Nuorten ahdistuneisuushäiriöt. Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen
|
|
- Väinö Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorten yleisimpiä psykiatrisia häiriöitä. Ne aiheuttavat huomattavaa toiminnallista haittaa ja lisäävät aikuisiän ahdistuneisuushäiriöiden riskiä, ja niihin liittyy merkittävää muuta sairastavuutta. Tytöt ovat niille poikia alttiimpia esikouluiästä lähtien ja ero säilyy nuoruusiässä. Nuoruudessa normatiivisten pelkojen ja huolten kohdealue siirtyy lapsuusiän ulkoisista konkreettisista vaaroista sosiaaliseen ympäristöön. Myös sosiaalisten tilanteiden pelon esiintyvyys kasvaa nuoruusikään tultaessa. Niin ikään paniikkihäiriö yleistyy merkittävästi nuoruusiässä; ennen puberteettia se on harvinainen. Pakko-oireisen häiriön riski suurenee kymmenennen ikävuoden jälkeen. Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista vaikeuttavat niihin usein liittyvät somaattiset oireet. Tässä katsauksessa esitellään nuorten ahdistuneisuushäiriöiden luokittelu, epidemiologia, alkamisajankohtia ja ilmiasua. Traumaperäiset ahdistuneisuushäiriöt jäävät katsauksen ulkopuolelle. Nuoruusiän kehitys käynnistyy puberteettimuutoksista. Sen keskeisiä haasteita ovat vähittäinen irrottautuminen lapsuuden perheestä, riippumattomien ihmissuhteiden luominen, kouluttautuminen ja oman identiteetin muodostaminen. Nuoruusikä sijoitetaan yleensä ikävuosiin Yleisimmät nuoruusiässä esiintyvät psykiatriset häiriöt ovat käytöshäiriöt, masentuneisuus, päihteiden ongelmakäyttö ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt (Marttunen ja Rantanen 1999). Ahdistuneisuus kuuluu nuoruusiän yleisimpiin psyykkisiin oireisiin. Kun se aiheuttaa merkittävää subjektiivista kärsimystä tai toiminnallista haittaa, on kyseessä ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuushäiriöihin luetaan DSM-IV:ssä (American Psychiatric Association 1994) pelkooireiset häiriöt (määräkohteinen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko), paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, traumaperäiset häiriöt (traumaperäinen häiriö ja akuutti stressihäiriö) ja eroahdistushäiriö. Nuorten ahdistuneisuushäiriöitä koskeva tutkimus on lisääntynyt 1980-luvun jälkipuolelta alkaen. Ahdistuneisuushäiriöiden yhteenlaskettu esiintyvyys nuoruusikäisillä on viimeisen vuosikymmenen aikana julkaistujen epidemiologisten tutkimusten mukaan keskimäärin 3 16 % (Internetin oheisaineisto 1). Ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen, että nuorten ahdistuneisuushäiriöiden diagnosointi ja hoitoon ohjautuminen on puutteellista (Fergusson ym. 1993, Wittchen ym. 1998). Suomalaisten vuotiaiden nuorten ahdistuneisuushäiriöistä on hyvin niukasti tutkimustietoa. Ahdistuneisuushäiriöt olivat suurin yksittäinen häiriöryhmä psykiatriseen avohoitoon ohjautuneilla suomalaisilla nuorilla Laukkasen ym. kartoituksessa (1999). Esinuoruusiän ja nuoruuden normaaliin kehitykseen liittyy erilaisia pelkoja ja huolia. Väes- Duodecim 2001;117:
2 tötutkimuksissa on todettu pelkojen ja huolten kohteiden muuttuvan lapsuuden konkreettisista uhkatekijöistä nuoruusikään tultaessa sosiaalisen ympäristön ongelmiksi (oma sosiaalinen suoriutuminen, ikätoverisuhteiden ongelmat) (McGee ym. 1992, Feehan ym. 1994). Kehitykselliset tekijät vaikeuttavat nuorten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista. Aikuisiin verrattuina etenkin varhaisnuorten reflektiiviset kyvyt tarkastella ja eritellä omia tunnetilojaan ovat vasta kehittymässä. Niinpä nuorten voimakasoireiseen ahdistuneisuuteen liittyykin usein autonomisen hermoston aktivaation tuottamia somaattisia oireita (päänsärky, huimaus, hikoilu), gastrointestinaalisia oireita (mahakipu, pahoinvointi) sekä tuki- ja liikuntaelinten oireita (selkä- ja nivelkivut) (Bernstein ym. 1997). Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös ahdistuneisuuden mahdollinen ilmeneminen masentuneisuuden tai alkavan psykoottisen häiriön yhteydessä. DSM-IV:ssä ja ICD-10:ssä Ahdistuneisuushäiriöiden luokittelu on viime vuosina muuttunut (taulukko 1). DSM-IV-järjestelmä (American Psychiatric Association 1994) pelkisti ahdistuneisuushäiriöiden luokittelua kohti yhteisiä diagnostisia kategorioita niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Ainoana erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän ahdistuneisuushäiriönä DSM-IV määrittelee eroahdistushäiriön. DSM-IV:ssä luovuttiin DSM-III-R:ssä (American Psychiatric Association 1987) määritellyistä lapsuus- ja nuoruusiän yliahdistuneisuushäiriöstä ja välttämishäiriöstä niiden puutteellisen käsitteellisen validiteetin ja reliabiliteetin takia. ICD-10 (WHO 1992) määrittelee osan lapsuus- ja nuoruusiän ahdistuneisuushäiriöistä (ryhmä F93)»kehityksellisiksi äärimuodoiksi» normatiivisista ikäkautena esiintyvistä lievistä pelko- ja ahdistustiloista (WHO 1992). Lisäksi ICD-10:n ahdistuneisuushäiriöryhmien diagnooseja F40 F43 voidaan käyttää lapsilla ja nuorilla. Koulupelkoa ei enää määritellä diagnostisena kategoriana DSM-IV:ssä eikä ICD-10:ssä. Termillä koulukieltäytyminen tarkoitetaan etiologialtaan heterogeenista käyttäytymisoireilmiötä, jossa nuoren voimakkaat emotionaaliset oireet estävät kouluun menon, vaikka nuori ja vanhemmat ovat yhtä mieltä koulunkäynnin tarpeellisuudesta sinänsä. Tilaan saattaa liittyä traumaattisia kokemuksia koulussa (esim. kiusaamiskokemukset), depressio, pelko-oireinen häiriö tai eroahdistushäiriö (Elliott 1999). Taulukko 1. Lapsuuden ja nuoruuden ahdistuneisuushäiriöt psykiatrisessa häiriöluokituksessa. DSM-III-R DSM-IV ICD Eroahdistushäiriö Eroahdistushäiriö F93.0 Lapsuuden eroahdistushäiriö Määräkohteinen pelko Määräkohteinen pelko F40.2 Määritetyt (yksittäiset) pelot F93.1 Lapsuuden pelko- ja ahdistushäiriö Sosiaalisten tilanteiden pelko Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko Välttämishäiriö F93.2 Lapsuuden sosiaalinen ahdistushäiriö Paniikkihäiriö Paniikkihäiriö F41.0 Paniikkihäiriö Yleistynyt Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö F41.1 Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ahdistuneisuushäiriö Yliahdistuneisuushäiriö F93.80 Lapsuuden yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Pakko-oireinen häiriö Pakko-oireinen häiriö F42 Pakko-oireinen häiriö 1226 K. Ranta ym.
3 Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys, kulku ja ilmiasu Internetin oheisaineistoissa 1 ja 2 on esitelty merkittävimmät viimeaikaiset epidemiologiset tutkimukset ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyydestä nuoruusiällä. Kaikki epidemiologiset tutkimukset osoittavat nuoruusikäisten tyttöjen kärsivän ahdistuneisuushäiriöistä poikia useammin. Kuitenkin pakko-oireinen häiriö on väestötutkimusten mukaan suunnilleen yhtä yleinen nuoruusikäisillä pojilla ja tytöillä (Geller ym. 1998). Tyttöjen suurempi alttius ahdistuneisuushäiriöille on havaittavissa jo esikouluiästä lähtien (Lewinsohn ym. 1998). Nuorten ahdistuneisuushäiriöitä koskevien epidemiologisten tutkimusten vertailua vaikeuttavat tutkimusmenetelmien erilaisuus ja otosten laaja ikävaihtelu (Cohen ym. 1993, Costello ym. 1996, Breton ym. 1999). Nuoret kertovat ahdistuneisuusoireistaan eri tavoin kuin vanhemmat. Vain vanhempien antamien tietojen pohjalta saatetaan päätyä pitämään ahdistushäiriöisinä jopa suurelta osin eri henkilöitä kuin käytettäessä nuoria itseään informantteina (Verhulst ym. 1997, Breton ym. 1999). Nuoren omaa arviota ahdistuneisuusoireistaan voidaan pitää yleensä luotettavana (Verhulst ja van der Ende 1992). Epidemiologisissa tutkimuksissa käytettyjen seulonta- ja haastatteluvälineiden mittausalue ja ja herkkyys ahdistuneishäiriöiden mittarina vaikuttavat niin ikään saatuihin esiintyvyyslukuihin. Psykiatristen tautiluokitusten ja strukturoitujen haastattelumenetelmien kesken esiintyy vaihtelua esimerkiksi pelko-oireisille ahdistuneisuushäiriöille asetettujen toiminnallisen haitan vaatimusten tiukkuudessa. Eroahdistushäiriö DSM-IV määrittelee eroahdistushäiriön lapsen tai nuoren kehitysvaiheeseen nähden kohtuuttomaksi ahdistukseksi hänen erotessaan läheisistä ihmisistä tai kodista. Ahdistus ilmenee läheisten menettämisen pelkona, koulupelkona (nimenomaan eroamisen ollessa keskeinen pelätty asia), yksin olemisen pelkona, yksin nukkumaan menemisen pelkona tai toistuvina somaattisina oireina erotilanteissa tai eron ollessa odotettavissa. Kliinisten tutkimusten mukaan eroahdistushäiriö alkaa yleensä varhaisessa kouluiässä (7 10 v). Oireet voivat jatkua nuoruusikään persoonallisuuden kehityksessään viivästyneillä nuorilla (Westenberg ym. 1999). Eroahdistushäiriön esiintyvyys on nuorilla noin 0 2 %; lapsuusiässä se on noin 3 4 % (Internetin oheisaineistot 1 ja 2). Esiintyvyyden väheneminen nuoruuusikään tultaessa on todettu niin seurantatutkimuksissa (Anderson ym. 1987, McGee ym. 1990) kuin poikkileikkaustutkimusten ikäryhmittäisissä analyyseissa (Cohen ym. 1993, Costello ym. 1996, Breton ym. 1999). Tyypillisiä ahdistuneisuutta laukaisevia tilanteita ovat leirit, vieraissa paikoissa yöpymiset, koulupäivät ja sairaalaan joutuminen (Black 1995). Eroahdistushäiriöstä kärsivien nuorten somaattiset oireet ovat usein gastrointestinaalisia (pahoinvointi, mahakivut) tai päänsärkyä (Bernstein ym. 1997). Määräkohteinen pelko Määräkohteinen pelko on huomattavaa, epärealistisen voimakasta, toiminnallista haittaa aiheuttavaa pelkoa tiettyä parhaillaan tapahtuvaa tai odotettua asiaa tai tilannetta kohtaan. Pelkoon liittyy ahdistusreaktio, joka voi lapsella tai nuorella ilmetä itkuna, raivokohtauksina, paikalleen jähmettymisenä tai tarrautumisena (American Psychiatric Association 1994). Myös määräkohteinen pelko alkaa usein varhaisina kouluvuosina. Yhdysvaltalaisessa kliinisessä tutkimuksessa häiriön alku sijoittui keskimäärin kahdeksan vuoden ikään (Last ym. 1992). Giaconian ym. (1994) seurantatutkimuksessa oireet olivat alkaneet ennen 14 vuoden ikää kaikilla nuorilla, jotka täyttivät määräkohteisen pelon diagnostiset kriteerit 18 ikävuoteen mennessä. Häiriön ajankohtainen esiintyvyys on nuoruusiällä vaihdellut eri tutkimuksissa välillä 1 10 % (Internetin oheisaineisto 1). Väestötutkimusten mukaan määräkohteisesta peloista kärsineitten nuorten yleisimmät pelot 1227
4 ovat kohdistuneet luonnonympäristön vaaroihin (korkeat paikat, veteen joutuminen, myrskyt) sekä eläimiin (McGee ym. 1990, Essau ym. 2000). Sosiaalisten tilanteiden pelko Sosiaalisten tilanteiden pelkoa luonnehtivat sosiaalisiin ja suoritustilanteisiin liittyvä ahdistuneisuus ja välttämiskäyttäytyminen. Lapsilla ja nuorilla näiden tulee esiintyä myös ikätovereiden eikä pelkästään aikuisten seurassa, mutta läheisiin ihmisiin tulee olla ikätason mukaiset sosiaaliset suhteet. DSM-IV määrittelee häiriön yleistyneeksi, kun oireisto esiintyy laajasti sosiaalisissa kontakteissa (American Psychiatric Association 1994). Sosiaalisten tilanteiden pelon keskimääräinen alkamisikä oli Lastin ym. (1992) lasten ja nuorten kliinisessä aineistossa 11,3 vuotta. Väestötutkimusten mukaan sosiaalisten tilanteiden pelon keskimääräinen alkamisikä on vuotta ja esiintymistilanteisiin rajoittuvan pelon noin 15 vuotta (Giaconia ym. 1994, Wittchen ym. 1999). Sosiaalisten tilanteiden pelon ajankohtainen esiintyvyys on nuorten väestöaineistoissa merkitsevästi suurempi (0,7 11 %) kuin lapsilla (0,6 1 %). Häiriön esiintyvyyden kasvu nuoruusikään tultaessa oli niin ikään havaittavissa uusiseelantilaisen kohortin seurantatutkimuksessa (Anderson ym. 1987, McGee ym. 1990, Feehan ym. 1994). Yhdysvaltalaisessa esinuoruus- ja nuoruusikäisten aineistoissa (La Greca ja Lopez 1998, Beidel ym. 1999) sosiaalisesti pelokkaiden nuorten ystävyyssuhteet olivat vähäisiä tai olemattomia ja heidän sosiaaliset taitonsa heikompia kuin ikätovereilla. Sosiaalinen pelko haittasi laajasti ja toistuvasti koulun ja vapaa-ajan toiminnoissa. Australialaisilla sosiaalisesti pelokkailla esinuoruusikäisillä todettiin niin ikään sosiaalisten taitojen puutteellisuutta. He eivät uskoneet selviytyvänsä hyvin sosiaalista arviointia sisältävissä tilanteissa ja arvioivat suoriutumistaan ikätovereitaan kielteisemmin. Myös ikätoverit arvioivat heidän sosiaalisen suoriutumisensa heikommaksi kuin verrokkien (Spence ym. 1999). Nelsonin ym. (2000) haastattelututkimuksen aineistossa sosiaalisesta pelosta kärsivillä nuoruusikäisillä tytöillä esiintyi merkitsevästi enemmän itsemurha-ajatuksia kuin verrokkinuorilla. Sekä sosiaalisesta pelosta että masennuksesta kärsivillä tytöillä vakavan itsetuhokäyttäytymisen riski oli moninkertainen varrattuna vain vakavasta masennustilasta kärsiviin tyttöihin. Paniikkihäiriö Paniikkihäiriössä esiintyy odottamattomia ja uusiutuvia pelon tai epämiellyttävän olon jaksoja, joihin liittyy ainakin neljä 13 määritellystä somaattisesta oireesta (sydämentykytys, hengenahdistus ym.) tai kognitiivisesta oireesta (itsensä hallinnan menettämisen tai kuoleman pelko ym.) (American Psychiatric Association 1994). Viime vuosien tutkimus on pyrkinyt selvittämään, missä kehitysvaiheessa lapsi tai nuori kykenee paniikkikohtaukselle tunnusomaiseen katastrofityyppiseen ajatteluun. Niin lapsilla kuin nuorillakin on todettu esiintyvän sekä somaattisin että kognitiivisin oirein ilmenevää paniikkihäiriötä (Ollendick ym. 1994). Kliinisissä yhteyksissä tavataan nuoria, joiden paniikkioireilu on alkanut varhain. Biedermanin ym. (1997) tutkimuksessa paniikkihäiriöstä kärsivien keski-ikä oli 12 vuotta ja oireita oli esiintynyt keskimäärin 3,5 vuotta. Väestöpohjainen epidemiologinen tieto viittaa siihen, että paniikkihäiriö on ennen nuoruusikää hyvin harvinainen (Internetin oheisaineisto 2). Paniikkihäiriön esiintyvyys nuoruusiässä on epidemiologisten tutkimusten mukaan 0,4 1,6 % (Internetin oheisaineisto 1) (Hayward ym. 2000). Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat haastattelututkimusten perusteella nuorilla suhteellisen yleisiä: elinaikanaan niitä on kokenut 3 18 % nuorista (Essau ym. 1999b, Hayward ym. 2000). Hayward ym. (1992) havaitsivat tyttöjen paniikkikohtausten yleistyvän Tannerin asteikolla määritetyn puberteettikehityksen edetessä. Nuorten yleisimmät oireet paniikkikohtauksessa ovat sydämentykytys, vapina ja pahoinvoinnin tunne. Itsensä hallinnan menettämisen ja kuoleman pelkoa esiintyy myös yleisesti koh K. Ranta ym.
5 tausten yhteydessä (Biederman ym. 1997, Essau ym. 1999b). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa paniikkikohtauksista kärsineet nuoret kertoivat verrokkeja useammin myös itsemurha-ajatuksista ja -yrityksistä. Ero säilyi myös silloin, kun otettiin huomioon vakavan masennustilan esiintyminen näissä ryhmissä (Pilowsky ym. 1999). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pääoire on pitkäaikainen, huonosti hallittavissa oleva ja suhteettoman voimakas ennakoiva huolehtiminen, joka liittyy mahdollisiin tuleviin negatiivisiin tapahtumiin. Lisäksi esiintyy jännittyneisyyteen liittyviä somaattisia liitännäisoireita. DSM- IV:ssä somaattisia liitännäisoireita edellytetään lapsilla ja nuorilla vain yksi (American Psychiatric Association 1994). DSM-III-R:n yliahdistuneisuushäiriö sisälsi piirteitä sekä laaja-alaisesta huolehtimisesta että sosiaalisesta pelokkuudesta (American Psychiatric Association 1987). Käsitteellisten muutosten takia yliahdistuneisuushäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kulkua nuoruusiän aikana ei tunneta tarkasti. Yhdysvaltalaisessa lasten ja nuorten kliinisessä aineistossa yliahdistuneisuushäiriön keskimääräinen alkamisikä oli yhdeksän vuotta (Last ym. 1992). Väestötutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että häiriötä esiintyy merkittävästi jo lapsuusiällä. Nuoruusiän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai yliahdistuneisuushäiriön esiintyvyys on epidemiologisissa tutkimuksissa ollut noin 0,5 6 % (Internetin oheisaineisto 1). Italialaistutkijat Masi ym. (1999) totesivat kliinisessä aineistossa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kriteerit täyttävien 7 12-vuotiaiden lasten ja vuotiaiden nuorten oireprofiilit samansuuntaisiksi. Ulkopuolisen rauhoittelun ja lohduttelun tarvetta esiintyi enemmän lapsilla ja nuorilla asioiden vatvominen ja huolehtiminen tulivat selvemmin esiin. Sekä lapset että nuoret olivat huolissaan sosiaalisesta hyväksyttävyydestään tai omasta kyvykkyydestään toisiin verrattuna. Dunedinissa Uudessa-Seelannissa tehty kohorttitutkimus toi esiin, että yliahdistuneisuushäiriöstä kärsivät 15-vuotiaat olivat useimmin huolissaan suoriutumisestaan kokeissa ja urheilussa sekä muiden ihmisten heihin kohdistamista ajatuksista (McGee ym. 1990). Kahdeksantoistavuotiaina häiriökriteerit täyttäneet olivat useimmin huolissaan toiminnastaan sosiaalisissa ja seurustelusuhteissa (Feehan ym. 1994). Pakko-oireinen häiriö Pakko-oireisen häiriön diagnoosi edellyttää merkittävää haittaa aiheuttavien pakkoajatusten tai pakkotoimintojen esiintymistä. DSM-IV määrittelee häiriön ilmiasun lapsilla, nuorilla ja aikuisilla samanlaiseksi (American Psychiatric Association 1994). Nuoren samanaikaiseen ahdistuneisuushäiriöön ja depressioon liittyy erityisen suuri itsemurhariski. Kliinisissä lasten ja nuorten aineistoissa häiriön alku sijoittuu keskimäärin 9 10 vuoden ikään (Hanna 1995). Nuorten epidemiologiset tutkimukset antavat alkamisiän keskiarvoksi 12,8 vuotta (Geller ym. 1998). Aikuistutkimukset mukaan luettuina pakko-oireisen häiriön ilmaantuminen vaikuttaisi kaksihuippuiselta; ensimmäinen esiintymispiikki ajoittui kymmenennen ikävuoden tienoille ja toinen varhaiseen aikuisikään (Bebbington 1998, Geller ym. 1998). Pakko-oireisen häiriön esiintyvyys on nuoruusikäisille tehtyjen, useita häiriöitä kartoittaneiden väestötutkimusten mukaan 0,1 4 % (Internetin oheisaineisto 1). Pelkästään pakko-oireista häiriötä kartoittaneissa nuorten kansainvälisissä väestötutkimuksissa häiriön esiintyvyys on ollut noin 2 3 % (Geller ym. 1998). Lasten pakko-oireinen häiriö on rituaalipainotteinen, eikä lapsi aina vastusta rituaalejaan. 1229
6 Nuoret kokevat pakko-oireet useimmiten selvästi haitallisiksi. Väestötutkimusten mukaan pakkoajatuksia ja -toimintoja esiintyy häiriöstä kärsivillä nuorilla tavallisesti yhtä aikaa useita, eivätkä ne eroa laadultaan aikuisten oireista (Geller ym. 1998). Yhdysvaltalaisessa kliinisessä aineistossa yleisimmät pakkoajatukset liittyivät 8 18-vuotiailla saastumiseen tai tartunnan saamiseen, toisille aiheutettuun vahinkoon ja symmetriaan. Yleisimmät pakkotoiminnot olivat peseminen tai puhdistaminen, tarkistaminen ja toistaminen (Hanna 1995). Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden komorbiditeetti, kliininen merkitys ja ennuste Kliinisissä aineistoissa nuorten ahdistuneisuushäiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy useimmin toinen ahdistuneisuushäiriö tai depressio (Last ym. 1992, Biederman ym. 1997, Masi ym. 1999, Beidel ym. 1999). Väestötutkimusten mukaan yleisimmät samanaikaiset häiriöt ovat depressiivinen häiriö, tarkkaavuus- tai käytöshäiriö ja päihdehäiriö (McGee ym. 1990, Cohen ym. 1993, Lewinsohn ym. 1993, Feehan ym. 1994) (taulukko 2). Ahdistuneisuushäiriöiden päällekkäisyys toistensa kanssa on tullut esiin myös useassa väestötutkimuksessa (McGee ym. 1990, Feehan ym. 1994, Wittchen ym. 1999, Essau ym. 2000). Nuorten pakko-oireiseen häiriöön liittyy usein samanaikaisesti mielialahäiriön, toisen ahdistuneisuushäiriön tai käytöshäiriön ohella nykimishäiriö (Geller ym. 1998). Nuoruusiällä ilmaantuva sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja pakko-oireinen häiriö ovat vakavia ja aiheuttavat toiminnallista haittaa (Hanna 1995, Wittchen 1998 ja 1999, Masi ym. 1999, Spence ym.1999). Sosiaalinen ahdistuneisuus haittaa merkittävästi ikätoverisuhteiden muodostamista (La Greca ja Lopez 1998). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja pakko-oireinen häiriö kuuluvat eniten koulunkäyntiä haittaaviin psykiatrisiin häiriöihin, ja myös määräkohteisen pelon aiheuttama toiminnallinen haitta voi olla merkittävä (Wittchen ym. 1998). Taulukko 2. Nuoruusiän ahdistuneisuushäiriön kanssa samanaikaiset muut häiriöt väestötutkimusten mukaan. Samanaikainen muu häiriö Esiintyvyys ahdistuneisuushäiriön yhteydessä (%) Depressiivinen häiriö Tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt Päihdehäiriö 15 Depressiivinen häiriö = vakava masennustila tai pitkäikainen masennus, tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt = aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD), käytöshäiriö ja uhmakkuushäiriö. Nuoren samanaikaiseen ahdistuneisuushäiriöön ja depressioon liittyy erityisen suuri toimintakyvyn heikkeneminen ja itsemurhariski (Feehan ym. 1994, Manassis ja Hood 1998, Nelson ym. 2000). Varhainen alku voi sinänsä olla häiriön vakavuuden merkki, ja se saattaa myös kertoa suuremmasta alttiudesta liitännäishäiriöille ja oireiston kasautuvuudesta perheeseen (Geller ym. 1998). Ahdistuneisuuden vuoksi hoitoon hakeutuneiden lasten ja nuorten seurantatutkimukset antavat vaihtelevan kuvan ahdistuneisuushäiriöiden pysyvyydestä nuoruusiän aikana. Noin 20 %:lla potilaista häiriö säilyy 3 5 vuoden seurantavälillä ja noin 30 %:lla todetaan seurannassa jokin muu psykiatrinen häiriö (Last ym. 1996). Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien lasten seurantatutkimuksissa diagnoosikriteerit täyttävän häiriön pysyvyys on ollut nuoruusiän aikana keskimäärin 50 % (Geller ym. 1998). Väestön seurantatutkimusten mukaan nuoruusiässä todetut ahdistuneisuushäiriöt suurentavat keskimääräistä riskiä sairastua aikuisena ahdistuneisuus- tai mielialahäiriöön noin 2 3- kertaiseksi (Newman ym. 1996, Pine ym. 1998). Nuorten komorbidit ahdistuneisuushäiriöt näyttävät kliinisen seurantatutkimuksen perusteella ennakoivan vakavampaa aikuisiän toimintakyvyn heikkoutta kuin yksin esiintyvät ahdistuneisuushäiriöt (Last ym. 1997). Ahdistuneisuushäiriöt ilmaantuvat säännönmukaisesti aiemmin kuin niihin yhdistyvät komorbidit mielialahäiriöt (Pine ym. 1998), ja onkin mahdollista, että esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa altistaa nuorta myöhemmille mielialahäiriöille (Schatzberg ym. 1998, Wittchen ym. 1999) K. Ranta ym.
7 Päätelmiä Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden yleisyyden takia on oletettavaa, että niistä kärsiviä nuoria tavataan toistuvasti sekä nuorten psykiatrisessa hoitojärjestelmässä että muussa terveydenhuollossa, etenkin sellaisia, joilla ahdistuneisuus ilmenee somaattisina liitännäisoireina. Läheskään kaikki ahdistuneet nuoret eivät kuitenkaan hae apua eivätkä tunnista itse ahdistuneisuuttaan. Ahdistuneisuushäiriöiden systemaattiseen kartoitukseen tulisi kiinnittää huomiota, koska kliinisesti vakavimmat niistä aiheuttavat nuorelle selvää toiminnallista haittaa. Toimintahaitta osuu alueille, jotka ovat nuoruusiän kehityksellisiä päähaasteita: kouluttautumiseen ja perheen ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden luomiseen. Nuoren ahdistuneisuushäiriön tunnistaminen myös samanaikaisen muun häiriön yhteydessä on tärkeää, koska tällöin interventioita voidaan painottaa erityisen suuressa vaarassa oleviin nuoriin. Kirjallisuutta American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 3. painos. Washington DC: American Psychiatric Association, American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 4. painos. Washington DC: American Psychiatric Association, Anderson JC, Williams S, McGee R, Silva PA. DSM-III disorders in preadolescent children: prevalence in a large sample from the general population. Arch Gen Psychiatry 1987;44: Bebbington PE. Epidemiology of obsessive-compulsive disorder. Br J Psychiatry 1998;173 Suppl 35:S2 S6. Beidel DC, Turner SM, Morris T L. Psychopathology of childhood social phobia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Bernstein GA, Massie ED, Thuras PD, Perwien AR, Borchardt CM, Crosby RD. Somatic symptoms in anxious-depressed school refusers. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Biederman J, Faraone SV, Marrs A, ym. Panic disorder and agoraphobia in consecutively referred children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Black B. Separation anxiety disorder and panic disorder. Kirjassa: March JS, toim. Anxiety disorders in children and adolescents. New York: Guilford Press, 1995, s Breton J-C, Bergeron L, Valla J-P, Berthiaume C, Gaudet N. Quebec Child Mental Health Survey: prevalence of DSM-III-R mental health disorders. J Child Psychol Psychiatry 1999;40: Cohen P, Cohen J, Kasen S, ym. An epidemiological study of disorders in late childhood and adolescence, I: Age and gender-specific prevalence. J Child Psychol Psychiatry 1993;42: Costello EJ, Angold A, Burns BJ, ym. The Great Smoky Mountains Study of Youths: goals, design, methods, and the prevalence of DSM- III-R disorders. Arch Gen Psychiatry 1996;53: Elliott JG. Practitioner review: school refusal: issues of conceptualisation, assesment, and treatment. J Child Psychol Psychiatry 1999; 40: Essau CA, Conradt J, Petermann F. Frequency and comorbidity of social phobia and social fears in adolescents. Behav Res ther 1999(a); 37: Essau CA, Conradt J, Petermann F. Frequency of panic attacks and panic disorder in adolescents. Depress Anxiety 1999(b);9: Essau CA, Conradt J, Petermann F. Frequency, comorbidity, and psychosocial impairment of spesific phobia in adolescents. Behav Res Ther 2000;387: Feehan M, McGee R, Raja N, Williams NJ. DSM-III-disorders in New Zealand 18-year-olds. Aust N Z J Psychiatry 1994;28: Fergusson DM, Horwood LJ, Lynskey MT. Prevalence and comorbidity of DSM-III-R diagnoses in a birth cohort of 15-year-olds. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Geller D, Biederman J, Jones J, ym. Is juvenile obsessive-compulsive disorder a developmental subtype of the disorder? A review of the pediatric literature. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998; 37: Giaconia RM, Reinhertz HZ, Silverman AB, Pakiz B, Frost AK, Cohen E. Ages of onset of psychiatric disorders in a community population of older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994; 33: Hanna G. Demographic and clinical features of obsessive-compulsive disorder in children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34: Hayward C, Killen JD, Hammer LD, ym. Pubertal stage and panic attack history in sixth- and seventh-grade girls. Am J Psychiatry 1992; 149: Hayward C, Killen JD, Kraemer HC, Taylor CB. Predictors of panic attacks in adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: La Greca AM, Lopez N. Social anxiety among adolescents: linkages with peer relations and friendships. J Abnorm Child Psychol 1998;26: Last CG, Perrin S, Hersen M, Kazdin AE. DSM-III-R anxiety disorders in children: sociodemographic and clinical characteristics. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;31: Last CG, Perrin S, Hersen M, Kazdin AE. A prospective study of childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996; 35: Last CG, Hansen C, Franco N. Anxious children in adulthood: a prospective study of adjustment. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997; 36: Laukkanen E, Hartikainen B, Luotoniemi M, Julma K, Aalberg V, Pylkkänen K. Nuorisopsykiatrian palvelut lisääntyneet mutta eivät riitä kattamaan suurta tarvetta. Suom Lääkäril 1999;54: Lewinsohn PM, Hops H, Roberts RE, Seeley R, Andrews JA. Adolescent psychopathology: I. Prevalence and incidence of depression and other DSM-III-R disorders in high school students. J Abnorm Psychol 1993;102: Lewinsohn PM, Gotlib IH, Lewinsohn M, Seeley JR, Allen NB. Gender differences in anxiety disorders and anxiety symptoms in adolescents. J Abnorm Psychol 1998;107: Manassis K, Hood J. Individual and familial predictors of impairment in childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Marttunen M, Rantanen P. Nuorisopsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J. ym, toim. Psykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, s Masi G, Mucci M, Favilla L, Romano R, Poli P. Symptomatology and comorbidity of generalized anxiety disorder in children and adolescents. Compr Psychiatry 1999;40: McGee R, Feehan M, Williams S, Partridge F, Silva PA, Kelly J. DSM-III disorders in a large sample of adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1990;29: McGee R, Feehan M, Williams S, Anderson J. DSM-III disorders from age 11 to age 15 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992; 31:50 9. Newman DL, Moffitt TE, Caspi A, Magdol L, Silva PA, Stanton W R. Psychiatric disorder in a birth cohort of young adults: prevalence, comorbidity, clinical significance, and new case incidence from ages 11 to 21. J Consult Clin Psychol 1996;64: Nelson EC, Grant JD, Bucholz KK, ym. Social phobia in a populationbased female adolescent twin sample: co-morbidity and associated suicide-related symptoms. Psychol Med 2000;30: Ollendick TH, Mattis SG, King NJ. Panic in children and adolescents: a review. J Child Psychol Psychiatry 1994;35: Pilowsky DJ, Wu LT, Anthony JC. Panic attacks and suicide attempts in mid-adolescence. Am J Psychiatry 1999;156: Pine DS, Cohen P, Gurley D, Brook J, Ma Y. The risk for early-adulthood anxiety and depressive disorders in adolescents with anxiety and depressive disorders. Arch Gen Psychiatry 1998;55: Schatzberg AF, Samson JA, Rothschild AJ, Bond TC, Regier DA. McLean Hospital Depression Research Facility: early-onset phobic disorders and adult-onset major depression. Br J Psychiatry 1998;173 Suppl 34:S29 S
8 Spence SH, Donovan C, Brechman-Toussaint M. Social skills, social outcomes, and cognitive features of childhood social phobia. J Abnorm Psychol 1999;108: Steinhausen H-C, Metzke CW, Meier M, Kannenberg R. Prevalence of child and adolescent psychiatric disorders: the Zurich Epidemiological Study. Acta Psychiatr Scand 1998;98: Verhulst FC, van der Ende J. Agreement between parents reports and adolescents self-reports of problem behavior. J Child Psychol Psychiatry 1992;33: Verhulst FC, van der Ende J, Ferninand RF, Kasius MC. The prevalence of DSM-III-R diagnoses in a national sample of dutch adolescents. Arch Gen Psychiatry 1997;54: Westenberg PM, Siebelink BM, Warmenhoven NJC, Treffers PDA. Separation anxiety and overanxious disorders: relations to age and level of psychosocial maturity. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Whitaker A, Johnson J, Shaffer D, ym. Uncommon troubles in young people: prevalence estimates of selected psychiatric disorders in a nonreferred adolescent population. Arch Gen Psychiatry 1990; 47: WHO. The ICD-10 classification of mental and behavioural disorders. Clinical descriptions and diagnostic guidelines. Geneve: WHO, Wittchen H-U, Nelson CB, Lachner G. Prevalence of mental disorders and psychosocial impairments in adolescents and young adults. Psychol Med 1998;28: Wittchen H-U, Stein MB, Kessler RC. Social fears and social phobia in a community sample of adolescents and young adults: prevalence, risk factors and co-morbidity. Psychol Med 1999;29: KLAUS RANTA, PsM, LL, erikoistuva lääkäri loklra@uta.fi. RIITTAKERTTU KALTIALA-HEINO, sosiaalipsykiatrian professori (mvs) merihe@uta.fi Tampereen yliopiston terveystieteen laitos PÄIVI RANTANEN, LKT, osastonylilääkäri, TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka. va professori mepkra@uta.fi Tampereen yliopiston terveystieteen laitos, sosiaalipsykiatrian ryhmä Tampereen yliopisto MIRJAMI PELKONEN, FT, psykologi mirjami.pelkonen@ktl.fi MAURI MARTTUNEN, dosentti, apulaisylilääkäri mauri.marttunen@ktl.fi Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto ja HUS/HYKS, Peijaksen sairaala Vantaa 1232
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotNuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden
Nuoren päihdeongelman hoito Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku Mauri Marttunen ja Jouko Lönnqvist Nuorten päihteidenkäytön on arvioitu yleistyneen Suomessa ja käytön aloittamisiän laskeneen viime
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotNuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?
Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLINNEA KARLSSON MIRJAMI PELKONEN TERHI AALTO-SETÄLÄ MAURI MARTTUNEN
2879 Katsausartikkeli Nuorten masennus vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän LINNEA KARLSSON MIRJAMI PELKONEN TERHI AALTO-SETÄLÄ MAURI MARTTUNEN Tärkein tieto Nuorten mielialahäiriöiden diagnostiset
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotMasennus ja samanaikaissairastavuus
Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotLasten mielenterveyspalveluiden käyttö
Päivi Santalahti, Andre Sourander ja Jorma Piha KATSAUS Lasten mielenterveyspalveluiden käyttö Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan monet vanhemmat (7 28 %) ottavat yhteyttä johonkin ammattitahoon lapsensa
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotNuorten pahoinvoinnin epidemiologia
Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotMielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista
07.01.2013 Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS psykiatria hyvinvointi Laaja määritelmä mielenterveys
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS
LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotNuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotNuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito
tieteessä Max Karukivi LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, Nuorisopsykiatrian yksikkö max.karukivi@utu.fi Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu LT, ylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotDepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä
DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotNuorten mielenterveys koulumaailmassa
Riittakerttu Kaltiala-Heino, Klaus Ranta ja Sari Fröjd KATSAUS Nuorten mielenterveys koulumaailmassa Koulumenestys, osallisuus koulukiusaamiseen ja poissaolot koulusta ovat paitsi kognitiivisten ja sosiaalisten
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotLuokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana
Meri Honkanen, Irma Moilanen, Anja Taanila, Tuula Hurtig ja Heli Koivumaa-Honkanen KATSAUS Luokanopettaja lapsen mielenterveyden edistäjänä ja ennustajana Mielenterveyden edistämisessä keskeistä on ehkäisy
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI
Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,
LisätiedotRahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme
Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotOnko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?
Katsaus Päivi Santalahti ja Andre Sourander Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? Lasten psykiatrisiin oireisiin on viime vuosikymmeninä alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota, ja kliinisten
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotPAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola
PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI
LisätiedotKoulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia
Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset
LisätiedotNuoruusiän vanhempisuhteiden, päihteidenkäytön ja koulukokemusten yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveyteen
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2010: 47 234 243 A r t i k k e l i Nuoruusiän vanhempisuhteiden, päihteidenkäytön ja koulukokemusten yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveyteen Seurantatutkimuksessa
LisätiedotKäytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain
TIETEESSÄ JAANA SUVISAARI LT, dosentti, akatemiatutkija MARKO MANNINEN PsM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain Käytöshäiriöllä
LisätiedotESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 37 Merja Almonkari ja Riitta Koskimies (toim.) ESIINTYMISJÄNNITTÄJÄLLE APUA Helsinki 2006 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Tilaukset: Ylioppilaiden
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotNUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS. 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp
NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp NUORUUSIÄN N PSYYKKINEN KEHITYS Määritelmät t ja ikärajat Nuoren kasvu
LisätiedotLisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?
Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Tays nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
Lisätiedot