis. 46: Olsen et al. 2010: Alternative routes for dissemination of Legionella pneumophila causing three outbreaks in Norway. Environ. Sci. Technol. 44: Dia: Jaana Kusnetsov / THL Esityksen nimi / Tekijä 11
12 August 3, 2017 Hosepipes / News GARDENER KILLED BY HIS HOSE Posted by John Spence Gardener, 63, killed by his garden hose after inhaling deadly Legionnaires disease from stagnant water that had been baked by the sun We had no idea that a garden hose could be so lethal. Morbidity and Mortality Weekly Report (MMWR)CDCMMWR Notes from the Field: Two Cases of Legionnaires Disease in Newborns After Water Births Arizona, 2016 Weekly / June 9, 2017 / 66(22); BBC News (England) Fatal Legionnaires' outbreak at Ludlow hotel 13 September 2017 From the sectionshropshire Legionella outbreak at Lisbon Hospital IN NEWS :25:00 A Legionella outbreak at Lisbon s São Francisco Xavier has so far infected a total of 26 patients. Pittsburgh Action News Resident at senior living complex in Penn Hills diagnosed with Legionnaires' disease Nov 6, Esityksen nimi / Tekijä 12
13 Legionelloosi Legionnaires disease Legionelloosi on harvinainen tauti 2-5 % sairaalahoitoa vaatineista keuhkokuumeista Ei lähtökohtaisesti tartu henkilöstä toiseen 1. Legionelloosi: keuhkokuume, itämisaika 2 10 vrk. korkea kuume, kuiva yskä, päänsärky, sekavuus, keskushermosto-oireet, lihaskivut, vatsakivut ja ripuli sekä kuumeeseen nähden hidas pulssi. 2. Pontiac-kuume: ylähengitystie infektio, itämisaika 5 t 3 vrk nuorempien potilasryhmien, joukkosairastumisena esiin tuleva, spontaanisti paraneva flu-like, vasta-aineiden nousu, epidemiologinen näyttö 3. Keuhkojen ulkopuoliset infektiot ihonalaiskudos, sydänlihas, sydämen sisäkalvo, haima, munuaiset ja avohaavat Esityksen nimi / Tekijä 13
14 Legionelloosi Sairastumiseen ja vakavan taudinkuvan riskiin vaikuttavat infektoineen kannan virulenssiominaisuudet infektoivien bakteerien lukumäärä hoitoon hakeutumisen ajankohta, kohdistetun mikrobilääkehoidon aloittamisen ajankohta tupakointi ja perussairaudet Altistavat tekijät: Tupakointi Korkea ikä Sydämen keuhkojen tai munuaisten vajaatoiminta, vakava perussairaus tai immuunipuutos Esityksen nimi / Tekijä 14
15 Legionelloosin tartuntatapa Tartunta tapahtuu hengittämällä legionelloja sisältävää aerosolia aspiroimalla vettä suorassa kontaktissa esim. haavan kautta Tartunnan välittäjänä toimivat tavallisimmin suihkut, sumuttimet, kostuttimet ja lauhduttimet. Myös perusterve henkilö voi sairastua legionelloosiin Esityksen nimi / Tekijä 15
16 Legionelloosin ilmaantuvuus ja kuolleisuus sukupuolen ja iän suhteen, EU/EEA, 2015, ECDC Notification rates per Reported case fatality Esityksen nimi / Tekijä 16
17 Legionelloosin erilaiset ilmentymät Joukkosairastumiset (outbreak) nopeasti eteneviä kymmeniä tai satoja tapauksia käsittäviä jäähdytystornit, yleisötapahtumat, hotellit, risteilylaivat, Yksittäiset tapaukset (sporadic) voivat olla osa hitaampaa peräkkäisiä yksittäisiä sairastumisia käsittävää ketjua kodin, hoitopaikan, työpaikan, veneen, auton, mökin vesi- ja ilmastointijärjestelmät, muut vettä käyttävät laitteet Esityksen nimi / Tekijä 17
18 Legionella diagnostiikan aihiot 2015 EU/EEA 2015 (n = ) Community acquired 69 % Travel associated 22 % Health care associated 8 % Mortality 8 % Legionelloosia syytä epäillä kun muita patogeenejä ei löydy potilaalta tunnistetaan legionelloosin riskitekijöitä eli vesiaerosoli- tai multa-altistus, matkustustausta, perussairaus tai immunosuppressio sairastuneita on useampia. Hoitotoimenpiteissä steriilin veden käyttö! (hengitystieimuhuuhteet, lääkeaine-nebulisaattorit) Esityksen nimi / Tekijä 18
19 Notifications of Legionnaires disease per , by reporting country, EU/EEA, 2015, ECDC Eurooppa 14 tapausta / milj. asukasta Slovenia 51 /milj Ruotsi 15 /milj Norja 12 /milj Suomi 3 / milj Bulgaria 0.1 /milj Esityksen nimi / Tekijä 19
20 Suomalaiset legionella-tartunnat V tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 102 löydöstä 57 /102 (56%) oli varmistettu pneumonia (tautikriteerit). 14 tapausta /vuosi Kolmasosalla sairastuneista oli matkustustausta 1 extra-pulmonaarinen infektio (hajonneen kukkaruukun viiltohaava) 1 hoitoon liittyvä infektio 3 potilasta menehtyi, kuolleisuus 5% Diagnooseissa serologian osuus oli kansainvälisesti verrattuna varsin korkea (48%) Eurooppa (v. 2015) Suomi (v ) U-ag 89% 45% Viljely 12% 13% PCR 11% 7% Serologia 2.8% 48% Esityksen nimi / Tekijä 20
21 Epidemiologia 22 / 57 (39%) potilaan tartunnanlähdettä selvitettiin analysoimalla ympäristönäytteitä (kotimaiset tapaukset) Epidemiologinen selvitys (haastattelu, riskitekijät, muut sairastuneet) näytteenottokohteiden valinta Koti, hoitopaikka, hoitotoimenpiteet (vesijärjestelmät, hengitystieimuhuuhteet, lääkeaine-nebulisaattorit, hammashoitokoneet) Työpaikka (lauhdevedet, leikkuuneste, jäteveden käsittely) Vettä käyttävät laitteet (poreamme, koristelähteet, painepesuri, autopesula) Matkakohteet (kylpylät, hotellit, leirintä-alueet, suihkulähteet) Puutarhatyöt (multa-altistus) Esityksen nimi / Tekijä 21
22 Ympäristönäytteiden löydöksiä 12 / 22 (55%) tapauksessa tartunnanlähde voitiin osoittaa varmasti tai todennäköisesti. Potilas ja ymp. kanta identtisiä tai hyvin samankaltaisia 4 tapauksessa, muissa epidemiol. näyttö vahva (potilaskanta puuttui) 8 tapauksessa lähde oli kodin vesijärjestelmä (mm. suihku, kostutin, poreamme) 2 tapauksessa multa (keuhkokuume, haava-infektio) 1 hoitopaikka ja 1 siirtolapuutarhamökki. 2 tapauksessa legionelloja löytyi useammasta kohteesta (koti, asuntola, hoitopaikka). Muissa tapauksissa tartunnanlähdettä ei löydetty useista näytteenottokohteista huolimatta (koti, työpaikka, hoitopaikka, hotelli) Esityksen nimi / Tekijä 22
23 Distribution of sampling sites testing positive for Legionella, EU/EEA, 2015, ECDC Legionella was detected in 49.4% (428 / 866) environmental investigations 9.3% of environmental isolates could be matched to clinical isolates Esityksen nimi / Tekijä 23
24 Dia: Jaana Kusnetsov / THL Esityksen nimi / Tekijä 24
25 Suomalaiset tautirypäät V.1995 Hoitoon liittyvä, 4 sairastunutta, sairaalan lämmin käyttövesi, L.pneum sg 5. Perola O et al APMIS 110: V Rahtilaiva, lämmin käyttövesi, 2 sairastunutta v Rivitalo 3 sairastunutta, (1 fataali), lämmin käyttövesi, kaukolämpölaitteiston rikko, L. pneum sg1 Pontiac-kuumeet V Teollinen jäteveden puhdistamo, 5 sairastunutta V Poreallas, 11 sairastunutta L. anisa (8 serologinen vaste) V Poreallas, 7 sairastunutta L. pneum sg 6, L. anisa (2 serologinen vaste) Esityksen nimi / Tekijä 25
26 Tartunnanlähteen jäljitys referenssilaboratoriossa Potilas ja ympäristökantojen fenotyyppinen vertailu laji, seroryhmä, kasvutapa, kasvunopeus, pesäkkeen ulkonäkö, agglutinointi-käyttäytyminen, fluoresenssi, jne. Kantojen valinta tarkempaan sekvenssipohjaiseen tyypitykseen 7 geenin MLST (SBT, sequence based typing) tai core genome MLST (WGS, whole genome sequencing) Esityksen nimi / Tekijä 26
27 L. pneumophila sg1 WGS (Whole Genome Sequencing), cgmlst Potilaskanta (Ymp. kannat eri seroryhmää) Potilas Ilmankostutin Potilaskanta (Ymp. kannat eri seroryhmää) Potilas Poreamme Esityksen nimi / Tekijä 27
28 L.pneumophila sg 3, hoitoon liittyvä Pesuallas Potilas Suihku Suihku Esityksen nimi / Tekijä 28
29 L. anisa siirtolapuutarha Potilaskanta Potilaskanta vs. ympäristökannat 9 kpl (vesi) Esityksen nimi / Tekijä 29
30 L. longbeachae, puutarhamulta Potilaskanta Pesäkkeiden valinta vaikeaa kun näytteessä runsaslukuinen määrä useita legionella lajeja Esityksen nimi / Tekijä 30
31 Torjunta Vesijärjestelmien säännöllinen käyttö, huolto ja puhdistus, käyttämättömien putkiston osien poisto Oikeat lämpötilat kaikkialla vesijärjestelmässä: lämmin käyttövesi vähintään C ja kylmä vesi max 20 C Allasvesissä vapaan kloorin pitoisuus 0,3-1,2 mg/l. Suodattimet, veden shokkiklooraus (1-30 mg/l), UV-säteily, hopea-kupari-ioni laitteistot. Jäähdytys- ja prosessivesijärjestelmissä biosidit ja aerosolinmuodostuksen vähentäminen teknisin ratkaisuin. Pore-, suihku- ja koristealtaiden sekä sumulaitteiden huolellinen ylläpito ja tarpeellisuuden harkinta. Jätevesipuhdistamoilla hengityssuojaimet Esityksen nimi / Tekijä 31
32 Lopuksi Legionelloosit eivät liity vain matkailuun, vaan ne voivat liittyä myös sairaala- ja laitoshoitoon, työntekoon ja tavalliseen kodin arkeen. Sairastuneiden nopea tunnistaminen ja raportointi ovat tärkeitä, jotta hoito kohdistetaan heti oikein ja jotta rypäät havaitaan nopeasti ja ehkäistään niihin liittyvät uudet tapaukset. Kliininen kuva ei eroa muista keuhkokuumeista, riskiryhmien tunnistaminen vaatii valppautta ja diagnoosi spesifisen, erikseen pyydettävän laboratoriotestin. Suurin osa terveistä legionellabakteereille altistuneista ei sairastu. Riskiryhmiä ovat yli 50-vuotiaat, tupakoivat ja henkilöt, joilla on perussairaus tai jotka ovat immuunipuutteisia Esityksen nimi / Tekijä 32
33 Kiitokset THL Legionella tiimi: Jaana Kusnetsov, Pia Räsänen, Pia Airaksinen, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen Diagnostiikkaa tekevät Tapaus-selvityksiin osallistuneet ECDC / ELDSnet Kuulijat Esityksen nimi / Tekijä 33
Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys
Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys 7.5.2019 Silja Mentula THL Terveysturvallisuus osasto Asiantuntijamikrobiologia yksikkö Bakteriologian laboratorio 8.5.2019 Kotimaiset Legionellat /
LisätiedotLegionellat Nyt! Ajankohtaista 2019
Legionellat Nyt! Ajankohtaista 2019 Jaana Kusnetsov 30.9.2019 Muutoksia tulossa liittyen legionellabakteereihin Uudet ja vanhat viljelymenetelmät ympäristöanalytiikassa Menetelmät kliinisessä diagnostiikassa
LisätiedotLegionellat Suomessa ja muualla
Legionellat Suomessa ja muualla XXVIII Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 9.11.2015 Silja Mentula, THL / Bakteeri-infektiot 11.11.2015 Tartuntatautipäivät 2015 / Silja Mentula 1 Legionellat Aerobisia,
LisätiedotLegionellat ovat ympäristöperäisiä. Legionelloosi. tartuntalähteiden selvittäminen Suomessa
Tutkija Pia Räsänen 1, erikoistutkija Jaana Kusnetsov 1, terveydenhoitaja Sari Jaakola 1, erikoistutkija Silja Mentula 1, tutkija Piia Airaksinen 1, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen 2, tutkimusprofessori
Lisätiedotmm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen
LEGIONELLOOSIT SUOMESSA Photograph: Pia Räsänen 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n työryhmässä vuonna 2017 mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi
Lisätiedotmm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen
LEGIONELLA, ALIDIAGNOSOITU VAARA Alidiagnosoidut legionelloosit ja alitutkitut vesijärjestelmät Photograph: Pia Räsänen 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n työryhmässä vuonna 2018 mm. Jaana Kusnetsov,
LisätiedotLegionellabakteereja esiintyy
4915 Katsausartikkeli Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat MARI KANERVA SILJA MENTULA OUTI LYYTIKÄINEN PETRI RUUTU JAANA KUSNETSOV PEKKA NUORTI Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy
LisätiedotOriginal Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotTuhkarokko Suomessa kesällä 2017
Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 27.9.2017 Elina Seppälä 1 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 26.9.2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 / Elina Seppälä 2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä on tuhkarokko? Euroopan
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotEHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki
EHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki Hannele Kotilainen, infektiolääkäri, LT Ylilääkäri, Epidemiologinen toiminta Helsinki INTO-päivät 7.11.18 1 Helsinki ruokamyrkytykset 2006_2017
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotKäyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö
VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotAlere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN
Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotPäivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotTuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto
LisätiedotTuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotYersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotTUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotUUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotThe largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe
The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotKokogenomisekvensointi Esimerkkinä MRSA
Kokogenomisekvensointi Esimerkkinä MRSA 14.11.2017 Laura Lindholm, erikoistutkija Asiantuntijamikrobiologia Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 2 MRSA
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotMitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä
Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa
LisätiedotInfluenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotKuopiolainen kv-tason vesitutkimus
Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus
LisätiedotSatamaohje: infektiohälytystilanne laivalla
Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotNielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotTuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet
Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Eeva Ruotsalainen LT, infektiolääkäri, ayl HUS, Epidemiologinen yksikkö Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017 Suomen ja HUS-alueen tuberkuloosikatsaus TB notifications
LisätiedotEpidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät
Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi
LisätiedotTuberkuloosi ja matkailu
Matkailu ja tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi ja matkailu Tuberkuloositartunnan riski Missä tuberkuloosin voi saada Matkailijan tuberkuloositartunnan riski Lähialuematkailijan
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
Lisätiedot