Kuntoarvio. Lanneveden koulu Koulukuja Saarijärvi. Hanke nro: 8520 /

Transkriptio

1 Koulukuja Saarijärvi Hanke nro: 8520 / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (30) Sisällysluettelo: 1. Johdanto Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Kuntoarvion lähtötiedot Kiinteistön perustiedot Korjaushistoria Asiakirjaluettelo Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Alueosat Päällysteet Alueen varusteet Alueen rakenteet Kuivatusosat Talo-osat Perustukset Alapohjat Runko Julkisivut Vesikatot Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilan jako-osat Tilat ja tilapinnat Tilavarusteet LVIA - Järjestelmien kuntoarvio LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Väestönsuojan LVI-järjestelmät SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO S1 Asennus ja apujärjestelmät S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S25 Valaisujärjestelmä S26 Sähkölämmitysjärjestelmät TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO T810 Rakennusautomaatiojärjestelmä LIITTEET Liite 1, Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Paperiniteen liitteenä on lisäksi CD-levy jolle on tallennettu raportti liitteineen PDF-muodossa ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat.

3 2 (30) 1. JOHDANTO Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RTohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2013 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2013 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Erkki Autio. Rakenteiden ja rakennusosien, sähköjärjestelmien, sekä lämmitys-, vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntoarvion on tehnyt on tehnyt Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalta käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie OULU OULU OULU puh puh puh henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa Inspecta Oy Henri Käyrä, RI

4 3 (30) 2. YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOI- MENPITEET. Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmämääräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6D10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1D5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6D10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1D5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6D10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1D5 vuoden kuluessa. 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Tarkastuksen kohteena on. Tiloissa toimii peruskoulu ja rakennuksen toisessa päädyssä on päiväkoti. Kohde on valmistunut 1900-luvun alussa ja sen kerrosala on yhteensä noin 700 m 2. Kohteessa on tiloja kolmessa kerroksessa ja ne käsittävät pääasiassa tavanomaisia opetustiloja, keittiön ja wc- sekä pesutiloja. Kiinteistön kuntoa on ylläpidetty ja viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty arviolta 70/80-luvun vaihteessa. Kohteen seuraava peruskorjaus olisi pintarakenteiden ja LVIS-teknisten laitteiden osalta ajankohtaista vuoden kuluessa. Kohteessa oli havaittavissa selkeä mikrobiperäinen sisäilmaongelma, mikä oli aistittavissa voimakkaana hajuna, joka tarttui myös vaatteisiin. Hajun vuoksi kuntotutkimus tulee toteuttaa nopealla aikataululla ja koko kiinteistön peruskorjaukseen on syytä varautua. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Piha-alueen kulkutiet ovat hiekka/sorapinnalla, leikkivälineiden kohdilla on hiekkapäällysteitä ja muilta osin viheralueet ovat nurmipinnalla. Piha-alueella on erilaisia leikkivälineitä ja palloilukenttä. Pihan päällysteisiin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Osa pihan leikkivälineistä on uusittuja ja osa vanhoja ja heikkokuntoisia. Leikkivälineet on syytä kunnostaa pikaisesti, sillä ne aiheuttavat turvallisuuspuutteita. Rakennustekniikka Kellarin perustusrakenne muodostuu betonirakenteisesta perusmuurista ja todennäköisesti kohteessa on anturaperustus. Kellarin alapohjat ovat maanvaraisia betonialapohjia. Muilla osin kiinteistössä on tuulettuva puurakenteiden alapohjarakenne ja luonnonkiviperustus. Kellarin kantavat rakenteet ovat betonia ja muilla osin rakennuksessa on puurunko. Rankarakenteisissa seinissä lämmöneristeenä ovat todennäköisesti alkuperäiset purueristeet ja seiniä on lisäeristetty sisäpuolelta myöhemmin. Kellarin seinien julkisivupinnat ovat maalattuja betonipintoja ja muissa seinissä on maalattu paneeliverhous. Rakennuksessa on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate, joka on uusittu arviolta 70- tai 80-luvulla. Rakennuksen ikkunat ovat uusittuja MSEAlikkunoita ja ulko-ovet on myös uusittu nykymallin oviksi. Julkisivurakenteet on kunnostettu ja niiden yleiskunto on hyvä. Vesikaton osalle joudutaan tekemään huoltoluonteisia kunnostuksia. Kohteessa havaittiin selkeä sisäilmaongelma ja sen aiheuttajan selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Todennäköisesti ainakin alapohjien osalta joudutaan laajempiin korjaustoimenpiteisiin ja ulkoseinien sekä yläpohjien osalta lopullinen korjaustyön laajuus selviää vasta kuntotutkimuksen myötä.

5 4 (30) Sisätilat Sisätilat on remontoitu pääosin arviolta 70 tai 80-luvulla. Päiväkodin lattiapintoja on uusittu arviolta 2000-luvulla. Koulun puolella lattioissa on pääasiassa muovimatto ja seinissä levyverhous. Päiväkodin lattioissa on laminaatti. Märkätiloissa on pääasiassa muovimattopinnoitteet. Tilapinnoissa havaittiin tavanomaista kulumaa ja pintarakenteet ovat tyydyttävässä/välttävässä kunnossa. Seuraava laajempi peruskorjaus olisi pintarakenteiden nykykunnon perusteella ajankohtaista noin 5-15 vuoden kulussa. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Turvallisuus ja esteettömyys Sisäänkäyntien yhteydessä ei ole kulkuluiskia, joten liikuntarajoitteisten kulku kohteessa on haastavaa. Liikuntarajoitteisten liikkuminen on syytä huomioida tulevissa korjauksissa. Osa pihan leikkivälineistä on huonokuntoisia sekä putoamissuojaukset ovat osin puutteelliset. Sisäilman epäpuhtaudet Lähes kaikissa rakennuksen tiloissa oli aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju ja paikoin haju oli todella voimakas. Käyttäjäkyselyn perusteella lähes kaikilla vastanneista esiintyy sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Korjaustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä pikaisesti. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Ullakkotiloissa oli havaittavissa puutteellista ilman vaihtuvuutta. Melu Tiloihin ei aiheudu merkittävää ulkopuolista meluhaittaa. Sisävalaistustasot Sisätilojen valaistustaso on riittävä. LVI-tekniikka Rakennuksessa on öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuksen lämmitys- vesi ja viemärijärjestelmät ovat pääosin uusittu luvulla ja kokonaisuutena niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Lähivuosien merkittävin ylläpitotoimenpide kohdistuu patteritermostaattien uusimiseen, lämmitysjärjestelmien tasapainotukseen, pohjaviemärin kunnon selvittämiseen ja tonttiviemärin uusimiseen. Ilmanvaihtojärjestelmä on muutettu koneellisesti 2000-luvulla ja sillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet voivat sisältää mineraalivillavaimentimia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Äänenvaimentimien materiaali- ja kunto tulee selvittää. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennus on liitetty paikalliseen sähköverkkoon sekä alueelliseen kuitukaapeliverkkoon. Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ovat monen ikäisiä ja sekavia, joten järjestelmien jäljellä olevan käyttöiän arvioiminen kokonaisuutena on hankalaa. Järjestelmät ovat kokonaisuudessa tyydyttävässä-välttävässä kunnossa ja ne toimivat nykyisellä käyttöasteella sekä kuormituksella vielä noin 10 vuotta. Seuraavan sisätiloihin kohdistuvan korjauksen yhteydessä sähkö- ja tietotekniset järjestelmät on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan. Energiatalous Kiinteistön kulutustietoja ei ollut käytettävissä.

6 5 (30) 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta Yhteenveto kunnossapitokustannuksista RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset LVI-tekniikan kustannukset Sähkötekniikan kustannukset Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.

7 6 (30) Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Rakenteiden kuntotutkimus o Alapohjarakenteet o Ulkoseinät o Yläpohjarakenteet Asbesti- ja haitta-aine kartoitus Peruskorjauksen hankesuunnittelu Leikkivälineiden turvatarkastus Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Parannetaan vedenpoistoa rakennuksen vierustalta (takasivustalla muutamasta kohtaa). 500 Oikaistaan kallistunut kivi ulkoseinälinjalla. 500 Siivotaan yläpohja. 400 Hehkulamppujen tarkastus ja suojakupujen tai valaisimien uusiminen 1 000

8 7 (30) 3. KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Rakennuksen tyyppi: Kolkanrinteentie 5, Saarijärvi Koulu Tontti: - Tontin pinta-ala: - Kerrosluku (kpl): 2 + kellari Tilavuus: - Kerrosala: 561 m 2 (kiinteistökortissa ilmoitettu). Todellisuudessa kerrosala on noin 700 m 2. Valmistumisvuosi: 1920 Pääasiallinen rakennusaine: Puu Kattotyyppi: Harja Kate: Pelti Lämmitysjärjestelmä: Öljy Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto 3.2 Korjaushistoria Kohteesta ei ollut tarkempaa korjaushistoriaa käytettävissä. Paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella kohteessa on tehty ainakin seuraavia toimenpiteitä: 3.3 Asiakirjaluettelo Julkisivuverhous kunnostettu ja ikkunat uusittu arviolta 2000-luvulla. Koneellinen ilmavaihto 2000-luvulla. Keittiö remontoitu 1990-luvulla. Ulko-ovet uusittu Sähkösaneeraukset 1950, 70- tai 80-luku, lisäyksiä 2000-luvulla. Vesikattoremontti arviolta 70- tai 80-luvulla. Sisäpinnat uusittu arviota 70- tai 80-luvulla. LVI-saneeraus arviota 70- tai 80-luvulla. Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Kiinteistökortti Pohjapiirustukset 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Tulokset poistettu julkisesta julkaisusta. Ennen kuntoarvion tarkastuksia haastateltiin kiinteistön käyttäjiä. Kyselyssä korostuu selvästi, että käyttäjät ovat havainneet tiloissa sisäilmaongelman, joka ilmenee hajuina ja käyttäjien oireiluna. Kyselyyn vastasi yksitoista henkilöä, joista kymmenellä esiintyi oireilua tiloissa ollessaan. Vastaajien lisäkommentteja: Vesivuodot ja vauriot Lämpötila Leikkihallissa patteri vuotanut syksyllä Muovimatoissa reikiä ja halkeamia. 90-luvulla puukäsityöluokassa ollut homevaurio ja tila oli käyttökiellossa. Keittiössä ollut vesivuoto tiskipöydän kohdalla. Kohteessa on jyrsijäongelmaa. Tiloissa lämpötilanseuranta käynnissä.

9 8 (30) Hajuhaitat Eteiset kylmän tuntuisia. Eteisestä käy veto päiväkodin puolelle, sillä tuulikaappi on pieni ja ovi tahtoo jäädä auki. Leikkihallin lattia on vetoisa. Tiloissa on talvella kylmä, terveystarkastaja on mitannut tiloissa +8 lämpötiloja talvella. Yläluokat keväisin ja syksyisin kuumia. Alakerran luokat ovat aamuisin kylmiä. Ilmanvaihto on riittämätön. Päiväkodin tuulikaappi haisee homeelle. Ajoittain vanhan rakennuksen hajua tyttöjen pukuhuoneessa. Tyttöjen pukuhuoneessa haisee viemäri. 1 & 2 luokan päädyssä muuta taloa selvempi vanhan talon haju, joka tarttuu vaatteisiin herkästi. 1 & 2 luokan käytävissä maakellarin hajua. Tiloissa haisee maakellari. Pukutiloissa ja wc-tiloissa haisee home ja viemäri. Terveys Ohessa käyttäjien kommentteja oireilusta: En pysty kokopäivää olemaan samassa tilassa. Kurkku menee tukkoon, iho kutiaa, limakalvoja pistelee, silmät vuotavat. Oireilu alkaa tiloissa ollessa. Joskus aamuisin tukkoisuutta, kutinaa, köhimistä tiloihin tultaessa. Kuiva ilma, ääni menee. Kurkku kipeä ja tukossa, yskimistä, ääni lähtee. Oireet alkavat tiloissa ja poistuvat kotona. Lapsilla esiintyy pitkäkestoista yskää ja astmaongelmaisilla ongelmia on vielä enemmän. Minulla ei ole esiintynyt oireilua Minulla esiintyy silmien kirvelyä ja päänsärkyä. Ajoin kurkun ja nenän tukkoisuutta. Lisäksi iho-oireita. Minulla on jatkuvasti oireilua. Oireita mm. keuhkokuume, korvatulehdus, jatkuva yskä ja nuha yms. hengitystieoireet. Minulla on yskää, nuhaa, käheä kurkku, äänen menetystä tiloissa ollessani. Astmaoireet myös pahenevat. Poskiontelontulehduksia, nuha, yskä ja kurkkukipu, äänen käheys, kutina ihossa. Oireet alkavat alkusyksystä ja jatkuvat koko kouluajan. Kesälomilla ei oireita. Tiloissa ollessani kurkku on usein poikkeuksellisen kipeä. Kurkun käheys, päänsärky, limaisuus, silmien kirvely ja kutina. Minun ei tarvitse olla tiloissa kauaa niin oireet alkavat. Astmaoireita, kurkku kutisee, nenä tukkoinen, iho-oireet ja päänsärkyä. Kesällä kun on lomalla vaivoja ei ole.

10 9 (30) 4. ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO Alueosat Kuntoluokka Päällysteet Piha-alueen pysäköintialueet sekä kulkuväylät ovat sora/hiekkapinnalla. Muilta osin piha-alue on pääsiassa nurmipinnalla. Pihan päällysteet ovat pääosin tarkoituksen mukaisessa kunnossa ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 1. Etupihan päällysteitä. Kuva 2. Takapiha Alueen varusteet Pihan alueella on erilaisia leikkivälineitä. Osa leikinvälineistä on uusittu ja niiden yleiskunto on hyvä. Välineissä on kuitenkin turvallisuuspuutteita, sillä mm. ketjuissa ei ole sormisuojia ja putoamissuojauksissa on puutteita. Osa puurakenteisista leikinvälineistä on heikkokuntoisia ja uusiminen tai poisto käytöstä on ajankohtaista. Leikkivälineiden kunnostus/uusiminen/purku ja jäljelle jääviin laitteisiin on syytä tehdä SFS-standardin mukainen turvatarkastus, jonka pohjalta tarkemmat toimenpidesuositukset selviävät

11 10 (30) Kuva 3. Pihakeinuista puuttuvat sormisuojat. Kuva 4. Huonokuntoisia kiipeilypuita, joiden alta puuttuvat putoamissuojat. Kuva 5. Pihan kiipeilyteline-rakennelma on huonokuntoinen Alueen rakenteet Tienpuoleisella sivustalla on puinen aitarakenne. Rakennuksen sisäänkäyntien edustoilla on portaat, joissa on puu- ja teräskaiteita. Puuaita on kunnossa ja siihen ei kohdistu kunnostustarvetta. Sisäänkäyntien portaikoissa ei ole kulkuluiskia liikuntarajoitteisille. Rakennettaan invaluiska pihaportaisiin. (ei huomioitu PTS) Kuva 6. Piha-aita on kunnossa. Kuva 7. Päiväkodin puoleiset portaat.

12 11 (30) Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla pois tontilta sekä osin pintavedet imeytetään maahan. Syöksytorvien alla on betonisia vesikouruja sekä paikoin sadevesikaivoja. Salaojia ei todennäköisesti ole. Rakennus sijaitsee ympäröivää maastoa korkeammalla ja pintamaat viettävät pääosin rakennuksesta poispäin. Muutamassa kohtaa rakennuksen vierustalla on pientä painumaa, johon vesi saattaa lammikoitua. Syöksytorvien alapuolelle on paikoin asennettu rännikaivoja, jotka todennäköisesti purkavat alarinteeseen tai mahdollisesti kivipesään. Tarkastuskaivoja ei ollut havaittavissa. Parannetaan vedenpoistoa rakennuksen vierustalta (takasivustalla muutamasta kohtaa). 500 Kuva 8. Rännikaivo takasivustalla. Kuva 9. Betonirakenteinen vedenohjainkouru Talo-osat Perustukset Kuntoluokka 3 Rakennuksen toisessa päädyssä on kellari ja näillä osin on todennäköisesti betonianturaperustus ja perusmuurit ovat paikalla valettuja betonirakenteita. Kellarin seinustalle on asetettu patolevytys ulkopuolelle. Pääosa rakennuksesta on perustettu luonnonkivien varaan. Kivet kiertävät sokkelilinjan ympäri ja keskiosalla on lisäksi kiviä tukemassa rossipohjaa. Ulkoseinälinjalla ainakin yhdessä kohtaa kannatinkivi on kaatunut. Merkittäviä perustusrakenteiden painumiseen viittaavia vaurioita ei ollut havaittavissa. Kellarin perusmuuria vasten on laitettu patolevy, mikä vähentää ulkopuolista kosteusrasitusta. Jos rakenteisiin kohdistuu maaperästä vedenpaineen aiheuttamaa kosteusrasitusta, ei patolevy yleensä ole yksistään riittävä suoja. Varmistetaan rossipohjan tuenta ryömintätilassa (ks. kohta 122 Alapohjat). Oikaistaan kallistunut kivi ulkoseinälinjalla. 500

13 12 (30) Kuva 10. Luonnokiviperustusta. Kuva 11. Kaatunut kivi rakennuksen vierellä. Kuva 12. Alapohjarakenteiden perustuksia. Kuva 13. Kellarin perusmuuri Alapohjat Kuntoluokka 1 Kellaritilojen kohdalla on maanvarainen alapohjarakenne. Kirjasto ja kerhohuoneessa on koolattu puulattia ja muissa tiloissa maanvarainen betonialapohja. Osa lattioista on betonipinnalla ja osassa tiloista on muovimattoja. Pääosalla rakennusta on ryömintätilallinen tuulettuva puualapohja. Paikalla tehtyjen havaintojen perusteella alkuperäisinä eristeinä on turve-, sammal ja purueristeitä. Alapohjat on kannatettu hirsipalkkien varaan. Kellarin muovimattopäällysteisissä lattioissa oli paikoin havaittavissa lievästi koholla olevia pintakosteusarvoja. Havainnot viittaavat alapuolelta tulevaan kosteusrasitukseen ja tiiviin pinnoitteen vuoksi se ei pääse haihtumaan sisälle. Pinnoittamattomissa lattioissa pintakosteusarvot olivat tarkastetuilta osin normaalit. Betonilattioissa havaittiin paikoin halkeamia. Alapohjarakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin. Kellaritiloissa oleva puulattia on riskialtis rakenneratkaisu, etenkin kun huomioidaan, että muualla tiloissa oli viitteitä kosteusrasituksesta. Rakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin. Pihan puolella voimistelusalin kohdalla alapohjaan ei ole tuuletusaukkoja. Rossitila on paikoin kapea ja viitteitä puutteelliseen tuulettuvuuteen oli havaittavissa. Tuuletusluukuista otettujen valokuvien perusteella lattiarakenteissa on mahdollisesti havaittavissa sienikasvustoja ja paikoin lahoa. Rossipohjassa on havaittavissa orgaanista aineista, kuten puunsälettä ja vanhoja eristeitä. Maata vasten oleva orgaaninen aines saattaa aiheuttaa hajuhaittoja.

14 13 (30) Rossipohjaa on muutaman tilan kohdalta korjattu. Kohteen sisäilmassa oli aistittavissa paikoin voimakas mikrobiperäinen haju. Haju oli voimakkainta 1.kerroksen voimistelusalin kohdalla ja on syytä epäillä, että se aiheutuu alapohjarakenteista. Alapohjarakenteet alkavat olla tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Rakenteiden kunto tulee tutkia ja havaintojen perusteella on syytä varautua jopa alapohjien kokonaisvaltaiseen uusimiseen koko rakennuksesta. Alapohjarakenteiden kuntotutkimus. Varaudutaan alapohjien kokonaisvaltaiseen uusimiseen, alustava kustannusarvio on noin ja toimenpiteet tarkentuvat kuntotutkimuksen myötä. o Kellarin alapohjat, rossipohja Kuva 14. Koolattu puulattia kellarissa. Kuva 15. Halkeama puutyöluokan lattiassa kellarissa. Kuva 16. Alapohjassa on mahdollisesti lattiasienikasvustoa. Asia on syytä tutkia tarkemmin. Kuva 17. Rossipohjassa on orgaanista tavaraa ja puuosissa on paikoin havaittavissa lahovikoja. Kuva 18. Rossipohjaa on paikoin korjattu. Kuva 19. Voimistelusalin kohdalla alapohjaan ei ole tuuletusaukkoja.

15 14 (30) Runko Kuntoluokka Väestönsuojat Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa Kantavat seinät ja pilarit Kellarin kantavat seinät ovat betonirakenteisia. Muilla osin rakennuksessa on puurunko. Kantavien rakenteiden korjaustarve tarkentuu kuntotutkimuksen myötä. Tutkitaan kantavien puurakenteiden kunto Yläpohjat Rakennuksessa on harjakatto ja ns. käyttöullakko. Yläpohjaan/ullakolle kulku tapahtuu rakennuksen keskiosalla olevan portaikon kautta. Yläpohjarakenteet on kannatettu hirsipalkkien varaan. Yläpohjissa eristeenä on alkuperäiset puru- ja turve-eristeet. Kulkuosilla eristeen päälle on laitettu laudoitus. Yläpohjatilan tuuletus on toteutettu räystäänalusraon kautta. Yläpohjassa ilman vaihtuvuus oli aistinvaraisesti tarkasteltuna riittävä ja tuulettuvuuden puutteeseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Vesikattokannattajissa on paikoin vanhoja vuotojälkiä, lahovikoja tai akuutteja korjaustarpeita ei havaittu. Yläpohjatilassa on runsaasti säilössä käytöstä poistettua tavaraa, jotka olisi suositeltavaa poistaa tilasta. Yläpohjassa ullakkohuoneen kohdalla on ns. vino yläpohjarakenne. Vinon osan tuulettuvuus vaikuttaisi olevan heikko ja rakenteiden kunto on syytä tutkia. Yläpohjatilassa on mahdollisesti jopa alkuperäiset, yli 90 -vuotta vanhat purueristeet, joten rakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin ennen seuraavaa peruskorjausta. Siivotaan yläpohja/poistetaaan ylimääräinen tavara. 400 Yläpohjarakenteiden kuntotutkimus. Kuva 20. Yleiskuva, yläpohja. Tilassa on runsaasti tavaraa. Kuva 21. Yläpohjan vinon osan tuulettuvuus on todennäköisesti heikko.

16 15 (30) Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 3 Ulkoseinärakenteista ei ollut piirustustietoa käytettävissä. Kellarin seinät ovat todennäköisesti seuraavanlaiset: betonirakenteiden ulkokuori, mahdollinen lämmöneriste ja muurattu/tasoitettu sisäkuori. Julkisivun näkyvät pinnat ovat kellarissa maalattu. Muilta osin ulkoseinät ovat puurakenteisia. Ulkoseinien eristeenä ovat todennäköisesti alkuperäiset purueristeet ja sisäpuolisille osille on mahdollisesti asennettu lisälämmöneristys myöhemmässä vaiheessa. Julkisivupinnat ovat maalattuja puu-paneeliseiniä. Julkisivujen maalipinnat ovat hyväkuntoiset ja seuraava huoltomaalaustarve on ajankohtaista arviolta 15 vuoden kuluessa. Puujulkisivun takana ei ole tuulettuvaa ilmarakoa. Liikuntasalin osalta yksi seinä on uusittu. Lähtötietojen perusteella syynä on ollut seinässä olleet kosteus- ja mikrobivauriot. Vaurion aiheuttajasta ei ollut tietoa käytettävissä. Kohteen sisäilmassa aistitun hajun vuoksi myös ulkoseinärakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin. Sisäverhouslevyt ovat lastulevyä ja tiloissa oleva haju on todennäköisesti tarttunut niihin ja hajun poisto ilman laajoja uusimistöitä on todennäköisesti erittäin haastavaa. Toimenpiteet tarkentuvat kuntotutkimuksen myötä. Ulkoseinien kuntotutkimus. Varaudutaan ulkoseinien korjauksiin. Toimenpiteet ja kustannukset tarkentuvat vasta lisätutkimuksien myötä. Kuva 22. Yleiskuva julkisivusta. Puuosat ovat kunnossa. Kuva 23. Yleiskuva julkisivusta Ikkunat Kuntoluokka 5 Rakennuksen ikkunat on uusittu MSEAl -ikkunoiksi. Ikkunat ovat kunnossa ja niihin ei kohdistu kunnostustarvetta tarkastelujaksolla. Laskennallisesti ikkunoilla on käyttöikää jäljellä vielä noin 40 vuotta. Tiivisteet olivat tarkastetuilta osin kunnossa ja seuraava uusiminen on ajankohtaista arviolta vuoden kuluessa. Ei toimenpide-ehdotuksia.

17 16 (30) Kuva 24. Ikkuna ulkopuolelta. Kuva 25. Yleiskuva ikkunasta Ulko-ovet Kuntoluokka 5 Ulko-ovet ovat lasiaukollisia ovia ja ne on uusittu. Ovet ovat kunnossa ja niillä on käyttöikää jäljellä vielä noin vuotta. Tiivisteitä on syytä kunnostaa ovista tarpeen mukaan. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 26. Pääsisäänkäynnin ulko-ovi. Kuva 27. Päiväkodin ovi Vesikatot Kuntoluokka 3 Vesikatto on harjakaton mallinen ja katteena on maalattu profiilipeltikate. Vesikaton varusteisiin kuuluvat räystäskourut, syöksytorvet, lumiesteet, talotikkaat ja puiset kulkusillat. Vesikate on uusittu arviolta 70- tai 80-luvulla. Vesikatteella on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin vuotta. Katteen maalipinnoite on alkanut irrota, joten pinnoitus on ajankohtaista. Yläpohjatilassa oli havaittavissa muutamia vanhoja vuotojälkiä. Viitteitä tuoreista kattovuodoista ei havaittu.

18 17 (30) Räystäskourut, syöksytorvet sekä osa lumiesteistä on todennäköisesti uusittu jo kertaalleen. Varusteiden osalta laajempaa kunnostustarvetta ei ole. Vesikatteen pinnoituksen yhteydessä katon kulkusillat on syytä suojakäsitiellä ja samalla tulee varmistaa kattovarusteiden kiinnitys sekä liittymäkohtien tiiveys. Vesikatteen pinnoitus ja varusteiden kunnostus 1 3 vuoden kuluessa Kuva 28. Yleiskuva vesikatosta. Kuva 29. Maalipinnoite on irronnut Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilan jako-osat Kuntoluokka 4 Sisäovet ovat vanhoja, puisia maalattuja laakaovia. Pääosa väliseinistä on rankarakenteisia levyverhoiltuja seiniä. Vanhoissa ovissa on paikoin mekaanisia vikoja, ne ovat ääneneristävyydeltään heikot ja alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Ovet on syytä uusia seuraavassa peruskorjauksessa Tilat ja tilapinnat Uusitaan sisäovet seuraavassa peruskorjauksessa. Kuntoluokka 3 Märkätilat (wc:t ja suihkutila) Wc-tiloissa pintamateriaalina lattiassa on pääosin muovimatto ja seinät ovat levypinnalla tai niissä on myös muovipinnoite. Toisessa suihkutilassa on laatoitus seinässä ja lattiassa ja toinen tila on muovimattopinnoilla. Wc-tilat on remontoitu todennäköisesti 70- tai 80-luvun peruskorjauksessa. Pintarakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa ja nykykunto huomioiden niillä on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin 5 15 vuotta. Muovimattopintaisessa suihkutilassa on sauma rikki ja se on syytä kunnostaa. Kunnostetaan suihkutilan saumat. Tilojen peruskorjaus seuraavassa peruskorjauksessa 5 15 vuoden kuluessa.

19 18 (30) Kuva 30. Wc-tiloja rakennuksessa. Kuva 31. Pesuhuone. Kuivat tilat (luokkatilat, päiväkoti, käytävät sekä keittiö) Koulun tilojen lattiassa on pääasiassa muovimatto ja päiväkodin puolella on laminaattilattioita. Seinät ja katto ovat pääasiassa maalattuja levyseiniä. Kuivien tilojen pintarakenteet ovat yleisesti ottaen tyydyttävässä kunnossa. Tilojen pintarakenteissa on paikoin yksittäisiä vaurioita ja seuraava laajempi kunnostustarve on ajankohtaista noin vuoden kuluessa. Lähes kaikissa tiloissa oli sisäilmassa aistittavissa mikrobiperäinen haju. Haju oli voimakkaimmin aistittavissa liikuntasalitilassa sekä päiväkodin puolella. Lisäksi koulun aulassa oli aistittavissa kivihiilipien (kreosootti) hajua. Haju on todennäköisesti pinttynyt tilojen pintamateriaaleihin ja laajempaan peruskorjaukseen on syytä varautua tulevissa korjauksissa. Keittiössä mattopinnat ovat paikoin rikki ja kunnostus alkaa olla ajankohtaista. Tilapintojen, tilavarusteiden ja tilan jako-osien uusiminen (rakenteiden kosteusvauriokorjauksien yhteydessä). Alustava kustannusarvio on noin ja se tarkentuu vasta hankesuunnittelun ja lisätutkimuksien myötä. Kuva 32. Kellarin käytävä. Kuva 33. Koulun aulatila 1.kerroksessa.

20 19 (30) Kuva 34. Kellarin luokkatila. Kuva 35. Teknisentyönluokka kellarissa. Kuva krs tila. Kuva 37. Liikuntasali/luokka. Kuva krs luokkatila. Kuva 39. Päiväkodin aula.

21 20 (30) Tilavarusteet Kuntoluokka 3 Kohteen tilavarusteita ovat luokkien kiitokalusteet, naulakot ja keittiökalusteet. Keittiössä kaapistoja on uusittu ja niiden yleiskunto on hyvä. Päiväkodin puolella keittiössä on kaapistot arviolta 70- tai 80-luvulta. Käytävien naulakoita ja säilytysvarusteita on uusittu ja niihin ei kohdistu laajempaa uusimistarvetta. Kokonaisuudessaan tilavarusteet ovat muutamia yksittäisiä tiloja lukuun ottamatta kunnossa ja laajempaa kunnostustarvetta niiden osalta ei ole. Tiloissa aistittu haju saattaa kuitenkin olla pinttynyt varusteisiin, joten ne joudutaan todennäköisesti uusimaan tulevissa korjauksissa. Varaudutaan tilavarusteiden uusimiseen peruskorjauksessa. Kuva 40. Keittiökalusteita. Kuva 41. Päiväkodin keittiö. Kuva 42. Pukuhuoneen kalusteita. Kuva 43. Kaapistoja päiväkodissa.

22 21 (30) 5. LVIA - JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka Lämmityksen keskusosat Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuotto tapahtuu öljykattilan (arimax) avulla. Öljysäiliö on sijoitettu maahan rakennuksen vierustalla. Öljykattila laitteistoineen oli kunnossa. Öljykattila, öljypoltin ja paisunta-astia ovat vuodelta 2002 ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Öljysäiliö on todennäköisesti luvulta. Säiliöllä on teknistä käyttöikänsä lopussa. Öljysäiliöön tulee tehdä säännölliset tarkastukset. Öljysäiliön uusiminen 8000 Paisunta-astian esipaineen tarkastus vuosittain (ei pts) 200 /a 2112 Lämmityksen siirto-osat Lämmitysputket ovat pääosin teräsputkia. Lämmitysputket kulkevat pääosin pinta-asennuksena ja osin rakenteissa. Kellarissa muutamia lämpöputkia on lattiarakenteissa. Pääosa putkista on todennäköisesti 1980-luvulta ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Sulut ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin luvulta ja ne ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Katselmushetkellä lämpöjohdoissa ei havaittu vuotoja. Lämpöjohdot on osin eristetty mineraalivillaeristeellä. Ei välittömiä toimenpiteitä Lämmityksen pääteosat Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Patteritermostaatit ovat monen ikäisiä. Suuri osa termostaateista on 2000-luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Lisäksi tiloissa on vanhempia luvun termostaatteja, joiden käyttöikä alkaa olla lopussa. Osin termostaatit on asennettu pystyasentoon. Pystyasennossa olevat termostaatit eivät toimi suunnitellusti. Huonelämpötilojen tarkastusmittaus, luvun termostaattiventtiilien sekä linjasäätöventtiilien uusiminen, lämmitysjärjestelmän säätö- sekä tasapainotus

23 22 (30) Kuva 44. Öljykattila varusteineen Kuva 45. Monen ikäisiä patteritermostaatteja Kuva 46. Sulut ja säätöventtiilit alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa Kuva 47. Sulut ja linjasäätöventtiilit ovat monen ikäisiä Vesi- ja viemärijärjestelmät Viemärit Kuntoluokka 2 Rakennuksen sisäiset viemärit ovat muovia, pohjaviemäri ja viemärin tuuletusputki ovat valurautaa. Viemäriverkostossa ei tarkastuksen yhteydessä havaittu puutteita. Muoviviemärit ovat arviolta luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Valurautaiset pohjaviemäriosat ovat teknisen käyttöikänsä voi olla lopussa. Pohjaviemärin uusiminen 5-10 vuoden kuluessa

24 23 (30) Kuva 48. Muovi- ja valurautaviemärin liitoskohta kellarissa Kuva 49. Muovi- ja valurautaviemärin liitoskohta kellarissa Vesijohdot Rakennuksen tonttijohto on havaintojen perusteella sinkittyä teräsputkea. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari sijaitsevat kellarin lämmönjakohuoneessa. Rakennuksen sisäiset vesiputket ovat pääosin kuparia, jotkin runkolinjat voivat olla sinkittyä teräsputkea. Vesiputket ovat pinta-asenteisia. Mikäli tonttivesijohto on sinkittyä teräsputkea, se on teknisen käyttöikänsä lopussa ja vuotoriski on suuri. Kuparista tehty vesijohtoverkosto on arviolta 1980-luvulta ja sillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta Vesijohtoverkostossa ei havaittu vuotoja tai vikoja. Joitakin putkiasennuksia on uusittu tai korjattu. Tonttivesijohdon materiaalin tarkastus. Mikäli tonttijohto on terästä, se uusitaan pikaisesti Kuva 50. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari Kuva 51. Käyttövesiputkia suihkutilassa Vesi- ja viemärikalusteiden pääteosat Vesi- ja viemärikalusteet ovat monen ikäisiä. Pääosin kalusteet ovat 1980-luvulta. Osin sekoittajia on uusittu rikkoontumisen ja tilaremonttien myötä. Vesi- ja viemärikalusteet ovat kunnossa. Käyttäjäkyselyn perusteella merkittäviä puutteita ei ole ollut. Teknisen käyttöiän perusteella vesi- ja viemärikalusteet alkavat olla käyttöikänsä päässä, mutta vähäisestä käytöstä johtuen ne voivat toimia vielä vuosia. Siivouskomerossa on lämpimän veden kiertoon kytketty kuivauspatteri.

25 24 (30) Vesi- ja viemärikalusteita uusitaan/kunnostetaan tarpeen mukaan normaalin huoltotoiminnan yhteydessä. Kuva 52. Allasviemäri Kuva 53. Siivouskomeron sekoittaja on uusittu Kuva 54. Kalusteita on osin uusittu tilaremonttien yhteydessä Kuva 55. Pääosin kalusteet ovat 1980-luvulta Ilmastointijärjestelmät Kuntoluokka 3 Rakennuksessa on pääosin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on toteutettu useammalla tilakohtaisella iv-koneella (Vallox/MUH). Koneet on varustettu lämmöntalteenotolla ja esilämmityspatteilla. Joissakin tiloissa ei ole minkäänlaista ilmanvaihtoa ja joissakin tiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavat ovat kierresaumaputkea ja pääte-elimet nykyaikaisia ja käyttöön soveltuvia. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu luvulla. Koneelliseen järjestelmään liityttäessä vanhoja rakennusaineisia ilmanvaihtohormeja ei ole poistettu käytöstä eikä rakenteita ole tiivistetty. Vanhat ilmanvaihtohormit voivat toimia ajoittain korvausilmareitteinä ja korvausilmaa voi tulla epätiiviiden rakenteiden kautta, mikäli ilmanvaihto ei ole tasapainossa. Tarkastushetkellä ilmanvaihtojärjestelmissä ei havaittu vikoja tai puutteita. Ilmanvaihtokojeilla on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Kanavistot on eristetty yläpohjassa mineraalivillalla. Järjestelmän puhdistusajankohdasta ei ole varmuutta. Ilmanvaihtokanavien kanavavaimentimien ja päätelaitteiden ääneneristeet voivat sisältää mineraalivilla. Mineraalivillavaimentimista voi levitä kuituja ja mineraalivillapölyä huoneilmaan.

26 25 (30) Äänenvaimentimien tarkastus 500 o Tarvittaessa mineraalivillavaimentimet korvataan esim. Dacronilla Ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja ilmamäärien tasapainotus, mikäli edellisestä yli 5 vuotta Vanhat käytöstä poistetut käyttämättömät iv-hormit tulpataan asiamukaisesti Kuva 56. Iv-kone (Vallox) Kuva 57. Iv-kone säätöyksikkö Kuva 58. Iv-kone (MUH) Kuva 59. Kanavistoa ja äänenvaimentimia Kuva 60. Luokan pääte-elimiä Kuva 61. Kellarissa rakennusaineisia kanavia on käytössä Jäähdytysjärjestelmät Rakennuksessa ei ole jäähdytystä Palontorjuntajärjestelmät Tiloissa on patteritoimisia palovaroittimia ja porrashuoneissa on sammuttimet.

27 26 (30) Väestönsuojan LVI-järjestelmät Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa. 6. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät Kuntoluokka 4 Kiinteistö on liitetty paikalliseen sähköverkkoon. Johdotukset ovat pääosin pinta-asennuksina tai asennuskoteloissa. Johdotukset ovat monen ikäisiä. Pääosin asennukset ovat luvuilta, jäljellä on joitakin vanhempiakin asennuksia. Paikoin asennuksia on uusittu tai lisätty tarpeiden mukaan. Johdotuksissa ei havaittu vikoja tai puutteita. Kokonaisuutena johdotuksilla on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Ei toimenpiteitä Kuva 62. Vanhoja johdotuksia kellarissa Kuva 63. Monen ikäisiä johdotuksia 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu Kuntoluokka 3 Rakennuksen sähkökeskukset ovat pääosin luvulta. Keskukset ovat kehikkorakenteisia ja kosketussuojattuja. Keskukset olivat kunnossa. Keskuksilla on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Ei toimenpiteitä.

28 27 (30) Kuva 64. Sähkökeskus Kuva 65. Sähkökeskus S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys Kuntoluokka 4 S231 Kiinteistön laitteet Kiinteistön laitteita ovat keittiön sähkökalusteet. Keittiön laitteet ovat kunnossa. Laitteita uusitaan tai kunnostetaan tarpeen mukaan S24 Sähköliitäntäjärjestelmät Kuntoluokka 3 S241 Pistorasiat ja kytkimet Pistorasiat ja kytkimet ovat monen ikäisiä. Pääosin ne ovat luvuilta. Ullakolla ja kellarissa on luvun sähköasennuksia. Pistorasiat ja kytkimet olivat tarkastetuilta osin ehjät ja käyttötarkoituksen mukaiset. Kaikkia pistorasioita ei ole maadoitettu. Vanhimpien sähköasennuksien tekninen käyttöikä on lopussa. Kokonaisuutena tekniikka on toimiva vielä voin 10 vuotta, edellyttäen huolto- ja ylläpitotoimia. Pistorasioita ja kytkimiä uusitaan tarpeen mukaan. S245 Autolämmityspistorasiat Ulkoseinässä on yksi autolämmityspistorasia. Pistorasiat on varustettu kellolla ja vikavirtasuojilla. Autolämmityspistorasia oli kunnossa. Pistorasian kansi oli auki Käyttäjien tiedotus autolämmityspistorasioiden käytöstä. Kannet tulisi pitää lukittuina kun pistorasiat eivät ole käytössä.

29 28 (30) Kuva 66. Usean ikäisiä pistorasioita Kuva 67. Autolämmityspistorasia S25 Valaisujärjestelmä Kuntoluokka 3 S251 Sisävalaistusjärjestelmä Sisävalaisimet ovat pääasiassa loisteputkivalaisimia, lisäksi käytössä on hehkulamppuvalaisimia. Valaisimet olivat pääosin kunnossa. Joistakin hehkulamppuvalaisimista puuttui suojakupuja. Valaisimet ovat monen ikäisiä. Pääosa valaisimista on 1980-luvulta. Osa valaisimista on uusittu rikkoontumisen myötä. Valaisimilla on kokonaisuutena käyttöikää jäljellä vielä noin 10 vuotta. Hehkulamppujen tarkastus ja suojakupujen tai valaisimien uusiminen 500 S252 Ulkovalaistusjärjestelmä Piha-alueella ei ole varsinaista aluevalaistusta. Pihan valaistus on toteutettu seinään asennetuilla halogen-valaisimilla sekä sisäänkäyntien yhteydessä olevilla hehkulampuilla. Pihan valaistustaso on yleisesti heikko. Pihavalaisimien toimintaa ei testattu. Yksi katoksen valaisin oli rikki Katoksen valaisimen uusiminen 500 Piha-alueen valaistustason parantamista tulee erikseen harkita Kuva 68. Sisävalaisimia Kuva 69. Ulkovalaisimia

30 29 (30) S26 Sähkölämmitysjärjestelmät Kellarin wc- ja siivoustiloissa on sähkölämmityspattereita lisälämmittiminä. Patterit olivat ehjät, toimintaa ei testattu. Sähköpattereita uusitaan tarpeen mukaan 7. TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Kuntoluokka 4 T110 Antennijärjestelmä Kiinteistössä on antennijärjestelmä. Jakamo sijaitsee ullakolla ja rakennuksen päädyssä. Kaapelointi on pääosin 1980-luvulta ja joitain päivityksiä on tehty 2000-luvulla. Ei toimenpide-ehdotuksia. T130 Yleiskaapelointijärjestelmä Kiinteistössä on yleiskaapelointiverkko. Järjestelmissä ei ole tiettävästi havaittu puutteita. Ei toimenpide-ehdotuksia. 7.1 T810 Rakennusautomaatiojärjestelmä Lämmönjakohuoneeseen on sijoitettu valvontayksikkö VAK, jolla valvotaan rakennuksen lämmitysjärjestelmien toimintaa. Rakennusautomaatio on 2000-luvulta ja sillä on käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Ei toimenpide-ehdotuksia.

31 Liite 1 Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Nimike Yht. Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Alueosat 8000 Aluevarusteet ja rakenteet Leikkivälineiden uusiminen/kunnostus ja turvatarkastus Talo-osat Perustukset, alapohjat ja runkorakenteet 0 Varaudutaan alapohjien laajaan korjaukseen* Vesikatto 0 Vesikatteen pinnoitus ja varusteiden kunnostus Tilat ja varusteet 0 Varaudutaan peruskorjaukseen 5-15 vuoden kuluessa* LVIA-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Öljysäiliön uusiminen Huonelämpötilojen tarkastusmittaus, järj.säätö/tasapainotus Vesi- ja viemärijärjestelmät 0 Pohjaviemärin uusiminen Tonttivesijohdon uusiminen* Varaudutaan käyttövesiverkoston uusimiseen vuoden kuluessa*? 0 Ilmastointijärjestelmät 0 Kanaviston puhdistus, äänenvaimentimien tarkastus, vanhojen kan.tulppaus Varaudutaan IV-järjestelmien uusimiseen vuoden kuluessa*? 0 Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät 0 Varaudutaan peruskorjaukseen viimeistään vuoden kuluessa.*? 0 Muut lisätutkimukset ja selvitykset Kuntotutkimukset Asbesti- ja haitta-aine kartoitus Peruskorjauksen hankesuunnittelu* Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa Yhteensä /m 2 57,14 639,29 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3,57 0, Kerrosala ~ 700 = Suositeltu ajankohta korjaustoimenpiteille * = Kustannus tarkentuu vasta lisätutkimuksien myötä PTS-ehdotus on laadittu kiinteistön kunnostus- ja korjaustarpeiden mukaisesti. Kustannuksiin ei ole sisällytetty kiinteistön normaaliin vuosibudjettiin kuuluvia ylläpito- tai pieniä korjauskustannuksia. Kustannukset on esitetty euroina sisältäen arvonlisäveron 24 %:n verokannan mukaan. Kustannustasona on käytetty vuoden 2014 rakennuskustannusindeksiä. Kustannuksia myöhemmin tarkasteltaessa tulee huomioida rakennuskustannusten kehitys ja tarkasteltavan ajankohdan mukainen kilpailutilanne sekä tutkimusten jälkeen selviävät kustannukset