ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
|
|
- Jyrki Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Bioenergia ja ympäristö Animale Jokioinen Vastuuhenkilö: Satu Ervasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioinen Vaihde Latokartanonkaari Helsinki Tervamäentie Hyvinkää Silmäjärventie Kannus Halolantie 31 A Maaninka Lönnrotinkatu Mikkeli PL 413 (Paavo Havaksen tie 3) Oulun yliopisto Toivonlinnantie Piikkiö Eteläranta Rovaniemi Tutkimusasemantie Ruukki Kipinäntie Sotkamo Antinniementie Vihtavuori Vakolantie Vihti Alapääntie Ylistaro Opistontie 10 A Ypäjä
2 2 Näytteet Kokeessa olleet materiaalit ja niistä määritettyjen kuiva-aineen (TS) ja orgaanisen kuivaaineen (VS) pitoisuudet on esitetty taulukossa 1. TS ja VS määritykset tehtiin standardin SFS 3008 mukaisesti. Taulukko 1. Näytteiden TS ja VS pitoisuudet tuorepainoa kohti syyskuussa 2013 TS (g/kg) VS (g/kg) ymppi 44,81 32,16 näyte 1 (pitkä) 464,86 440,10 näyte 2 (keskipitkä) 240,00 213,50 näyte 3 (silputtu) 413,60 387,20 Materiaalit pakastettiin kokeen aloittamisen jälkeen, ja samoja materiaaleja käytettiin uusintakokeessa keväällä Pakastetuista näytteistä tehtiin ennen uusintakokeen alkua uudestaan TS ja VS määritykset, niiden tulokset ovat taulukossa 2. Uusintakoetta varten hankittiin tuoretta mikrobiymppiä maatilamittakaavan biokaasulaitokselta. Taulukko 2. Näytteiden TS ja VS pitoisuudet tuorepainoa kohti tammikuussa 2014 TS (g/kg) VS (g/kg) ymppi 53,32 41,19 näyte 1 (pitkä) 521,77 495,68 näyte 2 (keskipitkä) 229,39 204,87 näyte 3 (silputtu) 384,79 357,14
3 3 BMP kokeen kulku Metaanipotentiaalikoe suoritettiin kolmena rinnakkaisena käsittelynä. Koe toteutettiin 500 ml lasipulloissa, joihin kaikkiin lisättiin sama määrä, 300 g mikrobiymppiä. Näytteen ja ympin VS/VS -suhde kokeessa oli 0,75. Näytemäärä mitoitettiin siten, että lisätyssä näytemäärässä oli kaikilla koejäsenillä sama määrä orgaanista kuiva-ainetta. Pullot täytettiin ionivaihdetulla vedellä 335 ml nestetilavuuteen, jolloin kaikissa koejäsenissä oli sama orgaanisen kuivaaineen konsentraatio. Lämpötila kokeessa oli 37 ± 1 C. Pulloihin lisättiin ph:n puskuroimiseksi natriumbikarbonaattia (NaHCO 3 ) annostuksella 3 g/l. Näyteseosten ph mitattiin ennen kokeen alkua, ja tarkistettiin että ph:t olivat yli 7,2. Näyteseosten ph:t olivat vaadittavalla tasolla, eikä ph:n nostoa tarvittu. Pullot suljettiin kaasutiiviisti ja kiinnitettiin korkeista lähtevät kaasuletkut. Pulloissa muodostuva biokaasu johdettiin CO 2 -sitoutusyksikköön, jossa biokaasun sisältämä hiilidioksidi reagoi natriumhydroksidin kanssa. Metaani johdettiin edelleen kaasun tilavuusmittaukseen, joka perustuu nesteensyrjäytykseen. Ennen kokeen alkua pullojen kaasutila ja letkulinjat huuhdeltiin hiilidioksidilla, jotta olosuhteet saatiin hapettomiksi. Ymppinä käytettiin MTT:n Maaningan toimipaikan maatilamittakaavan biokaasureaktorin reaktorilietettä. Laitos käsittelee naudan lietelantaa ja nurmirehua. Ensimmäisen kokeen aikana laitteistossa oli teknisiä ongelmia, minkä vuoksi näytteen 3 tulokset eivät onnistuneet. Näin ollen koe uusittiin käyttäen samoja koemenetelmiä. Koejäsenet olivat samat kuin aiemmassa kokeessa, näytteet oli säilytetty pakastimessa. Ymppinä käytettiin tuoretta reaktorilietettä samasta laitoksesta kuin ensimmäiselläkin kerralla. Uusintakokeessa pulloihin punnittiin samat määrät ymppiä ja näytteitä kuin ensimmäisellä kerralla. Näytteistä määritettiin kuiva-aine ja orgaaninen kuiva-aine uudelleen uusintakoetta aloitettaessa. Näytteen ja ympin VS/VS -suhde olikin uusintakokeessa hieman erilainen ensimmäiseen kokeeseen verrattuna, koska käytössä oli eri ymppi ja näytteet olivat kuivuneet pakkassäilytyksen aikana. Kuiva-ainepitoisuuksien muutokset on otettu huomioon tulosten laskennassa.
4 4 Tulokset Kaasumäärät on ilmoitettu normaalitilassa (STP, lämpötila 0 C = 273,15 K, paine 1 atm). Päiväkohtaiset kumulatiiviset metaanintuotot löytyvät myös taulukoituna liitteenä lähetettävästä Excel-tiedostosta. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty näytteiden 1 ja 2 tuloksia ensimmäisestä kokeesta tuoreilla näytteillä. Taulukko 3. Metaanipotentiaalit 1. kokeessa, kokeen kesto 5 d CH4 (m 3 /t-vs) CH4 (m 3 /t-ts) CH4 (m 3 /t-fm) CH 4 (Nl) keskihajonta (%) näyte 1 (pitkä heinä) % näyte 2 (keskipitkä) % Taulukko 4. Metaanipotentiaalit 1. kokeessa, kokeen kesto 60 d CH4 (m 3 /t-vs) CH4 (m 3 /t-ts) CH4 (m 3 /t-fm) CH 4 (Nl) keskihajonta (%) näyte 1 (pitkä heinä) % näyte 2 (keskipitkä) % Kyseisessä kokeessa näytteen 3 tulokset eivät teknisen vian vuoksi onnistuneet. Näytteen 1 metaanipotentiaali 60 vrk kokeessa oli 329 m 3 CH 4 /t-vs ja näytteellä 2 vastaavasti 251 m 3 CH 4 /t-vs. Uusintakokeen tulokset kaikista kolmesta näytteestä on esitetty taulukoissa 5 ja 6 sekä kuvassa 1. Taulukko 5. Metaaninpotentiaalit uusintakokeessa, kokeen kesto 5 d CH4 (m 3 /t-vs) CH4 (m 3 /t-ts) CH4 (m 3 /t-fm) CH 4 (Nl) keskihajonta (%) näyte 1 (pitkä heinä) % näyte 2 (keskipitkä) % näyte 3 (silputtu heinä) % Taulukko 6. Metaanipotentiaalit uusintakokeessa, kokeen kesto 60 d CH4 (m3/t-vs) CH4 (m3/t-ts) CH4 (m3/t-fm) CH4 (l) keskihajonta (%) näyte 1 (pitkä heinä) % näyte 2 (keskipitkä) % näyte 3 (silputtu heinä) %
5 kumulatiivinen CH 4 -tuotto (m 3 CH 4 /t-vs) kumulatiivinen CH 4 -tuotto (m 3 CH 4 /t-vs) kokeen kesto (d) kokeen kesto (d) ymppi näyte 1 näyte 2 näyte 3 Kuva 1. Kumulatiiviset metaanintuotot uusintakokeessa koko koejakson ajalta ja päivinä Uusintakokeessa näytteen 1 metaanipotentiaali 60 vrk kokeessa oli 325 m 3 CH 4 /t-vs, näytteellä m 3 CH 4 /t-vs ja näytteellä 3 vastaavasti 299 m 3 CH 4 /t-vs. Kokeessa erityisenä kiinnostuksena oli silputun heinän metaanipotentiaali silppuamattomaan heinään verrattuna. Näytteellä 3 kumulatiivinen metaanintuotto oli näytteen 1 tasoa korkeampi päivinä 2-14, eli näyte 3 tuotti metaania nopeammin kuin näyte 1. Näytteen 2 metaanintuottopotentiaali oli selkeästi näytteitä 1 ja 3 alhaisempi. Päivästä 15 eteenpäin näytteen 1 kumulatiivinen metaanintuotto oli korkein tutkituista materiaaleista.
6 6 Taulukossa 7 on esitetty näytteiden VS-kohtainen kumulatiivinen metaanintuotto päivinä 0-30 ja näytteiden 2 ja 3 kumulatiivisen metaanintuoton suhde näytteen 1 kumulatiiviseen metaanintuottoon. Taulukko 7. Kumulatiiviset metaanintuotot sekä näytteiden 2 ja 3 tuottojen suhde silppuamattomaan heinään. kumulatiivinen CH 4 tuotto (m 3 CH 4 /t-vs) CH 4 -potentiaali suhteessa pitkään heinään d näyte 1 näyte 2 näyte 3 näyte 2 näyte % 91.6 % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 99.6 % % 99.2 % % 98.9 % % 98.4 % % 97.8 % % 97.3 % % 97.0 % % 96.8 % % 96.5 % % 96.4 % % 96.2 % % 95.9 % % 95.7 % % 95.4 % % 95.2 % Päiväkohtaiset kumulatiiviset metaanintuotot toimitetaan myös Excel-tiedostona.
7 7 Lähteet SFS SFS 3008, Veden, lietteen ja sedimentin kuiva-aineen ja hehkutusjäännöksen määritys. Suomen Standardoimisliitto ry, Helsinki.
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotLAUSUNTO KOSKIEN LAPPI SOPIMUKSEN LUONNOSTA 1.1. MTT:n näkemykset maakuntaohjelmasta
LAUSUNTO KOSKIEN LAPPI SOPIMUKSEN LUONNOSTA 1.1 MTT:n näkemykset maakuntaohjelmasta 2014-2017 Lappisopimuksen vahvuutena ovat osallistava ote ja sektoreita yhdistävät yleistavoitteet. Mielestämme mahdollisuuksien
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3
LisätiedotVIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA
MZYMES Oy on vuonna 2002 perustettu teollisen ja ympäristöbiotekniikan yritys, joka kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotHevosenlanta tuottaa biokaasua
Hevosenlanta tuottaa biokaasua Elina Tampio 1), Elina Virkkunen 2), Pekka Heikkinen 2), Mikko Hietaranta 3), Markku Saastamoinen 4) 1) MTT Bioenergia ja ympäristö, Animale, 31600 Jokioinen, elina.tampio@mtt.fi
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotLIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN
LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä/2015 kevät/2016 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotYleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos
Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa
LisätiedotJÄREÄ-hankkeessa v tehdyt biokaasukokeet
JÄREÄ-hankkeessa v. 213 214 tehdyt biokaasukokeet 4.11.214 Markku J. Huttunen, Suvi Kuittinen, Ari Pappinen Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Tämän hankkeen yhteydessä kokeiltiin järviruo on biokaasutusta
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotVesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen
Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:
LisätiedotMetli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)
Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotLOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen
SELVITYS LAPINLAHDEN JÄTEVESILIETTEEN JA MAHDOLLISTEN MUIDEN ORGAANISTEN JAKEIDEN YHTEISBIOKAASULAITOKSESTA JA KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA YLÄ- SAVON ALUEELLA LOPPURAPORTTI 13.4.2012
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT Jatkoa Anni Pihkamäen opinnäytetyölle Laura Kannisto 2014 Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotMatkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle
Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotHevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja Kajaani 15.5.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotJärviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät. Tulokset: KaiHali-projekti
Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät Tulokset: 1.3.-31.8.2017 KaiHali-projekti Hanna Runtti 17.11.2017 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Tutkittavat järvivedet... 3 3 Koesuunnitelmat... 3 3.1
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotAntibioottien vaikutus lietelannan metaanintuottoon
Antibioottien vaikutus lietelannan metaanintuottoon Satu Ervasti 1), Sari Luostarinen 2), Minna Hartonen 3), Iida Loivamaa 3), Pertti Koivisto 3) 1) Luonnonvarakeskus, Uudet liiketoimintamahdollisuudet,
LisätiedotYmpäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma
ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotJätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari
Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu 30.1.2019 Jussi Huotari http://protist.i.hosei.ac.jp Leväsieppari Yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Helsingin
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotBIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO
BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotMETLI. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Loppuraportti
Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä METLI Loppuraportti 15.10.2014 Tuomas Huopana (1, Olavi Raatikainen (1, Mikko Kolehmainen (1, Maarit Janhunen (2 ja Eero Antikainen (2. 1) Itä-Suomen
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistymässä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotBIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotMaatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy
Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotHiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa
Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa Bio-CO 2 hankkeen päätösseminaari Sampo Mäkikouri 30.8.2018 Esityksen sisältö Johdanto. Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa. Termodynaaminen
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotAlueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti
Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti 14.6.2018 BROILERINLANTA (ex storage) Kangasalla kaikki turvepohjaista kuiviketta Broileripaikkoja
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotTIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla
Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen
LisätiedotRUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009
RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009 Juha Luostarinen (Kannen kuva: Ruokohelpikasvusto 1. korjuun hetkellä) Johdanto Ruokohelpi on Suomessa merkittävissä määrin viljelty energiakasvi,
LisätiedotKERTARAPORTTI 2.10.2015
s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotKeskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!
Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Timo Heinonen marraskuu 2018 100 vuoden ratkaisu! Keskuspuhdistamo hanke: Sulkavuoren keskuspuhdistamo siirtoviemärit (paine
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotRAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt
RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002
LisätiedotAKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
Lisätiedot