STRATEGISET KILPAILUTILANTEET

Transkriptio

1 STRATEGISET KILPAILUTILANTEET Aiheet Peliteorian elementit Samanaikaiset pelit Peräkkäiset pelit Toistetut pelit Tarjouskilpailut 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

2 Peliteoreettisen analyysin peruselementit Peliteoria on väline strategisten päätöksentekotilanteiden analysointiin Elementit - Pelaajat (players) - Toimenpiteet (actions) - Lopputulemat (pay-offs) riippuu kaikkien pelaajien valitsemista toimenpiteistä, joskus myös sattumasta ( luonnosta ) Strategia on suunnitelma toimenpiteistä kaikissa mahdollisissa tilanteissa Mikä on pelaajan paras strategia? Riippuu (yleensä) siitä mitä strategiaa muut pelaajat käyttävät. Pelin ratkaisu sisältää kaikkien pelaajien valitsemat strategiat 2 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

3 Välineitä strategisten tilanteiden analysointiin 1. Samanaikaiset pelit Pelaajat valitsevat toimenpiteensä tietämättä muiden pelaajien valintoja 2. Peräkkäiset pelit Pelaajat valitsevat toimenpiteensä vuorotellen, tietäen aiemmin valitut toimenpiteet 3. Toistetut pelit Samanaikainen peli pelataan joka periodi. Pelaajat havaitsevat aiempien periodien toimenpiteet. Pelillä ei ole viimeistä periodia tai sitä ei tiedetä varmuudella. Täydellinen v epätäydellinen informaatio Symmetrinen v epäsymmetrinen informaatio Nash-tasapaino: Kaikkien pelaajien strategiat ovat heille optimaalisia, annettuna kaikkien muiden pelaajien strategiat. 3 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

4 Samanaikaiset pelit Pelaajat valitsevat toimenpiteensä ennen kuin havaitsevat muiden pelaajien valinnat. Esimerkki 1: Tuotantokapasiteetin valinta Toimenpiteet: 3D TV tehtaan kapasiteetti Lopputulemat nykyarvoja, $ miljardia voittoa Pay-off matrix: Sumsang Pelaajat (Sonapanic, Sumsang) Suuri Pieni Molemmilla kaksi toimenpidettä Sonapanic Suuri (2, 2) (5, 1) Neljä mahdollista lopputulemaa Pieni (1, 5) (4, 4) Suuri on dominoiva strategia (DS) molemmille (Suuri, Suuri) on pelin tasapaino Yhteys vangin dilemmaan 4 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

5 Esimerkki 2: Markkinan valinta Toimenpiteet: Aloittaako toiminta suurella vai pienellä markkinalla Column Inc. Suuri Pieni Row Inc. Suuri (0, 0) (12, 6) Pieni (6, 12) (0, 0) Ei dominoivia strategioita (Suuri, Pieni) ja (Pieni, Suuri) ovat molemmat tasapainoja Kumpi tasapaino valitaan? Yritysten kannattaisi vakuuttaa kilpailijansa siitä että se valitsee suuren markkinan suuremmalla todennäköisyydellä kuin 2/3 Kolmas tasapaino: molemmat uskovat että vastapuoli valitsee suuri todennäköisyydellä 2/3 5 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

6 Esimerkki 3: markkinoilletulopäätös Uusi yritys voisi tulla markkinoille jossa on tällä hetkellä monopoli Monopoli Taistele Luovuta Uusi yritys Yritä (-1, 1) (1, 3) Luovuttaminen on DS monopolille Älä yritä (0, 5) (0, 10) Taistele = Rakenna ylikapasiteettia ja käytä sitä ylituotantoon Peräkkäinen peli Uusi yritys valitsee ensin tai Monopoli valitsee ensin Sitoutumisesta eli omien vaihtoehtojen vähentämisestä olisi hyötyä 6 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

7 Harjoituskysymys Onko dominoivia strategioita? Mikä tai mitkä ovat tasapainoja? Becme Vasen Oikea Acme Ylös (2, 1) (1, 7) Alas (3, 4) (2, 5) Firma 2 Vasen Oikea Firma 1 Ylös (3, 8) (5, 7) Alas (7, 6) (1, 4) 7 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

8 Samanaikaiset pelit, esimerkki 4: Dominoidut strategiat Epätäydellisten substituuttien hintakilpailu Firma 2 Kork Kesk Mat Kork (6, 6) (3, 7) (0, 5) Firma 1 Kesk (7, 3) (5, 5) (1, 4) Mat (5, 1) (4, 1) (3, 3) 1. Dominoivia strategioita? 2. Dominoituja strategioita? Dominoitu strategia ei ole paras vastaus (Best Response) mihinkään strategiaan Dominoitujen strategioiden poistaminen (elimination of dominated strategies) 9 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

9 1. Kummallakaan pelaajalle ei ole dominoivaa strategiaa 2. Kork on molemmille dominoitu strategia sitä ei käytetä minkään uskomusten vallitessa toimenpide Kork voidaan poistaa pelistä Firma 2 Kork Kesk Mat Kork (6, 6) (3, 7) (0, 5) Firma 1 Kesk (7, 3) (5, 5) (1, 4) Mat (5, 1) (4, 1) (3, 3) Jäljelle jäävässä pelissä (Kesk,Kesk) ja (Mat,Mat) ovat tasapainoja Koska (Kesk,Kesk) on molemmille parempi on se tietyssä mielessä järkevämpi tasapaino. Tämä on esimerkki koordinaatiopelistä 10 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

10 Samanaikaiset pelit, esimerkki 5: sekastrategiat Brändijohtaja ja imitaattori Toimenpide: valitse seuraavan sesongin versio Imitaattori Punainen Sininen Johtaja Punaine n (2, 2) (5, 0) Sininen (5, 0) (2, 2) Onko dominoivia tai dominoituja strategioita? Kaikista taloudellisesti mielekkäistä peleissä on olemassa ainakin yksi Nash-tasapaino Puhdas strategia v sekastrategia Sekastrategiassa toimenpide valitaan satunnaisesti tiettyjen todennäköisyyksien mukaan Sekastrategiatasapaino: molemmat valitsevat Punaisen todennäköisyyksillä {0.5, 0.5}. 11 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

11 Imitaattori Punainen Sininen Johtaja Punaine n (2, 2) (5, 0) Sininen (5, 0) (2, 2) Jos Johtaja valitsee Punaisen todennäköisyydellä P1 niin Imitaattorin EV = 2P1 tai 2(1- P1) riippuen toimenpiteestä yhtä suuret jos P1= 0.5 Kaikilla muilla P1 Imitaattori valitsisi varmuudella jommankumman toimenpiteen, mikä on mahdotonta tasapainossa. Jos Imitaattori valitsee Punaisen todennäköisyydellä P2, niin Johtajan EV= 2P2 + 5(1- P2) tai 5P2 + 2(1- P2) yhtä suuret jos P2= 0.5 Sekastrategiat {(0.5,0.5),(0.5,0.5)} muodostavat Nash-tasapainon. Kummankaan ei kannata muuttaa strategiaansa, annettuna toisen pelaajan strategia. Tässä esimerkissä tämä on ainoa tasapaino. Mitkä ovat eri lopputulemien todennäköisyydet tasapainossa? 12 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

12 Harjoitustehtävä. Punaisen kysyntä on korkeampi. Imitaattori Punainen Sininen Johtaja Punaine n (3, 3) (6, 0) Sininen (5, 0) (2, 2) Mikä on tasapaino? Mitkä ovat eri lopputulemien todennäköisyydet tasapainossa? 13 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

13 Nash-tasapainon löytäminen: Yhteenveto 1. Poista dominoidut strategiat 2. Toista kohta 1 kunnes dominoituja strategioita ei ole jäjellä 3. Etsi lopputulema(t) joista kukaan pelaajista ei haluaisi ainoana poiketa ( 4. Etsi sekastrategioiden yhdistelmä, josta kukaan ei haluaisi ainoana poiketa ) Jos pelaajalla on vain kaksi toimenpidettä, niin kohta 1 on sama kuin dominoivan strategian etsiminen. Nash-tasapaino perustuu oletukseen siitä että pelaajat ovat rationaalisia ja että kaikkien pelaajien rationaalisuus on yhteistä tietoa (common knowledge) Heikosti dominoivat strategiat ja heikko Nash-tasapaino 15 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

14 Pohdittavaa rationaalisuudesta Oleta että pelaisit seuraavaa peliä, lopputulemat miljoonissa euroissa. Vastapelaaja on tuntematon henkilö jota et tule ikinä tapaamaan. Tuntematon Vasen Oikea Sinä Ylös (11, 11) (0, 10.01) Alas (10.01, 0) (10, 10 ) a) Etsi Nash-tasapaino(t) b) Kuinka pelaisit tätä peliä? c) Muuttuisiko vastauksesi kohtiin a) ja b), jos 11 tilalle laitetaan tai 100? 16 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

15 Yhteenveto Tasapaino: pelin ratkaisu Molempien pelaajien strategiat muodostavat yhdessä tasapainon, jos kumpikaan pelaaja ei voi parantaa tulostaan muuttamalla yksin strategiaansa. Paras vastaus strategiaan = maksimoi oman tuloksen annettuna tietty toisen pelaajan strategia Tasapainossa molempien strategiat ovat paras vastaus toisiinsa Dominoiva strategia = maksimoi oman tuloksen riippumatta toisen valinnasta = paras vastaus kaikkiin toisen pelaajan mahdollisiin strategioihin Dominoitu strategia = ei paras vastaus mihinkään toisen pelaajan mahdolliseen strategiaan Kaikissa peleissä ei ole dominoivaa strategiaa Kaikissa (vähänkin järkevissä) peleissä on vähintään yksi tasapaino joskus useampi 17 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

16 Practice questions Simultaneous game: Invest into R&D or not Pay-off matrix: Incumbent No Yes Challenger No (0, 6) (0, 4) Yes (5, 1) (1, 2) Challenger has a dominant strategy in invest into R&D Incumbent does not have a dominant strategy, but it knows that Challenger has a dominant strategy in invest into R&D Incumbent will also invest into R&D Equilibrium is (R&D, R&D). This assumes that the Incumbent is rational: can adopt opponent s viewpoint 18 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

17 R&D game with three actions: Level of R&D investment {None, Low, High} (This is the same game as before, just with an added middle action for both). Pay-off matrix: Incumbent None Low High None (0, 6) (0, 5) (0, 4) Challenger Low (1, 3) (1, 4) (2, 3) High (5, 1) (2, 3) (1, 2) No Dominant strategies. But: Challenger has a dominated strategy in None. (Dominated = not Best Response to anything) Let s remove it from the game. In the remaining game, Incumbent has a dominant strategy in Low. Knowing that the Incumbent will choose Low, Challenger will choose High Equilibrium: {High, Low} Equilibrium payoffs: (2,3) 19 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

18 Practice example of a game with multiple actions Pay-off matrix: Column player High Mid Low High (8, 2) (2, 6) (1, 4) Row Mid (6, 1) (3, 3) (6, 1) player Low (1, 8) (1, 6) (8, 4) Finding the equilibrium Are there Dominant or Dominated strategies? 20 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

19 Start by crossing out dominated strategies. Low is a dominated strategy for Column player = not the best response to any strategy by Row player. it will never be used. Remove it from the game. Pay-off matrix: Column player High Mid Low High (8, 2) (2, 6) (1, 4) Row Mid (6, 1) (3, 3) (6, 1) player Low (1, 8) (1, 6) (8, 4) 21 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

20 Pay-off matrix: Column player High Mid Low High (8, 2) (2, 6) (1, 4) Row Mid (6, 1) (3, 3) (6, 1) player Low (1, 8) (1, 6) (8, 4) In the remaining game Low is a dominated strategy for Row player. it will never be used. Remove it from the game. We re left with a 2x2 game: Pay-off matrix: Column player High Mid Row High (8, 2) (2, 6) player Mid (6, 1) (3, 3) Column player has a dominant strategy in Mid. Knowing this, Row will choose Mid. Nash Equilibrium {Mid, Mid} 22 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

21 Practice question (3x3 game): output choice game Choice of output levels B Low Mid High Low (15,12) (10,20) (5,24) A Mid (22,8) (17,15) (13,17) High (25,2) (20,5) (9,8) Any dominant strategies? Finding the equilibrium Can you find any dominant strategies? Can you find any dominated strategies? 23 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

22 (3x3) output choice game B Low Mid High Low (15,12) (10,20) (5,24) A Mid (22,8) (17,15) (13,17) High (25,2) (20,5) (9,8) Any dominant strategies? High for Firm B columns Low and Mid can be removed from the game. Knowing that B will choose High, Firm A will choose Mid. Nash Equilibrium: {Mid, High} 24 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

23 Peräkkäiset pelit (sequential games) Esimerkki. Boeing v Airbus. Kehittääkö superjumbo vai ei? Airbus Voitot (Boeing, Airbus) (1, 1) Boeing (5, 3) Airbus (3, 5) (2, 2) Pelipuu. Ratkaisu induktiolla taaksepäin (backwards induction). Strategia sisältää valinnat kaikissa valintatilanteissa myös niissä joihin ei päädytä! 25 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

24 Kehittääkö superjumbo vai ei? Airbus Voitot (Boeing, Airbus) (1, 1) Boeing (5, 3) Airbus (3, 5) (2, 2) Kannattaako olla se joka tekee ensimmäisen vai viimeisen valinnan? 26 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

25 Pelipuu (Firm 1, Firm 2) Firm 2 (4, 9) Firm 1 Middle (0, 3) (8, -2) Firm 2 (6,5) Firm 1 (9, 4) (7, 7) 27 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

26 Pelipuu (Firm 1, Firm 2) Firm 2 (4, 9) (4, 9) Firm 1 (6,5) Middle (0, 3) (8, -2) Firm 2 (6,5) Firm 1 strategia: Right, Up (6,5) Firm 1 (9, 4) (9, 4) Firm 2 strategia: Up joka tapauksessa Firm 1 did Huom Up ei ole dominoiva strategia. Miksi? (7, 7) 28 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

27 Opportunismi (Hold-up): Sen jälkeen kun yksi yhteistyön osapuoli on maksanut suhdekohtaisen (uponneen) investointikustannuksen, toinen osapuoli voi vaatia yhteistyön ehtojen muuttamista. Opportunismin uhka voi estää koko yhteistyön. Hold-up johtuu epätäydellisistä sopimuksista (incomplete contracts): sopimus, joka kattaa kaikki mahdolliset tilanteet ja jota oikeuslaitos voi/suostuu toimeenpanemaan ei aina ole mahdollinen Esimerkkejä:- Rakennusurakat - Kaivos ja jalostamo - Liitto ja paperitehdas Ratkaisuja: - Maine (reputation) toistuva tilanne - Integraatio (vertical integration) upstream/downstream 29 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

28 Downstreamin myymät lopputuotteet toisivat yhteensä 10m tuoton Alkuperäinen sopimus: komponentit hinnoitellaan siten, että molemmat saavat puolet ylijäämästä. Uusi sopimus: (-5+X, X), jossa 0<X< Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

29 Markkinoilletulon ehkäiseminen (entry deterrence) Markkinoilletulo Taistele (fight) = rakenna ylikapasiteettia ja tuota Incumbent (Uusi yritys, vanha yritys) (Entrant, Incumbent) ( -1, 1 ) Entrant ( 1, 3 ) Incumbent ( 0, 2 ) ( 0, 10 ) Älä taistele = tuota olemassaolevan kapasiteetin mukainen määrä 31 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

30 Markkinoilletulo Taistele (fight) = rakenna ylikapasiteettia ja tuota Incumbent (Uusi yritys, vanha yritys) (Entrant, Incumbent) ( -1, 1 ) Entrant ( 1, 3 ) Incumbent ( 0, 2 ) ( 0, 10 ) Älä taistele = tuota olemassaolevan kapasiteetin mukainen määrä 32 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

31 Markkinoilletuloesimerkki Tulot { uusi, vanha} Vanha yritys yksin markkinoilla & korkea hinta: {0, 10} Vanha yritys yksin markkinoilla & matala hinta: {0, 6} Yritykset jakavat markkinat & korkea hinta: {3, 3} Yritykset jakavat markkinat & matala hinta: {1, 5} (hintasota) Investointikulut: Jotta uusi yritys voi tulla markkinoille, sen on maksettava investointikulu 2 Vanhalle yritykselle tuotantokapasiteetin rakentaminen on uponnut kustannus Investointi ylikapasiteettiin (jota se tarvitsee hintasodassa) maksaa vanhalle yritykselle 4 33 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

32 Entrant Incumbent (-2,0) Incumbent (0,-4) (1,5) (0,-4) (3,3) (Entrant, Incumbent) (0,6) ( -1, 1 ) ( 1, 3 ) ( 0, 2 ) Lopputulema on summa kaikista tuloista ja menoista jotka realisoituvat pelatun oksan varrella Esim. lopputulema polulta (Enter,Don t Fight): Entrant: = 1 Incumbent: = 3 (0,10) ( 0, 10 ) 34 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

33 Overinvest = Investoi ylikapasiteettiin Fight = Tuota ylikapasiteetin mukainen määrä, investoi ylikapasiteettiin ellei investoitu jo aiemmin Entrant Incumbent Entrant Incumbent Incumbent Incumbent (Entrant, Incumbent) (-1, 1) (1, -1) (0, 2) (0, 6) (-1, 1) Overinvest aiheuttaa ylikapasiteetin kustannuksen muuttumisen uponneeksi ennen uuden yrityksen päätöstilannetta Incumbent (1, 3) (0, 2) (0, 10) 35 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

34 Overinvest = Investoi ylikapasiteettiin Fight = Tuota ylikapasiteetin mukainen määrä, investoi ylikapasiteettiin ellei investoitu jo aiemmin Entrant Incumbent Entrant Incumbent Incumbent Incumbent Payoff to (Entrant, Incumbent) (-1, 1) (1, -1) (0, 2) (0, 6) (-1, 1) Vanha yritys (Incumbent ) saa korkeamman voiton sitomalla kätensä Incumbent Maksamalla osan hintasodan kustannuksista etukäteen, se voi ehkäistä uuden yrityksen markkinoilletulon. Tasapainossa käyttämätöntä ylikapasiteettia. (1, 3) (0, 2) (0, 10) 36 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

35 Markkinoilletulon ehkäisy Jo markkinoilla oleva yritys (incumbent) haluaisi ehkäistä kilpailijoiden markkinoilletulon Uhka taistella markkinoilletulijaa vastaan ei ole uskottava, koska tulon jo tapahduttua vanha yritys saa korkeamman voiton hyväksymällä markkinaosuuden menetyksen Tyhjä uhkaus (empty threat) on uhkaus jonka toteuttaminen ei ole rationaalista kun sen aika tulee Vanha yritys voi muuttaa tyhjän uhauksen uskottavaksi uhkaukseksi (credible threat) maksamalla osan taistelun kustannuksista etukäteen. Tarkoitus on tehdä taistelemisesta vastaus markkinoilletuloon. Tämän tietäen potentiaaliset markkinoilletulijat pysyvät poissa. Sitoutuminen markkinoilletulijoita vastaan taistelemiseen ei aina ole mahdollista Kaikkien täytyy uskoa että kustannusten ovat todella uponneita 37 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

36 Odottelupeli Tulot pelaajille (A, B) a) Mikä on tasapaino, kun pelaajat ovat rationaalisia peliteorian tavanomaisen määritelmän mielessä? Oletetaan, että tulot ovat miljoonissa euroissa. b) Miten uskoisit, että satunnaisesti valittu helsinkiläinen pelaisi tätä peliä A-pelaajan roolissa? c) Jos olisit pelaaja B, ja vastapelaajasi satunnaisesti valittu helsinkiläinen, niin miten pelaisit tätä peliä? Mikä strategia maksimoisi odotetun voittosi jos vastapelaaja käyttää kohdassa b) muotoilemaasi strategiaa? 38 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

37 Ydinpelote (ks Thomas Schelling, Herman Kahn) (NL, NATO) (-100, -100) NATO NL (-10, -90) NATO (-100, -100) X<1, rauha säilyy. X>1, tavanomainen sota. ( 1, 1 ) (X, -1) X voi muuttua ajan myötä. NATO n uhkaus vastata tavanomaisin asein tehtyyn hyökkäykseen ei ole uskottava. 39 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

38 Ydinpelote NL (NL,NATO) (-10, -90) NATO EV = (1-p)X -100p ( 1, 1 ) Jos NATO saa NL:n uskomaan että se saattaa olla hullu (eli vastaa tavanomaiseen hyökkäykseen ydinasein, seurauksista piittaamatta) niin NL:n näkökulmasta NATOn valintatilanteesta tulee satunnaismuuttuja Jos NL uskoo NATOn olevan hullu todennäköisyydellä p niin rauha säilyy vaikka X>1, jos (1 p)*x 100p < 1 X < ( p)/(1 p) (-100, -100) (X, -1) Esim, jos p = 0.1 niin rauha säilyy jos X<12.2. Ydinasestrategioita: Mutual Assured Destruction (MAD) Nuclear Utilization Target Selection (NUTS) 40 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

39 Oligopoli Markkina jossa pieni määrä yrityksiä myy samaa hyödykettä - Yritykset ottavat huomioon päätöstensä vaikutuksen markkinahintaan - Strateginen interaktio yritykset pelaavat peliä - Jokin rajoittaa yritysten lukumäärää, esim kiinteät kustannukset. - Yritysten lukumäärä on vakio (ainakin lyhellä aikavälillä) Strateginen muuttuja: määrä, hinta, sijainti (yleisimmät) Esimerkkejä Kysymyksiä - Kuinka oligopolistin kannattaa toimia? - Mikä on oligopolistisen markkinan tasapaino (hinta, määrät)? 41 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

40 Bertrandin malli: hinta strategisena muuttujana Yrityksillä sama MC, ei kapasiteettirajoitetta Mikä on kerran pelattavan pelin tasapaino? Jos Firma 1 asettaa P1 > MC. niin Firma 2 saa kaikki asiakkaat asettamalla P2 = P Nash-tasapainossa P1 = P2 = MC, [ tai P1 = P2 = MC , tai P1 = P2 = MC ] Molemmat yritykset saavat osan asiakkaista (esim 50%) BR1(P2) = max{p2 0.01, MC } Ongelma pidemmän päälle jos FC > 0 Hintakilpailun mallintaminen vaatii yleensä pelin toistumisen huomioonottamisen 42 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

41 Kolluusio Yritykset voivat lisätä voittojaan rajoittamalla kilpailua Yritysten kannattaisi rajoittaa tuotanto pienemmäksi kuin Cournot-Nash tasapainossa Kartelli: sopimukseen perustuva tuotannon rajoittaminen Esimerkkejä: öljy (OPEC), kupari (CIPEC), Suomi ennen vuotta 1992, kaakao Kolluusion ongelmia 1. Kolluusio on yleensä laitonta 2. Yksittäisen yrityksen kannattaa rikkoa kolluusiosopimus. Kolluusio kerran toistuvassa tilanteessa ei ole Nash-tasapaino 3. Menestyksellinen kolluusio voi houkutella toimialalle uusia yrityksiä 43 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

42 Cournot-malli (Augustin Cournot 1838) yritykset kilpailevat valitsemalla tuotannon tason (tai kapasiteetin) - identtiset tuotteet yhteinen kysyntäkäyrä - samanaikainen tuotannon tasojen valinta - hinta on tasapainohinta annettuna valittujen tuotantojen summa - parempi kuin puhdas hintakilpailu yritysten kannalta (Bertrand-malli) Esimerkki: kaksi metallinjalostajaa Firmat A ja B ovat ainoat tuottajat (duopoli) Kysyntäkäyrä Q d (P) = 100 P P d (Q) = 100 Q. Molemmilla sama kustannusfunktio ( symmetrinen duopoli ): FC 200, vakio MC 10 TC (q) = q Markkinahinta on P d (QA+QB) = 100 (QA+QB) Kuinka yritysten pitäisi valita kapasiteettinsa? 44 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

43 Firma A:n valinta. ΠA(QA,QB) = P d (QA+QB) QA TC(QA) = (100 (QA+QB)) QA ( QA) Jos QB = 0 niin A olisi monopoli aseta MR = MC. Firma A:n paras vastaus = voittoa maksimoiva tuotannon taso, kilpailevan yrityksen tuotannon tason funktiona. Valitse voittoja maksimoiva QA: ( / QA)ΠA(QA,QB) = 100 2QA QB 10 = 0 90 QB = 2QA QA = 45 (1/2)QB Siten Firman A reaktiofunktio on BRA(QB) = 45 (1/2)QB. Samoin Firma B:n reaktiofunktio on BRB(QA) = 45 (1/2)QA. 45 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

44 Nash-tasapainossa kumpikaan yritys ei halua muuttaa määräänsä, annettuna toisen firman tuottama määrä. Tasapaino {Q*A, Q*B} on ratkaisu yhtälöparille QA = BRA(QB) QB = BRB(QA) Molemmat yritykset maksimoivat voittojaan, ja molempien odotukset toisen käyttäytymisestä ovat yhteensopivia voittoa maksimoivan käyttäytymisen kanssa. 46 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

45 Koska esimerkin yritykset ovat symmetrisiä, niin Q*A = Q*B riittää kun ratkaistaan q = BRA(q) q = 45 (1/2)q (3/2)q = 45 q = (2/3)45 = 30 Q*A = Q*B = 30. Kokonaistuotanto on Q*A + Q*B = 60 Markkinahinta P d (60) = = 40 Voitot: ΠA(30, 30) = ( ) = = 700 ja samoin Firmalle B Mitä jos A olisi monopoli? BRA(0) = 45, P d (45) = 55 on optimaalinen hinta, ΠA(45, 0) = 1825 > Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

46 48 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

47 Ratkaisu samanaikaiselle pelille jossa yritysten strategiset muuttujat ovat jatkuvia (esim tuotanto q): 1. Määritä yritysten voittofunktiot, argumentteina molempien yritysten q:t 2. Kukin yritys valitsee oman q:n maksimoiden omaa voittoaan dπ1(q1, q2)/dq1 = 0 q1= BR1(q2). dπ2(q2, q1)/dq2 =0 q2 = BR2(q1). Reaktiofunktiot: yrityksen optimaalinen tuotanto annettuna toisen yrityksen tuotanto 3. Ratkaise ne tuotantojen tasot, jolla reaktiofunktiot ovat konsistentit: {q1= BR1(q2) and q2 = BR2(q1)} Ratkaise ensin q1 = BR1(BR2(q1)) josta selviää q * 1, sijoittamalla saadaan toisen yrityksen q * 2= BR2(q * 1). Markkinahinta P* = P(q * 1 + q * 2), voitot π1(q * 1, q * 2) ja π2(q * 2, q * 1). 49 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

48 Esimerkki: symmetriset Firmat A ja B, TC(q) = q, P d (Q) = 100 Q. BR(q) = 45 (1/2)q molemmille [ks aiempi esimerkki ] Voittojen summa maksimoituu jos kokonaistuotannoksi sovitaan monopolin tuotanto BR(0) = 45 P c = P d (45) = 55. ΠA(22.5, 22.5) = ( ) = (=ΠB(22.5, 22.5)) Kolluusio ei ole mahdollista tasapainossa 50 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

49 Jos Firma A uskoo Firman B noudattavan sopimusta (qb= 22.5) niin sen kannattaa tuottaa BRA(22.5) = /2 = P = 100 ( ) = Pettäjän voitto on ΠA(33.75, 22.5) = ( ) = 939 > 700 Petetyn voitto ΠB(22.5,33.75) = ( ) = 559 < 700. B Pelimatriisi QA\QB Matala Korkea Matala Qi =22.5 A Matala 812.5, ,939 Korkea Qi =33.75 Korkea 939, ,700 Kolluusion ylläpitäminen hiljaisuus vangin dilemmassa Kolluusio v hintamoderaatio hintakilpailutilanteessa Kapasiteetin valinta peräkkäisessä pelissä (Stackelbergin malli) 51 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

50 Jatkoa Firma A, B esimerkille Mitä jos toinen yritys voi valita kapasiteettinsa ensin? TC(q) = q, P d (Q) = 100 Q. BR(q) = 45 q/2 molemmille Q*A = Q*B = 30, P* = 40, ΠA = ΠB = 700. [ samanaikaisen pelin tulos, ks. edellä ] Paras vastaus BR(q) toimii myös peräkkäisessä pelissä 52 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

51 Firma A saa valita ensin. Se on ns Stackelberg-johtaja Firma A tietää että jos se valitsee QA niin B:n kannattaa valita BR(QA) Firman A voitot ΠA(QA,QB) = P d (QA+QB)QA TC(QA) = P d (QA+ BR(QA))QA TC(QA) Π1st(QA) = (100 QA [45 QA/2])QA [ QA] = (55 QA/2)QA [ QA] = 45QA (1/2)(QA) Valitse optimaalinen tuotantokapasiteetti: ( / QA)Π1st(QA) = 45 QA = 0 QA = 45. B on seuraaja ja maksimoi voittonsa valitsemalla QB = BR(45) = 45 45/2 = Huomaa että QA = 45 > BR(22.5) = Johtaja ei käytä parasta vastaustaan! 53 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

52 Yritysten kokonaistuotanto on = Markkinahinta P* = P d (67.5) = Parempi kuluttajille kuin samanaikainen valinta Voitot johtaja P*QA TC(QA) = [ ] = > 700 seuraaja P*QB TC(QB) = [ ] = < Kun määrä on strateginen muuttuja, niin kannattaa olla johtaja Suurempi markkinaosuus, korkeammat voitot - johtaja pääsee uskottavasti sitoutumaan korkeampaan tuotannontasoon - ei toimi jos kapasiteettipäätös peruutettavissa 54 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

53 Esimerkki 2. Samanaikainen valinta, Firmalla A kustannusetu TCA(QA) = QA TCB(QB) = QB. P d (Q) = 100 Q = 100 (QA + QB) BRA(QB) = 45 (1/2)QB, kuten ennenkin. Entä BRB(QA)? ΠB(QB,QA) = (100 (QA + QB)) QB ( QB) = 100 QB QA QB (QB) QB ( / QB)ΠB(QB,QA) = 100 2QB QA 20 = 0 80 QA = 2QB QB = 40 (1/2)QA BRB(QA) = 40 (1/2)QA 55 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

54 Tasapaino: QA = BRA(QB) = 45 (1/2)QB QB = BRB(QA) = 40 (1/2)QA QA = BRA(BRB(QA)) = 45 (1/2) [ 40 (1/2)QA] QA = 25 + (1/4)QA QA* = (4/3) 25 = 33.3 QB* = BRB(33.3) = 23.3 Markkinahinta = P d (QA* + QB*) = Voitot ΠA(QA,QB) = [ ] = ΠB(QA,QB) = [ ] = Yritys jolla on kustannusetu tuottaa enemmän ja saa suuremmat voitot 56 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

55 57 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

56 Cournot malli N pelaajalla Tasapainossa hinta monopolihinnan täydellisen kilpailun hinnan välissä Mahdollistaa kiinteiden kustannusten kattamisen myös yhden kerran pelin tasapainossa Yritykset valitsevat voittoa maksimoivan määrän, ottaen annettuna muiden valitsemat määrät N yritystä: Cournot-Nash tasapainossa {q1 = BR1(q2 + q3 + + qn), q2 = BR2(q1+ q3 + + qn),, qn = BRN(q1+ q2 + + qn-1) } N yhtälöä, N tuntematonta [ jos symmetriset pelaajat, niin riittää q = BRi((N-1)q) ] Mitä suurempi N sitä alempi hinta, suurempi kokonaistuotanto, pienempi voitto. Enemmän yrityksiä kovempi kilpailu 58 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

57 Hintakilpailun lieventäminen Kerran tapahtuva hintakilpailu (Bertrandin malli) äärimmäinen hintakilpailu P MC. Hintojen leikkaaminen dominoiva strategia kertapelissä (one-shot game) Toistuva hintakilpailu kilpailun lieventyminen on joskus mahdollista Implisiittinen kolluusio (tacit collusion), kirjoittamattomaan ymmärrykseen perustuva yhteistyö Hintakilpailun lieventyminen vaatii - rangaistuksen uhka (hintasota) jos yksi yritys leikkaa hintaa - tarpeeksi kärsivälliset pelaajat (matala diskonttokorko r korkea diskonttotekijä B). Pettäjän laskelma: lyhyen aikavälin hyöty hinnanleikkauksesta (korkea markkinaosuus) ja pitkän aikavälin kustannus rangaistuksesta (hintasota) - Hintojen leikkaus täytyy olla nopeasti havaittavissa ja rankaistavissa - lyhyellä aikavälillä kaikki kärsivät hintasodasta Jos pettäminen on kannattavaa, niin yhteistyötä ei alun perinkään tehdä 59 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

58 (Horisontaalinen) tuotedifferentaatio Eri kuluttajilla eri järjestykset tuoteversioiden houkuttelevuudelle vrt vertikaalinen differentaatio Hintakilpailu lievempää kuin tavallisen oligopolin tapauksessa Tuoteavaruus Esimerkkejä - kaupan fyysinen sijainti - sipsien suolaisuus - lennon lähtöaika Hotellingin jana Asiakkaiden ja yritysten sijainnit 60 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

59 Tuotedifferentiaatio Yksi dimensio Hotellingin viiva Attribuutti: jääteen makeus Indifferentit A ja B välillä Pieni muutos hinnassa tuo vain asiakkaat jotka olivat melkein indifferenttejä Kuluttajan ylijäämä on (esim): V i x P(x), jossa i on kuluttajan x yrityksen sijainti 61 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

60 Uusi yritys tulee markkinoille A:n asiakkaat B:n asiakkaat C:n asiakkaat D:n asiakkaat Nämä kuluttajat siirtyvät E:n asiakkaiksi 62 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

61 Tuotedifferentaatiopeli. Vakioidaan hinta P = 2. - tuoteattribuutti x, 0 x yksikköä asiakkaita, tyyppi x i tasaisesti jakautunut välillä [0, 100]. - Asiakkaat ostavat lähimmältä yritykseltä - Yritysten FC = 10 ja vakioinen MC = 1 yrityksen tuotetyyppi xk voittomarginaali = 1 per asiakas On jo olemassa kaksi yritystä, kohdissa 10 ja 70. Mitkä ovat niiden voitot? Minne kannattaisi perustaa kolmas yritys? 63 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

62 Kaikilla yrityksillä sama hinta, kuluttajat ostavat joko lähimmän tuotteen tai eivät mitään. Firma A Firma B keskipiste = (70+10)/2 = 40. Firm A: 40 asiakasta Firm B: 60 asiakasta 100 voitot: Firma A: (P MC)40 FC = 30 Firma B: (P MC)60 FC = 50 Mitä tapahtuu jos yritykset voivat vaihtaa sijaintijaan? Voiko tässä odottaa uusien yritysten markkinoilletuloa? 64 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

63 Tuotedifferentaatio + Kilpailulliset markkinat: lisäyrityksiä perustetaan, kunnes ei ole jäljellä yhtään voitollista sijaintia Tasapainossa P AC. Kokonaislukurajoite Markkinavoimaa ilman monopolivoittoja: monopolistinen kilpailu Puolueiden välinen kilpailu ja mediaaniäänestäjän teoria - Mikä on Naderin tai Tea-partyn vaikutus politiikkaan kaksipuoluejärjestelmässä? 65 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

64 D R Left Vote D 50% Vote R Right Green party enters at left G D R Competition against other party and against non-voting Left Right New median major party voter is now further to the right parties and policies follow 66 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

65 Kilpailu differentioiduilla tuotteilla Kannattaa olla lähellä asiakkaita ja kaukana kilpailijoista Mitä kauempana ovat kilpailijat, sitä pehmeämpää on hintakilpailu. Samassa pisteessä olevat kilpailijat Bertrandin ansa. Ennakoiva markkinoilletulo - ensimmäisenä sijaintinsa valitseva saa etua. - kasvaville markkinoille kannattaa tulla ennen kuin kysyntä riittää kattamaan kustannukset Markkinointi ja tuoteattribuutit 67 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

66 Toistetut pelit - pelaajat valitsevat toimenpiteensä samanaikaisesti joka periodi - pelaajat havaitsevat toistensa menneet toimenpiteet - strategia määrittelee toimenpiteen ensimmäisellä periodilla, sekä sen jälkeen miten reagoida muiden aiemmin käyttämiin toimenpiteisiin. - pelillä ei ole (varmuudella tiedettyä) viimeistä periodia Yritykset maksimoivat voittojen nykyarvoa П = π0 + Bπ1 + B 2 π2 + B 3 π3 + jossa B diskonttotekijä esim, B = 1/(1 + r) jos periodi on vuosi B = 1/(1+r) m/12 jos periodi on m kuukautta Periodi on se aika, joka kuluu ennen kuin muiden toimenpiteet on havaittu ja niihin voidaan reagoida Esimerkki: toistettu hintakilpailu 68 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

67 Eräitä vangin dilemma -tyyppisten toistettujen pelien strategioita Notaatiota: P * hinta joka maksimoi toimialan voitot P 0 kertapelin tasapainohinta P c paras vastaus hintaan P * pettäjän hinta (c = cheating ) P * > P c > P 0 - Synkkä strategia (grim strategy) tai kerrasta-poikki-strategia. Aseta hinnaksi P *. Jos vastustaja ikinä valitsee alemman hinnan kuin P*, valitse P 0 ikuisesti. - Silmä silmästä strategia (tit-for-tat). Aseta hinnaksi P *, paitsi jos vastustaja on edellisellä periodilla valinnut alemman hinnan kuin P * niin valitse hinnaksi P 0 - t-periodin kaunastrategia (t-period trigger strategy). Aseta hinnaksi P *, paitsi jos vastustaja on edellisen t:n periodin aikana ikinä valinnut alemman hinnan kuin P* niin valitse P 0. Axelrodin turnaus (The Evolution of Cooperation, 1984) 69 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

68 Esimerkki Toistettu hintakilpailu Kertapeli: Firma B Matala Keski Korkea Matala (4, 4) (6, 0) (6, 0) Firma A Keski (0, 6) (4.5,4.5) (9, 0) Korkea (0, 6) (0, 9) (5, 5) Synkkä strategia: aloita korkealla hinnalla, jos vastustaja ikinä valitsee muuta kuin korkean hinnan siirry ikuisesti matalaan hintaan Onko {synkkä, synkkä} tasapaino? Mikä on Firman A tulovirta, jos Firma B käyttää synkkää strategiaa ja A käyttää - synkkää strategiaa? - pettää? 70 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

69 Oleta että A käyttää synkkää strategiaa Jos B käyttää myös synkkää strategiaa, ja r = 10% B =1/1.1. ПA(Synkkä,Synkkä) = 5 + 5B + 5B 2 + 5B 3 + 5B 4 + = 5 + 5/r = 5 + 5/0.1 = 55. (Muista perpetuiteetin nykyarvo) Pettäjän voitot? Pettäminen onnistuu vain kerran! ПA (Petä,Synkkä) = 9 + 4B + 4B 2 + 4B 3 + = 9 + 4/r = = 49 Symmetriset pelaajat Firma B saa korkeamman nykyarvon pelaamalla synkkää strategiaa kuin pettämällä { Synkkä,Synkkä } on tasapaino 71 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

70 Kärsivällisyyden merkitys 5 + 5/r > 9 + 4/r <==> Jos r > 0.25 (eli 25%) niin yhteistyö ei mahdollista tasapainossa Pettäminen tuo heti lisävoiton (9 5) Pettäminen johtaa tulevaisuudessa pienempään voittoon (4 5) joka periodi Pettämisestä pidättäytyminen on investointi. Milloin se on kannattava investointi? Diskonttokoron merkitys Periodin pituuden merkitys 72 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

71 Synkän strategian ongelmia Hinnanleikkausten (tai lisätuotannon) havaitseminen vaikeaa Kysyntä vaihtelee Kustannukset vaihtelevat Korkea hinta voi tarkoittaa MC + 20% MC vaikea havaita ---mikä on aggressiivinen hinnanleikkaus, mikä on kilpailijan mielestä MCn tai kysynnän muutos? Lyhyempi hintasota voi riittää kolluusion ylläpitämiseksi pienempi tappio vahingossa käynnistetyistä hintasodista Kuinka pitkä hintasota riittäisi edellisessä esimerkissä korkeiden hintojen ylläpitämiseen? Mikä on yritysten lukumäärän vaikutus toistettuun hintakilpailuun? 73 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

72 Hintakilpailu rajallisella aikahorisontilla. Kertapeli: Firma B Matala Korkea Firma A Matala (4, 4) (9, 0) Korkea (0, 9) (5, 5) Firmat tietävät, että peli toistuu 10 kertaa. Mikä on tasapaino? 74 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

73 t-periodin hintasodan uhka voi riittää ylläpitämään hintamoderaatiota Rangaistusvaihe t periodia Perpetuiteetti π* periodilta t+1 alkaen П(t) c = π c + Bπ 0 + B 2 π 0 + B 3 π B t π 0 + B t+1 π*+ B t+2 π*+ = π c + П 0 B t П 0 + B t П* Perpetuiteetti π 0 alkaen periodilla 1, miinus perpetuiteetti π 0 alkaen t+1 jossa kertapelin voitot π c pettäjälle, π* yhteistyössä, ja π 0 kertapelin tasapainossa. Nyt on periodi nolla. Lyhin toimiva hintasota: pienin t, jolle petos ei kannata eli П(t) c < П* Esimerkki: π c = 9, π* = 5, π 0 = 4, r = 0.1 ==> B = 1/1.1, П* = 50, П 0 = 40 П(t) c = π c + [B + + B t ] π 0 +B t П* = π c + BП 0 B t+1 П 0 + B t+1 П* = 9 + [1 (1/1.1) t ] 40 + (1/1.1) t 50 Kokeilemalla: П(24) c = > П* > П(25) c = eli tarvitaan 25 periodin kauna ylläpitämään hintamoderaatiota 75 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

74 Pako Bertrandin ansasta - Tuotedifferentiaatio - Kuluttajien vaihtokustannukset (switching costs) - Kuluttajien etsintäkustannukset: obfuskaatio - Hintamoderaatio: pitkän aikavälin strategia, jossa hintakilpailua lievennetään ja hinnanleikkauksista rangaistaan hintasodalla (implisiittinen kolluusio) - Kapasiteettimoderaatio 76 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

75 Mitä tehdä kun löytää itsensä Bertrandin ansasta? Muita mahdollisuuksia - poistu markkinoilta - odota että kilpailijoita poistuu markkinoilta, kunnes jäljellejäänyt kapasiteetti on tarpeeksi pieni jotta markkinahinta kattaa kiinteät kustannukset kuka poistuu? Näännytystaistelu (war of attrition) Firma B poistu jää Firma A poistu (0,0) (0,1) Mikä on kertapelin tasapaino? jää (1,0) (-1,-1) Entä toistetun pelin, kun poistuminen on lopullista? lisäesimerkki: - ryhdy hintajohtajaksi (price leader) (tai odota että joku muu ryhtyy) 77 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

76 Hintajohtaja tarvitsee - Suuri markkinaosuus - Rajakustannus ei korkeampi kuin kilpailijoilla - Kapasiteettia ylituotantoon tarpeen vaatiessa - Informaatiota: > havaitsee hinnanleikkaajat nopeasti > havaitsee muutokset kysynnässä nopeasti > ymmärtää strategisen tilanteen - Halukas ja kykenevä rankaisemaan markkinoita hinnanleikkauksilla, jopa alle rajakustannusten. Alhaisilla hinnoilla lähetetään viesti kilpailijoille. Rankaiseminen on aina kallista lyhyellä tähtäimellä! Jos muut eivät tunnusta hintajohtajuutta se ei voi toimia 78 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

77 Tarjouskilpailut (yhden kohteen) Myyjän tarjouskilpailu (auction), Ostajan tarjouskilpailu (procurement auction) Tarjouskilpailumuotoja Englantilainen huutokauppa (English) nousevan tarjouksen kilpailu Strategia: milloin jättäytyä pois Hollantilainen huutokauppa (Dutch) laskevan tarjouksen kilpailu Strategia: million lopettaa kilpailu Korkeimman hinnan tarjouskilpailu (1st price) Strategia: mikä hinta kirjoittaa tarjoukseen Toisen hinnan tarjouskilpailu (2nd price) Strategia: mikä hinta kirjoittaa tarjoukseen 79 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

78 Esimerkki. Arvostukset olympialaisten lähetysoikeuksista: ABC $60m, CBS $70m, NBC $80m (privaattia infoa) Riippumattomat arvostukset Mikä on optimaalinen strategia arvostuksen funktiona? Englantilainen huutokauppa Dominoiva strategia: todellinen arvostus Toteutunut hinta on noin 2. korkein arvostus Voittajan = (korkein arvostus) (2. korkein arvostus) ylijäämä voittaja viimeinen poisjättäytyjä Toiseksi korkeimman hinnan tarjouskilpailussa on sama dominoiva strategia. Miksi? 80 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

79 ABC $60m, CBS $70m, NBC $80m Korkeimman hinnan tarjouskilpailu ( suljetuin kirjekuorin ) Optimaalinen strategia? Tarjoa alle arvostuksesi. Kuinka paljon alle? Riippuu uskomuksesta muiden tarjouksista. Ei dominoivaa strategiaa! Trade-off: voitto-todennäköisyys ja ylijäämä voiton sattuessa Hollantilaisessa huutokaupassa on sama optimistrategia. Miksi? Mikä on paras tarjouskilpailumuoto myyjän kannalta? Jos osallistujat ovat riskineutraaleja ja heidän arvostuksensa ovat riippumattomia niin kaikki neljä tarjouskilpailumuotoa tuovat saman odotetun hinnan. (Revenue Equivalence Theorem) (Miksi? Selitys maisteritasolla, tai täältä ) Minimihinta voi parantaa odotettua tuottoa, mutta on vaikea tehdä uskottavaksi 81 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

80 Optimaalinen tarjousstrategia Riippuu tarjouskilpailun säännöistä ja arvostuksen taustalla olevan informaation luonteesta Arvio v arvostus Yksityinen arvostus (private value) Yhteinen arvostus (common value) Englantilainen ja toisen hinnan: tarjous on reservaatiohinta = dominoiva strategia Hollantilainen ja ensimmäisen hinnan: tarjous alle reservaatiohinnan (shading) ei dominoivaa strategiaa Enemmän osallistujia vähemmän alennusta strategisista syistä enemmän alennusta omaan arvioon, jos yhteinen arvostus Myyjän odotettu voitto ~ odotusarvo toiseksi korkeimmasta arvostuksesta. 82 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto