Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Transkriptio

1 Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

2 Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen Tuberkuloosisäätiö Osatutkimus Maahanmuuttajan tuberkuloosiriski säilyy pitkään julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 2017;17; Pirre Räisänen 2

3 Työryhmä Pirre Räisänen Väitöskirjatutkija, Erityisasiantuntija Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö THL, infektiotautien torjuntayksikkö Hanna Soini FT, dosentti, johtava asiantuntija THL, bakteeri-infektiot -yksikkö Pirjo Turtiainen terveydenhoitaja THL, infektiotautien torjuntayksikkö Pekka Nuorti LT, ylilääkäri, epidemiologian professori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö THL, infektiotautien torjuntayksikkö Petri Ruutu LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, emeritusprofessori THL, infektiotautien torjuntayksikkö Outi Lyytikäinen LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, tutkimusprofessori THL, infektiotautien torjuntayksikkö Pirre Räisänen 3

4 Taustaa Kaikista uusista TB-tapauksista tehdään lääkärin ja laboratorion ilmoitus THL:n tartuntatautirekisteriin Vuonna 2014 käynnistettiin tehostettu tuberkuloosin seuranta lisätiedon keräämiseksi maahanmuuttajilla todetuista TBtapauksista Sairastumisen ajankohta suhteessa maahantuloon Missä määrin lasten TB tapauksista on toisen polven maahanmuuttajilla Oliko TB löydetty seulonnassa, kontaktijäljityksessä vai oliko henkilö hakeutunut itse oireiden perusteella hoitoon Pirre Räisänen 4

5 Taustaa Maahanmuuttaja Turvapaikanhakija Pakolainen Työhön/opiskelemaan tulleet Perheenyhdistämisen perusteella tulleet Muut Suomeen yli 3 kuukaudeksi muuttaneet ulkomailla syntyneet henkilöt Pirre Räisänen 5

6 Tutkimusotos Sähköinen kyselylomake lähetettiin shp:hin, joista oli ilmoitettu maahanmuuttajan ja/tai lapsen TB tapaus Aikaväli Kysely lähetettiin 389 TB-tapauksesta Lapsia 85 (22 %) 43 (50 %) Suomessa syntyneitä Vastauksia 161 (41 %) 28 (17 %) koski lapsia 5 kantasuomalaista lasta rajattiin aineiston ulkopuolelle Pirre Räisänen 6

7 Syntymämaat Somalia (32 tapausta) Afganistan (11 tapausta) Thaimaa (10 tapausta) Viro (9 tapausta) Vietnam (8 tapausta) Suomi (5 tapausta) Kaiken kaikkiaan 40 syntymämaata Yhden (1) syntymämaa ei ollut tiedossa Pirre Räisänen 7

8 Lapsien syntymämaat Afganistan (6 tapausta) Suomi (5 tapausta) Vanhemmat syntyneet: Afganistan (2 tapausta), Filippiinit (1 tapaus), isä Suomessa ja äiti ulkomailla (2 tapausta: toinen äiti Tansaniassa ja toinen Vietnamissa) Somalia (3 tapausta) Thaimaa (1 tapaus) Etiopia (1 tapaus) Filippiinit (1 tapaus) Malawi (1 tapaus) Myanmar (1 tapaus) Vietnam (1 tapaus) Pirre Räisänen 8

9 Aika maahantulosta tuberkuloosin toteamiseen Suomeen tulopäivää verrattiin TTR:n tilastointipäivään (tai ilmoituspäivään) Tuberkuloosi oli todettu: 46:lla (30 %) maahantulon yhteydessä (max 3kk maahantulosta) 31:llä (21 %) 3kk-kaksi vuotta maahantulosta 67:llä (44 %) yli kaksi vuotta maahantulosta 7 tapauksen maahantulopäivää ei ollut ilmoitettu 5 tapausta syntynyt Suomessa Pirre Räisänen 9

10 Seulonta ja kontaktijäljitys Seulontaan osallistui 42 (28 %) tapausta 56 (37 %) ei osallistunut seulontaan 53 (35 %) ei tietoa seulontaan osallistumisesta Kontaktijäljitys oli tehty 61 (40 %) tapauksessa Näistä 13:ssa oli löytynyt uusia tartuntaepäilyjä Vastaanottokeskuksessa oli asunut 28 (18 %) tapausta ja pakolaisleirillä 14 (9%) tapausta Pirre Räisänen 10

11 Oireettomuus ja tartunnan lähde 62 (41 %) tapauksista oli oireettomia Osa tuli ilmi seulonnoissa osa kontaktijäljityksissä osa sattumalta esim. onnettomuuden yhteydessä 23 tapauksessa ( 15 %) tartunnan lähde oli tiedossa Suurin osa tartunnoista tapahtunut entisessä kotimaassa Osa tartunnoista tapahtunut Suomessa Pirre Räisänen 11

12 Tutkimuksen rajoitukset Yleistäviä päätelmiä siitä, kuinka suuri osuus Suomessa syntyneiden lasten TB-tapauksista on toisen polven maahanmuuttajilla ei voida tehdä, koska vastausprosentti jäi heikoksi, vain kolmasosaan saatiin vastaus Varsinkin turvapaikanhakijat muuttavat nopeasti kunnasta toiseen eivätkä tiedot välttämättä siirry heidän mukanaan Kuntien välillä on eroja maahanmuuttajien terveyspalveluissa ja seulontojen toteutuksessa Pirre Räisänen 12

13 Päätelmät Vain alle 20 % on asunut vastaanottokeskuksessa, joten suurin osa on muun syyn takia Suomeen tulleita maahanmuuttajia Huolellisella seulonnalla ja kontaktijäljityksellä havaitaan varhaisessa vaiheessa olevia oireettomia tai hyvin lieväoireisia keuhkotuberkuloositapauksia Pirre Räisänen 13

14 Päätelmät Tuberkuloosin leviämisen estämiseksi olisi hyvä seuloa kaikki suuren ilmaantuvuuden maista tulevat maahanmuuttajat Ei pelkästään pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Korkean ilmaantuvuuden raja-arvo vaatii pohtimista Maahanmuuttajien tietoisuuden lisääminen tuberkuloosista ja sen oireista on erittäin tärkeää, jotta he osaavat hakeutua hoitoon myöhemmässäkin elämänvaiheessa Maahanmuuttajien tehostettua seurantaa on jatkettu vuoden 2016 loppuun saakka Lopulliset tulokset analysoidaan kevään 2017 aikana Pirre Räisänen 14

15 Kirjallisuutta 1 Räisänen PE, Soini H, Vasankari T ym. Tuberculosis in immigrants in Finland, Epidemiol Infect 2016;144: Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym, toim. Tartuntataudit Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2016_010: Maahanmuuttovirasto turvapaikka- ja pakolaistilastot (viitattu ). _ja_pakolaistilastot 4 Vierula H. Turvapaikanhakijoiden lasten hoidossa ilmeni puutteita. Suom Lääkäril 2016;71: Nkulu FK, Hurtig AK, Ahlm C, Krantz I. Screening migrants for tuberculosis - a missed opportunity for improving knowledge and attitudes in high-risk groups: A cross-sectional study of Swedish-language students in Umeå, Sweden. BMC Public Health 2010;10:349. doi: / Pirre Räisänen 15