Arkkiatri Arvo Ylppö määritteli keskosen lapseksi,
|
|
- Akseli Jyrki Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Pienen keskosen tulevaisuus Kirsti Heinonen ja Vineta Fellman Ennen 32 raskausviikon ikää Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta. Tehohoidon kehitys on vähentänyt heidän kuolleisuuttaan ilman, että neurologisten jälkitilojen ja pitkäaikaissairauksien määrät olisivat samanaikaisesti kasvaneet. Elinkelpoisuuden rajaalueella raskausviikon iässä syntyneiden lasten kuolleisuus on edelleen hyvin suuri, ja neurologisia jälkitiloja sekä pitkäaikaissairauksia esiintyy tässä ryhmässä runsaasti. Siksi Suomeen perustettiin vuonna 1996 pienten keskosten rekisteri, johon kerätään tiedot kaikista syntyessään alle g painaneista lapsista. Näin tarkennetaan kuvaa näiden lasten sairastavuudesta ja pitkäaikaissairauksien vaaratekijöistä. Arkkiatri Arvo Ylppö määritteli keskosen lapseksi, jonka syntymäpaino on pienempi kuin g. Näin määriteltynä Suomessa v elävänä syntyneistä lapsesta (3.9 %) oli keskosia (Gissler 1996). Suomessa keskosten osuus vastasyntyneistä on suunnilleen sama kuin muissa Pohjoismaissa ja selvästi pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa (7 %) ja Keski-Euroopassa (4 10 %) (UNICEF 1987). Pienet keskoset (very low birth weight infants, VLBW infants) ovat lapsia, joiden syntymäpaino on pienempi kuin g tai sikiöikä alle 32 viikkoa. Vuonna 1994 Suomessa syntyi ennen 33. raskausviikon alkua 498 elävää lasta (0.8 %) (Gissler 1996). Mitä pienempi on keskosen syntymäpaino, sitä suurempia ovat vastasyntyneisyyskauden sairastavuus, kuolleisuus ja keskushermoston vaurioitumisen vaara. Siksi pienten keskosten ryhmä on harvalukuisuudestaan huolimatta tärkein vastasyntyneisyyskauden tehohoitopalveluiden tarvitsija. Viime vuosikymmenien kuluessa pienten keskosten eloon jääminen on tehostunut huomattavasti ilman, että vaikeiden neurologisten vaurioiden suhteellinen osuus olisi samanaikaisesti suurentunut (kuva 1). Tämä suotuisa kehitys johtuu vastasyntyneiden hoidon (erityisesti hengitysvajeen hoidon) tehostumisesta. Parempien hoitomahdollisuuksien ansiosta pieniin keskosiin suhtaudutaan nykyisin entistä aktiivisemmin jo synnytyksen aikana. Vielä luvulla ennen 32 viikon sikiöikää syntyneen lapsen eloonjäämismahdollisuudet arvioitiin olemattoman huonoiksi, eikä tämänikäisen sikiön hyvinvoinnin tarkkailua synnytyksen aikana pidetty lainkaan tarpeellisena. Suomalaiset synnytyslääkärit suosittelivat 1970-luvun puolivälissä keisarileikkausta sikiön huonokuntoisuuden vuoksi 28 raskausviikon jälkeen, vuodesta 1988 jo 25 raskausviikon jälkeen. Nykyisin katsotaan normaalisti kehittyneen sikiön olevan elinkelpoinen 23. raskausviikosta alkaen, ja synnytyksen päättäminen keisarileikkauksella sikiön voinnin turvaamiseksi hyväksytään 24 raskausviikon jälkeen (K. Teramo, henkilökohtainen tiedonanto). Näin suomalaiset synnytys- ja lastenlääkärit ovat kuluvan vuosikymmenen aikana saaneet aivan uuden potilasryhmän, raskausviikolla syntyneet erittäin epäkypsät keskoset, joiden osuus kaikista Suomessa vuonna 1994 syntyneistä lapsista oli 0.4 % (279 lasta) (Gissler 1996). Tässä katsauksessa esittelemme pienten keskosten hoidon tuloksellisuutta. Tulevaisuuden kannalta keskeisin kysymys on raskausviikolla syntyneiden»ultrapienten» keskosten mah- Duodecim 113: ,
2 % normaaleja vammaisia kuolleita Meta-analyysi < g < g Kuva 1. Kuolleiden, vammaisten ja terveiden lasten suhteelliset osuudet eri ajanjaksoina hoidettujen, syntyessään alle g ja alle g painaneiden keskosten ryhmissä (Järvenpää ym. 1987, Lee ym ja julkaisematon HYKS:n tieto). dollisuuksista selvitä alkuvaikeuksistaan normaalisti kasvaviksi ja kehittyviksi lapsiksi. Sairaudet aiheutuvat elimistön epäkypsyydestä HYKS Keskosten suuren kuoleman- ja vammautumisvaaran taustalla on elimistön epäkypsyys. Elinkykyisyyden alarajalla, sikiöviikolla, syntyneillä lapsilla elimistön sopeutuminen syntymään on erityisen häiriöaltista. Näillä lapsilla vaativa tehohoitovaihe voi kestää viikkoja, jopa kuukausia. Kypsemmistäkin, sikiöviikon ikäisistä pikkukeskosista noin kolmannes tarvitsee muutamien vuorokausien mittaisen tehohoidon. Vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymä (respiratory distress syndrome, RDS-tauti) johtuu pinta-aktiivisen aineen puutteesta. Kuopion läänissä syntyneiden pienten keskosten viisivuotiskohortissa RDS-tauti todettiin 46 %:lla ennen 33. raskausviikkoa syntyneistä lapsista (Hakulinen 1992). Surfaktanttivajeen täsmähoito (surfaktantin anto intubaatioputken kautta keuhkokudokseen) parantaa RDS-taudin hoitotuloksia ja vähentää komplikaatiota (Vermont-Oxford Neonatal Network 1996). Ennen lapsen syntymää äidille annettu glukokortikoidihoito vähentää RDS-taudin esiintyvyyttä noin puoleen (95 %:n luottamusväli , Crowley ym. 1990) ja sen vaikeutta vielä tehokkaammin kuin pelkkä surfaktanttihoito yksinään (Kari ym. 1994). RDS-tautiin liittyvät verenkiertohäiriöt vaativat sydämen ja verenpaineen tukemista lääkkein. Valtimotiehyt ei sulkeudu tavalliseen tapaan, vaan se jää usein auki keuhkoverenkiertoa kuormittamaan ja se joudutaan sulkemaan lääkkein tai kirurgisesti. Tulehdusalttius. Koska immuunivaste on vielä kehittymätön, pienet keskoset ovat alttiita tulehduksille. On mahdollista, että äidin synnytinelinten tulehdus voi käynnistää ennenaikaisen synnytyksen, jolloin lapsi on vaarassa saada tartunnan jo kohdussa. Syntymän jälkeen noin kolmannes pienistä keskosista sairastaa ainakin yhden septisen yleisinfektion. Tehohoito lisää infektioiden määrää. Mitä epäkypsempi keskonen on, sitä enemmän esiintyy keuhkotulehduksia respiraattorihoidon aikana ja sitä yleisempiä ovat septiset tulehdukset keskuslaskimokatetrien käytön yhteydessä (Gaynes ym. 1996). Toistuvat laajakirjoiset antibioottihoidot lisäävät alttiutta sieniinfektioille. Septiset infektiot ovat myös selvästi yhteydessä neurologisen vammautumisen vaaraan. Nestetasapainon häiriöt ja suoliston epäkypsyys. Tehohoidon aikana nestetasapainon ja munuaisten toiminnan häiriöt ovat tavallisia. Suolistoruokintaa ei yleensä voida aloittaa heti syntymän jälkeen, vaan ravitsemus turvataan osittaisella tai täydellisellä laskimoruokinnalla. Lähes jokaisella pikkukeskosella esiintyy ravitsemusongelmia, ja heidän kasvunsa on hitaampaa kuin vastaavanikäisen sikiön kasvu kohdussa. Joskus epäkypsän suoliston hapensaanti- ja verenkiertohäiriöt voivat johtaa suolen seinämän nekroosiin (nekrotisoiva enterokoliitti), jonka takia voidaan joutua tekemään suoliresektioita ja avanteita. Näin vakavia komplikaatioita esiintyy onneksi harvoin, alle 5 %:lla syntyessään g tai vähemmän painaneista lapsista. Keskushermoston sairaudet. Aivojen sivukammioita ympäröivään hentoon, nopeasti kasvavaan hiussuonistoon tulee herkästi verenvuotoja. Vuo- 656 K. Heinonen ja V. Fellman
3 Taulukko 1. Aivoverenvuotojen esiintyvyyden muutokset keskosilla ja luvuilla raskausviikon tai syntymäpainon mukaan (Volpe 1995). Ajanjakso Sikiöikä tai Potilaita Aivoverenvuotojen syntymäpaino esiintyvyys, % 1970-luvulta Ei määritetty noin luvun alkuun 1980-luvun loppu- < 35. raskausviikko puoli < g tojen esiintyvyys on 1980-luvulla pienentynyt keskosten hoidon tehostuessa (taulukko 1). Nykyään aivoverenvuoto todetaan edelleen %:lla keskosista, mutta suurin osa niistä on lieviä (Perlman ym. 1996). Vakavia verenvuotoja esiintyy eniten kaikkein epäkypsimmillä keskosilla (Allen ym. 1993), ja ne aiheuttavat hengenvaaraa tai eriasteista uhkaa lapsen myöhemmälle neurologiselle kehitykselle. Syntymään liittyvä hapenpuute tai verenkiertohäiriö voi vahingoittaa sivukammioiden ulkokulmasssa sijaitsevaa valkoista ainetta, mistä aiheutuu keskosille tyypillinen vaurio, periventrikulaarinen leukomalasia. Tämä näkyy 2 6 viikon iässä kaikututkimuksessa tyypillisinä rakkulamaisina muutoksina. Perlmanin ym. (1996) tuoreessa tutkimuksessa molemminpuolinen periventrikulaarinen leukomalasia todettiin 3 %:lla syntyessään alle g painaneista keskosista. Krooniset sairaudet Osa vastasyntyneisyyskauden sairauksista johtaa myöhempää elämänlaatua heikentäviin neurologisiin jälkitiloihin tai pitkäaikaissairauksiin, joista tavallisimpia ovat krooninen keuhkosairaus (bronkopulmonaalinen dysplasia, BPD) ja vaikeaasteisena näkökykyä heikentävä verkkokalvosairaus (retinopathy of prematurity, ROP). Kuopion läänin viisivuotiskohortin seurannassa (Hakulinen 1992) 14 %:lla lapsista todettiin yksi ja 6 %:lla useampia kroonisia sairauksia. Neurologiset jälkitilat. Aivokammioihin ulottuvan verenvuodon jälkeen voi kehittyä ventrikulostoomaa tai ventrikuloperitoneaalista sunttia vaativa hydrokefalus. Siihen liittyy usein muita neurologisia häiriöitä ja kehityksen viivästymä. Erityyppiset ja -asteiset CP-vammat ovat keskosilla tavallisia aivokudosvaurioiden jälkitiloja, joiden esiintyvyys on kääntäen verrannollinen syntymäpainoon (kuva 2). Koska periventrikulaariset kudosvauriot yleensä sijaitsevat alaraajojen motoristen ratojen alueella, tyypillinen jälkitila on spastinen diplegia (yli 50 % tapauksista). Jos aivokudosvaurio on laajempi, spastisuutta ilmenee myös yläraajoissa. Lisäksi tilaan voi liittyä näkövamma. HYKS:n lastenklinikassa jäi surfaktanttihoidon aikakaudella vuosina eloon 159 alle g painanutta keskosta, joista 26:lla (16 %) todettiin erityyppisiä CP-vammoja. Perinataalikauden ongelmista kuten ennenaikaisuudesta ja asfyksiasta johtuvat CP-vammat muodostavat kuitenkin vain murto-osan (noin 10 %) kaikista CP-oireyhtymistä. Escobarin ym. (1991) laajan meta-analyysin mukaan CP-vammojen esiintyvyys alle g painoisilla eloon jääneillä keskosilla on pysynyt muuttumattomana (noin 8 %:ssa) luvuilla. Myös 1990-luvun alkupuolella syntyneiden pienten keskosten alueelliset seurantatutkimukset (Robertson ym. 1994, Hagberg ym. 1996) osoittavat, että eloon jääneiden lasten määrän kasvusta huolimatta CP-vammojen esiintyvyys on pysynyt ennallaan. Nykyisin jää siis entistä suurempi osa entistä epäkypsemmistä keskosista eloon ilman jokapäiväistä elämää haittaavaa vammaa. Sen sijaan ongelmat kasautuvat usein niihin lapsiin, joilla on CP. Hagbergin ym. (1996) aineistossa joka toisella CP-lapsella oli ainakin yksi muu vamma (esim. epilepsia, näkövamma tai kehityksen viivästymä); 19 %:lla oli yksi, 12 % :lla kaksi ja 8 %:lla viisi lisävammaa. Suurimmalla osalla pienistä keskosista ilmenee kouluvaikeuksia (Hack ym. 1994, Hille ym. Pienen keskosen tulevaisuus 657
4 1994). Helsingin lastenklinikassa suoritetussa tutkimuksessa alle g:n painoisina syntyneet lapset suoriutuivat neuropsykologisessa tutkimuksessa seitsemän vuoden iässä huonommin kuin samanikäiset verrokit (Korkman ja Fellman 1996). Keskimääräinen älykkyysosamäärä oli pienempi ja häiriöitä ilmeni varsinkin visuomotorisen integraation testeissä. Kouluvaikeuksien vaikutuksia myöhempään elämään ei tiedetä. Kuitenkin Bjeragerin ym. (1995) aineistossa vuotiaiksi varttuneiden keskosten subjektiivinen ja objektiivinen elämänlaatu oli yhtä hyvä kuin verrokeilla, mikäli heillä ei ollut jokapäiväistä elämää haittaavaa vammaa, kuten CP-, kuulo- tai näkövammaa. Bronkopulmonaalinen dysplasia. Hengityskonehoidon jälkeen voi kehittyä bronkopulmonaalinen dysplasia, jolle on ominaista ensi elinkuukausien ajan jatkuva lisähapen tarve, keuhkojen röntgentutkimuksessa ilmenevät fibroottiset ja emfysemaattiset muutokset sekä astman kaltainen keuhkoputkien supistelutaipumus (Hakulinen 1992). Vuosina HYKS:n lastenklinikassa hoidetuilla pienillä keskosilla BPD-tauti todettiin 11 %:lla lapsista, joiden syntymäpaino oli yli g, ja 33 %:lla lapsista, joiden syntymäpaino oli alle g. Keskosen verkkokalvosairaudessa verkkokalvon verisuonten normaali kehitys häiriintyy. Taudin vaikeusaste vaihtelee vähäisestä silmänpohjan verisuonten kiemuraisuudesta tilaan, jossa verisuonitusta ja sidekudosta tunkeutuu silmänpohjasta lasiaiseen. Tauti ilmenee lähes yksinomaan ennen 31. sikiöviikkoa syntyneillä lapsilla. Heistä 2 5 %:lla esiintyy vaikeita muotoja (Lappi 1993, Robertson ym. 1994). Vielä 1980-luvun loppupuolella hoidotta jäänyt vaikea retinopatia oli merkittävä sokeuden aiheuttaja lapsilla. Vaikka keskosretinopatian riskitekijöitä on kartoitettu, sen syntymekanismia ei vielä tunneta eikä ehkäisy ole mahdollista. Varhaisdiagnostiikalla ja laser- tai jäädytyshoidolla voidaan kuitenkin nykyisin pelastaa lapsen näkö. Siksi silmänpohjatutkimukset 2 4 viikon iästä lähtien parin viikon välein ovat välttämättömiä siihen asti, kunnes verkkokalvon suonet ovat kasvaneet periferiaan saakka tai todetaan hoitoa vaativia muutoksia (Laatikainen ym. 1995). % Syntymäpaino, g Kuva 2. CP-vammojen esiintyvyys eloon jääneillä keskosilla syntymäpainon ja ajankohdan mukaan (Stewart 1992). Miten hoidon tuloksellisuutta arvioidaan? Pienten keskosten tehohoidon tulisi pelastaa ne lapset, joilla on normaalit kasvu- ja kehitysmahdollisuudet. Työn tuloksellisuutta voidaan siis arvioida ainoastaan silloin, kun kuolleisuuden lisäksi on tiedossa kroonisesti sairaiden (bronkopulmonaalinen dysplasia, verkkokalvosairaus) ja neurologisesti vammautuneiden lasten määrät. Siksi pieniä keskosia hoitavien sairaaloiden tulisi seurata näiden lasten terveydentilaa kouluikään asti. Seurantaan tarvitaan moniammatillinen ryhmä, johon neonatologin lisäksi kuuluvat lastenneurologi, neuropsykologi, keuhkolääkäri, silmälääkäri ja korvalääkäri. Kuka hyötyy tehohoidosta? Tehohoidon edistyksestä näyttävät eniten hyötyneen kohtalaisen kypsät pikkukeskoset, joiden syntymäpaino on g ja jotka syntyvät raskausviikolla. Tämä näkyy erityisen selvästi tarkasteltaessa perinataalikuolleisuuden muutoksia vuosien 1987 ja 1994 välillä (kuva 3): jyrkin kuolleisuuden pieneneminen osui syntymäpainoluokkaan g, jossa kuolleisuus oli enää 16 % vuonna Parhaat selviytymismahdollisuudet on normaalirakenteisilla, syntyessään g:n painoisilla pikkukeskosilla, jotka ani harvoin kuolevat neonataalisairauksiin. Pitkäaikaissairaiden 658 K. Heinonen ja V. Fellman
5 Syntymäpaino, g Kuva 3. Suomen perinataalikuolleisuus tuhatta syntynyttä lasta kohden syntymäpainon mukaan vuosina 1987 ja 1994 (Gissler 1996). määrä tässä ryhmässä ei ole kasvanut, mikä tarkoittaa sitä, että terveinä elämäntaipaleensa aloittaneiden lasten suhteellisen osuuden on täytynyt enentyä. Hoidon tuloksellisuutta voidaan näin tarkastellen pitää hyvänä. Toisin on laita silloin, kun keskosen syntymäpaino on pienempi kuin 750 g tai syntymäajankohta on raskausviikolla. Näillä lapsilla perinataalikuolleisuuden kuvaajat vuosilta 1987 ja 1994 ovat lähes identtiset (kuva 3). Heillä esiintyy myös kroonisia sairauksia ja neurologisia vammoja enemmän kuin kypsemmillä keskosilla tai täysiaikaisilla lapsilla. Tämä kuvastuu myös HYKS:n lastenklinikan aineistossa, jossa selviteltiin vuosina syntyneiden ja alle 750 g painaneiden keskosten hoitotuloksia. Heidän kuolleisuutensa oli 75 %, pitkäaikaissairaudet olivat yleisiä, ja noin puolella eloon jääneistä ilmeni esikouluiässä hahmotushäiriöitä (Järvenpää ja Granström 1987, Järvenpää ym. 1991). Vuosina HYKS:n lastenklinikassa hoidettiin 103 alle 750 g:n painoista lasta, ja heidän kuolleisuutensa oli jo pienentynyt 45 %:iin. Elinkelpoisuuden alimmalla rajalla, raskausviikoilla, syntyneiden lasten hoitotuloksista on liian vähän tietoja. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa 25. raskausviikolla syntyneistä surfaktanttihoitoa saaneista lapsista noin puolet jäi henkiin, mutta suurimmalla osalla eloon jääneistä todettiin neurologisia vammoja (Allen ym. 1993, Ferrara ym. 1994). HYKS:n lastenklinikassa hoidettiin vuosina lasta, jotka olivat syntyneet 25. raskausviikolla. Neonataalikaudella heistä kuoli 40 %. Kahdeksan lasta syntyi 24. raskausviikolla, ja puolet heistä menehtyi. Keskimäärin kahdella lapsella vuodessa todettiin laserhoitoa vaativa retinopatia. Alustavat seurantatiedot kahden ensimmäisen elinvuoden aikana osoittavat, että suurimmalla osalla kehitys oli hieman viivästynyt täysiaikaisiin lapsiin verrattuna. Pitäisikö keskosten hoidolle asettaa raja? Julkisuudessa on keskusteltu keskosten hoidon rajoista ja esitetty priorisointia syntymäpainon mukaan. Nykyisen tietämyksen perusteella on kuitenkin vaikeaa osoittaa, että tietyn painorajan (esim. 750 g) alittaminen sinänsä riittäisi perusteeksi elävänä syntyneen lapsen hoidotta jättämiselle. Lapsen elimistön toiminnallinen kehitys (ja siis myös ennuste) riippuu enemmän raskauden kestosta kuin syntymäpainosta. Monet raskauden kestoon nähden huonosti kasvaneet eli alipainoiset lapset ovat paljon kypsempiä kohdunulkoiseen elämään kuin pelkän pienen syntymäpainon perusteella voitaisiin päätellä. Vaikka raskauden kestokaan ei ole yksiselitteinen hoitokriteeri ja sikiön kehitysnopeus vaihtelee yksilöllisesti, 22 raskausviikkoa kypsemmillä lapsilla alkaa kuitenkin olla mahdollisuuksia selvitä hengissä alkuvaikeuksistaan. Monet»ultrapienistä» keskosista ovat syntyneet hedelmättömyyden hoitojen jälkeen tai äidin oman sairauden komplisoimasta raskaudesta ja ovat siis erityisen toivottuja lapsia. Mikäli lapsi selviää hengissä yli neljä vuorokautta, syntymäpaino ei enää korreloi myöhempään sairastuvuuteen (Meadow ym. 1996). Syntymähetkellä on mahdotonta ennustaa, kuuluuko lapsi hyvän vai huonon ennusteen ryhmään. Siksi pienimmänkin elävänä syntyneen tehohoito on aloitettava viipymättä. Vasta kun lapsen elintoiminnat on saatu vakaiksi, on aika selvittää, onko lapsella fataaleja kehityshäiriöitä tai merkkejä vaikeasta aivovauriosta. Jos tilanne todetaan toivottomaksi, tulisi eettisiä periaatteita noudattaen pidättäytyä tehohoidosta potilasta kunnioittaen ja perhettä tukien (Oh ym. 1995). Koko hoitoryhmän tulee yksimielisesti olla hoidon lopettamispäätöksen takana. Ensi silmäyksellä ultrapienten keskosten hoito näyttää tulevan kovin kalliiksi, sillä he tarvitsevat Pienen keskosen tulevaisuus 659
6 keskimääräistä pidemmän ja siis myös kalliimman tehohoitojakson kuin kypsemmät keskoset (taulukko 2, M. Virtanen henkilökohtainen tiedonanto). Ryhmän pienuuden vuoksi näiden hyvin pienten keskosten aiheuttamat kustannukset ovat kuitenkin vain noin 8 % erityishoitotason kustannuksista. Taloudellisista syistäkään ei siis voida puolustella heidän hoidotta jättämistään. Tulevaisuuden näkymiä Ennenaikaisen synnytyksen jarruttaminen ei ole vielä mahdollista, mutta ehkä tulevaisuudessa ainakin osa raskausviikoilla uhkaavista synnytyksistä voidaan turvallisesti siirtää myöhempään raskauden vaiheeseen. Paras lopputulos saavutetaan eri ammattiryhmien kiinteällä yhteistyöllä perhesuunnitteluvaiheesta alkaen. Oleellista on monisikiöisyyden vähentäminen keinoalkuisissa raskauksissa ja äidin tulehdusten huolellinen hoito. Äidin tai sikiön sairauden vuoksi osa keskosista joudutaan aina synnyttämään elektiivisesti hyvin varhain. Hoidon oikealla porrastuksella voidaan varmistaa, että pienen keskosen syntyessä paikalla on asiaan perehtynyt elvytysryhmä ja että tehohoitoa voidaan jatkaa heti samassa sairaalassa riittävän hyvin varustetussa tehoyksikössä. Keskosperhettä hoitavan lastenlääkärin ja muun henkilökunnan tulisi olla mukana jo antenataalivaiheessa, jolloin esimerkiksi synnytysajankohdasta ja -tavasta voidaan sopia yhdessä synnytystä hoitavien lääkäreiden kanssa. Vastasyntyneen tehohoitomuodot monipuolistuvat lähivuosina. Vakavan hengitysvajeen nykyisten hoitomuotojen (potilaan ohjaama ventilaatio, suurtaajuusventilaatio) rinnalle on ehkä tulossa täysin uudentyyppinen menetelmä, ns. nesteventilaatio (Leach ym. 1996). Keskosten tehohoidon laitteet ja tekniikka kehittyvät yhä pienemmille lapsille soveltuviksi ja entistä vähemmän invasiivisiksi. Erittäin tärkeä ja nopeasti kehittyvä alue on kivun tehokas hoito (Saarenmaa ym. 1996). Ympäristön meluisuutta vähennetään, ja hoidot ajoitetaan lapsen voinnin ja tarpeiden mukaan (Buehler ym. 1995). Reperfuusiovaurion merkitys keskosen tyypillisten sairauksien synnyssä on uusi tärkeä tutkimusala. Mikäli uusia Taulukko 2. HYKS:n lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla hoidettujen lasten sairaalahoidon keskimääräinen hinta-arvio vuonna 1994 syntymäpainon mukaan. Syntymäpainoryhmät g g >1000 g (n=22) (n=65) (n=629) Tehohoidon kesto, vrk Sairaalahoidon kesto, vrk Kokonaishinta, mk Kokonaiskustannukset, koko ryhmä, milj. mk hoitokeinoja kehitetään voidaan todennäköisesti vähentää aivovaurioiden, BPD:n ja retinopatian vaikeusastetta tai esiintyvyyttä. Laadukas ja kunnianhimoinen tieteellinen tutkimus onkin ainoa mahdollisuus parantaa keskosten tautimekanismien ymmärtämistä ja kehittää hoitoa. Kliiniseen käyttöön tulee hyväksyä vain sellaisia uusia hoitomenetelmiä, joiden tehokkuus on osoitettu hyvin suunnitelluissa ja kriittisesti arvioiduissa tutkimuksissa. Tehohoitovalmiuksista tinkimättä vanhemmille on luotava entistä paremmat mahdollisuudet lapsensa lähellä oloon ja hoivaamiseen, jotta perhesiteet kehittyisivät normaalisti. Vanhempien pelot hälvenevät, jos heille järjestetään mahdollisuus tutustua vastasyntyneiden teho-osastoon ja hoitohenkilökuntaan ennen heidän lapsensa maailmaantuloa. Pienen keskosen syntyminen on vanhemmille järkytys, josta selviämiseksi tarvitaan ammatillista ja vertaisryhmien antamaa tukea. Jo nykyisin yliopistosairaaloissa toimivat vanhempainryhmät ovat osoittautuneet perheille korvaamattomaksi avuksi selviytymisprosessissa, joka on erityisen tuskallinen silloin, kun lapsen vaurioituminen on todennäköistä. Lapsen kotiutumisen jälkeen perheille on järjestettävä sopivat tukitoimet jopa vuosia kestävän erityishoidon helpottamiseksi. Vanhempien henkinen hyvinvointi tukee keskosen kehitystä. Osa kouluikäisiksi varttuneiden keskosten käytös- ja tunne-elämän häiriöistä liittyy selvästi äidin psyykkisiin ongelmiin ja epäsuotuisiin ympäristötekijöihin (McCormick ym. 1996). 660 K. Heinonen ja V. Fellman
7 Tulevaisuudessa CP-vammojen suhteellinen osuus eloon jääneillä lapsilla tuskin suurenee, mutta eloon jääneiden lukumäärän todennäköisesti kasvaessa myös CP-lasten absoluuttinen määrä enentyy. Tämä on todellinen haaste lastenneurologisille kuntoutustyöryhmille. CP-vammojen ehkäisevän kuntoutuksen tehokkuutta on nyt välttämätöntä arvioida. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että varhain, ennen CP-vamman toteamista, aloitettu fysioterapia parantaisi lapsen neurologista ennustetta (Weindling ym. 1996). Vanhempien osuus kuntoutuksessa voisi ehkä olla nykyistä monipuolisempi. Jos vanhemmille opetetaan lapsen normaalin kehityksen virstanpylväät ja heitä autetaan sopivasti tukemaan lapsen taitojen kehitystä eri vaiheissa, saavutetaan parempi lopputulos kuin pelkällä seurannalla (McCormick ym. 1993) tai vain lapseen kohdistuvalla intensiivisellä varhaiskuntoutuksella. Pienten keskosten hoidon tehostaminen edellyttää ajan tasalla olevaa tietoa koko maan tilanteesta. Siksi Suomeen perustettiin vuonna 1996 valtakunnallinen pienen pienten keskosten rekisteri, johon kerätään tiedot kaikista syntyessään vähemmän kuin g painaneista lapsista. Stakesin koordinoima rekisteri tulee selkiinnyttämään kuvaa näiden erittäin epäkypsien lasten sairastavuudesta ja luo pohjan myös pitkäaikaissairauksien vaaratekijöiden tehokkaammalle kartoitukselle ja varhaisemmalle toteamiselle. Kirjallisuutta Allen M C, Donohue P K, Dusman A E: The limit of viability neonatal outcome of infants born at 22 to 25 weeks gestation. N Engl J Med 329: , 1993 Buehler D M, Als H, Duffy F H, ym.: Effectiveness of individualized developmental care for low-risk preterm infants: behavioral and electrophysiologic evidence. Pediatrics 96: , 1995 Bjerager M, Steensberg J, Greisen G: Quality of life among young adults born with very low birthweights. Acta Paediatr 84: , 1995 Crowley P, Chalmers I, Keirse M J N C: The effects of corticosteroid administration before preterm delivery: an overview of the evidence from controlled trials. Br J Obstet Gynecol 97: 11 15, 1990 Escobar G J, Littenberg B, Petitti D B: Outcome among surviving very low birthweight infants: a meta-analysis. Arch Dis Child 66: , 1991 Ferrara T B, Hoekstra R E, Couser R J, ym.: Survival and followup of infants born at 23 to 26 weeks of gestational age: effects of surfactant therapy. J Pediatr 124: , 1994 Gaynes R P, Edwards J R, Jarvis W R, ym.: Nosocomial infections among neonates in high-risk nurseries in the United States. Pediatrics 98: , 1996 Gissler M: Tilastoja vastasyntyneiden terveydestä ja kuolleisuudesta. Kirjassa: Lisääntyminen ja sen trendit, s Toim. M Gissler, A Rasimus, A Ritvanen, ym. STAKES, Saarijärvi 1996 Hack M, Taylor H G, Klein N, ym.: School-age outcomes in children with birth weights under 750 g. N Engl J Med 331: , 1994 Hagberg B, Hagberg G, Olow I, v Wendt L: The changing panorama of cerebral palsy in Sweden. VII. Prevalence and origin during the birth year period Acta Paediatr 85: , 1996 Hakulinen A: Survival, early childhood morbidity and long-term pulmonary outcome in babies born prematurely. Kuopion yliopisto 1992 Hille E T, den Ouden A L, Bauer L, ym.: School performance at nine years of age in very premature and very low birth weight infants: perinatal risk factors and predictors at five years of age. Collaborative Project on Preterm and Small for Gestational Age (POPS) Infants in The Netherlands. J Pediatr 125: , 1994 Järvenpää A-L, Granström M-L: Keskosen kehitys, seuranta ja ennuste. Duodecim 103: , 1987 Järvenpää A-L, Virtanen M, Pohjavuori M: The outcome of extremely low birthweight infants. Ann Med 23: , 1991 Kari A, Hallman M, Eronen M, ym.: Prenatal dexamethasone treatment in conjunction with rescue therapy of human surfactant: a randomized placebo-controlled multicenter study. Pediatrics 93: , 1994 Korkman M, Fellman V: Neuropsychological consequences of very low birth weight and asphyxia at term a follow-up until school-age. J Clin Exp Neuropsychol 18: , 1996 Laatikainen L, Mattila J, Kärnä J, Koivisto M: Keskosen verkkokalvosairauden seuranta ja hoito. Duodecim 111: , 1995 Lappi M: Retinopathy of prematurity in southern Finland. Acta Ophthalmol [Suppl] 210: 56 58, 1993 Leach C L, Greenspan J S, Rubenstein S D, ym.: Partial liquid ventilation with perflubron in premature infants with severe respiratory distress syndrome. N Engl J Med 335: , 1996 Lee K S, Kim B I, Khoshnood B, ym.: Outcome of very low birth weight infants in industrialized countries: Am J Epidemiol 141: , 1995 McCormick M C, McCarton C, Tonascia J, Brooks-Gunn J: Early educational intervention for very low birth weight infants: results from the Infant Health and Development Program. J Pediatr 123: , 1993 McCormick M C, Workman-Daniels K, Brooks-Gunn J: The behavioral and emotional well-being of school-age children with different birth weights. Pediatrics 97: 18 25, 1996 Meadow W, Reimshisel T, Lantos J: Birth weight-specific mortality for extremely low birth weight infants vanishes by four days of life: epidemiology and ethics in the neonatal intensive care unit. Pediatrics 97: , 1996 Oh, W, Blackmon L R, Escobedo M, ym.: American Academy of Pediatrics Committee on Fetus and Newborn: Perinatal care at the threshold of viability. Pediatrics 96: , 1995 Perlman J M, Risser R, Broyles R S: Bilateral cystic periventricular leukomalacia in the premature infant: associated risk factors. Pediatrics 97: , 1996 Robertson C, Sauve R S, Christianson H E: Province-based study of neurologic disability among survivors weighing 500 through 1249 grams at birth. Pediatrics 93: , 1994 Saarenmaa E, Huttunen P, Leppäluoto J, Fellman V: Alfentanil as procedural pain relief in newborn infants. Arch Dis Child 75: Pienen keskosen tulevaisuus 661
8 F , 1996 Stewart A L: Follow-up studies. Kirjassa: Textbook of neonatology, s toim. N R C Roberton. Churchill Livingstone, Edinburgh 1992 UNICEF: The state of the world s children. New York 1987 Volpe J J: Neurology of the newborn. 3. painos. W B Saunders Co, Philadelphia 1995 Vermont-Oxford Neonatal Network. A multicenter, randomized trial comparing synthetic surfactant with modified bovine surfantant extract in the treatment of neonatal respiratory distress syndrome. Pediatrics 97:1 6, 1996 Weindling A M, Hallam P, Gregg J, ym.: A randomized controlled trial of early physiotherapy for high-risk infants. Acta Paediatr 85: , 1996 KIRSTI HEINONEN, dosentti, apulaisylilääkäri KYS:n lastenklinikka Kuopio VINETA FELLMAN, dosentti, erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala Helsinki 662
Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon,
Lastenneurologia Päivi Olsén ja Leena Vainionpää Kehittyneen obstetrisen ja vastasyntyneiden tehohoidon myötä neurologisesti oireilevien ja vammautuneiden lasten lukumäärä on suurenemassa, koska kasvava
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotKeskosesta aikuiseksi
Kaija Mikkola, Viena Tommiska, Petteri Hovi ja Eero Kajantie ENNENAIKAISUUS Keskosesta aikuiseksi Suomalaisista vastasyntyneistä lähes 6 % syntyy ennenaikasena eli ennen 37. raskausviikkoa. Alle 15 g:n
LisätiedotPienenpienten keskosten varhaisvaiheiden vaikutuksista esikouluiässä Onko PDA:lla ja sen sulkumenetelmällä merkitystä?
Pienenpienten keskosten varhaisvaiheiden vaikutuksista esikouluiässä Onko PDA:lla ja sen sulkumenetelmällä merkitystä? Mirjami Jolma LK, VTM Lääketieteellinen tiedekunta Helsinki 7.12.2014 Tutkielma Ohjaaja:
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotPerinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el
Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotKortikosteroidihoito ennenaikaisen. synnytyksen uhatessa annetun
Käypä hoito -suositus Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Suomen Perinatologisen seuran asettama hoitosuositustyöryhmä Tavoitteet ja kohderyhmät Tarkoituksena on kuvata antenataalisen
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus
LisätiedotKoonneet: Anneli Kari Ilkka Ketola Markus Leskinen Marjo Metsäranta Kaija Mikkola Irmeli Nupponen Kristiina Saarinen
Koonneet: Anneli Kari Ilkka Ketola Markus Leskinen Marjo Metsäranta Kaija Mikkola Irmeli Nupponen Kristiina Saarinen SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Vastasyntyneiden tehohoito...
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotAIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA
AIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA Olga Wihersaari Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Lastentaudit Lokakuu 2014
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotMihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?
Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotKeskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle
Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Jonna Luukkonen & Juuli Saloranta Lahden ammattikorkeakoulu 2016 SAATEKIRJE Keskosen hoitotyö tehohoidon aikanaopas on tehty
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä
Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotRodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi
Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu
LisätiedotSTEROIDILÄÄKITYKSEN VAIKUTUKSET KESKOSEN LISÄMUNUAISTEN TOIMINTAAN
STEROIDILÄÄKITYKSEN VAIKUTUKSET KESKOSEN LISÄMUNUAISTEN TOIMINTAAN Sanni Raerinne Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2014 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotVeriryhmäimmunisaatiot ja raskaus
Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Atosiban EVER Pharma 6,75 mg/0,9 ml injektioneste, liuos Atosiban EVER Pharma 37,5 mg/5 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Atosiban EVER Pharma 75 mg/10 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 30.12.2015,
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotSek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen
Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Suomen Gynekologiyhdistyksen Syyskoulutuspäivät 26.- 27.11.2015 Nanneli Pallasmaa, LT, NaistentauCen ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi EI
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotKehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä
Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt
LisätiedotMAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA
MAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA Helmi Syrén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö HELMI
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotMUOVIKAPALOINNIN VAIKUTUS PIKKUKESKOSEN TULO- LÄMPÖÖN VASTASYNTYNEIDEN TEHO-OSASTOLLA
MUOVIKAPALOINNIN VAIKUTUS PIKKUKESKOSEN TULO- LÄMPÖÖN VASTASYNTYNEIDEN TEHO-OSASTOLLA Aura Tulenheimo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2014 Tampereen
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotKESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto
KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotMuuttuneella ravitsemuksella parempaan kasvuun Pikkukeskosten kasvu ensimmäisen ikävuoden aikana
Muuttuneella ravitsemuksella parempaan kasvuun Pikkukeskosten kasvu ensimmäisen ikävuoden aikana Emmi Vuorinen Lääketieteen kandidaatti Helsinki 29.11.2011 Tutkielma emmi.a.vuorinen@helsinki.fi Ohjaajat:
LisätiedotLääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke
Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotKeskoslasten motorinen kehitys Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistöllä arvioituna
Keskoslasten motorinen kehitys Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistöllä arvioituna Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Opinnäytetyö 01.12.2006 Jessi Martikainen Kaisa Saarinen HELSINGIN
LisätiedotSULOISIA UNIA KEHTOLAULUJA KESKOSILLE
SULOISIA UNIA KEHTOLAULUJA KESKOSILLE Äänitteen suunnittelu ja toteutus Kaisa Ignatius-Aho Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Musiikin koulutusohjelma Kulttuuriala KUVAILULEHTI Tekijä(t) IGNATIUS-AHO, Kaisa Julkaisun
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMarianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari
Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotAlueellisten erojen tutkiminen pienen pienten keskosten syntyvyydessä ja kustannuksissa
Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Susanna Siitonen Alueellisten erojen tutkiminen pienen pienten keskosten syntyvyydessä ja kustannuksissa
LisätiedotNäkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja
LisätiedotTARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA MAITOMÄÄRÄT HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Maitomäärä vaihtelee suuresti eri äideille Terve, täysiaikainen lapsi pärjää hienosti, kunhan saa imeä tiheästi, ja äidin
LisätiedotTerve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!
Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,
LisätiedotToimintakertomus 2016 NEONATOLOGIA. Anneli Kari, Ilkka Ketola, Markus Leskinen, Marjo Metsäranta, Kaija Mikkola, Irmeli Nupponen, Kristiina Saarinen
Toimintakertomus 2016 NEONATOLOGIA Anneli Kari, Ilkka Ketola, Markus Leskinen, Marjo Metsäranta, Kaija Mikkola, Irmeli Nupponen, Kristiina Saarinen TOIMINTAKERTOMUS 2016 1 Sisällys Yksikön esittely Yksikön
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotVasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta
Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto
LisätiedotKeskoslapsen puheenkehitys ja vastasyntyneisyyskauden tehohoito
Tutkimukset Anneli Yliherva Minna Viitaniemi Outi Peltoniemi Keskoslapsen puheenkehitys ja vastasyntyneisyyskauden tehohoito Useissa tutkimuksissa on todennettu, että keskoslasten puheen ja kielen kehitys
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotKoulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia
Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset
LisätiedotAvoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti
Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotPikkukeskosten ravitsemushoito tehohoitovaiheen aikana
Pikkukeskosten ravitsemushoito tehohoitovaiheen aikana Pauliina Anttila LK Opiskelijanumero: 013609045 Helsinki 28.2.2011 Tutkielma pauliina.anttila@helsinki.fi Ohjaaja: LT Päivi Luukkainen HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotKeskosen hengitysvaikeudet uudet haasteet
Mikko Hallman KATSAUS Keskosen hengitysvaikeudet uudet haasteet Kortikosteroidin anto synnytyksen uhatessa tapahtua ennen raskausviikkoa 35 ehkäisee hengitysvaikeusoireyhtymää eli RDS:ää ja muita epäkypsyyteen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HENGITYSVAIKEUDET JA NIIDEN HOITO
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2015 Johanna Parantainen & Nina Ranta VASTASYNTYNEIDEN HENGITYSVAIKEUDET JA NIIDEN HOITO Perehdytysmateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotLiitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables
Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2016 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2016 Appendix table 1. Deliveries 1975 2016 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotSyventävien opintojen tutkielma ENNENAIKAISEN SYNTYMÄN VAIKUTUS LAPSEN KASVUUN
Syventävien opintojen tutkielma ENNENAIKAISEN SYNTYMÄN VAIKUTUS LAPSEN KASVUUN Petteri Koivurova Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1/2018 Ohjausryhmä: Eero Kajantie, LT, dos., THL Marika Sipola-Leppänen,
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotOpetusmateriaalia inhaloitavista lääkkeistä
Bronkopulmonaalinen dysplasia ja sen lääkehoito Opetusmateriaalia inhaloitavista lääkkeistä Enni Järvinen Janika Vihlman Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK TIIVISTELMÄ
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotVERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
Lisätiedot