EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi

Transkriptio

1 EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi Kuva Helena Jansson

2 2 MTT Ypäjän EMAS-ympäristöjärjestelmä... 3 MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristölupa... 3 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen... 3 Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö... 4 Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus... 6 Materiaalien kulutus... 7 Lantahuolto... 8 MTT Ypäjän turvallisuus- ja ympäristöriskit vuonna MTT Ypäjän ympäristötavoitteet vuonna MTT Ypäjällä jatkuvan parantamisen asialla vuonna

3 MTT Ypäjän EMAS-ympäristöjärjestelmä MTT Ypäjä julkaisi vuonna 2007 EMAS-asetuksen ja Inspecta Sertifiointi Oy:n varmentaman Ympäristöselonteon MTT Ypäjä raportoi vuosittain organisaation ympäristövaikutuksista ja asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisesta sekä uusien ympäristötavoitteiden asettamisesta. Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana tarkastanut ja hyväksynyt MTT Ypäjän vuoden 2007 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot vuodelta Tässä välivuosiraportissa kuvataan MTT Ypäjän vuoden 2009 tärkeimmät ympäristövaikutukset. MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristölupa MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristönsuojelulain 28 mukainen ympäristölupa MTT Ypäjä täyttää ympäristölainsäädännön vaatimukset sekä turvallisuuteen liittyvät lait ja muut lakisääteiset vaatimukset. MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2009 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen Vuonna 2007 tavoitetta sähkönkulutuksen vähentämiseksi 2 % vuoden 2006 tasosta ei saavutettu, vaan sähkönkulutus päinvastoin nousi. Tämän seurauksena vuoden 2008 tavoitetta (sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % vuoden 2006 tasosta) tiukennettiin siten, että vuoden 2008 loppuun mennessä sähkönkulutuksen tuli pienentyä 4 % vuoden 2006 kulutuksesta. Vuoden 2008 tavoite sähkönkulutuksen pienentämiseksi saavutettiin yli odotusten. Vuonna 2008 sähkönkulutus vähentyi 16,8 % vuodesta 2007 ja 11,6 % vuodesta Vuoden 2009 tavoite oli sähkönkulutuksen pienentäminen 5 % vuoden 2009 loppuun mennessä vuoteen 2006 verrattuna Koska vuoden 2008 sähkönkulutustavoite ylittyi ja sähkönkulutus laski 11,6 % vuoden 2006 tasosta, oli vuonna 2009 tavoitteena kulutuksen vähentäminen tai pitäminen vuoden 2008 tasolla. Jonkinlaista sähkönkulutuksen nousua oli kuitenkin odotettavissa, sillä mm. hevosten juoksumatto oli jälleen käytössä. Vuonna 2009 sähköä kului MTT Ypäjällä 12,5 kwh hevosta kohden vuorokaudessa, kun kulutukseen on laskettu mukaan kaikissa MTT Ypäjä toiminnoissa kulutettu sähkö. Vuonna 2009 kokonaissähkönkulutus nousi odotetusti hieman, mutta nousu oli yhteensä vain 1030 kwh. Sähkönkulutus nousi 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Sähkönkulutus nousi kaikissa muissa 3

4 työpisteissä paitsi kliinisessä laboratoriossa. Vuonna 2009 sähkönkulutus kuitenkin vähentyi 16,1 % vuodesta 2007 ja 11,1 % vuodesta 2006, joten voidaan todeta, että energiankulutuksen vähentäminen on onnistunut kolmen vuoden ympäristöohjelman aikana. Varsinaiset toimenpiteet toteutettiin pääosin vuoden 2008 aikana. kwh Sähkönkulutus MTT Ypäjällä Kuivuri Kuuselan vierashuone Toimistorakennus Kliininen laboratorio Konehalli Tutkimustalli ja astutushalli Sähkönkulutus (kwh) MTT Ypäjällä vuosina Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö Vuoden 2009 tavoitteena oli uuden laidunkiertojärjestelmän laajentaminen siten, että 40 % hevosista olisi uudessa laidunjärjestelyssä kesällä Tavoite toteutui hienosti, sillä kaikki MTT:n tutkimustammat laidunsivat uuden laidunkiertojärjestelmän piirissä suurimman osan kesästä. Vain alkukesästä pieni osa tammoista laidunsi läheisillä peltolohkoilla, jotta ne oli helpompi hakea tiineytystä tai muuta tutkimustoimintaa varten talliin tutkittaviksi. Myös loppukesästä hakalaitumien ehdyttyä tammat laidunsivat viljellyillä peltolohkoilla. Niin sanottu uusi, vuonna 2007 käyttöön otettu laidunjärjestely on laajentunut vuosittain. Se sisälsi vuonna 2009 seuraavat alueet: Laidunkoelohkot 3 kpl (Puimalapelto, 7 ha) Kuusimäen sääsuojakatosalueen laidunlohkot (Kotiluhta, 12 ha) 4

5 Erityistukilohkot (Metsälaidun, Ahteensuu, Riihiketo ja Kuusimäki, yht. 24 ha) Erityistukilohkot (Perälohko ja Välilohko yht. n. 25 ha) 1. Vuonna 2009 laidunkoelohkoilla laidunsi touko-kesäkuussa 15 hevosta. Lohkoa vaihdettiin noin kahden viikon välein. Kesäkuun loppupuolella kolmannes ja myöhemmin kaikki nämä hevoset siirrettiin laiduntamaan erityistukilohkoja. Laidunkausi oli laidunkoelohkoilla eli 97 vrk. Laidunkauden aikana tehtiin lepäämässä olleille lohkoille viljely- ja puhdistusniittotoimia. 2. Kuusimäen sääsuojakatosalueen laidunlohkot olivat koko kesän varsallisten tammojen käytössä. Lohkoilla laidunsi yhteensä 11 Hevosopiston omaa tai MTT:ltä vuokraamaa tammaa varsoineen. Kaikilta kolmelta suurelta lohkolta oli pääsy katokseen, joka olikin ahkerassa käytössä niin paahteella kuin sateella. Merkittävä muutos edelliseen kesään oli se, että katosalueelta siivottiin sonnat kahden viikon välein. Varsallisten laidunkausi oli eli 129 vrk. 3. Laidunjärjestelyyn kuului edelleen myös erityistukilohkojen (Metsälaidun, Ahteensuu, Riihiketo ja Kuusimäki, yht. 24 ha) tehokas käyttö. Laidunkausi näillä lohkoilla oli eli 120 vrk. Näillä lohkoilla laidunsi noin kahdeksan tutkimustamman ryhmä jo kolmatta kesää. Joutilaat aikuiset tammat hyödynsivät metsäosuuksia tehokkaasti, eivätkä lihoneet niin paljon kuin runsailla peltolaitumilla olevat tammat. 4. Perinteiset nuorten hevosten laitumet Perälohko ja Välilohko olivat vuonna 2009 tutkimustammaryhmän käytössä. Tänne sijoitettiin heinä- elokuuksi kaikkein lihavimmat tammat. Tämä hakalaidunalue oli suuri ja tammat liikkuivat paljon. Vuonna 2009 laitumien pintalannoitusta vähennettiin edellisiin vuosiin verrattuna. Tavoitteena oli, etteivät hevoset lihoisi kesän aikana, mutta että rehua kuitenkin riittäisi koko laidunkaudeksi. Vuoden 2009 koko pelto- ja laidunalueelle käytetty lannoitemäärä oli 30,3 tonnia, kun se vuonna 2008 oli 44,2 tonnia. Hevosten painoja seurattiin ennen ja jälkeen laidunkauden. Hevosten painot eivät nousseet merkittävästi laidunkauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Laitumien ja hevosten päivittäinen tarkkailu onnistui tavoitteiden mukaan ja ongelmia oli vähän. Vuonna 2009 nurmien ekotehokas käyttö oli aiheena tutkijoiden pitämissä esitelmissä ja koulutustilaisuuksissa ainakin neljä kertaa. Lisäksi nurmirehuista oli koko päivän kestänyt Hevosten nurmirehut -seminaari , jossa MTT Ypäjän tutkijat esittelivät tutkimustuloksiaan. Nurmirehuista tehtiin myös vuonna 2009 ainakin kuusi eri julkaisua. Vuonna 2009 MTT Ypäjä omisti 41 hevosta, joista yhteensä 22 hevosta oli uudessa laidunkiertojärjestelmässä koko kesän ja kaikki muut, paitsi kolme siitosoria ja yksi ratsastuskoulun käytössä oleva tamma, vähintään puolentoista kuukauden ajan. Laidunkiertojärjestelmässä oli siis yli 40 % MTT Ypäjän omistamista hevosista, joten tämä ympäristöpäämäärän osatavoite saavutettiin. Toisena nurmien ekotehokkaan käytön tavoitteena vuonna 2009 oli rehun laadun parantaminen säilörehuntuotannossa. Lisäksi tavoitteena oli tehdä rehua kuivempana, jolloin tuotantopanos rehukiloa 5

6 kohden pienenee ja energian (sähkön) kulutus pienenee. Vuonna 2009 tehtyjen säilöheinäpaalien kuiva-ainepitoisuuden vaihteluväli oli 40,0 84,4 %. Suurin osa hevosille syöttöön tulleesta rehusta oli kuiva-ainepitoisuudeltaan yli 70 %. Kesäajan sisäruokinnassa oleville hevosille niittorehun toimitti Hevosopisto. Niittorehuruokinnassa ei syntynyt hävikkiä ja rehua tuotiin talliin 3020 kg. Tallissa kesällä majailevat hevoset ruokittiin lisäksi kuivalla heinällä ja väkirehuilla. Vuoden 2009 pilaantuneen rehun määrä oli kg eli 12,5 % koko vuoden nurmirehun määrästä, kun se vuonna 2007 oli 13,7 %. Kuivaheinää korjattiin kg ja säilöheinää kg. Syötössä oleva säilörehu ei ollut jäässä, joten rehua ei tarvinnut sulattaa, mikä vähensi sähkönkulutusta. Nurmirehuja (säilö- ja kuivaheinä) kului sisäruokinnassa 8,8 kg /hevonen päivässä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 15,4 kg ja vuonna ,9 kg. Ympäristöohjelman mukainen nurmien ekotehokas käyttö on toteutunut. Laidunkiertojärjestelmää noudatettiin suunnitellussa laajuudessa. Rehun laadunparantamisessa ja kuiva-aineen nostossa on onnistuttu. t 250 MTT Ypäjän tutkimustallin suurimmat rehuvirrat Kaura Niittorehu Kuivaheinä Säilörehu Pilaantunut rehu Pilaantunut rehu Pilaantunut rehu 2009 MTT Ypäjän tutkimustallin suurimmat rehuvirrat (tonnia) vuosina Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus Hevosten hyvinvointi- ja ympäristöaiheisten tuotosten määrä kaksinkertaistui vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna ollen yhteensä 18. Vuonna 2008 oli haasteena tuotosten määrän kehityksen säilyttäminen, koska juuri tämän aihealueen ainoa tutkija siirtyi eläkkeelle. Ympäristö- ja hyvinvointiaiheis- 6

7 ten julkaisujen ja esitelmien määrä ei jatkanut kasvua vuonna Ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden voidaan kuitenkin katsoa lisääntyneen, sillä kaikissa hevosten ruokintaa, valmennusta tai hevosen terveyttä koskevissa esityksissä tutkijat ovat osana julkaisua tai esitystä ottaneet esille ympäristöasiat sekä hevosen hyvinvoinnin. Lisäksi vuonna 2008 julkaistiin kaksi laajempaa opasta sekä yksi kirja. Vuonna 2009 MTT Ypäjän tutkijat julkaisivat yhteensä 13 kpl hevosten hyvinvointiin tai ympäristöön liittyvää tuotosta. Lisäksi tutkijat pitivät 20 esitelmää tai muuta luentoa, jotka liittyivät tai sivusivat hevosten hyvinvointia ja ympäristöä. Varsinaisia vain ympäristöön liittyviä esitelmiä tai julkaisuja ei ollut yhtään. Materiaalien kulutus Materiaalien kulutuksen vähentämistä ei ole varsinaisesti sisällytetty MTT Ypäjän ympäristöohjelmaan, mutta kulutusta pyritään mahdollisuuksien mukaan seuraamaan ja ympäristöpolitiikan mukaisesti myös vähentämään. Vuonna 2009 ympäristövaikutusten ja indikaattoreiden tarkkailu ja seuranta oli aktiivista. Suurimmat materiaalivirrat MTT Ypäjän toiminnassa ovat vesi, väkilannoitteet, rehut, lanta ja kuivike. Vuonna 2009 MTT Ypäjällä kului rehuja yhteensä 9,97 kg hevosta kohden vuorokaudessa. Rehujätettä syntyi 2,3 kg hevosta kohden vuorokaudessa. Kun lannoitteiden määrää suhteutetaan hevosten määrään, kului lannoitteita 2,58 kg hevosta kohden vuorokaudessa. Vettä kuluu erityisesti tallissa suuria määriä, koska MTT Ypäjän hevoset juovat yhteensä jopa 1,5 2 m 3 vettä päivässä. Vuonna 2008 vedenkulutus vähentyi tai pysyi samana kaikissa muissa mittauspisteissä paitsi yhdessä laidunvesipostissa. Tämän mittauspisteen vedenkulutuksen epätavallisen voimakas lisääntyminen johtui putkirikosta, joka luonnollisesti korjattiin vahingon selvittyä. Vuonna 2009 MTT Ypäjän vedenkulutus vähentyi huomattavasti, ollen alhaisempi kuin moneen vuoteen. Vettä kului 875,60 kuutiometriä, kun kulutus vuonna 2008 oli 1946,60 ja vuonna kuutiota. Veden kulutuksen seurantaa tehostettiin ja laidunvesimittareita luettiin 1-2 viikon välein. Vuonna 2009 vettä kului 74,5 litraa hevosta kohden vuorokaudessa, kun kulutukseen lasketaan mukaan kaikki MTT Ypäjä toiminnot. 7

8 m MTT Ypäjän vedenkulutus Konehalli Astutushalli Toimisto ja kliininen laboratorio Tutkimustalli Laidunvesi Vedenkulutus (m 3 ) MTT Ypäjällä vuosina Kuiviketurpeen kulutus tutkimustallissa laski hieman vuonna 2009 (605 m³) vuosien 2008 (760 m 3 ) 2007 (800 m 3 ) ja 2006 (810 m 3 ) tasosta. Yhden hevosen päivittäinen kuiviketarve on keskimäärin 74,3 litraa. Vuonna 2009 turvetta kului MTT Ypäjällä 51,5 litraa hevosta kohden päivässä, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 53 litraa ja litraa. Kuivikkeen määrää karsinoissa ei voitu enää vähentää hevosten hyvinvointia heikentämättä, joten säästöä saatiin puhdistustekniikkaa tehostamalla. Lantahuolto MTT Ypäjä käyttää tuottamansa hevosenlannan omien peltojensa lannoitukseen. Vuonna 2009 MTT Ypäjällä levitettiin hevosenlantaa 210 tonnia 7 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden lantaa levitettiin 30 tonnia. Tämä sisälsi myös Hevosopiston pihatoista tuotua lantaa, joten ominaiskulutusta ei voida suhteuttaa MTT Ypäjän hevosmäärään. Vuonna 2007 MTT Ypäjällä hevosenlantaa levitettiin 240 tonnia 8,45 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden lantaa levitettiin 28 tonnia. Vastaavat luvut vuonna 2008 olivat 204 tonnia 7,92 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden levitettiin 26 tonnia. Nitraattiasetuksen asettama yläraja kuivikelannan syyslevitykselle on 30 tonnia. Hevosten jaloittelutarhoissa lannan ja rehujätteen sisältämä fosfori rikastuu tarhan pintakerrokseen. Jaloittelutarhat puhdistettiin vuonna 2009 säännöllisesti kerran viikossa sulan maan aikaan ja talvisinkin aina kun lantaa sai irrotettua jäätyneestä maasta. Tarhojen koneellinen puhdistus ja pohjien tasoitus tehtiin huhtikuussa

9 Vuonna 2008 ja 2009 MTT Ypäjän tavoitteena oli lantahuollon tehostaminen ja ravinnevalumien ehkäisemisen tehostaminen. Tutkimustallin jaloittelutarhoista valuvat pintavedet ohjataan D- pihatossa sijaitsevaan puhdistamoon. Puhdistamossa valumavedet saostetaan ferrisulfaatilla ja johdetaan saostusaltaaseen ja hiekkasuodatuksen kautta avo-ojaan. Ferrisulfaattiannostelu toteutetaan kulutuksen sekä ph:n seurannan perusteella. Kemiallisen puhdistamon teho liuenneen fosforin poistajana on hyvä. Hevosopisto vastaa puhdistamon toiminnasta. MTT YPÄJÄ YMPÄRISTÖTASE RAAKA-AINEIDEN JA ENER- GIAN KÄYTTÖ YMPÄRISTÖKUORMITUS Sähkö ,7 kwh 146 kwh 147 kwh Kuivikelanta 1045 m m m 3 Vesi 1572 m ,6 m 3 875,6 m 3 Rehujätteet 23,5 t 5,6 t 27,9 t Lämpö Rehut Muut jätteet Fosforipäästöt Nurmirehut 213,1 t 198,5 t 217,9 t Typpipäästöt Muut rehut 16,3 t 16 t 5,3 t Päästöt ilmaan Turve 800 m m m 3 Lannoitteet 45,5 t 44,2 t 30,3 t MTT Ypäjän ympäristötase vuosina MTT Ypäjän turvallisuus- ja ympäristöriskit vuonna 2009 Vuonna 2009 MTT Ypäjällä tapahtui yksi ympäristöpoikkeama, kun pellolla ollut traktori syttyi tuleen itsestään. Apua hälytettiin paikalle puhelimitse ja apu saapuikin nopeasti. Palo sammutettiin jauhesammuttimilla. Ehkä jokaisessa traktorissa olisikin hyvä olla oma jauhesammutin. Vuonna 2009 MTT Ypäjällä ei tapahtunut muita vaaratilanteita tai ympäristövahinkoa. 9

10 Turvallisuuteen liittyen rakennettiin lantaloiden oville turvaportit Ilmastointilaitteet huollettiin ja puhdistettiin huhtikuussa Ypäjän kunnan julkaisemat ympäristönsuojelumääräykset lähetettiin kaikille työntekijöille. Lakisääteiset vaatimukset ovat täyttyneet vuoden 2009 toiminnassa. MTT Ypäjän ympäristötavoitteet vuonna 2010 MTT:n toiminnalliseen ja rakenteelliseen uudistukseen liittyvät muutokset ovat käynnissä Ypäjällä. Parhaillaan sovitaan miten toiminta ja henkilöstömäärä muuttuvat. Jatkossa MTT Ypäjän omistukseen jää vähintään 30 kpl suomenhevosia, mutta hevosten hoito ja tutkimustallin ylläpito siirtyvät Hevosopistolle. MTT:n osana olleen kliinisen laboratorion toimintaa jatkamaan on perustettu yksityinen eläinlaboratorio Ellab alkaen. Jatkossa MTT Ypäjä sisältää vain toimisto- ja juoksumattohallitilat ja henkilöstöä 5 kpl (4 tutkijaa ja 1 tekninen). Muutokset tulevat vaikuttamaan ratkaisevasti EMAS-ympäristöjärjestelmän ylläpitoon ja organisointiin. Hevostutkimus pyrkii jatkossakin jakamaan tietoa hevostallien ympäristönhoidosta ja hevosen hyvinvoinnista tallinpitäjille, muille alan ammattilaisille, opiskelijoille sekä harrastajille. Hevostutkimuksen päämääränä on eri viranomaisten, hevosalan järjestöjen sekä tallinpitäjien välinen yhteistyö, jonka avulla hevosten hyvän elinympäristön vaatimukset ja hevostallien ympäristönhoito on mahdollista saada toteutumaan käytännössä. MTT Ypäjän tavoitteena on paitsi jatkaa ympäristö- ja hyvinvointiaiheisten julkaisujen ja esitelmien määrää, myös sisällyttää ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi muiden aihealueiden julkaisuihin, esitelmiin ja koulutustilaisuuksiin. 10

11 MTT Ypäjällä jatkuvan parantamisen asialla vuonna 2009 MTT Kotieläintuotannon tutkimus/hevostalous Ympäristövastaava, tutkimusmestari Marianna Myllymäki Tutkija Susanna Särkijärvi Vanhempi tutkija Seppo Hyyppä Vanhempi tutkija Tiina Reilas Tutkimuspäällikkö Markku Saastamoinen Yksikönjohtaja Tuomo Varvikko MTT Palveluyksikkö Toimistosihteeri Helena Äijälä Tallimestari Liisa Taskinen Tallimestari Annika Kallio Tallimestari Arja Mansala Tutkimusmestari Jorma Friman Tutkimusapulainen Simo Kallio Viljelypäällikkö Ari Turtola Maatilapalvelupäällikkö Timo Kallio Bioanalyytikko Marjatta Lehtisaari Laboratorioteknikko Marja Rauvola Turvallisuuspäällikkö Timo Talikka Yksikönjohtaja Pentti Aspila Yhteystiedot: MTT Ypäjä Opistontie 10 A Ypäjä Vaihde (02) Fax (02) Opistontie Sähköposti: 11

12 EMAS VARMENNUSLAUSUNTO Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-0001) tarkastanut MTT Ypäjä:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2007 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja EMAS- selonteko täyttävät EU:n EMAS- asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset. 12

13 13