MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE

Transkriptio

1 1 Kuntaneuvottelu MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden kehitys vuosina Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta yhteensä keskimäärin 4,0 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.0 % 4.3 % 2,0 1,0 0, ka ka ka. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut vuosina valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen, menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 34 milj. euroa suuremmat kuin ko. vuosina toteutunut menojen kasvu oli. Jos vas-

2 2 taavasti kasvu olisi ollut Kainuun kuntien vuoden keskimääräisen kasvun suuruinen eli 6,9 prosenttia, menot olisivat olleet 44 milj. euroa toteutunutta suuremmat. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina keskimäärin 4,5 prosenttia vuosittain. Koska rahoitusprosentti määriteltiin erittäin tiukaksi ja vuosittain laskevaksi, maakunnan verorahoituksesta saama rahoitusosuus on kasvanut vuosina keskimäärin vain 3,0 prosenttia. Näin kunnille on jäänyt verorahoituksen kasvusta mahdollisuus oman taloutensa kohentamiseen. Menojen ja tulojen kasvu ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Toimintamenot ilm.liikelait. Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus Koska maakunnan saama rahoitusosuus on ollut menojen kasvua pienempää, on maakunnalle syntynyt vuosittain rahoitusvajetta eli alijäämää. Maakunnan yhteenlaskettu kertynyt alijäämä vuosilta on 17,4 milj. euroa eli 217 euroa asukasta kohti. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun kolmena ensimmäisenä vuonna on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Näin asetettu taloustavoite on pääsääntöisesti saavutettu vaikka samanaikaisesti onkin syntynyt alijäämää. Syntynyt alijäämä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. Menojen kasvun puolittamisessa sen sijaan ei ole täysin onnistuttu.

3 Kainuun kuntien talouden kehitys Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna euroa asukasta, vuonna euroa asukasta kohti ja vuonna euroa asukasta kohti. Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu sis. maakunta /as -25 /as -35 /as Vuosikate, /as. Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Kuntien yhteenlaskettu ali-/ylijäämä oli vuonna 2007 ylijäämäinen 4,3 milj. euroa. Ongelmana on edelleen vanhat kertyneet alijäämät ja maakunnan alijäämä, joka myös on kuntien vastuulla. Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 24 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä n. 40 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Hyvä merkki on se, että alijäämän kasvaminen kokonaisuutena lähes pysähtyi vuonna 2007.

4 Talous 2008 Talousarvion 2008 mukaan maakunnan menot voivat kasvaa tilinpäätökseen 2007 verrattuna 5,4 prosenttia. Vastaavasti tulojen kasvun on oltava 8,6 prosenttia, jotta vanhasta alijäämäkierteestä (n. 7 milj. euroa) päästään eroon. Kustannuspaineet menojen osalta vuodelle 2008 ovat yli 6 prosenttia aiheutuen pääasiassa syksyn 2007 palkkaratkaisusta, joka oli kustannusvaikutuksiltaan vuosille keskimäärin 11,7 prosenttia. Toimintojen osalta maakunta noudattaa talousarviossa 2008 hyväksyttyä talouden tasapainottamisohjelmaa. TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kasvu m-% TA 2008 Kasvu m-% TP2005 TP2006 TP 2007 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,6 Jäsenkunnilta , ,6 Maksutuotot , ,0 Tuet ja avustukset , ,5 Muut tuotot , ,8 TUOTOT YHTEENSÄ , ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,1 Asiakaspalvelujen ostot , ,6 Muiden palvelujen ostot , ,4 Palvelujen ostot , ,8 Aineet ja tavarat , ,9 Avustukset , ,1 Vuokrat , ,7 Muut kulut , ,0 KULUT YHTEENSÄ , ,4 TOIMINTAKATE , ,9 Rahoituskulut ja-tuotot , ,6 VUOSIKATE , ,3 POISTOT , ,8 Satunnaiset erät Rahastojen muutos TILIKAUDEN TULOS Talouden toteutumavertailun mukaan Toimintakulujen ylitysennuste talousarvioon verrattuna on tällä hetkellä n. 0,7 milj. euroa ja tulojen alitus n. 1,5 milj. euroa. Mikäli tulot ja menot toteutuvat alkuvuoden kertymän ja vuosien menoprofiilin mukaisesti, syntyy kuluvalta vuodelta alijäämää yhteensä n. 2,5 milj. euroa. Arvioinnissa on epävarmuustekijänä huomioitava vuoden 2007 lopulliset verotulot, jotka vaikuttavat kuntien lopulliseen rahoitusosuuteen.

5 5 Verovuoden 2007 ansiotulojen kehitystä kuvaava tilaston mukaan Kainuun tulokehitys on ollut n. 4,4 prosenttia vuodesta Tilasto perustuu työnantajien sekä eläke- ja vakuutuslaitosten verohallintoon toimittamiin vuosi-ilmoituksiin. Tilasto sisältää summatietoja Suomessa viime vuonna maksetuista palkka-, eläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvaetuuksista sekä vertailun edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Lopulliset tiedot verovuoden 2007 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä Talousarviossa 2008 Asukasluku KUNNAN Kunnan osuus OSUUS talousarvion tulotilaston muk.korj. mukaan Lisäys Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi RAHOITUS VUOSILLE Vanhojen alijäämien kattaminen Perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan. Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan kattamatonta alijäämää ilman liikelaitoksia yhteensä ,01 euroa.

6 6 Kertynyt alijäämä ,01 Alijäämä jaetaan eri vaihtoehtojen suhteessa Vaala ei mukana Kunta As.luku 2007 Alijäämäosuus as.luvun suhteessa /as Alijäämäosuus peruspääoman suhteessa /as Alijäämäosuus rah.osuuden suhteessa /as Hyrynsalmi , , , Kajaani + V.joki , , , Kuhmo , , , Paltamo , , , Puolanka , , , Ristijärvi , , , Sotkamo , , , Suomussalmi , , , Vaala 0 0,00 0,00 0, , , , Alijäämän kattaminen peruspääomaa alentamalla on mahdotonta, koska peruspääoma ( ,22 ) on pienempi kuin katettavat alijäämät yhteensä. Lisäksi maakunnan nettovarallisuus on peruspääomaa huomattavasti pienempi. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,01 euroa tasasuuruisina erinä vuosina eli ,75 euroa vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Alijäämä kirjataan kuntayhtymän kirjanpidossa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille ja kuntien kirjanpidossa jäsenkunnan avustuskuluihin. Alijäämäosuus rah.osuuksien suhteessa Maksu vuosittain Kunta Rah.osuus 2005 Rah.osuus 2006 Rah.osuus 2007 Rah.osuus ka %-osuus Hyrynsalmi , , ,41 Kajaani + Vuolijoki , , ,80 Kuhmo , , ,33 Paltamo , , ,51 Puolanka , , ,70 Ristijärvi , , ,87 Sotkamo , , ,29 Suomussalmi , , ,84 Vaala ,00 0,00 0, , , ,75

7 Verotulojen kehitys Vuoden 2007 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2007 koko maassa keskimäärin 6 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 4,4 prosenttia. Verotuloennusteet on korjattu kuntien osalta tätä vastaavaksi. Suunnitteluvuosien verotulojen kasvuksi on arvioitu varovasti 3,0 prosenttia, koska yleisesti talouskasvun ennustetaan hidastuvan n. 2,3 prosenttiin vuonna Vuosina verotulojen kasvun arvioidaan olevan koko maassa keskimäärin 4,9 prosenttia vuosittain. Kehyskauden loppuvuosina verotulojen kasvun ennustetaan hidastuvan Kuntaliiton veroennuste kehikko /Tulokehitystilasto Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 4,4 4,5 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 2,6 4,2 5,7 7,0 6,6 5,4 5,3 4,7 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) 0,8-0,6 7,7 4,0 0,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,8 4,0 8,3 8,8 4,1 4,5 3,9 3,3 3,3 YHTEISÖVERO Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 13,3 2,6 5,2 4,3 3, Valtionosuuksien kehitys Peruspalveluohjelma Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2-1,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 4,5 4,5 4,5 4,5 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 17,0 3,5 3,5 3,5 3,5 TASAUS Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

8 8 Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuosittain kustannustason nousun verran eli n. 3,5 prosenttia vuosittain. Vuonna 2010 tehtävien siirrosta johtuen valtionavut jopa alenevat hieman reaalisesti. Tämän jälkeenkin kasvun arvioidaan olevan maltillista. Kainuun osalta olosuhde-, väestö- ja tarvetekijät vaikuttavat siihen, että valtionosuuksien kasvun ennustetaan olevan n. 1 %:n koko maan kehitystä suuremman Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Vanhojen alijäämien tultua katetuksi ja talouden tasapainotuttua maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Lopullinen veroprosentti määritellään syksyllä, kun valtionosuudet varmistuvat. Alustavat raamit on rakennettu vuoden 2008 rahoitusprosenttia 60,1 vastaavaksi Raamien perusteet Väestörakenteen muutos: KAINUUN VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 - vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. 75-

9 9 Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reallisesti keskimäärin 0,7 prosenttia vuosittain vuoteen 2012 mennessä. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen menot pysynevät ennallaan vielä lähivuosina mutta laskevat selvästi ensi vuosikymmenellä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin prosentin vuosivauhtia, jos eri-ikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna Nopein menojen kasvu syntyy vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Vuonna 2008 kuntien toimintamenojen kasvu nousee noin 6 prosenttiin suurten palkkojen sopimuskorotusten seurauksena. Syksyn 2007 palkkaratkaisun kustannusvaikutukset vuosille ovat keskimäärin 11,7 prosenttia. Palkkaratkaisulla on myös suoravaikutus sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas- ja muiden palvelujen ostoihin. Ostojen arvioidaan lisääntyvän jopa 6,5 prosenttia vuodessa. Lisäksi uusi teknologia, uudet hoitokäytännöt ja uudet lääkkeet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia muita kustannuksia enemmän.

10 10 Tuloveron trendilaskelma ja peruspalvelujen nettokustannusennusteet, 2004=100 Kajaanin seutukunta 190 Vanhusten hoito Erikoissairaanhoito 170 Perusterveydenhuolto, avo Tulovero Päivähoito ja esiopetus 150 Perusopetus ja lukio 2004= Tuloverotrendi on laskettu toteuman perusteella, peruspalvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % vuotuiseen reaalikasvuun. Vanhusten hoidossa on mukana perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito Tuloveron trendilaskelma ja peruspalvelujen nettokustannusennusteet, 2004=100 Kehys-Kainuun seutukunta 190 Vanhusten hoito Erikoissairaanhoito 170 Perusterveydenhuolto, avo Tulovero 150 Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio 2004= Tuloverotrendi on laskettu toteuman perusteella, peruspalvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % vuotuiseen reaalikasvuun. Vanhusten hoidossa on mukana perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito

11 11 Maakunnan talouden raamit vuodelle 2009: Kainuun maakunta Tulopohjan kasvu : 3-4 % / vuosi Menojen kasvu 3-4 % /vuosi Rahoitusprosentti 60,1 % Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 5,80 7,56 4,12 3,34 3,35 3,36 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP TP TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuu , , , , , , , ,4 Tulot yhteensä , , , , , , , ,3 Toimintakulut *** , , , , , , , ,4 Toimintakate , , , , , , , ,6 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,8 Poistot , , , , , , , ,8 Satunnaiset tuotot ja ku Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Vanhan alijäämän katta 0 Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä EHDOTUKSET PERUSSOPIMUKSEN MUKAISELLE KUNTANEUVOTTELULLE 3.1. Vanhat alijäämät Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,01 euroa tasasuuruisina erinä vuosina eli ,75 euroa vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä Vuoden 2009 raamit 1. Rahoitusosuudenpohjana olevien verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,1 prosenttia. 2. Maakunnan toiminnan menojen kasvu raamiksi ilman liikelaitoksia asetetaan 3,6 prosenttia. 3. Rahoitusprosentti pidetään vuoden 2008 tasolla eli 60,1 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta Rahoitusjärjestelmän tarkastelu Sotkamon ja Kajaanin ehdotus rahoitusosuuden laskentakaavan muuttamiseksi on käsitelty maakuntahallituksessa ja lähetty kunnille lausuntoa varten. Valtionosuusuudistuksen sisällön selvittyä käynnistetään neuvottelut tulevan toiminnan rahoituksesta.