MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA
|
|
- Kauko Auvinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA Susanna Särkijärvi 1, Oiva Niemeläinen 2, Riitta Sormunen-Cristian 3 ja Markku Saastamoinen 1 1 MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Hevostutkimus, Ypäjä 2 MTT, Kasvinviljely ja teknologia, E-talo, Jokioinen 3 MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, H-talo, Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi Tiivistelmä Laidunrehua ei hyödynnetä hevosten ruokinnassa riittävästi. Osittain tämä johtuu tiedon ja ohjeistuksen puutteesta. Ulkomaiset tutkimustulokset ovat huonosti sovellettavissa, joten kotimaista tutkimusta tarvitaan muun muassa kasvilajeista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Hevostutkimuksessa Ypäjällä tehtiin kesinä laiduntutkimuksia hevosilla. Tutkimuskohteina olivat eri nurmiheinäkasvien kasvurytmit ja niiden sopivuus hevoslaitumiin, sadontuotto, rehuarvo ja maittavuus. Vertailussa mukana olivat timotei, nurminata ja ruokonata sekä timotei-nurminata-, timotei-ruokonata- ja ruokonataniittynurmikkaseokset. Syöntihavaintojen perusteella hevosilla oli selkeitä preferenssejä kasvilajien välillä. Maittavimmiksi kasvilajeiksi osoittautuivat tässä kokeessa ruokonata-niittynurmikkaseos ja puhdas timotei. Huonoimmin hevosille maittoi nurminata. Hevoset käyttivät noin 50 % ajastaan syömiseen, mutta välttivät syömistä kuumalla tai sateisella ilmalla. Hevoset käyttivät laidunalaa epätasaisesti, joka johti joidenkin alueiden kulumiseen. Johdanto Laidunnurmia pystyttäisiin hyödyntämään hevosten ruokinnassa huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Laidunkausi kestää noin 130 vuorokautta. Suunnitelmallisella laidunruokinnalla hyvin hoidetulla laitumella voitaisiin täyttää 35 % hevosen vuosittaisesta rehuntarpeesta. EquineLife hankkeen yhteydessä tehdyssä tallikyselyssä 81 % tallinpitäjistä ilmoitti hevosten pääsevän laitumelle (Pikkarainen, 2005), mutta tarkasteltaessa laidunaloja havaittiin, että kaikissa tapauksissa alat eivät olleet riittäviä rehuntuotannon kannalta. Joillakin talleilla laidunalat hevosta kohti olivat tarpeettoman suuria. Osittain laidunten huono hyötykäyttö johtunee tiedon ja ohjeistuksen puutteesta. Hevosiin liittyvää laiduntutkimusta on tehty erittäin vähän. Useimmat ulkomailla toteutetut tutkimukset eivät ole suoraan sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Paitsi kasvuolosuhteet, usein myös käytetyt nurmiheinälajit poikkeavat Suomessa käytetyistä. Hevosten laiduntaminen toteutetaan monissa maissa erittäin laajaperäisesti hoidetuilla, monia vuosia vanhoilla ns. kestolaitumilla. Näillä laitumilla kasvusto on monipuolinen, mutta ei välttämättä kovinkaan tehokkaasti satoa tuottavaa. Tutkimustuloksien sovellettavuutta heikentää usein puuttuva tieto laitumen kasvilajistosta tai kasvuston laadusta. Suomessa hevosia laidunnetaan varsinaisilla luonnonlaitumilla vähän. Viljelty ja hoidettu laidun soveltuukin erinomaisesti kesäruokintaan vaativille hevosryhmille, kuten imettävät tammat ja kasvavat varsat. Myös urheiluhevosten ruokinnassa laidunta voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Kun uutta laidunta perustetaan, tulee laitumelle valita kasvurytmiltään hevoslaidunnukseen sopivia ja hevosille maittavia heinäkasveja. Laidunpainetta säätelemällä huolehditaan laitumen tuoton ja hevosten tarpeen vastaavuudesta. 16
2 Hevosten nurmirehut hankkeessa kesällä selvitettiin mm. hevosten laiduntamista. Tavoitteena oli hankkia uutta tietoa hevoslaitumiin sopivista kasvilajeista. Mielenkiinnon kohteena olivat erityisesti eri nurmiheinäkasvien kasvurytmit ja niiden sopivuus hevoslaitumiin, sadontuotto, rehuarvo ja maittavuus. Laiduntutkimus Ypäjällä Laiduntutkimusta varten perustettiin tutkimuslaidun Ypäjälle (Kuva 1). Laidunalueelle kylvettiin puhtaina kasvustoina timoteita, nurminataa ja ruokonataa. Lisäksi tutkimukseen otettiin mukaan timoteinurminata-, timotei-ruokonata- ja ruokonata-niittynurmikkaseokset. Kasvustot kylvettiin toisiinsa kiinni 10 m leveänä ja 240 m pitkänä kaistana. Kun kaikki koejäsenet kylvettiin neljänä toistona, muodostui kokeen alaksi 5,7 hehtaaria. Alue laidunnettiin kolmessa lohkossa, joilla jokaisella oli 24 kasvustokaistaa hevosten valittavissa syötäväkseen. Laiduntaminen aloitettiin ensimmäisenä koekesänä ja toisena koekesänä Kymmenen suomenhevostammaa laidunsi yhdellä lohkolla noin kaksi viikkoa eli paluu samalla lohkolle tuli kuukauden välein. Nurmimassan määrä arvioitiin niittämällä nurmikaista ennen laiduntamisen aloittamista ja heti laidunnuksen jälkeen. Laidunnuksen aikaista nurmen kasvua ei määritetty. Lisäksi tehtiin havaintoja kasvuston korkeudesta ja peittävyydestä sekä hylkylaikuista. Eri kasvustojen kemiallinen koostumus määritettiin. Kerranteet, joissa jokaisessa 6 koejäsentä Suoja-alue Lohko III ja portti Koejäsenet Huonon kasvuston takia kokeesta poistettu alue Kivennäiset ja suola Laidunlohkot joissa 4 kerrannetta Lohko II m X 10 m Lohko I Juottopaikka Timotei 3. Ruokonata 5. Timotei+Ruokonata 2. Nurminata 4. Timotei+Nurminata 6. Ruokonata+Niittynurmikka Kuva 1. Ypäjän hevoslaidunkokeen kenttäkartta. Eri kasvilajien maittavuutta arvioitiin tarkkailemalla mitä kasvustokaistoja hevoset valitsivat syödäkseen. Syöntikäyttäytymisen havainnointi aloitettiin aina pari päivää sen jälkeen, kun hevoset oli päästetty uudelle lohkolle. Havainnointia tehtiin jokaisella lohkolla 8 tuntia. Havainnot tehtiin viiden minuutin välein, jolloin merkittiin ylös millä kasvustokaistalla kukin hevonen söi. 17
3 Laidunkasvien maittavuus Kesällä 2007 hevoset kuluttivat eniten aikaa syömiseen ruokonata-niittynurmikka- ja timoteikoejäsenillä. Nämä edustivat 21 ja 20 % kaikista syöntihavainnoista. Vähiten aikaa hevoset käyttivät nurminata- ja timotei-nurminatakoejäsenten syömiseen. Kesän 2008 maittavuustulokset vastasivat kesän 2007 tuloksia. Ruokonata-niittynurmikan syöntihavaintoja oli 26 % kaikista syöntihavainnoista. Timotei ja puhdas ruokonata edustivat 19 ja 17 % havainnoista. Nurminata ja sen seoskasvusto olivat jälleen heikoimmin maittavaa. Kesän 2007 seurantatulosten perusteella tarkensimme käyttäytymisseurantaa niin, että laitumen eri kerranteet otettiin huomioon. Halusimme seurata, miten ruokonata-niittynurmikan yhden koejäsenen sijainti suojakaistan vieressä vaikuttaa sen saamaan havaintomäärään ja vääristääkö se maittavuustuloksia. Samalla pystyimme seuraamaan hieman tarkemmin laidunalueen käyttöä yleensäkin. Kun maittavuustuloksia tarkasteltiin niin, että suojakaistan viereinen kerranne jätettiin laskennasta kokonaan pois, tilanne muuttui itse asiassa vieläkin enemmän ruokonata-niittynurmikkaa suosivammaksi. Myöskään muiden koejäsenten osalta tulokset eivät poikenneet koko aineiston tarkastelusta. Kuvassa 2 on yhdistetty syöntitarkkailuhavainnot kesiltä 2007 ja % Syömiskäyttäytymishavainnot koejäsenittäin 30 % 25 % 26 % 20 % 19 % 17 % 15 % 10 % 12 % 10 % 15 % 5 % 0 % Timotei Nurminata Ruokonata Timotei/nurmin Timotei/ruokon Ruokonata/niittyn Kuva 2. Eri kasvilajien ja seosten osuus syöntihavainnoista (%). Laidunalueen käyttö Käyttäytymistarkkailun aikana hevosten sijainti rekisteröitiin myös silloin, kun ne eivät syöneet. Suuren osan muusta kuin syöntiajasta hevoset oleskelivat suojakaistalla, jolla myös juomapaikka, kivennäisastia ja portti sijaitsivat. Suojakaista oli laitumen tallin puoleisessa päässä. Kun hevoset eivät syöneet, ne viettivät % ajastaan suojakaistalla. Hevoset käyttivät 6 7 % syöntiin käytetystä ajasta suojakaistalla. Kesän 2008 tarkkailussa otettiin huomioon myös laitumen kerranne. Heti suojakaistaa seuraava varsinainen koejäsen oli ruokonata-niittynurmikka, jolla hevoset viettivät noin 25 % muusta kuin syöntiin käytetystä ajasta (ns. lepoaika). Mitä kauemmas portista tultiin, sitä pienemmäksi kävi kunkin koejäsenen osuus lepoajan havainnoista. Yhteensä hevoset viettivät suojakaistalla ja lähimmällä kerranteella 18
4 63 % kokonaislepoajastaan ja 48 % kokonaisajastaan. Hevoset viettivät paljon aikaa oleskeluun myös aivan laitumen toisessa päässä, mutta eivät juurikaan keskimmäisillä kerranteilla. Syöntihavainnot jakautuivat varsinaisella koealueelle siten, että hevoset käyttivät noin kolmanneksen syöntiajastaan 1. kerranteella, kolmanneksen 4. kerranteella ja kolmanneksen 2. ja 3. kerranteella yhteensä. Silmämääräisesti tarkasteltuna nurmikasvustoa oli todellakin usein eniten jäljellä juuri laitumen keskiosissa, mutta ruokonata-niittynurmikka- ja timoteikoejäsenet oli yleensä syöty tarkkaan myös täällä. Vaikka hevoset selkeästi tekivät valintoja syönnin suhteen, hylkylaikkuja ei alueelle kuitenkaan muodostunut. Pohdintaa Nurmikasvien maittavuuden osalta tulokset olivat kohtalaisen yksiselitteisiä. Hevoset selvästi halusivat käyttää aikaansa syöden ruokonata-niittynurmikkaa ja timoteita. Silmämääräiset havainnot kasvustoista tukivat seurantatuloksia. Periaatteessa syöntiaikaan perustuva seurantamenetelmä ei kuitenkaan kerro mitään siitä, mitkä ovat todelliset eri kasvilajien ja seosten syöntimäärät. Hevoset näyttivät nyhtävän hyvin lyhyitäkin kasvustoja, jolloin ne ehkä tyydyttivät varsinaisen ravinnontarpeensa jollain muulla, rehevämmällä kasvustolla. Tätä teoriaa tukevat ainakin Naujeckan ym. (2005) havainnot hevosen pyrkimyksestä maksimoida energiansaantinsa laiduntaessaan. Kasvilajien preferenssin suhteen samankaltaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa. Archerin (1973) tutkimuksessa suosituimpia kasvilajeja olivat englannin raiheinä, koiranheinä, timotei ja ruokonata ja samaisen tekijän toisessa tutkimuksessa (Archer, 1978) punanata, ruokonata ja koiranheinä. Preferenssi ei näyttänyt vaihtuvan kasvukauden tai vuoden mukaan, mutta yksilöiden välillä oli selviä eroja. Hevoset myös haluavat säilyttää vaihtelua ruokavaliossaan (Archer, 1973), mikä selittää sen, että ne edelleen söivät koko ajan myös huonommin maittavia kasvilajeja. Koska tarkoituksena oli nimenomaan tutkia kasvilajien ja seosten maittavuutta, laidunpaine pidettiin tarkoituksella pienenä (0,5 ha/hevonen/kausi). Näin hevosilla oli koko ajan todellinen mahdollisuus valita, mitä ne halusivat syödä. Tällä koeasetelmalla emme kuitenkaan pystyneet selvittämään, missä määrin tiettyjen kasvilajien huonompi maittavuus oikeastaan rajoittaa syöntiä. Hevoset käyttivät noin 50 % tarkkailuajasta syömiseen ja 50 % muuhun toimintaan ja lepäämiseen. Syömiseen kulutettu aika oli hieman lyhyempi, kuin esimerkiksi varsallisten tammojen osalta raportoitu 70 % (Crowell ym., 1985; Martin-Rosset ym., 1978). Tämä onkin luonnollista, koska kokeessa käytettiin joutilaita tammoja, joiden ravinnontarve on oleellisesti edellä mainittuja pienempi. Kokonaissyöntiaikoja ei myöskään mitattu, vaan raportoidut tulokset perustuvat valikoituun otokseen. Havaintojaksot saattoivat olla eri pituisia ja eri aikaan päivästä, koska oleellista oli tehdä tarkkailua silloin, kun hevoset söivät. Erityisen paahteisina tai sateisina päivinä hevoset saattoivat viettää tuntikausia lähinnä seisten. Hevoset välttävätkin syömistä äärimmäisissä sääolosuhteissa (Martin-Rosset ym., 1978) Hevoset suosivat joitakin osia laitumesta, ja joillakin osilla ne vain kävivät syömässä. Erityisen paljon aikaa hevoset viettivät suojakaistalla ja laitumen tallin puoleisessa päässä, jossa myös sijaitsi hevosille tärkeitä toimintoja. Oleskelualueet olivat kokeen loputtua erittäin pahoin kuluneet ja kasvusto tuhoutunut. Todennäköistä on, että oleskelualueelle päätyy myös suuri osa hevosten jätöksistä. Ravinteet ovat vaarassa päätyä ympäristöön, kun talteenottoa kasvustoon ei tapahdu. Maaston kulumista voisi vähentää, jos juottopaikat ym. sijoitettaisiin hajalleen, mutta kulumista tapahtuisi silloin useassa kohdassa. Toinen mahdollisuus on varautua kulumiseen esimerkiksi valitsemalla tällaiselle alueelle erityisen hyvin kulutusta kestävä kasvilaji. Laidunlohkon muodolla voi myös olla vaikutuksensa hevosten liikkumiseen alueella. 19
5 Johtopäätökset Syöntihavaintojen perusteella hevosilla on selkeitä preferenssejä kasvilajien välillä. Maittavimmiksi kasvilajeiksi osoittautuivat tässä kokeessa ruokonata-niittynurmikkaseos ja timotei. Huonoimmin hevosille maittoi nurminata. Hevoset käyttivät noin 50 % ajastaan syömiseen, mutta välttivät syömistä kuumalla tai sateisella ilmalla. Hevoset käyttivät laidunalaa epätasaisesti, joka johti joidenkin alueiden kulumiseen. Laidunlohkon muotoon ja toimintojen sijoitteluun tulisi kiinnittää huomiota kulumisen vähentämiseksi. Lähteet Archer, M Grass Forage Sci. 28, 3: J. Brit. Grassl. Soc. 33, 4: Crowell Davis, S.L., Houpt, K.A., Carnevale, J J.Anim.Sci. 60, 4: Martin Rosset, W., Doreau, M., Cloix, J Ann.Zootech. 27, 1 : Naujecka, A., Hilla, J., Gibb, M. J Appl. Anim. Beh. Sci. 90: Pikkarainen, M Hevosten hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen sekä niiden toteutuminen suomalaisilla talleilla. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala. 41 s. 20
Laiduntaminen - syönti ja maittavuus
Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti
LisätiedotRiittääkö laitumella syötävä?
Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty
LisätiedotLAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus
LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus JOHDANTO Luonnonlaitumet ja hakamaat ovat syntyneet laiduntamalla Aiemmin laiduntavat eläimet olivat
LisätiedotNURMIEN KASVURYTMI LAIDUNTAMISEN HAASTEENA
NURMIEN KASVURYTMI LAIDUNTAMISEN HAASTEENA Oiva Niemeläinen 1, Susanna Särkijärvi 2 ja Riitta Sormunen-Cristian 3 1 MTT Kasvintuotannon tutkimus, E-talo, 31600 Jokioinen 2 MTT Hevostutkimus, 32100 Ypäjä
LisätiedotHevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas
Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Johdanto Viimeisen vuosikymmenen aikana rehuntuotannon menetelmät kehittyneet Laitumien
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotHevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi
Hevostilan Nurmipäivä MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty voitaisiin täyttää 35% vuosittaisesta tarpeesta
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotLAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN
LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotTerveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä
Terveellinen laidunruokinta MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Laiduntamisen edut hevosen kannalta Mikään muu rehu ei vastaa ominaisuuksiltaan hyvää laidunta Erinomainen ravintoainekoostumus
LisätiedotHOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE
HOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE Laiduntaminen sopii kaikille hevosille ja sitä kannattaa harjoittaa aina, kun se on mahdollista, koska tuore laidunruoho on hevosen luonnollisinta rehua. Suurin
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotPalkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen
LisätiedotLuonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018
Luonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018 birgit.fag@hushallningssallskapet.se Luonnonlaidun - määritelmä Maatalousmaa, joka ei ole
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotNurmenviljelyn tehostaminen emotilalla. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Maiju Pesonen
Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Hyvä nurmi = tuotannon perusta Nurmitarpeen kartoitusta emotilalla
LisätiedotMAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. www.proagria.fi/oulu YmpäristöAgro- hanke
MAISEMALAIDUNTAMINEN Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Maisemalaidunnus taloudellisesti kannattavaa eläinten omistajalle maisemalaidunnus palvelusta ollaan valmiita maksamaan
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotRaija Räikkönen
Kestävä ja innovatiivinen hevostalous Keskisen Itämeren alueen kilpailukyvyn edistäjänä (InnoEquine) Equine industries promoting economically competitive and innovative regions 11.10.2012 Raija Räikkönen
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotMuistiinpanot ovat valmiina
Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj
LisätiedotTutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä
PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotNurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta
Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn
LisätiedotSATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 Kalle Rinne: Lampaiden laitumen typpilannoitus MOUHIJÄRVI 1978 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lampaiden laitumen
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotLaidunruokinnan käytännön toteuttaminen
Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotEMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä
EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Kirsi Kupsala Kuva Helena Jansson MTT Ypäjällä on ympäristölupa...3 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2008.3 Päämäärä
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotKARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA
KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotHEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA
HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotEmolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin
Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,
LisätiedotYksivuotiset laitumet luomutiloilla
Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotHaluaako lehmä laiduntaa?
Haluaako lehmä? Leena Tuomisto 1), Lilli Frondelius ), Jaakko Mononen ), Auvo Sairanen 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 7175 Maaninka, etunimi.sukunimi@mtt.fi
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2014. evonen nauttii laitumella
MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2014 evonen nauttii laitumella HEVOSALA KASVAA, LAIDUNTEN Luonnonlaitumien ja muiden perinnemaisemien pinta-ala on huvennut yhteen prosenttiin viime vuosisadan vaihteesta. Suuri
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2014. evonen nauttii laitumella
MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2014 evonen nauttii laitumella HEVOSALA KASVAA, LAIDUNTEN KYSYNTÄ LISÄÄNTYY 3 Luonnonlaitumien ja muiden perinnemaisemien pinta-ala on huvennut yhteen prosenttiin viime vuosisadan
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
LisätiedotTavoitteena hyvät. syksyyn. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen
Tavoitteena hyvät laitumet keväästä syksyyn Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Laiduntaminen ja emolehmätuotanto Tuotannollisia tavoitteita laiduntamiselle
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotSiemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho
Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotNeuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla
Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen
LisätiedotCHIA DE GRACIA LUONTOÄIDIN HEVOSET
KANERVASTA Hevosen superfood löytyy luonnosta K ARPALO ON CHIA DE GRACIA LUONTOÄIDIN HEVOSET 2 Hevosen superfood löytyy luonnosta HYVINVOINTIA LUONNOSTA: TERVE JA ELINVOIMAINEN HEVONEN 3 Julkaisija: Chia
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotLannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin
LisätiedotYliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto
Laidunkokeet: - Reunalaidunkoe - Nautojen yökäyttäytyminen reunalaitumella - Metsälaidunkoe - Yksivuotiset ruisvirnalaitumet luomussa - Palkokasvit laidunkasveina Eläinkokeet: D-vitamiinikartoitus Zeoliitti
LisätiedotKILPAHEVOSTEN LAIDUNTAMINEN
KILPAHEVOSTEN LAIDUNTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Iris Vanne TIIVISTELMÄ Mustiala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hevostalouden
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotEMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi
EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi Kuva Helena Jansson 2 MTT Ypäjän EMAS-ympäristöjärjestelmä... 3 MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristölupa... 3 MTT Ypäjän
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotSonnitkin soveltuvat laidunnukseen
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,
LisätiedotLaidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)
Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?
LisätiedotNURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha
NURMIRYHMISTÄ >10 000 kg ka/ha Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 75 nurmitilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Nurmiryhmistä pelisilmää! Nurmipienryhmiä on koko Suomessa tällä hetkellä
LisätiedotAihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi
Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito
LisätiedotHEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON
HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON Tiina Reilas ja Susanna Särkijärvi Jalostuspäivät 13.-14.13 Kuopio Laihat/laihtuvat/ rajoitetulla ruokinnalla olevat Alhaisempia hormonipitoisuuksia Vähemmän
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotLaidunnusoppia maailmalta. Anu Ellä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Laidunnusoppia maailmalta Anu Ellä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Esitys perustuu Anu Ellän ja Jarkko Storbergin opintomatkoihin, joilla on perehdytty käytännössä maito-
LisätiedotSertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe
13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 4/85 ELSI ETTALA Pohjois Savon tutkimusasema Laidun lypsykarjaruokinnassa JOKIOINEN 1985 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 4/85 ELSI ETTALA Laidun
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotTURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster )
TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) Suuren hevoslauman hoitajalta vaaditaan Kokemusta ja taitoa ennakoida Hevosen tarpeiden ja
LisätiedotTestauksia, työpajoja, tuotekehitystä EHYT- hankkeen satoa Erikoisrehuja ja hyvinvointituotteita eläimille EHYT-hanke
Testauksia, työpajoja, tuotekehitystä EHYT- hankkeen satoa eläimille EHYT-hanke Anne Tuomivaara Hankkeen taustaa EU:n rahoittama yleinen kehittämishanke alkanut kesällä 2010, kestää kesään 2013 saakka
Lisätiedot