Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen

Transkriptio

1 Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Nuutti Kuosa

2 Sisältö Johdanto Duopoli ja epätietoisuutta kilpailijan kustannuksista Kilpailijan tietämyksen manipulointi Duopoli ja epätietoisuutta kysynnästä Toimialalle tulo ja epätietoisuutta kilpailijan kustannuksista

3 Johdanto Oligopolistiin vaikuttaa usein muuttujia, joiden suuruutta ei tiedetä. Omat kustannukset Kilpailijan kustannukset Kysynnän suuruus Kilpailijan valinnat Tällöin käytetään epätäydellisen informaation peliteoriaa

4 Johdanto Yrityksen menneisyyden valinnat paljastavat tietoa muille yrityksille tuntemattomista muuttujista Rationaalinen yritys pyrkii manipuloimaan kilpailijoidensa tietämystä tuntemattomista muuttujista Kutsutaan investoinniksi harhaanjohtavaan informaatioon

5 Johdanto Yritykset voivat nostaa hintoja harhauttaakseen kilpailijoita tulevien voittojen toivossa Yritykset voivat laskea hintoja estääkseen uusien yritysten tulon toimialalle Merkitys yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnille tapauskohtaista

6 Staattinen kilpailu toimialalla Aloitetaan yksinkertaisella staattisella mallilla Paljastaa kuitenkin paljon dynaamisen tilanteen intuitiosta Kuvaa myös kaksivaiheisen pelin jälkimmäistä kierrosta kun uskomuksia on päivitetty ensimmäisen kierroksen informaatiolla Selventää kilpailijoiden haluttuja uskomuksia

7 Staattinen malli 2 yritystä. Yksi kierros. Yrityksen 1 kustannukset voivat olla korkeat tai matalat ja vain yritys 1 tietää tilanteensa Yrityksen 2 kustannukset vakioiset ja kaikkien tiedossa Kysyntä muotoa: D i (p i,p j )=a-bp i +dp j Tässä 0 < d < b eli jos molemmat nostavat hintoja niin molemmat menettävät myyntiä

8 Staattinen malli Yrityksen 2 hinnaksi saadaan: p * 2 2ab + = 2 2b c 2b ad 2 d + bdc e 1 Kasvava funktio yrityksen 1 kustannuksista ja korkeiden kustannusten todennäköisyydestä

9 Reaktiokäyrät p 2 R 1 L R 1 e R 1 H R 2 p 2 * p 1 L p 1 p 1 e p 1 H

10 Tiedon vaihto Oletetaan, että yritys 1 voi informoida ilmaiseksi yritystä 2 kustannuksistaan Tällöin yritys 1 myös tekee näin, koska jos korkeat kustannukset, niin hyötyy ja jos matalat niin informoimatta jättäminen kertoo että kustannukset matalat. Kustannusten kertominen pehmentää kilpailua kun korkeat kustannukset Johtopäätös: Yritys 1 hyötyy, jos pystyy vakuuttamaan yrityksen kaksi että sillä on korkeat kustannukset. Ei ilmaista jatkossa!

11 Riippuvuus oletuksista Komplementit vs. substituutit Myös tällöin insentiivi teeskennellä korkeita kustannuksia, mutta nyt yritetään saada kilpailijaa laskemaan hintaa Informaatio kustannuksista vs. kysynnästä teeskennellään korkeaa kysyntää hintakilpailu vs. määräkilpailu tällöin teeskennellään, että matala kustannus, jotta kilpailija tuottaisi vähän

12 Kilpailijan manipulointi 1/2 Oletetaan että ilmainen tietojenvaihto ei mahdollista Valitaan sellaisia käyttäytymisiä, jotka eivät ole optimaalisia kyseiselle periodille, jotta kilpailija tekisi vääriä tulkintoja tilanteesta Staattisen toimialan kilpailu : korotetaan hintoja nyt jotta annetaan kuva, että olisi korkea kustannukset

13 Kilpailijan manipulointi 2/2 Monopoli alalla ja halutaan estää alalle tulo: matalat hinnat, jotta uskoteltaisiin että on matalat kustannukset Kahdenlaisia malleja: Hinta näkyy kilpailijalle Kysyntä tai voitto näkyy kilpailijalle Havaintoon tulee hälyä Signaalin häirintä

14 Hinnannosto malli Yritys nostaa hintaa, jotta kilpailija uskoisi sillä olevan korkeat kustannukset Ortega-Reichert väitöskirja 1967 kaksikierroksisesta alin hinta huutokaupasta Esittelemme Riordan (1985) mallin

15 Epätietoisuus kysynnästä 1/2 2 yritystä. Epätietoisuus kysynnän vakiotermistä Kysyntäfunktio taas: D i (p i,p j )=a-bp i +dp j Yksiperiodisessa mallissa kummakin hinta: a e! Yrittävät huijata periodilla 1, jotta kilpailija tulkitsisi kysynnän liian suureksi.

16 Epätietoisuus kysynnästä 2/2 Korottamalla hintaa yhdellä yksiköllä saadaan kilpailija korottamaan hintaa yhdellä yksiköllä toisella kierroksella Maksimoivat koko pelin voiton Nyt ensimmäisen periodin hinta : a e (1+δ) δ on diskonttaustekijä

17 Rajahinnoittelu Yrityksellä 1 monopoli toimialalla ja yritys kaksi harkitsee mukana tuloa Perinteinen väite on ollut, että yritys 1 pitää alhaista hintaa (Bain 1949), mutta perustelut eivät ole olleet kovin hyviä Hintaa voi muuttaa nopeasti. Kapasiteetillä enemmän signalointivaikutusta

18 Milgrom-Roberts 1982 malli Kaksi periodia ja kaksi yritystä Ensimmäisellä periodilla toimialalla vain yritys 1 Toisella periodilla edelleen yrityksen 1 monopoli tai yritysten 1 & 2 muodostama duopoli Riippuu yrityksen 2 mukaantulopäätöksestä Yritys 2 ei tiedä yrityksen 1 kustannuksia: Korkeat C 1H todennäköisyydellä x Matalat C 1L todennäköisyydellä 1-x Havaitsee yrityksen 1 hinnan

19 Milgron-Roberts malli osa 2 periodin 1 monopolihinnat : p ml ja p m H Monopolivoitot vastaavasti: M 1L ja M 1 H Yritys 2 tietää yrityksen 1 kustannukset heti kun tulee toimialalle Toisella periodilla duopoli ja duopolivoitot: D 1t ja D 2t, missä t on yrityksen 1 tila Yrityksen 2 duopolivoitot riippuvat yrityksen 1 tilasta : D 2H >0>D L 2 diskonttauskerroin δ

20 Milgron-Roberts malli osa 3 Yritys 1 haluaa olla monopolissa, joten haluaa antaa yritykselle 1 kuvat, että kustannukset ovat matalat. Signalointi hinnalla. Ensimmäisen periodin tappiot korvautuvat toisen periodin voitoilla. Yritys 2 tietää tämän ja ei välttämättä usko. Yritys 1 tietää että yritys 2 epäilee valehtelua 2 tasapainoa: hinta eri riippuen yrityksen 1 tilasta ja sama hinta riippumatta tilasta

21 Milgron-Roberts malli osa 4 Hinnat eri ratkaisu Korkean kustannustason yrityksellä insentiivi teeskennellä matalan kustannustason yritystä Matalan kustannustason yritys tietää tämän ja estää teeskentelyn Tällöin matalan kustannustason yritys laskee hinnan niin alas ettei korkean kustannustason yritykselle ole kannattavaa teeskennellä matalaa kustannustasoa näin alhaisella hinnalla Korkean kustannustason yrityksen hinta aiheuttaa alalle tulon ja se valitsee tämän vuoksi monopolihinnan p m H

22 Sama formaalisti (osa 5) M 1H +δd 1 H M 1H (p 1L )+ δm 1 H M 1L (p 1L )+ δm 1L M 1 L +δd 1 L Oletetaan lisäksi että p ml ei kelpaa: M 1H (p ml )+ δm 1H >M 1H +δd H 1 Tällöin alhaisen kustannuksen yritys valitsee korkeimman hinnan, jolla voi viestittää, että on matalan kustannuksen yritys ja hinta on alempi kuin monopolihinta.

23 Milgron-Roberts malli osa 6 Samat hinnat ratkaisu Tällöin alalle tuleva yritys ei saa lisätietoa hinnoista ja sen päätös alalle tulosta muuttumaton Edellyttää että ei tulisi mukaan alun perinkään : x D L 2 + (1-x) D 2H < 0

24 Milgron-Roberts malli osa 7 Tällöin matalan kustannuksen yrityksellä ei ole tarvetta todistaa olevansa matalan kustannuksen yritys Korkean kustannuksen yritys haluaa esittää matalan kustannuksen yritystä Joten matalan kustannuksen yritys laskuttaa monopolihinnan p ml ja korkean kustannuksen yritys myös (pitää olla varaa)

25 Yhteiskunnan kokonaishyöty Erihinnat: Ensimmäisellä periodilla alempi hinta (tila L) ja toisella sama eli hyöty kasvaa Samat hinnat Ensimmäisellä periodilla alempi hinta (tila H), mutta nyt toimialalle tullaan harvemmin ja toisen kierroksen hyöty alempi Riippuu kumpi efekti suurempi

26 Päätelmiä käytäntöön Johtopäätöksien tekeminen eri alojen tilanteesta vaikeaa Jos alalla olija ei varma haluaako estää alalle tulon, niin hinta arvoitus Miten polkuhinnoittelu määritellään? hinta vaikutus kilpailijaan Saattaa kasvattaa kokonaishyvinvointia

27 Kotitehtävä 1. Mitä jos alalle tulija ei tiedä kustannustasoaan ja oppii että se on sama kuin alalla olijan kustannustaso sitten kun tulee alalle. Miten vaikuttaa alalla olijan hintaan 2. Yhdysvalloissa oikeusistuimissa käytetään tuomioperusteena sitä, että jos hinnat ovat alhaisemmat kuin muuttuvat kustannukset, Mitä ongelmia tässä on?

28 Kotitehtävä jatkuu Jos yritys nostaa ei laskekaan hintaa vaan nostaa sitä, kun kilpailija tulee alalle niin voidaanko tästä päätellä, että yritys ei ole syyllistynyt rajahinnoitteluun? Miksi?