Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

Transkriptio

1 Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

2 Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Suomalainen asiantuntijasuositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama asiantuntijatyöryhmä: Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi- Sulkava, Pirjo Juhela, Kati Juva, Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo, Timo Erkinjuntti Suomen Lääkärilehti Liite 10,

3 Muistisairaudet Väestön ikääntyminen Kustannuksiltaan merkittävin sairausryhmä Pienetkin hoitokäytäntöjen muutokset voivat vähentää hoidon kustannuksia ja parantaa elämän laatua Saumaton muistipotilaan hoitoketju on hoidon onnistumisen edellytys

4 Raha-asiaa Suomessa arvioidaan olevan keskivaikeasti dem, lievästi dem. Vuosittain yli sairastuu Yhden dementiapotilaan välittömät kustannukset n e/v, kokonaiskustannukset n. 3 miljardia e/v 85% kustannuksista aiheutuu laitoshoidosta 1% kustannuksista aiheutuu diagnoosin selvittämisestä Laitoshoidon ehkäisemisellä saadaan säästöä

5 Määritelmiä Muistipoliklinikka: muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt moniammatillinen työryhmä Muistihoitaja: lääkärin työpari muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa, ohjannassa ja seurannassa Muistikoordinaattori: muistipotilaan hoidon koordinointi, ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa, lääkärin työpari

6 Muistisairauksien ehkäisy Vaaratekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa: korkea ikä, lähisuku, ApoE e4, geenivirheet Vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa: valtimotautien vaaratekijät (korkea RR, korkea kolesteroli, ylipaino, glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, virheellinen ruokavalio, tupakointi, vähäinen liikunta)

7 Muistisairauksien ehkäisy Korkea koulutus ja henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Aivoterveydestä huolehtimisen tulisi alkaa viimeistään keski-iässä Yleinen valistus Potilasjärjestöjen aktiivisuus Vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito kuuluvat kaikille

8 Muistioireen tunnistus Tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Muistioireiden havaitsemisen tulisi johtaa jatkoselvittelyihin (Käypä hoito-suositus) Muistioire ei ole diagnoosi Tutkimusnäyttö väestöön kohdistuvista seulonnoista ristiriitaista, seulontaa ei suositella yleisesti väestötasolle Seulonta riskissä oleviin potilaisiin?? (ksh)

9 Diagnostiikka Potilaiden ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää Kliininen haastattelu ja tutkimus Muutokset henkisessä suorituskyvyssä, psyykkisessä tilassa, käyttäytymisessä ja arkiselviytymisessä Laboratoriotutkimukset Aivojen kuvantaminen

10 Milloin epäillä muistisairautta Potilas tai omaiset ovat huolissaan Muistioire haittaa töitä tai arkiselviytymistä Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalveluiden käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita Vaikeus löytää sanoja, epäasianmukaiset sanat Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen (rahaasiat)

11 Milloin epäillä muistisairautta Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan tai -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen Mielialamuutokset, ahdistuneisuus, apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Persoonallisuuden muutos, sekavuus, epäluuloisuus, pelokkuus Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen

12 Muistitutkimuksen välineet Muistitestit: MMSE (ei riittävä varhaisvaiheessa), Cerad Arkitoimet: ADL, IADL, ADCS-ADL Tasoarvio: CDR, GDS-Fast Käytösoireet: NPI Depressiotestit: BECK, Cornell, GDS Haastattelu, muistikysely

13 Tutkimusten tarkoitus Pystytään toteamaan yleisimmät hoidettavissa olevat ja sekundaariset muistihäiriöiden syyt Tunnistetaan ne potilaat, jotka tarvitsevat erikoistutkimuksia Tunnistetaan dementiaa aiheuttavat etenevät muistisairaudet Seuranta, jos haittaavien muistioireiden syy jää epäselväksi (kunnes diagnoosi varmistuu)

14 Muistipoliklinikka Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon organisointi tulee järjestää lähipalveluna keskitetysti asiaan perehtyneellä muistipoliklinikalla Alueelliset hoitoketjut ( / hoitoketjut / neurologia: Muistihäiriö- ja dementiapotilaan hoitoketju 11/2006) Kotkan tk:n muistipoliklinikalla hoidetaan pääsääntöisesti yli 65.v, työikäiset neurologian pkl:lla Koks:ssa

15 Muistipotilaan hoitoketju Eri toimijoiden välinen sujuva tiedonkulku ehkäisee katkeamista Perusselvitykset tk:ssa, diagnostiset jatkoselvittelyt muistipkl:lla Muistipoliklinikalla tulisi työskennellä lääkäri, muistihoitaja, muistikoordinaattori, sosiaalityöntekijä

16

17 Muistipoliklinikan tehtävät Muistioireisten potilaiden diagnostinen selvittely Yksilöllisten hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien teko Muistipotilaiden säännöllinen seuranta Omaisten tukeminen Käytösoireiden ennakointi, tunnistaminen ja hoito Konsultaatiokeskuksena toimiminen Muistipotilaiden hoidon alueellinen kehittäminen

18 Muistipotilaan jatkohoito Tiedonkulku varmistettava Säännöllinen seuranta 6-12 kk:n välein Muistipoliklinikan tulisi huolehtia haasteellisten dementiapotilaiden jatkohoidosta

19 Erityistason konsultaatiota vaativat tilanteet Korkeasti koulutettujen lievät oireet Epätyypilliset piirteet Muistisairauden syy jää epäselväksi Arvio työkyvystä Ajokykyarvio (ajoittain) Oikeustoimikelpoisuuden arvio (ajoittain) Vaikeahoitoiset käytösoireet Muut ongelmatilanteet, perustason lääkärin toteama konsultaatiotarve

20 Diagnoosin selvittäminen Potilaslain mukaan kaikilla potilailla on oikeus saada selvitys terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista ja muista hoitoon liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hoidosta Diagnoosin tehneen vastuulla on järjestää varhaisvaiheen ohjaus, neuvonta ja ensitieto

21 Diagnoosin selvittäminen Diagnoosin kertominen on henkilökohtainen tapahtuma, ihmisten valmius käsitellä vaikeita asioita vaihtelee Dg kerrotaan potilaalle ja läheiselle ymmärrettävällä tavalla Sairauden nimi, oireiden aivoperäinen syntytapa, realistiset hoitomahdollisuudet, sairauden ennuste Kirjallista informaatiota Muistihoitaja kertaa asiat, toimii tukihenkilönä

22 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Laaditaan yhdessä potilaan ja lähiomaisen kanssa Asianmukainen lääketieteellinen hoito Soveltuva kuntoutus Tarvittavat tukitoimenpiteet, suunnitelmallinen seuranta ja tuki Selvitetään etuisuuksien tarve

23 Hoidon tavoitteet Muutosten ennakointi ja riskien hallinta (uudet tilanteet sairauden edetessä) Elämänlaadun ylläpito (oman elämäntavan ja taustan vaaliminen, sosiaalisen arvokkuuden ja verkoston ylläpitäminen, autonomian turvaaminen) Kotona vietetyn ajan jatkaminen Kriisitilanteisiin valmistautuminen: testamentti, hoitotahto, tukiverkosto

24 Kuntoutus Varsinaisen kognitiivisen kuntoutuksen vaikuttavuus epäselvä Virikkeellisyys (kognitiivinen stimulaatio) hyödyllistä -henkinen suorituskyky paranee -mieliala kohenee -käytösoireet vähenevät -elämänlaatu paranee

25 Kuntoutus Aktiivinen liikunta parantaa -henkistä suorituskykyä -kommunikaatiokykyä -mielialaa -toimintakykyä kaikissa dementian vaiheissa, myös vaikeassa Alzheimerin taudissa

26 Kuntoutus Toimintaterapeuttinen ohjaus parantaa arkiselviytymistä, vähentää käytösoireita Ravitsemuksen merkitys korostuu (laihtuminen taudin edetessä johtaa lihaskatoon, liikuntakyvyn heikkenemiseen ja tulehdusalttiuteen)

27 Kotihoidon tukeminen Paras tulos saavutetaan yhdistämällä erilaisia hoito-, kuntoutus- ja tukimuotoja Hoidon ja seurannan tulisi olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja jatkuvaa Ennakoiva toiminta: -kriisitilanteiden tunnistus -laitoshoitoon joutumisen vaaratekijät Lievässä vaiheessa sosiaalistava toiminta

28 Perusterveydenhuollon seuranta Muistikoordinaattori, työparina lääkäri Muistisairauksien hoidon erityisosaaminen, lähipalveluiden tuntemus, yhteistyö potilaiden ja perheiden kanssa Muistikoordinaattorin toiminnan vaikuttavuudesta vahva tieteellinen näyttö, ehkäisee laitoshoitoon joutumista Vertaisryhmätoiminta omaishoitajille

29 Oireenmukainen lääkehoito Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti (307) Vaskulaariset dementiat ja Lewyn kappale- tauti Ensisijaisena lääkkeenä asetyylikoliiniesteraasin estäjä (AKE) Aricept, Exelon, Reminyl Kohtalaisen vaikea tai vaikea AT: memantiini Ebixa Kaksoislääkitys: AKE+ memantiini

30 Oireenmukainen lääkehoito Tavoitteena kognitiivisen suorituskyvyn ja omatoimisuuden ylläpito, tilan vakiinnuttaminen, käytösoireiden lievittäminen Lääkettä jatketaan niin kauan kuin siitä on hyötyä (äärimmäisen harvoin lopetetaan kotihoidossa, palvelutalossa, hoivakodissa tai vanhainkodissa, yleensä vasta tk-vuodeosastolla loppuvaiheessa)

31 Käytösoireet Kaikkien muistipotilaita kohtaavien tulisi tuntea! Masentuneisuus, ahdistus, levottomuus, uni-valverytmin häiriöt, sopimaton käytös, paranoidisuus, harhaluuloisuus, hallusinaatiot Yleensä keskivaikeassa asteessa Tärkein pitkäaikaishoidon tarvetta aiheuttava tekijä

32 Käytösoireet Voidaan ehkäistä ja hoitaa asiantuntevalla suhtautumisella ja muistisairauden hyvällä hoidolla Alzheimer-lääkkeet vähentävät, lievittävät Lääkkeettömät hoitomuodot tärkeitä Sopimattomien lääkkeiden välttäminen Psyykenlääkkeet toissijaisia

33 Käytösoireet Laitoshoidossa tarvitaan erityisosaamista käytösoireisen potilaan kohtaamisessa Hoitohenkilökunnan koulutus ja asenteet Dementiapotilaita hoitavien yksikköjen tulee hallita lääkkeetön hoito Kaikissa yksiköissä tulisi kyetä hoitamaan käytösoireisia potilaita

34 Somaattiset sairaudet Muistipotilaat ovat yleensä iäkkäitä ja monisairaita Muistisairailla on suurempi todennäköisyys jäädä diagnostisten tutkimusten ulkopuolelle Oheissairauksien hoitamatta jättäminen ei ole hyväksyttävää Monilääkitys, sopimattomat lääkkeet

35 Somaattiset sairaudet Akuutteihin sairastamistilanteisiin liittyvät deliriumjaksot (sekavuustilat) nopeuttavat AT-potilaiden kognitiivisten taitojen heikkenemistä Yksittäiset oheissairaudet pahentavat kognitiota toissijaisesti Masennus Aivohalvaus voi romahduttaa toimintakyvyn

36 Somaattiset sairaudet Kaatumiset, lonkkamurtumat Kipu alihoidettua, voi johtaa rauhoittavien lääkkeiden ylikäyttöön Ongelmalliset lääkeaineryhmät: rauhoittavat lääkkeet, antipsykootit ja antikolinergiset lääkkeet

37 Edunvalvonta Tavoite: henkilö saa päättää niistä itseään ja omaisuuttaan koskevista asioista, joiden merkityksen ja seuraukset ymmärtää Valtakirja Virallinen edunvalvonta -keskivaikea dementia -sairastunut itse liian aktiivinen

38 Ajokyky Lääkärillä ilmoitusvelvollisuus poliisiviranomaiselle Pelkkä muistihäiriö tai AT:n diagnoosi eivät riitä Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet Ajokoe, ajonäyte, neuropsykologinen tutkimus

39 Hoitotahto Lääkärin tulee toimia potilaan edun ja hänen oletetun tahtonsa mukaisesti Hoitotahtolomake Lääkärin tulee noudattaa potilaansa hoitotahtoa Hoitopaikan valinta, hoitotoimet, mahdollinen hoidosta kieltäytyminen edunvalvontavakuutus

40 Työikäiset muistipotilaat Muistisairauksien kirjo erilainen kuin vanhuksilla Otsalohkon sairaudet Perinnölliset sairaudet Vakavampia sosiaalisia ja psyykkisiä kerrannaisvaikutuksia Nuorille dementiapotilaille tarvittaisiin omia hoitopaikkoja (päivärytmi, kalustus, vaatetus, musiikki, seksuaalisuuden huomioiminen)

41 Ympärivuorokautinen hoito Pitkäaikaishoidossa olevista ihmisistä 80-85%:lla dementoiva sairaus Kotona asumisen päättymistä ennakoivat: käytösoireet, yksin asuminen, omaishoitajan kuormittuneisuus, hoito- ja palvelujärjestelmän puutteellinen toiminta

42 Hyvä ympärivuorokautinen hoito Riittävä henkilökunta Lääkäri, geriatrinen osaaminen Normaalius, turvallisuus, aikuisuus Henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot Käytösoireisten potilaiden taitava hoitaminen Fyysisestä kunnosta huolehtiminen, fysioterapia Omaiset yhteistyökumppaneina Rajoitteiden käytön minimointi Mielekkäät aktiviteetit ja virikkeet Fyysinen ympäristö sallii yksityisyyden ja osallistumisen

43 Yksityissektori ja kolmas sektori Vaikka alkuvaiheen diagnostiset selvittelyt olisi tehty yksityispuolella, tulisi päästä kunnallisen jatkohoidon piiriin Ostopalvelut, valvontavastuu julkisella sektorilla Omais- ja potilasyhdistykset tärkeitä! Vertaistuki

44 Lähivuosien trendit Muistisairauksien ennaltaehkäisy: valtimotautiriskitekijät Avohoito, perusterveydenhuollon ammattitaitoiset yksiköt Alzheimer-lääkkeiden varhainen aloittaminen Asuminen pidempään kotona Kotiin tarjottavan avun lisääminen Omaishoitajien taloudellisen tuen lisääminen Tietotekniikan hyödyntäminen Muistikoordinaattorijärjestelmän luominen Kuntoutus Kodinomainen hoiva-asuminen

45