Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria"

Matilda Seppälä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

2 Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu psyykkisiä oireita - esim. tietyt neurologiset ja metabooliset sairaudet. Osa psykiatrisista sairauksista pitävät sisällään somaattisia oireita esim. kipuoire masennuksessa.

tietyt neurologiset ja metabooliset sairaudet.

3 Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Somaattiset sairaudet altistavat erilaisille psykiatrisille sairauksille. Psykiatriset sairaudet altistavat somaattisille sairauksille esim. masennuspotilaan infektioherkkyys ja infarktialttius.

Psykiatriset sairaudet altistavat somaattisille sairauksille

4 Mielekäs kahtiajako? Yksi ihminen yksi kokonaisuus; siis Pitäisi olla sama, kaikki sairaudet ja ongelmat hallitseva hoitotaho? Hyvä idea joka toteutuukin TK:n omalääkärit. Mutta Nykyisin ei mahdollisuutta hallita kaikkea tarvitaan konsultaatioita aina sekään ei riitä. Erikoissairaanhoito, ja sitä kautta hoitovastuun jakautuminen.

ongelmat hallitseva hoitotaho? Hyvä idea joka toteutuukin TK:n omalääkärit.

5 Psykiatrinen erikoissairaanhoito Peijaksen alueella: 2 suurta erilaista potilasryhmää, joiden pohjalta Peijaksen alueen aikuispsykiatria on organisoitu. Erilaiset tarpeet ja erilaiset painopisteet Hyvin erilainen alttius somaattiselle sairastamiselle. Masennus (Mielialahäiriöt) Skitsofrenia (Psykoosit)

6 Mielialahäiriöt: Masennus on yleinen häiriö (6% prevalenssi) Usein on hoidettavissa Perusterveydenhuollossa. Ne jotka eivät toivu viiveettä - konsultaatio ja erikoissairaanhoitoon. Eläköivä vaikutus hurja - Ryhdikäs hoitoketju tarpeen. Masennuspotilaan toimintakyky useimmiten palautuu masennusjakson jälkeen.

Ne jotka eivät toivu viiveettä - konsultaatio ja erikoissairaanhoitoon.

7 Mielialahäiriöt Masennusjaksojen välillä usein normaali toimintakyky ja kyky huolehtia somaattisista vaivoista. Somaattinen terveys, ja esim. liikunta edesauttaa toipumista ja ennaltaehkäisee tulevia jaksoja. Krooninen masennus heikentää toimintakykyä jolloin kyky huolehtia terveydestä saattaa olennaisesti heiketä.

liikunta edesauttaa toipumista ja ennaltaehkäisee tulevia jaksoja.

8 Psykoosit Skitsofrenia harvinaisempi sairaus (prevalenssi 1%), Usein elämänikäinen taipumus psykooseihin, Tavallisena piirteenä toimintakyvyn lasku sairauden edetessä. Lähes kaikkien hoito erikoissairaanhoidossa. Somaattinen terveys suuri ongelma.

piirteenä toimintakyvyn lasku sairauden edetessä.

9 Psykoosipotilaiden somaattiset ongelmat (terveys 2000 tutkimus- Jaana Suvisaari) Kardiovaskulaarivyyhti Diabetes Ylipaino Rasva-aineenvaihdunta Osteoporoosi Näkö

10 Tyypin 2 diabeteksen ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys psykoosia sairastavilla henkilöillä (affektipsykoosi = vaikeaan mielialahäiriöön liittyvä psykoosi) esiintyvyys (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 22,0 13,4 6,1 3,4 Koko väestö Skitsofrenia Muu ei-affektiivinen psykoosi Affektipsykoosi

liittyvä psykoosi) esiintyvyys (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 22,0 13,4

11 Ikä- ja sukupuolivakioitu diabeteksen esiintyvyys psykoosilääkkeiden käyttäjillä Esiintyvyys (%) Koko aineisto 6,1 Suurannosneuroleptien käyttäjät 12,8 13,2 Pienannosneuroleptien käyttäjät Atyyppisten antipsykoottien käyttäjät 15,9

8 6 4 2 0 Koko aineisto 6,1 Suurannosneuroleptien käyttäjät 12,8

12 Tyypin 2 diabeteksen hoito Diabeteslääkitystä käytti: Ei psykoosia: 51.6% Skitsofreniaa sairastavat: 30.3%

13 Johtopäätökset Aikuistyypin diabetes on huomattavan yleinen skitsofreniaa sairastavilla. Sairastuvuus jopa suurempaa kuin aikuistyypin diabetestä sairastavien ensimmäisen asteen sukulaisilla. Samanlaista yhteyttä ei todettu mielialaoireisten psykoosien osalta.

Sairastuvuus jopa suurempaa kuin aikuistyypin diabetestä

14 Metaboolinen oireyhtymä = Nimitys tekijöille / oireille, jotka yhdessä lisäävät huomattavasti riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja aikuistyypin diabetekseen: 1. Heikentynyt glukoosin sieto 2. Keskivartalolihavuus 3. Lipidihäiriöt 4. Koholla oleva verenpaine

sepelvaltimotautiin ja aikuistyypin diabetekseen: 1.

15 Metabolinen oireyhtymä eri ikäryhmissä esiintyvyys (%) ,1 42,1 37, , ,4 36, vuotiaat 55- vuotiaat 0 Koko aineisto Skitsofrenia Muu ei-affektiivinen psykoosi Affektipsykoosi

36,5 30-54-vuotiaat 55- vuotiaat 0 Koko aineisto

16 Johtopäätökset Lipidihäiriöt, heikentynyt glukoosin sieto ja keskivartalolihavuus erityisen tavallisia skitsofreniapotilailla Vaikeisiin mielialahäiriöihin liittyvissä psykooseissa ei muuta väestöä suurempaa metaboolisen oireyhtymän riskiä Psykoosilääkkeiden käyttäjillä huomattavan korkea metaboolisen oireyhtymän esiintyvyys Korkea metaboolisen oireyhtymän esiintyvyys alle 55-vuotiailla psykoosia sairastavilla

suurempaa metaboolisen oireyhtymän riskiä Psykoosilääkkeiden käyttäjillä huomattavan korkea

17 Johtopäätökset Lipidihäiriöt ovat psykoosipotilailla yleisiä ja lipidilääkityksen käyttö harvinaista => lipidien monitoroinnin ja lipidihäiriöiden hyvän hoidon kehittäminen => mahdollisimman aktiivinen pyrkimys laihduttamiseen

lipidien monitoroinnin ja lipidihäiriöiden hyvän hoidon

18 Psykoosit ja kardiovaskulaarisairaudet Skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastaville on kasaantunut sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kuten ylipaino, lipidihäiriöt, diabetes ja epäterveelliset elämäntavat Skitsofreniaan liittyy suurentunut riski kuolla kardiovaskulaarisairauksiin: riski Mini-Suomitutkimuksen seurannassa skitsofreniaa sairastavilla miehillä 2.9-kertainen, naisilla 1.6- kertainen

epäterveelliset elämäntavat Skitsofreniaan liittyy suurentunut riski kuolla

19 Ikä- ja sukupuolivakioitu sepelvaltimotaudin esiintyvyys psykoosia sairastavilla henkilöillä esiintyvyys (%) 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 10,8 % Koko väestö 14,8 % Skitsofrenia 8,8 % 4,6 % Affektipsykoosi Muu ei-affektiivinen psykoosi

12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 10,8 % Koko väestö

20 Psykoosit ja sepelvaltimotauti Yhdysvaltalaisten ja australialaisten tutkimusten mukaan sydäninfarkti hoidetaan huonommin skitsofreniaa tai muuta psykoosia sairastavilla, ja tämä selittää osan ylikuolleisuudesta (Druss ym. 2001, Lawrence ym. 2003) Huonompi oireiden raportointi jääkö infarktit huomaamatta? Maskeeraako psykoosilääkitys kipua? -> Skitsofreniaa sairastavat kuolevat n. 10 vuotta nuorempina kuin muu väestö

ylikuolleisuudesta (Druss ym. 2001, Lawrence ym.

21 Johtopäätökset Diabetesta sairastavilla skitsofreniapotilailla huolellinen kardiovaskulaariseuranta on erityisen tärkeää!

22 Skitsofrenia ja osteoporoosi Naisilla alhaiseen estrogeenitasoon liittyy suurentunut osteoporoosiriski; psykoosia sairastavilla naisilla estrogeenitaso voi olla alhainen monista syistä Hyperprolaktinemiaa aiheuttavien lääkkeiden (useat psykoosilääkkeet) käyttöön liittyy suurentunut osteoporoosiriski, koska ne vaikuttavat estrogeenitasoon D-vitamiinin puute lisää osteoporoosiriskiä => erityinen vaara laitoshoidossa oleville Runsas tupakointi lisää riskiä

23 Luun tiheys standardoituina z-arvoina psykoosia sairastavilla (Terveys 2000) 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4 Miehet Naiset -0,5-0,6 Koko aineisto Skitsofrenia Muu eiaffektiivinen psykoosi Affektipsykoosi

24 Johtopäätökset Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla miehillä luun tiheys on merkittävästi alentunut Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla osteoporoosiriski on syytä huomioida jo varhain, mm. riittävästä kalsiumin ja D- vitamiinin saannista huolehtimalla

25 Psykoosit ja näkökyky (Terveys 2000) Moniin antipsykootteihin liittyy silmiin kohdistuvia sivuvaikutuksia Toisaalta potilaiden voi olla vaikea tunnistaa vaikeuksia näkökyvyssä ja huolehtia itse säännöllisistä optikkotarkastuksista

26 Ikä- ja sukupuolivakioitu riski heikentyneeseen näkökykyyn (näön tarkkuus alle 0.5) psykoosia sairastavilla 7,0 6,0 5,0 *** *** Odds ratio 4,0 3,0 2,0 1,0 Kaukonäkö Lähinäkö *** = P< ,0 Skitsofrenia Muu eiaffektiivinen psykoosi Affektipsykoosit Viertiö et al, Soc. Psychiatry and Psychiatr Epidemiol 2007

27 Heikentyneen näön syitä Skitsofreniaa sairastavilla ei ollut asianmukaisia silmälaseja? - 44% skitsofreniaa sairastavista oli käynyt näöntarkastuksessa viimeisen viiden vuoden aikana (70% muussa väestössä) Antikolinerginen sivuvaikutus? - Lähinäkö oli useammin heikentynyt, jos henkilö käytti perinteisiä antipsykootteja Silmäsairaudet? - Aikaisemman kirjallisuuden mukaan etenkin harmaakaihi tavallinen.

28 Liikkumisen vaikeudet psykoosia sairastavilla (Terveys 2000) Kysyttiin arkielämän liikkumiseen liittyviä vaikeuksia 55-vuotiaille tehtiin toimintakykytutkimus, jossa tutkittiin mm. kävelyn, portaiden nousun ja tuolilta nousemisen vaikeuksia Lihasvoiman arvioimiseen käytettiin kaikilla käden puristusvoimaa (3 yritystä, paras tallennettiin)

29 Mikä ennustaa liikkumiskyvyn vaikeuksia Tupakointi Ylipaino Krooniset sairaudet Negatiiviset oireet

30 Johtopäätökset Liikkumiskyvyn vaikeudet tavallisia skitsofreniaa sairastavilla ja myös muissa psykooseissa Liikkumiskyvyn vaikeudet voivat olla osasyy huonoon arkielämän toimintakykyyn, jolla keskeinen vaikutus hoitopaikkaan.

31 Psykoosipotilaiden ominaisuuksia, jotka altistavat somaattisille sairauksille Heikompi kyky tai motivaatio itsestä huolehtimiseen hygienia, liikkuminen, kelin mukainen pukeutuminen, lääkärissä käynti. Nihilismi tai psykoottiset käsitykset omasta ruumiista. Haitalliset elämäntavat päihteet, tupakka. Pelko lääkäriin menosta.

32 Psykiatristen potilaiden ominaisuuksia, jotka altistavat somaattisille sairauksille Lääkitys Lihominen - DM, Huimaus lonkkamurtumat Suun kuivuminen karies ym. Suun vaivat Palvelujärjestelmän vaikeus kohdata mielenterveyspotilaita / tunnistaa heillä somaattisia ongelmia!

33 Skitsofrenian Käypä hoito- 2008: Erityistä huomiota tulisi kiinnittää somaattisten sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen ja hoitoon

34 Mitä tehdä? Hoitaa psykiatriset sairaudet mahdollisimman hyvin oma kapasiteetti huolehtia terveydestä kasvaa. Minimoida lääkkeiden sivuvaikutukset: sopivat lääkkeet ja lääkeannokset. Neuvonta elämäntapoihin liittyen liikunta, tupakka, ruokavalio primaarihoitopaikan vastuulla. Poistaa järjestelmät sokeat pisteet.

35 Järjestelmän sokeat pisteet: Vaikeista mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden tavoittaminen- fast-track-kanavat / oikotiet. Yhteistyö eri toimijoiden välillä / selkeät sabluunat yhteistyölle. Erityissatsaus mielenterveyspotilaisiin todennäköisesti kannattaa, ja on kustannustehokasta.

36 Sateenvarjoprojekti - Onnistunut esimerkki. Suun terveyden fast-track jatkoa tarvitaan. Näöntarkastukset oikotie? Metaboliseen oireyhtymään liittyvät terveystarkastukset psykoosipotilailta oikotie? Luuntiheysmittauksia osteoporoosi-oikotie? Ym ym?

37 KIITOS

Samankaltaiset tiedostot

Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP

Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta -2011. Psykiatrian klinikka LSHP Terveyttä Lapista 2015 Johanna Erholtz Ylihoitaja, psykiatrisen hoidon tulosalue/ LSHP Suuri kuolleisuus-