Keskosesta aikuiseksi

Transkriptio

1 Kaija Mikkola, Viena Tommiska, Petteri Hovi ja Eero Kajantie ENNENAIKAISUUS Keskosesta aikuiseksi Suomalaisista vastasyntyneistä lähes 6 % syntyy ennenaikasena eli ennen 37. raskausviikkoa. Alle 15 g:n painoisena syntyy vajaat 1 % ja alle 1 g:n painoisena vajaat,5 % kaikista. Näiden keskosten kuolleisuus on vähentynyt ja neurologinen ennuste parantunut viime vuosikymmeninä. Kuitenkin edelleen esimerkiksi vajaalla viidesosalla alle 1 g:n painoisina syntyneistä todetaan leikki-iässä vakava neurologinen vamma ja kouluiässä heillä esiintyy usein oppimisvaikeuksia. Varhaisaikuisuudessa alle 1 5 g:n painoisena syntyneet itsenäistyvät ikätovereitaan hitaammin, mutta valtaosa elää aikuisina normaalia elämää. Heillä on kuitenkin enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuin täysiaikaisena syntyneillä, ja heille saattaa olla erityisen paljon hyötyä terveellisistä elämäntavoista. Toisaalta nämä keskoset ovat aikuisena keskimääräistä tunnollisempia, ja esimerkiksi riskikäyttäytymistä esiintyy heillä vähemmän. Arkkiatri Arvo Ylppö määritteli 19-luvun alkupuolella keskosuuden syntymäpainoksi alle 2 5 grammaa. Keskosia oli tuolloin 1 % vastasyntyneistä. Seurattuaan yli 8 keskosen kehitystä arkkiatri totesi merkkejä aivoviottumista 7 8 %:lla. Hän havaitsi myös, ettei ennenaikaisuuden ja synnytyksen aiheuttama keskushermostovaurio suinkaan aina aiheuttanut oireita heti vaan vasta myöhemmällä iällä (Ylppö 19). Pienipainoisten lasten osuus kaikista vastasyntyneistä ei ole maassamme viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi lisääntynyt. Hyvin pienipainoisena (syntymäpaino alle 1 5 g) syntyy vuosittain hieman alle 1 % ja erittäin pienipainoisena (syntymäpaino alle 1 g) hieman alle,5 % (Syntymärekisteri). Kuolleena syntyneiden osuus suurenee raskauden keston lyhenemisen ja syntymäpainon pienenemisen myötä. Vuosina 5 6 syntyneiden lasten lukumäärät ja keskosten osuudet kaikista vastasyntyneistä on esitetty taulukossa. Pienipainoisten keskosten kuolleisuus ja varhaisennuste Viime vuosikymmeninä alle 1 5 g:n painoisena syntyneiden lasten kuolleisuus on rikkaissa maissa vähentynyt selvästi (Horbar ym. 2). Erityisen merkittävä on ollut kaikkein epäkypsimpien lasten (alle 28 raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino alle 1 g) runsaampi eloon jääminen (Meadow ym. 4). HYKS:ssä jäi 197-luvun lopulla eloon noin 5 % alle 1 g painaneista elävänä syntyneistä ( Järvenpää ja Granström 1987). Vuosina 5 6 osuus oli 67 % (Eija Vuori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, henkilökohtainen tiedonanto). Jälkimmäisenä ajanjaksona elävänä syntyneistä hyvin pienipainoisista keskosista selviytyi vuoden ikään koko maassa 87 % ( Kuolleisuuden vähenemiseen ovat vaikuttaneet äitien parantunut seuranta ja hoito sekä vastasyntyneiden tehohoidon kehittyminen (Lehtonen tässä numerossa). Hyvin pienipainoisten keskosten synnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin näyttäisi myös pa Duodecim 9;125:1341 7

2 ENNENAIKAISUUS Taulukko. Keskosten osuudet vuosina 5 6 Suomessa syntyneistä lapsista ( Kaikki syntyneet Elävänä syntyneet n % n % Vastasyntyneet yhteensä Keskoset (ennen 37. raskausviikkoa syntyneet) Hyvin pienipainoiset (syntymäpaino alle 1 5 g) Erittäin pienipainoiset (syntymäpaino alle 1 g) , ,6 962,8 798,7 426,4 291, rantavan näiden lasten eloonjäämisennustetta (Tommiska ym. 1, Rautava ym. 7). Kuolleisuuden vähentyessä ei hyvin pienipainoisten keskosten vastasyntyneisyyskauden sairastavuus ole lisääntynyt merkitsevästi (Horbar ym. 2). Pitkäaikaisennusteen kannalta merkittäviksi vastasyntyneen sairauksiksi ovat osoittautuneet hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS), keskosen krooninen keuhkosairaus bronkopulmonaalinen dysplasia, vaikea aivoverenvuoto tai periventrikulaarinen leukomalasia, nekrotisoiva enterokoliitti (NEC), sepsis ja keskosen retinopatia (ROP) (Bassler ym. 9). Erittäin epäkypsien keskosten aivojen harmaan ja valkean aineen poikkeavuus ennustaa myöhempää neurologista poikkeavuutta (Olsén ym., Woodward ym. 5). Vuosina 5 6 Suomessa syntyneiden, osastolla hoidettujen hyvin ja erittäin pienipainoisten keskosten vastasyntyneisyyskauden merkittävimpien sairauksien esiintyvyydet on esitetty kuvassa 1. Pienipainoinen keskonen leikki- ja kouluiässä Neurologisen vammautumisen riski on ollut 199-luvulla syntyneillä erittäin pienipainoisilla keskosilla huomattava. Tätä kuvaavat tulokset, joita on saatu käynnissä olevasta erittäin pienipainoisten keskosten valtakunnallisesta seurannasta. Seurannan piiriin kuuluvat kaikki vuosina alle 1 g:n painoisena syntyneet. Näitä lapsia on seurattu syntymästä viiden vuoden ikään, ja 11 vuoden seurantatutkimukset ovat meneillään. Elävänä syntyneistä 351 lapsesta oli elossa kahden vuoden iässä 8 (59 %). Vakavia neurologisia vammoja (CP, kehitysvammaisuus, sokeus, kuulovamma tai epilepsia) esiintyi kahden vuoden iässä vajaalla viidesosalla ja lievä neurologinen vamma (puheen tai motoriikan kehityksen viive, korjattavissa oleva näkövamma) todettiin 4 %:lla (Tommiska ym. 3). Seuranta-aikana luokittelu tarkentui; viiden vuoden iässä vakava neurologinen vamma todettiin viidesosalla ja samoin viidesosalla lievempi neurologinen vamma, kuten lievä CP, heikkolahjaisuus, dysfasia, vaikea visuomotorinen erityisvaikeus tai vaikea tarkkaavuushäiriö ja ylivilkkaus. Jäljelle jäävät noin 6 % lapsista arvioitiin toiminnallisesti normaalilla tavalla suoriutuviksi, vaikka heillä olisi esiintynyt lieviä poikkeavia löydöksiä kuten karsastusta tai motorisen koordinaation vaikeutta (Mikkola ym. 5). Valtakunnallisessa keskosseurannassa viiden vuoden ikäisistä erittäin pienipainoisina syntyneistä kymmenesosa suoriutui kehitysvammaisen tasoisesti. Heistä kaksi kolmasosaa oli poikia. CP-vammaisuutta esiintyi 14 %:lla. Poikkeavia silmälöydöksiä todettiin 3 %:lla viisivuotiaista. Heistä kolmasosa oli vastasyntyneisyyskaudella saanut silmänpohjien laserhoitoa keskosen silmänpohjasairauden vuoksi, ja tässä ryhmässä jopa 8 %:lla todettiin poikkeavuutta, tavallisimmin likinäköisyyttä. Kuulolaitetta käytti 4 % (Mikkola ym. K. Mikkola ym.

3 % RDS Lisähappi raskausviikkoa 36 vastaavassa iässä Vakava aivoverenvuoto Veriviljelypositiivinen sepsis Suoliperforaatioon johtanut NEC Kirurgisesti suljettu valtimotiehyt Merkittävä ROP Kuva 1. Vuosina 5 6 syntyneiden alle 1 5 g syntyessään painaneiden tai ennen 32. raskausviikolla syntyneiden (keltainen) ja alle 1 g:n syntymäpainoisten (sininen) keskosten vastasyntyneisyysajan sairastavuus (RDS = hengitysvaikeusoireyhtymä, NEC = nekrotisoiva enterokoliitti, ROP = keskosen retinopatia). 5). Kohortin älykkyysosamäärää mitattaessa kielellinen suoriutuminen ei poikennut merkitsevästi iänmukaisesta testikeskiarvosta, mutta nähdynvarainen suoriutuminen ja myös yhteenlaskettu kokonaisälykkyys jäivät alle keskiarvon, vaikka asettuivatkin normaaliin vaihteluväliin. Kohortin neuropsykologiset, erityisvaikeuksia kuvaavat testiosiot eli tarkkaavuuden ja oman toiminnan ohjaus, kielelliset, sensomotoriset ja visuospatiaaliset toiminnot sekä muisti ja oppiminen jäivät kaikki merkitsevästi alle iänmukaisen keskiarvon. Viisivuotiaana keskosista noin puolet sai viikoittaista kuntoutusta ja heistä puolet kahta tai useampaa kuntoutusmuotoa (kuva 2). Suomalaisen valtakunnallisen keskoskohortin seurantatulokset vastaavat saman aikakauden ulkomaisia tuloksia (Marlow ym. 5). Viimeaikaisten seurantatutkimusten mukaan keskosten kehittyneet hoidot (Lehtonen, tässä numerossa) ovat edelleen vähentäneet vakavaa neurologista vammautumista (CP, vaikea näkötai kuulovamma) (Platt ym. 7, Wilson- Costello ym. 7). Näiden uusimpien seurantatutkimusten tarkat kognitiota koskevat tulokset saadaan vasta, kun lapset ovat kasvaneet sopivaan tutkimusikään kouluiän kynnykselle. Nykyisin käytettävissä olevien tulosten mukaan syntyessään alle 1 5 g painaneilla esiintyy kouluiässä tavallista useammin vaikeuksia hahmottamisessa, visuomotorisissa toiminnoissa, tarkkaavuuden ylläpidossa sekä monimutkaisten kielellisten ja matemaattisten tehtävien ratkaisussa (Andersson ym. 4, Hack ym. 5). Hyvin epäkypsinä syntyneiden poikien neurokognitiivinen ennuste on huonompi kuin tyttöjen (Marlow ym. 5, Mikkola ym. 5). Syytä sukupuolieroihin ei tiedetä. Vakavat neurologiset poikkeavuudet todetaan keskosilla yleensä jo ensimmäisten ikävuosien aikana, mutta kehitysseurantaa on jatkettava riittävän kauan, jotta löydetään mahdolliset kuntoutusta vaativat neuropsykologiset erityisvaikeudet. Vaikka kuntoutuksella pyritään tukemaan lasten kouluvalmiuksia, hyvin epäkypsinä tai pienipainoisina syntyneet keskoset jäävät useammin luokalle tai tarvitsevat erityisopetusta tai henkilökohtaisen opetussuunnitelman kuin heidän täysiaikaisina syntyneet ikätoverinsa (Hack ym. 5). Keskosuus ja aikuisiän kansansairauksien riskitekijät Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota sikiöajan ja imeväisiän merkitykseen kansantautiemme kuten sydän- ja verisuonitautien kehittymisen kannalta (Bateson ym. 4). Voidaan kysyä, uhkaavatko nämä sairaudet ennenaikaisesti hyvin pienipainoisena syntynyttä modernin tehohoidon pelastamaa yksilöä. Jo lievä ennenaikaisuus ennustaa keskimääräistä korkeampaa verenpainetta nuorella aikuisiällä. Tämä yhteys on verraten lineaarinen; ruotsalaisilla varusmiehillä tehdyn rekisteritutkimuksen mukaan keskimääräinen 1343 Keskosesta aikuiseksi

4 ENNENAIKAISUUS % Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Näkövammakuntoutus Kuulokuntoutus Kuva 2. Erilaista kuntoutusta saaneiden osuudet viiden vuoden iässä 6:n vuosina Suomessa syntyneen alle 1 g painaneen lapsen aineistossa systolinen verenpaine on,3 mmhg korkeampi jokaista vähenevää raskausviikkoa kohden ( Johansson ym. 5). Hyvin pienipainoisena syntyneen nuoren aikuisen verenpaine on eri tutkimuksissa ollut 2 9 mmhg korkeampi kuin normaaliväestössä (Doyle ym. 3, Hack ym. 5, Hovi ym. 7). Pikkukeskosena syntyneillä nuorilla aikuisilla on myös heikompi insuliiniherkkyys ja glukoosinsieto (Hovi ym. 7). Nämä löydökset voivat ennustaa keskimääräistä suurempaa sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä myöhemmän elämän aikana. Edellä kuvattujen ilmiöiden taustalla olevia mekanismeja ei tunneta, ja on mahdollista, että keskosen kokemat rasitukset ovat muokanneet elinjärjestelmiä pitkävaikutteisesti. Hieman yksinkertaistaen voidaan ajatella, että vastasyntyneisyyskaudesta selviytymisen hintana on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin vanhemmalla iällä. Keskosuuden ja sairauksien riskitekijöiden välisiin yhteyksiin voivat osin myös vaikuttaa sellaiset ennenaikaiselle syntymälle altistavat perimän ainekset, jotka altistavat myös sydän- ja verisuonitaudeille. Käyttäytymisen ohjauskin voi toimia välittäjänä vastasyntyneisyyskauden ja myöhemmän terveyden välillä. Lääkärin kannattaa huomioida potilaansa ennenaikainen syntymä riskitekijöiden varhaisella ja riittävän säännöllisellä määrittämisellä. Koska terveet pikkukeskosena syntyneet harrastavat selvästi vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin täysiaikaisena syntyneet (Hovi ym. 7), voi entisen keskosen liikuntaharrastuksiin kannustaminen olla muun terveysneuvonnan ohella yksinkertainen ja hyödyllinen keino estää sydän- ja verisuonitauteja. Hyvin pienipainoisina syntyneiden persoonallisuus Kognitiivisen suoriutumisen lisäksi on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota keskosten persoonallisuuteen. Pieninä keskosina syntyneet aikuiset ovat esimerkiksi vähemmän ulospäin suuntautuneita, ujompia ja varovaisempia sosiaalisissa suhteissa kuin täysiaikaisena syntyneet (Pesonen ym. 8, Schmidt ym. 8). Ei tiedetä, missä määrin persoonallisuuserot johtuvat keskosten mahdollisesti erilaisesta kasvatuksesta ja missä määrin nämä erot heijastavat aivojen kehityksen muutoksia ennen syntymää tai syntymänjälkeisen tehohoitovaiheen aikana. Erot saattavat kuitenkin selittää havaintoja, joiden mukaan terveetkin keskosina syntyneet muuttavat täysiaikaisina syntyneitä vanhempina pois lapsuudenkodista ja perustavat perheen myöhemmin (kuva 3) (Kajantie ym. 8, K. Mikkola ym.

5 % % % % Muuttaminen lapsuudenkodista Täysiaikaiset Keskoset Ensimmäinen avotai avioliitto Täysiaikaiset Keskoset Kuva 3. Lapsuudenkodista muuttaminen ja ensimmäinen avo- tai avioliitto terveillä, syntyessään alle 1 5 g painaneilla keskosilla ja täysiaikaisina syntyneillä. Kuvaajat ovat tapahtumakäyriä. Moster ym. 8). Terveet keskosena syntyneet aikuiset näyttävät hankkivan keskimäärin lyhyemmän koulutuksen kuin täysiaikaisena syntyneet (Moster ym. 8). Syitä on varmasti monia, ja niihin voi kuulua persoonallisuuteen ja älylliseen suoriutumiseen liittyviä tekijöitä. On mahdollista, että jotkin pienille keskosille tyypillisistä persoonallisuuspiirteistä altistavat mielenterveysongelmille, kuten masentuneisuudelle. Helsingin pikkukeskostutkimuksessa kuitenkin todettiin, että hyvin pienipainoisina mutta raskauden kestoon nähden normaalipainoisina syntyneillä esiintyi aikuisiässä vähemmän masennusoireita kuin täysiaikaisena syntyneillä verrokeilla. Näitä oireita oli selvästi enemmän hyvin pienipainoisilla, raskauden kestoon nähden kasvuhäiriöisinä syntyneillä (Räikkönen ym. 8). Tarkkaavuushäiriöiden ja ylivilkkausoireiden suhteen löydös oli samanlainen (Strang-Karlsson ym. 8), mikä oli yllättävää, sillä pikkukeskosena syntyneillä tarkkaavuusongelmat ovat lapsuusiässä tavallisia. Jotkin keskosten persoonallisuuspiirteistä saattavat suojata riskikäyttäytymiseltä. Pikkukeskosena syntyneet käyttävät keskimääräistä vähemmän alkoholia, syyllistyvät harvemmin rikoksiin, ja heillä on myös vähemmän sukupuolikumppaneita (Kajantie ym. 8, Moster ym. 8, Strang-Karlsson ym. 8). Yksi pikkukeskosena syntyneiden tyypillinen persoonallisuuspiirre on tunnollisuus (Pesonen ym. 8), jonka tiedetään olevan yhteydessä suotuisaan terveyskäyttäytymiseen ja pitkäikäisyyteen (Pulkkinen 8). Pienten keskosten hoidon tuloksellisuuden seuranta Pienten keskosten ennusteen ja hoidon tuloksellisuuden selvittämiseksi yliopistosairaalat perustivat vuonna 4 yhteistyössä Stakesin kanssa valtakunnallisen syntymärekisterin yhteyteen Pienet keskoset rekisterin, johon kerätään tiedot kaikista maassamme ennen 32. raskausviikkoa syntyneistä tai syntyessään alle 1 51 g painaneista lapsista. Raskauden ajalta, 1345 Keskosesta aikuiseksi

6 ENNENAIKAISUUS 1346 YDINASIAT 88Valtaosa keskosena syntyneistä elää aikuisena normaalia elämää. 88Alle 1 5 g:n painoisena syntyneillä esiintyy leikki- ja kouluiässä enemmän erityisvaikeuksia tarkkaavuudessa, nähdynvaraisessa ja kielellisessä päättelyssä sekä oppimisessa. 88Alle 1 5 g:n painoisina syntyneillä on aikuisiässä keskimääräistä enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. 88Keskosten hoidon tuloksellisuutta seurataan Suomessa kansallisen pikkukeskosrekisterin avulla. syntymästä, sairauksista ja hoidosta 42:ta raskausviikkoa vastaavaan ikään asti rekisteröityjen tietojen pohjalta annetaan synnytyssairaaloille ja vastasyntyneiden hoitoyksiköille kahden vuoden välein tiedot koko maan, kunkin sairaalan yliopistopiirin sekä asianomaisen sairaalan keskosten hoidosta ja hoidon tuloksista. Maassamme käynnistyi -luvulla myös PERFECT Keskoset -hanke eli pienipainoisten keskosen hoitoa sekä sen kustannuksia ja vaikuttavuutta koskeva vertailutietokanta, jonka kohderyhmä on sama kuin Pienet keskoset rekisterissä. Hankkeen tavoitteena on seurata eri rekisteri- ja tilastotietojen perusteella erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja sekä niiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Tulokset raportoidaan vuosittain osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastointia. Suomen yliopistosairaalat osallistuvat g syntyessään painaneita lapsia koskevaan kansainväliseen Vermont Oxford-tiedonkeruuseen, jossa mukana on yli 7 vastasyntyneiden tehohoitoyksikköä ympäri maailman. Tiedonkeruuseen osallistuvat keskukset saavat kahdesti vuodessa palautteen yksikkönsä hoitotuloksista. Palaute sisältää nimettömänä myös muiden osallistuvien yksiköiden tulokset, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Entä vähemmän ennenaikaiset? Hyvin pienet keskoset ovat keskosten ääriryhmä. Ruotsissa ja Norjassa on vastikään julkaistu suuria rekisteritutkimuksia, joiden mukaan ennenaikaisuuden asteen ja joidenkin aikuis iän terveysmittarien kuten verenpaineen ja koulumenestyksen välillä olisi verraten lineaarinen annos-vastesuhde ( Johansson ym. 5, Moster ym. 8). Kliinisiä tutkimuksia asias ta ei juuri ole tehty. Suomessa on käynnistetty Pohjois-Suomen ja Uudenmaan alueilla laaja ennenaikaisina syntyneiden ESTERterveystutkimus, jossa kutsutaan yksityiskohtaiseen kliiniseen tutkimukseen väestöotoksen mukaan valittuja keskosina ja täysiaikaisina syntyneitä nuoria aikuisia. Asian tutkiminen on tärkeää, sillä vähemmän ennenaikaisena raskausviikoilla syntyneitä on paljon, ja heidän joukossaan vähänkin lisääntyneillä riskitekijöillä voisi olla väestön tervey den kannalta suuri merkitys. KAIJA MIKKOLA, LT, neonatologian erikoislääkäri HUS:n lasten ja nuorten sairaala, neonatologian yksikkö PL 8, 29 HUS VIENA TOMMISKA, LT, lastentautien erikoislääkäri HUS:n lasten ja nuorten sairaala, neonatologian yksikkö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö PETTERI HOVI, LL, lastentautien erikoislääkäri EERO KAJANTIE, dosentti, lastentautien, perinnöllisyyslääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansantautien ehkäisyn osasto ja Helsingin yliopisto, kliininen laitos, lasten ja nuorten klinikka K. Mikkola ym.

7 Kirjallisuutta Anderson PJ, Doyle LW, Victorian Infant Collaborative Study Group. Executive functioning in school-aged children who were born very preterm or with extremely low birth weight in the 199s. Pediatrics 4;14:5 7. Bassler D, Stoll BJ, Schmidt B, ym. The Trial of Indomethacin Prophylaxis in Preterms Investigators. Using a count of neonatal morbidities to predict poor outcome in extremely low birth weight infants: added role of neonatal infection. Pediatrics 9;123: Bateson P, Barker D, Clutton-Brock T, ym. Developmental plasticity and human health. Nature 4;43: Doyle LW, Faber B, Callanan C, Morley R. Blood pressure in late adolescence and very low birth weight. Pediatrics 3;111: Hack M, Taylor HG, Drotar D, ym. Chronic conditions, functional limitations, and special health care needs of school-aged children born with extremely low-birthweight in the 199s. JAMA 5;294: Hack M, Schluchter M, Cartar L, Rahman M. Blood pressure among very low birth weight (<1.5 kg) young adults. Pediatr Res 5;58: Horbar JD, Badger GJ, Carpenter JH, ym. for the members of the Vermont Oxford Network. Trends in mortality and morbidity for very low birth weight infants, Pediatrics 2;11: Hovi P, Andersson S, Eriksson JG, ym. Glucose regulation in young adults with very low birth weight. N Engl J Med 7;356: Johansson S, Iliadou A, Bergvall N, Tuvemo T, Norman M, Cnattingius S. Risk of high blood pressure among young men increases with the degree of immaturity at birth. Circulation 5;112: Järvenpää AL, Granström ML. Keskosen kehitys, seuranta ja ennuste. Duodecim 1987;13: Kajantie E, Hovi P, Räikkönen K, ym. Young adults with very low birth weight: Leaving the parental home and sexual relationships - Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults. Pediatrics 8;122:e62 e72. Marlow N, Wolke D, Bracewell MA, Samara M & EPICure Study Group. Neurologic and developmental disability at six years of age after extremely preterm birth. The N Engl J Med 5;352:9-19 Meadow W, Lee G, Lin K, Lantos J. Changes in mortality for extremely low birth weight infants in the 199 s: Implications for treatment decisions and resource use. Pediatrics 4;113: Mikkola K, Ritari N, Tommiska V, ym. Neurodevelopmental outcome at 5 years of age of a national cohort of extremely low birth weight infants who were born in Pediatrics 5;11: Moster D, Lie RT, Markestad T. Longterm medical and social consequences of preterm birth. N Engl J Med 8;359: Olsén P, Vainionpää L. Keskosen neurologinen ennuste. Duodecim ;116:32 7. Pesonen AK, Räikkönen K, Heinonen K, ym. Personality in young adults with very low birth weight - Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults. J Child Psychol Psychiatr 8;49: Platt MJ, Cans C. Johnson A, ym. Trends in cerebral palsy among infants of very low birthweight (<15 grams) or born prematurely (<32 weeks) in 16 European centres. Lancet 7;369:43 5. Pulkkinen L. Persoonallisuus ja terveys. Duodecim 8;124: Rautava L, Lehtonen L, Peltola M, ym. The PERFECT Preterm Infant Study Group. the effect of birth in secondary- or tertiary-level hospitals in finland on mortality in very preterm infants: a birth-register study. Pediatrics 7;119:e Räikkönen K, Pesonen AK, Heinonen K, ym. Depression in young adults with very low birth weight: The Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults. Arch Gen Psychiatr 8;65:29 6. Schmidt LA, Miskovic V, Boyle MH, Saigal S. Shyness and timidity in young adults who were born at extremely low birth weight. Pediatrics 8;122:e181 e7. Strang-Karlsson S, Räikkönen K, Pesonen AK, ym. Very-low-birth-weight and behavioral symptoms of ADHD in young adulthood - The Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults. Am J Psychiatry 8;165: Tommiska V, Heinonen K, Ikonen S, ym. A national short-term follow-up study of extremely low birthweight infants born in Finland in Pediatrics 1;17:e2. Tommiska V, Heinonen K, Kero P, ym. A national two year follow up study of extremely low birthweight infants born in Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 3;88:F Wilson-Costello D, Friedman H, Minich N, ym. Improved neurodevelopmental outcomes for extremely low birth weight infants in 2. Pediatrics 7;119: Woodward LJ, Anderson PJ, Austin NC, Howard K, Inder TE. Neonatal MRI to predict neurodevelopmental outcomes in preterm infants. N Engl J Med 6;355: lisaan tyminen Ylppö A. Synnytyksen aiheuttamista aivo- ja hermostovioista keskosilla. Duodecim 19;1 12: Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia Summary From preterm birth to adulthood Mortality among low birthweight infants has decreased and their neurological prognosis has improved over the recent decades. A major neurological impairment is, however, still found at preschool age in almost one fifth of those born with a birthweight of less than 1 g. They often have difficulties in scholastic skills and become independent more slowly than their age-mates, but most of them will lead a normal adult life. They do, however, possess more risk factors of cardiovascular disease as compared with those born after a full-term pregnancy. In adult life these premature infants instead exhibit less high-risk behavior. 1347