Rakennuslautakunta Oikaisuvaatimus rakennuslupaa koskevaan päätökseen / /2015

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Oikaisuvaatimus rakennuslupaa koskevaan päätökseen / /2015 RAKLA 22 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja vt. Päivi Salminen, puh Konsernihallinnon lakimies Mika Näykki, puh etunimi.sukunimi(at)lappeenranta.fi Liitteet 1. Oikaisuvaatimus Rakennuslupapäätös Liitekartat Asian tausta Rakennustarkastaja on päätöksellään hylännyt Risto ja Tuija Lammin hakeman rakennusluvan varasto- ja jätekatosrakennukselle kiinteistölle (Rakennuslupa , liite 2). Risto Lammi on tehnyt rakennustarkastajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen rakennuslautakunnalle (liite 1). Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja on otettava tutkittavaksi. Oikaisuvaatimuksen johdosta päätös ei ole saavuttanut lainvoimaa. Risto Lammin oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksessaan Risto Lammi on vaatinut päätöksen oikaisua siten, että rakennuslupa myönnetään. Vaatimuksen perustelut Oikaisuvaatimuksentekijä on perustellut vaatimustaan laajalti mutta oikaisuvaatimuksensa yhteenvedon mukaisesti rakennuslupa tulisi myöntää, koska 1. hanke poikkeaa vain vähäisesti asemakaavasta Rakennus sijoittuu asemakaavan rakennusalan ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan estä myöntämästä rakennuslupaa. Oikaisuvaatimuksentekijä on sitä mieltä, että tämä on vähäinen poikkeama koska rakennuksen koko on 9,6 m 2 ja tontin rakennusoikeudesta 254 m 2 on käytetty vasta 152 m 2.

2 2. poikkeamiselle ei ole laissa säädettyjä esteitä MRL 171 ja 172 säädetyt esteet eivät tule vastaan koska kyse ei ole rantarakentamisesta, Rakennusoikeuden ylitystä ei ole ja rakennusalan ulkopuolelle ei rakenneta kuin 9,6 m 2. Kyseessä ei ole rakennuksen suojelu eikä asemakaavan hyväksymisestä johtuva rakennuskielto. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueen muulle käytön järjestämiselle, luonnon suojelutavoitteiden saavuttamiselle eikä vaikuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden toteutumista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 3. kaupungin rakennusjärjestys sallii jopa edellyttää poikkeamisen myöntämisen. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennus voidaan lähtökohtaisesti sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle jos naapurit antaa kirjallisen suostumuksen ja rakentaminen on tarkoituksenmukaista 4. naapureilla, Lappeenrannan kaupunki mukaan lukien, ei ole huomautettavaa hankkeesta 5. esitetty sijainti toteuttaa paremmin MRL:n vaatimukset koska vältetään massiivinen tontin täyttö, kun rakennus sijoitetaan tontin tasaiselle osuudelle. Rakennukselle esitetty sijainti vastaa tarkoitustaan, kun sitä voidaan käyttää ympärivuotisesti ja se täyttää jätehuollolle asetetut määräykset. MRL kohdan mukaan rakennuksen on sovelluttava paikalle. Juuri tämän vuoksi rakennus tulee sijoittaa juuri esitetyllä tavalla. Rakennus täyttää vaatimukset jonka mukaan sen tuleen soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on tarkoituksen mukainen, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa ja soveltuu myös henkilöiden käyttöön joiden kyky liikkua ja toimia on rajoittunut. Rakennus täyttää kevyen rakennelman tai laitoksen kohtuulliset vaatimukset eikä ole haitaksi liikenteelle. 6. esitetty arkkitehtuuri tekee rakennuksesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan soveltuvan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Kyseessä on rinnetontti. Rakennuksen sijoittaminen rakennusalalle merkitsisi merkittäviä täyttöjä tontilla. Rakennusta ei ole mahdollista toteuttaa rinneratkaisuna, koska siinä säilytetään polkupyöriä ja

3 jäteastioita. Rakennus sopii arkkitehtuuriltaan ympäristöön. Kadun varrella taloissa on useissa taloissa puuverhoilu ja tasakattoinen autotalli tai katos. Rakennuksen katon kaltevuus on sama kuin päärakennuksessa. Rakennus on päärakennuksen harmoninen jatke. Pulpettikattomalli mahdollistaa sen, että kadun puolen julkisivu on matala ja aidan oloinen. Väritys on yhden mukainen päärakennuksen kanssa. Tulee huomioida, että kevyen rakennelman ulkoasun tulee täyttää vain kohtuulliset vaatimukset. Kadun päärakennukset eivät sijoitu yhtenäiseen linjaan. Rakennus porrastuisi edellisen rakennuksen sijaintiin. Kadun alkupään rakennusten linjaa ei edes näy, koska puusto peittää sen. Rakennus täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Kaupungin katujen ylläpidolla ei ole huomautettavaa. 7. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kyse on Lappeenrannan rakennusvalvonnan yleisestä periaatteesta: jos suinkin löydetään peruste evätä hanke, se evätään. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä huomauttaa, että myönteinen päätös ei vaaranna tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden vaatimusta. Kyseinen tontti on muita leveämpi ja muille tonteille ei ole mahdollista sijoittaa talousrakennusta samalla tavalla ellei sitten rakenna palomuuria. Rakennustarkastajan vastine valittajan oikaisuvaatimukseen ja sen perusteluihin Hankkeesta käytiin lupavalmistelun yhteydessä monta neuvottelua hakijan kanssa siitä, että rakennelma saataisiin ilmoituksenvaraiseksi tai sijoitettua edes osittain asemakaavan määrittämälle rakennusalalle ja edes kahden metrin etäisyydelle tontin rajasta ja kadusta. Hakija ei suostunut muuttamaan mitään. Mikäli rakennelma olisi sijoitettu asemakaavan määrittämälle rakennusalalle, se ei olisi tarvinnut rakennuslupaa vaan se olisi ollut toteutettavissa toimenpideilmoituksella. Seuraavassa annetaan rakennustarkastajan vastine oikaisuvaatimuksen esittäjän perusteluihin, edellä esitettyä numerointia käyttäen. 1. Oikaisuvaatimuksen tekijä väittää, että hanke poikkeaa vain vähäisesti asemakaavasta. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rakennelma tai rakennus sijoitetaan kokonaan rakennusalan ulkopuolelle ja lisäksi kadun puolen tontin rajan läheisyyteen, ei poikkeama ole silloin vähäinen. Tämä poikkeama olisi lisäksi ainoa kyseisen kadun varren tonttien yhtenäisestä toteuttamisesta.

4 2. Väite, että poikkeamiselle ei ole laissa esteitä, on virheellinen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 135 :n 1) kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Rakennusvalvonta katsoo, että hanke ei täytä rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä, koska hankkeen sijoittelu on asemakaavan vastainen. Poikkeamaa ei voida myöntää, sillä se tuhoaa kadun varren yhtenäisen linjan rakennusten sijoittelussa. Tämän korttelin ja myös viereisen korttelin kuudentoista tontin rakennukset on kaikki sijoitettu yhtenäiseen linjaan. Lisäksi katu kaartaa kyseisen tontin kohdalla siten, että näkymä kohdistuisi suoraan pulpettikattoiseen vajaa korkuiseen talousrakennukseen katunäkymän molemmista suunnista (liite 3). 3. Oikaisuvaatimuksen tekijä väittää, että rakennusjärjestys sallii ja jopa edellyttää poikkeaman myöntämistä. Oikaisuvaatimuksentekijän tulkinta rakennusjärjestyksestä on virheellinen. Rakennusjärjestys ei varsinkaan edellytä, että asemakaavan vastaiselle hankkeelle myönnettäisiin poikkeus. Jokainen rakennushanke tutkitaan erikseen, onko poikkeaman myöntäminen mahdollista. Tässä hankkeessa esitetty poikkeama ei ole vähäinen eikä siten myönnettävissä. 4. Kirjallista suostumusta naapurilta eli Lappeenrannan kaupungin kiinteistön haltijan edustajalta ei ole. Todetaan kuitenkin, että mahdollinen naapurin suostumus ei kuitenkaan merkitsisi mitään oikeutusta asemakaavan vastaiseen rakentamiseen. 5. Oikaisuvaatimuksentekijä väittää, että esitetty sijainti täyttää MRL:n vaatimukset rakennukset sijainnille koska vältetään massiivinen maatäyttö ja esitetyllä sijainnilla rakennus vastaa tarkoitustaan ja täyttää jätehuollolle asetetut vaatimukset. Edellä kohtiin 1-2 viitaten, asemakaavan vastaisena rakennusta ei voi sijoittaa hakijan esittämälle paikalle. Tontilla, joka on kooltaan 1018 m 2, on tilaa myös muille vaihtoehdoille sijoittaa rakennus siten, että merkittäviä tontin täyttöjä ei tarvita. Muualla tontilla ei ole myöskään merkittäviä puita, joita tulisi säästää.

5 Hakijan esittämä sijoittelu poistaisi kadun varren kookkaan puun. Kadun puolen tontin osalla maasto laskeutuu noin 0,5 m. Myös päärakennus on sijoitettu samoille korkeuskäyrille, joten toteutus olisi ollut yhden mukainen. Myös moni muu asemakaavan mukainen sijainti tontilla olisi täyttänyt jätehuollon määräykset. Jätekatoksen maksimi etäisyys kadusta ohjeistuksessa on n.10 metriä. Hankkeen alkuvaiheessa käytyjen neuvottelujen aikana hakijalle on ehdotettu monta asemakaavan ja maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaista, toteutuskelpoista sijaintia rakennukselle. 6. Oikaisuvaatimuksen tekijä väittää, että esitetty arkkitehtuuri tekee rakennuksesta rakennettuun ympäristöön soveltuvan ja täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen poikkeava muoto ja kadunpuoleisen pulpettikaton räystään sijainti alle kahden metrin korkeudessa ei sovi kadun varren rakennusten mittakaavaan. Rakennuksen sijainti rikkoisi yhtenäisen katunäkymän ja ehjän katutilan. Harmonista katunäkymää Orkoniitynkadulla ei tule turmella sallimalla rakentamista asemakaavan vastaisesti liian lähelle katua. 7. Väite, että rakennusvalvonnan yleinen periaate on löytää peruste evätä hanke, on asiaton eikä pidä paikkaansa. Viimeisen neljän vuoden aikana Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiset (rakennuslautakunta ja rakennustarkastaja) eivät ole hylänneet ainuttakaan hakemusta, tätä oikaisuvaatimuksentekijän hakemusta lukuun ottamatta. Lupia on käsitelty n. 900 kpl/vuosi. Oikaisuvaatimuksen tekijän näkemys siitä, että myönteinen päätös ei vaarantaisi tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden vaatimusta, koska toisille tonteille ei ole mahdollista sijoittaa vastaavaa rakennusta, on virheellinen. Tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden mukaan mahdolliset samanlaiset rakennukset tulisi hyväksyä samalla tavalla sijoitettuina rakennusalan ulkopuolelle kadun varteen, jos ensimmäinen hanke hyväksyttäisiin. Tällainen olisi täysin asemakaavan vastaista sekä epäoikeudenmukaista muiden tonttien haltijoita kohtaan, koska asemakaava turvaa tontinomistajien oikeuksia alueen tulevasta rakentumisesta. Rakennustarkastajan yhteenveto Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty laillista perustetta

6 rakennustarkastajan päätöksen muuttamiseksi siten, oikaisuvaatimuksentekijälle myönnettäisiin rakennuslupa. Oikaisuvaatimus tulee hylätä. (PS) Rt vt. Rakla Rakennuslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen todeten, että rakennustarkastajan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, rakennustarkastaja ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole miltään osin lainvastainen. Hyväksyttiin.