Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta, rakennuslupa , Nokkakyläntie 233,

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta, rakennuslupa , Nokkakyläntie 233, / /2017 RAKLTK Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää rakennuslautakunnalta lausuntoa kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja valitusperusteista sekä esittämään sellaiset perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Valitus on oheismateriaalina. Rakennustarkastaja on myöntänyt toimivaltansa mukaisesti rakennusluvan asuinrakennuksen rakentamiselle , lupatunnus Naapurikiinteistön omistajat jättivät oikaisuvaatimuksen Rakennuslautakunta käsitteli oikaisuvaatimuksen kokouksessaan hyläten sen. Naapurikiinteistön omistajat valittivat rakennuslautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus pyytää rakennuslautakunnan lausuntoa mennessä. Hankkeelle on myönnetty poikkeamislupa , kaupunginhallitus. Poikkeamislupa on myönnetty yksikerroksiselle asuinrakennukselle laajuudeltaan 133 k-m2. Poikkeamislupa on saanut lainvoiman. Valituksen alainen rakennuslupa on myönnetty 133 k-m2 yksikerroksiselle asuinrakennukselle, jossa on kellari. Kellarissa ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja kellari sijaitsee pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Poikkeamisluvassa ei ole kielletty kellarin rakentamista rakennuksen alle. Kellari myös soveltuu paikalle koska rakennuksen korkeussijaintia olisi tullut pintavesien vuoksi nostaa joka tapauksessa olemassa olevasta maanpinnasta ylöspäin. Haettu rakennus on kaupunginhallituksen poikkeamisluvan mukaisesti yksi kerroksinen ja kerrosalaltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan poikkeamisluvan mukainen. Rakennukseen on suunniteltu kellari. Kellari täyttää kellarin määritelmän, eikä sinne ole esitetty pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Rakennuslupapäätös, muut lupaehdot huomioiden, täyttää

2 maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut luvan myöntämisen edellytykset sekä kaupunginhallituksen poikkeamisluvan ehdot. Näin ollen rakennusluvan on voitu harkita täyttävän sille asetetut edellytykset ja lupa on tullut myöntää. Rakennuslupapäätöksen muut lupaehdot on annettu naapureille mahdollisesti muutoksesta aiheutuvien vähäistenkään haittojen välttämiseksi: Ehdot olivat: *Rakennuspaikan rajoille tulee toteuttaa pintavesipainanteet pintavesien valunnan estämiseksi naapurin puolelle niille alueille joilla luonnollista maanpintaa nostetaan. Painanteen tulee sijaita kokonaan rakennuspaikan puolella ellei naapurin kanssa sovita kirjallisesti sen sijoittamisesta rajalle; Sekä rakennetun ympäristön muutoksen maisemoimiseksi riittävästi vesistöltä katsottaessa; *Rannassa sijaitsevien säilytettävien mäntyjen molemmin puolin tulee istuttaa vielä asemapiirroksessa esitetyn lisäksi rantakaistaleelle kaksi puuta. Yksi mäntyjen molemmin puolin. Seuraavassa oikaisuvaatimuksen vaatimusten käsittely vastinein. Rakennus on käytännössä kaksikerroksinen ja kem 260 m2. Näkyvä julkisivu jopa 100 % suurempi kuin vanhan asuinrakennuksen. Kyseessä olevan hankeen on harkittu täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain sekä sen nojalla annettujen säädösten asettamat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :ssä määritellään kerrosala, mitä sillä tarkoitetaan ja lisäksi siinä määritellään kerroksen, kellarin ja ullakon käsitteitä sekä mitä tiloja lasketaan kerrosalaan luettaviksi. Viime vuosisadalla voimassa olleen rakennusasetuksen 75 sanoi asian suoraan ja ymmärrettävästi. "Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen" Maankäyttö- ja rakennuslaista kyseinen selkeä ilmaus puuttuu, mutta sama asia on kirjoitettu 115 :n toiseen momenttiin jossa todetaan "Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen". Eli lähtökohtaisesti kellarin rakentaminen on sallittua, ellei sitä ole erikseen asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä kielletty. Kyseessä olevalla rakennuspaikalla ei ole asemakaavaa, Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole kieltoa kellarin rakentamiselle eikä lainvoimaisessa poikkeamisluvassa ole kieltoa kellarin rakentamiselle. Näin ollen tarkasteltavaksi jää seikka sijaitseeko kellarissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka laskettaisiin kerrosalaan. Kun otetaan huomioon kerroksessa sijaitsevat tilat, kellarissa sijaitsevat tilat ja niiden sijainti, koko,

3 yhteydet ja valoisuus on lupaharkinnassa voitu päätyä ratkaisuun, että kellarissa ei ole kerrosalaa muodostavia tiloja eikä se ole kerros. Näin ollen käsiteltävänä ollut rakennuslupahakemus on ollut poikkeamisluvan mukainen, yksikerroksinen ja kerrosalaltaan 133 k-m2. Kellarin osalta on lupa siis ollut myönnettävissä. Näkyvän julkisivun laajuus verrattuna alkuperäiseen vanhaan rakennukseen on kieltämättä uudessa rakennuksessa suurempi kuin vanhassa asuinrakennuksessa. Asemapiirroksesta voidaan mitata vanhan rakennuksen pituudeksi itä-länsi suunnassa noin 13,8 metriä ja uuden rakennuksen vastaava mitta on noin 17,3 metriä. Asemapiirroksesta voidaan myös todentaa uuden rakennuksen sijainnin olevan poikkeusluvan mukainen ja laajuinen. Poikkeusluvassa rakennusala on osoitettu ulottuvan länsirajasta 5 metrin etäisyydeltä itärajalle 3-5 metrin etäisyydelle ja myönnetyssä rakennusluvassa kyseiset mitat ovat noin 8,1 metriä ja 4,3 metriä. On ilmeistä, että rakentaminen 2010-luvulla ei enää vastaa luvun rakentamisen ulkomuotoa ja mittasuhteita. Hankkeen on harkittu sopeutuvan riittävästi maisemaan niin järveltä kuin mantereeltakin tarkasteltuna. Uusi rakennus ei ole kopio vanhasta, mutta se täyttää kuitenkin sille asetetut kauneuden ja ympäristöön soveltuvuuden kriteerit. Maisemavaikutukset ja vaikutus kaavoitukseen. Hanke on poikkeamisluvan mukainen ja poikkeamisluvassa on tutkittu hankkeen vaikutukset kaavoitukseen. Poikkeamisen edellytys on, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamista ei olisi saanut myöntää jos edellä mainittua haittaa olisi ilmennyt. Poikkeamisen edellytykset on tutkinut kaavoituksen asiantuntija hakemusta valmistellessaan. Maisemavaikutuksia sivuttiin jo edellisessä kohtaa, mutta tämän lisäksi rakennusluvan mukaisen rakennuksen soveltuvuutta ja vaikutusta maisemaan voidaan arvioida rakennuslupahakemuksen liitteiden maastoleikkaus a-a ja maastoleikkaus b-b avulla. Rakennusluvan mukaisen rakennuksen harjakorkeus on noin 1,1 metriä korkeammalla kuin idänpuoleisen naapurirakennuksen harja ja noin 1,6 metriä korkeammalla kuin vanhan asuinrakennuksen harja. Kyseisistä selvityksistä voidaan todeta, että maisemavaikutukset jäävät pieniksi varsinkin kaukomaisemassa järvelle päin. Luvan mukainen uudisrakennus on suurempi kuin vanha asuinrakennus ja suurempi kuin viereinen rakennus. Se ei kuitenkaan ole objektiivisesti tarkasteltuna niin merkittävästi paljon suurempi, että sillä voisi harkita olevan maisemaa pilaavaa vaikutusta mihinkään ilmansuuntaan tarkastellen. Maisemaa se kyllä muuttaa, mutta muutos luo myös kerroksellisuutta sekä monipuolisuutta rakennettuun ympäristöömme ja sen historian

4 muodostumiseen. Asiassa tulee kuitenkin huomioida myös se seikka, että kyseistä rakennuspaikkaa eikä sen rakennuksia ole rajoitettu muutosten suhteen millään keinoin. Alueella voimassaolevassa yleiskaavassa on maininta kyseisten alueiden mahdollisuudesta sisältää herkkiä maisema- ja kulttuuriympäristö ym. kohteita. Maakuntakaava ehdotuksessa on ehdotettu alueen sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kyseiset ehdotukset koskevat kuitenkin isompia kokonaisuuksia joissa yksittäinen yksikerroksinen asuinrakennus ei vaikuta mainittavasti maisemakokonaisuuteen. Alakerran piilottaminen vaatii paljon maansiirtoa ja vaikuttaa harjakorkeuden nousuun vanhaan verrattuna. Edellisten lisäksi voidaan todeta, että maansiirtoa joudutaan tekemään vaikka kellaria ei rakennettaisikaan. Vanhan asuinrakennuksen korkeusasema on ajan kulumisen vaikutuksesta ja mahdollisista maankäytön muutoksista johtuen melko alhainen. Toisin sanoen vaikka paikalle rakennettaisiin rakennus ilman kellaria jouduttaisiin maanpinnan korkeuksia nostamaan joka tapauksessa pintavesien hallinnan vuoksi nykyistä korkeammalle. Maastoleikkauksista a-a ja b-b voidaan arvioida maanpinnan nousevan noin 1,0-1,2 metrin verran rakennuksen seinävierustoilla. Kellarin korkeudesta kuitenkin yli puolet sijoittuu olemassa olevan maanpinnan alapuolelle ja kokonaisuuden voidaan arvioida täyttävän kohtuulliset vaatimukset. Tulvarajat ei selviä suunnitelmista eikä maalämmönsijoitus. Tulvarajat ja vedenkorkeuksien vaihtelun vaikutukset suunnitteluun on esitetty maastoleikkauksissa a-a ja b-b sekä rakennuslupahakemuksen liitteenä olevassa erillisessä selvityksessä rakennuskorkeuksista. Kyseiset seikat vaikuttavat lähinnä hankkeen erityissuunnitelmiin. Valittajat esittävät näkemyksensä hallinto-oikeuden aikaisemmista linjauksesta Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksestä, rakennuspaikan pinta-alasta, rantaviivan pituudesta sekä muista poikkeamisen edellytyksistä hankkeeseen ja sen aikaisempaa käsittelyyn liittyen. Nämä seikat on ratkaistu poikkeusluvalla ja se on saanut lainvoiman.

5 Valittajat väittävät hankkeen sotivan paikalle asetettuja rakentamismääräyksiä vastaan. Hanke on poikkeamisluvan mukainen eikä siinä ole haettu poikkeamisia suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä taikka muista säädöksistä haetun poikkeamisluvan lisäksi. Rakennuslupapäätös muut lupaehdot huomioiden täyttää luvan myöntämisen edellytykset hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Valittajat vaativat rakennusluvan kumoamista hallinto-oikeuden linjausten ja rakennusmääräysten vastaisena. Edellä esitettyyn viitaten rakennuslupapäätöksen kumoamiseen ei ole esitetty sellaista syytä, että rakennuslupapäätös voisi olla toisenlainen. Valittajat pyytävät hallinto-oikeutta tutkimaan onko heidän oikeuttaan naapureiden kuulemisessa loukattu. Rakennusvalvonta on lähettänyt tiedon hankkeesta naapureille päivätyllä kirjeellä ja heille varattiin aikaa saakka mahdollisten huomautusten tekemiseen hankkeen johdosta. Päivämäärällä saapui naapureiden huomautus hankkeen johdosta rakennusvalvontaan. Tämä osoittaa lautakunnan käsityksen mukaan sen, että naapureiden oikeutta ei ole loukattu. Naapureilla on ollut mahdollisuus osallistua hankkeeseen laissa tarkoitetulla tavalla ja sitä osoittaa myös tämä nyt käsittelyssä oleva valitus. Valittaja viittaa valituksessaan mm. rakennuspaikan kokoon ja rantaviivan pituuteen sekä maisemavaikutuksiin. Rakennuspaikan koko ja rantaviivan pituus suhteessa rakennusjärjestyksen määräyksiin on käsitelty lainvoimaisen poikkeusluvan yhteydessä, niitä ei enää tarvitse huomioida erikseen rakennusluvassa. Maisemavaikutuksista oli jo aikaisemmin, mutta todettakoon vielä, että vaikutukset on selvitetty jo hakemuksen yhteydessä esitetyissä suunnitelmissa maastoleikkaus a-a ja maastoleikkaus b-b. Valittajat esittävät, että hanke tulee haittaamaan kaavoitusta.

6 Tämäkin asia on käsitelty jo poikkeamisluvassa. Myönnetyn luvan mukaisen rakennuksen ei voida arvioida vaarantavan kulttuurihistoriallisia tai arvokkaan maisema-alueen mahdollisia arvoja sijaintinsa, värityksensä eikä kokonsa vuoksi. Aiottu rakentaminen soveltuu ympäristöönsä ja sen vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Lupaharkinnassa on otettu huomioon oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset normaalin käytännön mukaisesti objektiivisesti tarkastellen. Hakemuksen mukaisen rakentamisen on harkittu täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset. Näin ollen lupa on tullut myöntää. Rakennuslautakunnan näkemyksen mukaan valitus tulisi hylätä. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta antaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle edellä esitetyn valmistelutekstin mukaisen lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen