Tampereen seudun ammattiopisto opetussuunnitelman maahanmuuttajakoulutuksen yhteinen osa

Transkriptio

1 opetussuunnitelman maahanmuuttajakoulutuksen yhteinen osa Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa alkaen

2 Sisällys Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet... 2 Opetussuunnitelmassa käytettävät keskeiset käsitteet... 3 Koulutusmuodot... 4 Koulutukseen hakeutuminen... 5 Opetusjärjestelyt... 5 Opinto-ohjaus... 6 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 7 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS... 7 Opiskelijahuolto... 7 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 8 Opiskelijan arviointi ja todistukset... 8 Palautejärjestelmä

3 Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet Ulkomailta Suomeen suuntautuva muutto on viime vuosina sekä monipuolistunut että kasvanut huomattavasti. Muuttuvan tilanteen myötä monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat yhä suuremmassa määrin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tähän haasteeseen Tampereen seudun ammattiopisto vastaa tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille monipuolista koulutusta. Maahanmuuttajien koulutusta ohjaavat OKM:n ja OPH:n määräysten ohessa Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettu laki (1386/2010) ja laki julkisesta työvoimapalvelusta (1526/2009). Kotoutumislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tukea heidän aktiivista osallistumistaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Tampereen seudun ammattiopisto toteuttaa kotoutumiskoulutusta oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille pääsääntöisesti omaehtoisena koulutuksena mutta myös työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaisi jatko-opinnoissa tarvittavat valmiudet. Koulutuksen keskeinen tehtävä on myös tukea maahanmuuttajia ottamaan aktiivista vastuuta elämäntilanteestaan, kasvattamaan päämäärätietoisuutta ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Koulutus korostaa maahanmuuttajaopiskelijan oikeutta ja mahdollisuutta tehdä opiskeluaan ja elämäänsä koskevia ratkaisuja. Opiskelijaa ja opiskelijaryhmää kannustetaan itseohjautuvuuteen koulutuksessa, arkielämässä ja työelämässä. Tampereen seudun ammattiopiston monikulttuurisuus perustuu kulttuurien väliselle ymmärrykselle ja tietoisuudelle eri kulttuurien piirteistä. Perusarvoina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä maahanmuuttajien kohtelu yhteiskunnan ja opiskeluyhteisön tasavertaisina jäseninä. Maahanmuuttajaopiskelijan aikaisempi osaaminen otetaan huomioon opiskelua rikastavana ja uusia näkökulmia avaavana voimavarana. Koulutuksen tavoitteena on lisätä arvokeskustelua oppilaitoksessa, minkä perusteella voidaan tehdä konkreettisia opetusratkaisuja ja kehittyä aidosti monikulttuuriseksi opiskeluympäristöksi. 2

4 Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan jatko-opintojen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Opetussuunnitelmassa käytettävät keskeiset käsitteet Maahanmuuttajat ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä, ei-suomalaista syntyperää olevia henkilöitä. Maahanmuuttajat voivat tulla maahan eri perustein, esim. avioliiton, työn tai turvapaikan vuoksi. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hän saa pakolaisaseman siinä tapauksessa, että hänelle myönnetään turvapaikka. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaissopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein. Suomessa turvapaikkaa voi hakea heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolainen pakenee omasta maastaan. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Suomen pakolaiskiintiö on noin 750 henkilöä vuodessa. Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Jotkut maahanmuuttajat kotoutuvat helpommin kuin toiset, jotka tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamistoimia. Suomen 3

5 tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotoutumiskoulutus on suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää maahanmuuttajan siirtymistä työelämään ja jatkokoulutukseen. Kotoutumiskoulutus edistää maahanmuuttajan yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Omaehtoinen koulutus on opetusviranomaisten rahoittamaa. Se tapahtuu valtionosuusjärjestelmän kiintiöiden mukaan, joten koulutuspaikkoja on aina rajoitetusti. Koulutuksen järjestäjä valitsee opiskelijat hakemusten perusteella. Perustutkinnot ovat maksuttomia, mutta opiskelijat kustantavat itse oppikirjansa ja opinnoissa tarvittavan muun materiaalin. Koulutusmuodot Tampereen seudun ammattiopistolle on järjestämisluvassa myönnetty erityistehtävä: järjestää maahanmuuttajille ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa parannetaan opiskelijan kielitaitoa, muita ammatillisten opintojen valmiuksia ja elämänhallintaa. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Kielellisten valmiuksien opintokokonaisuus on laajuudeltaan ov eli noin puolet kokonaislaajuudesta. Koska kielellisten valmiuksien merkitys ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymisen ja opinnoissa menestymisen kannalta on keskeinen, on valituilla opiskelijoilla oltava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Keskeisiä oppiaineita ovat suomen tai ruotsin kieli, matematiikka ja yhteiskunnalliset aineet. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyy tutustumista eri ammatteihin ja ammatilliseen opiskeluun. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan kielitaitoa ja muita ammatillisissa opinnoissa tarvittavia valmiuksia ja elämänhallintaa. Valmistavassa koulutuksessa opiskellaan suomen tai ruotsin kieltä sekä matemaattisia ja yhteiskunnallisia aineita. Samalla tutustutaan eri ammatteihin ja ammatilliseen opiskeluun. Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. 4

6 Tampereen seudun ammattiopisto tarjoaa myös muita maahanmuuttajakoulutuksia kuten alkeistason kielikoulutusta nuorille ja aikuisille sekä edistyneemmän tason kielikoulutusta (maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus). Lisäksi järjestetään työvoimapoliittista koulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen hakeudutaan koulutuksesta riippuen joko itsenäisesti tai TE-toimiston kautta. Rekrytointiprosessissa tehdään yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten sekä peruskoulujen maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kanssa. Myös yhteistyö yhdistysten ja järjestöjen kanssa on tärkeää. Opiskelijarekrytoinnista vastaa opinto-ohjaaja yhdessä koulutuspäällikön kanssa. Opiskelijavalinnat tehdään hakupapereiden, alkukartoitustestin ja haastatteluiden sekä yhteistyötahojen lausuntojen perusteella. Alkukartoitustesti sisältää kirjallisen osion ja haastattelun, jonka avulla testataan ja arvioidaan opiskelijoiden suullinen ja kirjallinen suomen kielen taito, kartoitetaan koulutustausta, mahdolliset oppimisen esteet ja opiskelumotivaatio. Alkukartoitustestin tavoitteena on mm kartoittaa opiskelijan osaamista sijoittaakseen jokainen koulutukseen hakenut kullekin sopivaan koulutukseen. Koulutuksesta riippuen opiskelun jo alettua voidaan koulutuksiin ottaa uusia opiskelijoita, mikäli ryhmissä on tilaa ja hakija on koulutukseen soveltuva. Opetusjärjestelyt Ennen koulutuksen alkua koulutukseen hakeneet kutsutaan alkukartoitustestiin ja haastatteluun, joiden perusteella opiskelijat ohjataan oikeaan ryhmään. Huomioon otetaan taitotason lisäksi myös opiskeluvalmiudet ja aiempi koulutustausta. Opetusta eriytetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opiskelijat voivat edetä joustavasti kurssilta toiselle oman HOPSinsa ja kehittymisensä mukaan. Koulutuksiin sisältyviä oppiaineita ovat muun muassa suomen kieli ja kulttuuri, yhteiskuntatietous, atk, matematiikka, englanti, terveystieto ja oman äidinkielen opetus. Oman äidinkielen opetuksen 5

7 tavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä sekä rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opinto-ohjaus Tampereen seudun ammattiopistolla on opetussuunnitelmaan liittyvä opinto-ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Opinto-ohjaussuunnitelmassa määritellään, miten ja minkälaista tukea maahanmuuttaja koulutuksen opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Maahanmuuttajakoulutuksessa ohjaus perustuu kulttuuriselle tietoisuudelle. Opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jolla perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Maahanmuuttajan kanssa työtä tekevä tarvitsee tietoa eri kulttuureista ja kykyä suhteuttaa tämä tieto suomalaiseen kulttuuriin. Ohjauksen järjestämisessä tulee ymmärtää erilaisten tekijöiden vaikutus kotoutumisen onnistumiseen. Maahanmuuttajan voi esimerkiksi olla vaikeaa kielitaidon puutteesta johtuen tai muusta syystä kuvata aikaisempaa koulutus- ja työuraansa sekä osaamistaan. Maahanmuuttajakoulutuksen opetus- ja muuta henkilökuntaa kannustetaan tarvittaessa hankkimaan lisäkoulutusta kulttuuritietouden alueella. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja puuttuu niihin. Hän on yhteydessä opiskelijaan ja hänen kotiväkeensä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja järjestää tapaamisen oppilaan huoltajan ja muiden viranomaisten kanssa. Opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja tukee oppilaita elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa ja ohjaa ottamaan yhteyttä asiaankuuluvaan viranomaiseen tai palveluun. Aineenopettajat antavat tarvittaessa tuki- ja lisäopetusta opiskelijoille, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia. 6

8 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opettaja tai opettajat laativat yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa tälle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Siihen kirjataan mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan omat oppimistavoitteet, toimintatavat ja arviointi. HOPSiin kirjataan opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta, koulutustarpeet. HOPS tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearviointiin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan ja opiskelijalle annetaan tarpeen mukaan tukiopetusta ja muuta ohjausta, tarvittaessa omalla äidinkielellä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen opiskelija sitoutuu koko koulutuksen ajaksi. HOPS:ssa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja -tarpeet. Samoin selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen käyttämällä luotettavia menetelmiä. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdolliset päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä mahdollisen ammatillisen koulutuksen vertailulausunnot. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimiseen valmentautumisen paikat ja ajat. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS Maahanmuuttajien koulutus ei varsinaisesti ole tarkoitettu erityisopiskelijoille. Yksittäistapauksissa erityisopetusta tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14, 37 a ) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijahuollon suunnitelmaa. Maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijat ovat Tampereen seudun ammattiopiston varsinaisia opiskelijoita, jotka ovat oikeutettuja samoihin opinto-sosiaalisiin etuuksiin ja koulun tarjoamaan tukeen kuin muut opiskelijat. Yksityiskohtaisemmin asiaa käsitellään oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnitelmassa. Kriisitilanteissa noudatetaan Sairaalankadun toimipisteen kriisitoimintaohjetta. 7

9 Opintoavustaja toimii opettajien apuna opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelua koskevia asioita varten opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen tulkkiapuun. Suomalais- ja maahanmuuttajaryhmien välistä kanssakäymistä tiivistetään. Koko ajan toimitaan tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa samalla kehittäen aktiivisesti verkostoyhteistyötä. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Tämä tapahtuu lähettämällä kotiväelle kutsu kotiväen iltaan sekä olemalla heihin yhteydessä puhelimitse tai järjestämällä erikseen sovittavia tapaamisia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen järjestetään yhteisiä tapaamisia, kuten kotiväeniltoja koulutuksen alkuvaiheessa ja sen päättyessä. Tällaisissa tilaisuuksissa mukana on tulkki. Mikäli opiskelijalla on elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, tiivistä yhteistyötä tehdään kotiväen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Opiskelijan arviointi ja todistukset Arviointi on jatkuva prosessi, joka kestää koko koulutuksen ajan. Koulutuksen päättyessä opiskelijoita arvioidaan suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi kohdistuu opiskelijan yleiseen edistymiseen ja koulutuksen eri osa-alueiden tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaopiskelijoiden arvioinnissa otetaan huomioon, millainen lähtötaso opiskelijalla on ja miten hän on edistynyt suhteessa lähtötasoonsa. Opiskelija saa arvioinnin perusteella realistisen käsityksen omasta osaamisestaan. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki koulutuksen osa-alueet. Arviointi suoritetaan koulutusten omien opetussuunnitelmien arviointikriteereiden mukaan. Koulutusten päättyessä annetaan todistus, joka laaditaan OPH:n suositusten mukaan. 8

10 Palautejärjestelmä Opiskelija arvioi saamaansa opetusta Tredun INKA- ja TE-toimiston OPAL-palautteilla. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa jatkuvaa palautetta opetuksesta suullisesti ja kirjallisesti. 9