Kuntoarvio. Saarijärven lukio Lukiontie Saarijärvi. Hanke nro: 9138 /

Transkriptio

1 Lukiontie Saarijärvi Hanke nro: 9138 / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (33) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Kuntoarvion lähtötiedot Kiinteistön perustiedot Korjaushistoria Asiakirjaluettelo Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Alueosat Päällysteet Alueen varusteet Alueen rakenteet Kuivatusosat Talo-osat Perustukset Alapohjat Runko Julkisivut Vesikatot Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilan jako-osat Tilat ja tilapinnat Tilavarusteet LVIA- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO S1 Asennus ja apujärjestelmät S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S25 Valaisujärjestelmä S26 Sähkölämmitysjärjestelmät S6 Turvavalaistusjärjestelmä TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Energiatalous...33 Liite 1, Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Paperiniteen liitteenä on lisäksi CD-levy jolle on tallennettu raportti liitteineen PDF-muodossa ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat

3 2 (33) 1 JOHDANTO Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RT-ohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2014 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2014 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Vesa Ronkainen. Kuntoarvion on laatinut Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalla käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie OULU OULU OULU puh puh puh henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa Inspecta Oy Henri Käyrä, RI Tekninen asiantuntija Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset

4 3 (33) 2 YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmä-määräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa. 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet. Tarkastuksen kohteena on Saarijärven Lukio, joka on valmistunut 1950-luvun lopussa ja kohteeseen on tehty korjauksia useammassa eri vaiheessa luvun vaihteessa. Korjauksissa tilapinnat, käyttövesiverkosto, ilmanvaihtojärjestelmät ja sähköjärjestelmät on pääosin uusittu. Varsinaisia rakenteiden uusimistöitä ei ole tehty ja kohteen viemärit sekä lämmitysverkosto on pääosin alkuperäiskunnossa. Kohteeseen joudutaan tekemään tarkentavia tutkimuksia rakenteiden sekä lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriverkoston osalla, joiden myötä seuraavan laajemman korjauksen aikataulu tarkentuu. Laajempaan peruskorjaukseen on syytä kuitenkin varautua viimeistään vuoden kuluessa. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Piha-alueen päällysteet on pääosin asfaltoitu ja viheralueet ovat nurmipinnalla. Päällystetyt osat ovat ikäisekseen hyväkuntoisia ja niihin ei kohdistu laajempaa korjaustarvetta lähivuosina. Salaoja- ja sadevesijärjestelmien osalta kunto on syytä varmistaa lisäselvityksillä ja vedenpoistoa syöksytorvien alapuolelta on syytä parantaa. Piha-alueen seuraava laajempi peruskorjaus ajoittuu arviolta vuoden päähän. Rakennustekniikka Rakennuksessa on betonianturaperustus ja alapohjat ovat pääasiassa maanvaraisia rakenteita. Rakennusrunko on betoni- ja tiilirakenteinen. Kellaritilojen ulkoseinät muodostuvat betonirakenteisista perusmuureista ja ulkoseinät ovat tiilirakenteisia. Julkisivupinnat ovat rapattuja pintoja. Vesikate on harjakaton mallinen ja katteena on alkuperäinen rivipeltikate. Ikkunat ovat pääasiassa alkuperäisiä MSK-puuikkunoita. Ulko-ovia kohteessa on uusittu tarpeen mukaan. Julkisivupinnat ovat pääosin kunnossa ja lähivuosien korjaustoimenpiteet ovat lähinnä ikkunoiden ulkopuolen maalaus/huolto, pienet julkisivun rappausvauriokorjaukset ja yksittäisten ovien uusiminen. Rakennuksen vesikatto on kunnostuksen tarpeessa ja samassa yhteydessä räystäskourut ja syöksytorvet on syytä uusia. Seuraava laajempi korjaus ajoittuu arviolta vuoden päähän, jolloin ajankohtaiseksi tulee ikkunoiden uusiminen, julkisivun kunnostus ja vesikatteen uusiminen. Sisäpuolisilta osin pintarakenteita on uusittu, mutta varsinaisia rakenteiden perusparannuksia ei ole tehty. Etenkin kellarissa ja maanvastaisissa rakenteissa on useita nykytietämyksellä riskialttiiksi luettavia rakenteita. Kohteeseen on suoritettu 2011 rakenteiden tutkimuksia, jolloin kyseisissä rakenneosissa on jo todettu paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita. Kohteeseen on syytä suorittaa rakenteiden kuntotutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää riskirakenteiden kunto, korjaustarve, korjauksien kiireellisyys ja mahdolliset sisäilmariskitekijät.

5 4 (33) Sisätilat Sisätilojen pintarakenteita on uusittu laajalti kiinteistöön ja 2000-luvulla. Kuivien tilojen osalta pintarakenteet ovat pääosin hyväkuntoisia ja niiden seuraava laajempi uusiminen on ajankohtaista vuoden kuluessa. Osa märkätiloista on alkuperäiskunnossa ja niiden peruskorjaus alkaa olla ajankohtaista. Mikäli kuntotutkimuksen perusteella havaitaan rakenteissa korjaustarvetta, on tilapintojen uusimisiin etenkin maanvastaisissa rakenteissa syytä kuitenkin varautua jo aikaisemmin. Sisäilman epäpuhtaudet Tarkastuksen yhteydessä osassa tiloista oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua, minkä vuoksi kohteeseen on syytä tehdä lisätutkimuksia. Hajuhavaintoja oli havaittavissa etenkin kellaritiloissa sekä paikoin myös yläpohjassa. Lisäksi maanvastaisissa rakenteissa oli mitattavissa paikoin koholla olevia pintakosteusarvoja. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Kiinteistön suunnittelussa on huomioitu liikuntarajoitteisten kulku tiloissa ja selkeitä kiinteistön käyttöturvallisuuteen liittyviä puutteita ei havaittu. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Tarkastuksien aikana ilman vaihtuvuudessa ei havaittu puutteita. Melu Tiloihin ei aiheutunut tarkastushetkellä selkeää ulkopuolista meluhaittaa. Sisävalaistustasot Sisävalaistustaso on riittävällä tasolla ja sitä on parannettu tarpeen mukaan. LVI-tekniikka Rakennuksessa vesikiertoinen patterilämmitys ja lämpö tuotetaan kaukolämmön avulla. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Lämmitysverkosto ja -patterit ovat pääosin alkuperäiset ja ne alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa. Termostaatit on uusittu 2000-luvulla ja niillä on käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Rakennuksen viemäriverkosto on alkuperäinen 1950-luvulta ja se on teknisen käyttöikänsä päässä. Vesiputket on uusittu 1990-luvun lopulla ja niillä on käyttöikää jäljellä noin 30 vuotta. Vesiputkissa on kuitenkin esiintynyt syöpymää ja vuotoja, joten niiden elinkaari saattaa olla tavoitetta lyhyempi. Ilmanvaihto on uusittu 2000-luvun alussa ja iv-järjestelmillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Kokonaisuutena koko rakennuksella on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta, jonka jälkeen viimeistään on tehtävä laaja peruskorjaus. Lämmitys-, viemäri- ja käyttövesiverkoston tekninen käyttöikä loppuu kuitenkin tätä ennen, mikä asettaa haasteen rakennuksen elinkaariajatteluun. Tämän vuoksi olisi järkevintä tehdä talotekniikkaan tarvittavat kuntotutkimukset ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja, joilla voitaisiin jatkaa viemäreiden ja vesisekä lämmitysputkien elinkaarta vuoden päähän, jolloin ne voitaisiin uusia koko rakennusta kattavassa peruskorjauksessa. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennuksen sähkötekniset järjestelmät on uusittu 2000-luvun alussa ja ne ovat hyvässä kunnossa ja vastaavat nykytarpeita. Kokonaisuutena sähköjärjestelmillä on käyttöikää jäljellä noin vuotta. Sähköjärjestelmien uusimistarve on arvioitava erikseen lähempänä peruskorjausajankohtaa. Lähivuosille ei kohdistu välttämättömiä korjaus- tai uusimistarpeita. Vanha turvavalaistusjärjestelmä on suositeltavaa päivittää jossain vaiheessa ja pihavalaistuksen uusimista on syytä harkita kun elohopeahöyryvalaisimet poistuvat markkinoilta. Energiatalous Kiinteistön energiankulutustietoja ei ollut käytettävissä. Seuraavissa julkisivurakenteisiin ja yläpohjiin kohdistuvissa korjaustöissä on syytä ottaa huomioon myös mahdolliset lämmöneristävyyttä parantavat toimenpiteet.

6 5 (33) 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta Yhteenveto kunnossapitokustannuksista RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset LVI-tekniikan kustannukset Sähkötekniikan kustannukset Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.

7 6 (33) Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Rakenteiden kuntotutkimukset o Alapohjat o Pilari ja seinäliittymät alapohjaan o Yläpohjat, yläpohjien tiiveys o Kellarin ulkoseinät o Kellaritiloissa aistitun hajun aiheuttaja Lämmitysputkiston ja -järjestelmän kuntotutkimus Viemäriverkoston kuntotutkimus Käyttövesiverkoston kuntotutkimus Julkisivun kuntotutkimus 10 vuoden kuluessa Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Korjataan yläpohjarakenteista näkyvät kosteusvauriokohdat Korjataan tilan 030 katossa olevavauriojälki. 500 IV-koneiden äänenvaimentimien tarkastus (onko villaa ja kunto) 500

8 7 (33) 3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Lukiontie 3, Saarijärvi Rakennuksia: 1 kpl Kerrosluku (kpl): 3 Tilavuus: Kerrosala: m 2 Kokonaisala: m 2 Valmistumisvuosi: 1958 Pääasiallinen rakennusaine: betoni Kattotyyppi: Harjakatto Kate: Peltikate Lämmitysjärjestelmä: Kaukolämpö Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto 3.2 Korjaushistoria Kohteesta oli seuraavanlaista korjaushistoriatietoa käytettävissä: Peruskorjaus vaiheittain vuosina Erinäisiä huoltoluonteisia korjauksia peruskorjauksen jälkeen. 3.3 Asiakirjaluettelo Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Kiinteistökortti Kuntotutkimusraportti, Kiratek 2/2011. Pohjapiirustukset, peruskorjauksen aikaisia piirustuksia, kansiollinen alkuperäisiä rakennekuvia. 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Kiinteistöhoitajaa haastateltiin tarkastuksen yhteydessä ja saatiin seuraavia lähtötietoja: Tilojen pintarakenteita on uusittu vuosina Kesällä 2013 aula ja raput kunnostettu. Käyttövesiverkostoa on osin kunnostettu, putkissa ollut syöpymisongelmaa. Rännit vuotavat. Kovalla sateella pintavesien poisohjauksessa on puutteita. IV-kanavat puhdistettu viimeksi 6/2013.

9 8 (33) 4 ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1 Alueosat Kuntoluokka 3 Kuva 1. Asemapiirros Päällysteet Piha-alueen pysäköintialueet ja kulkuväylät ovat pääosin asfalttipinnalla. Pääsisäänkäynnin edustalla on lisäksi betonikiveys. Viheralueet ovat pääasiassa nurmipinnalla. Tontilla on lisäksi jonkin verran puustoa ja pensaita. Asfalttialueet ovat tiettävästi alkuperäisiä ja ne ovat ikäisekseen hyvässä kunnossa. Asfalttipäällysteiden seuraava laajempi uusiminen on ajankohtaista arviolta vuoden kuluessa. Viheralueiden osalta kasvukausi ei ollut tarkastushetkellä käynnissä ja ne olivat osin lumen peitossa. Todennäköisesti laajempaa kunnostustarvetta ei ole. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 2. Yleiskuva, pysäköintialue. Kuva 3. Päällysteitä sisäänkäynnin edustalla.

10 9 (33) Alueen varusteet Pihan aluevarusteita ovat lähinnä jätepiste, lipputanko sekä muutamat penkit piha-alueella. Aluevarusteiden osalle ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia Alueen rakenteet Pääsisäänkäyntien yhteydessä on teräsrakenteiset katosrakennelmat. Liikuntasalin puoleisen sivuoven kohdalla on teräsrunkoinen katos/koroke. Rakennuksen takasivustalla on välipohjarakenteista kannatettu katoslippa oviaukon kohdalla. Pääsisäänkäyntien katoksiin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Liikuntasalin kohdalla olevan sisäänkäyntikatoksen teräosioissa on ruostetta ja korokkeen puuosat ovat huonokuntoisia. Takasivustan katoksen pinnassa on rapautumaa/likaa ja puuverhoillut osat ovat kunnostuksen tarpeessa. Kunnostetaan liikuntasalin sisäänkäynnin ja takasivustan katokset Kuva 4. Pääsisäänkäynnin katos. Kuva 5. Liikuntasalin sisäänkäyntikatos ja koroke. Kuva 6. Katosrakennelma rakennuksen sivustalla. Kuva 7. Takasivustan katoslippa.

11 10 (33) Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sadevesikaivoihin tai pois tontilta. Syöksytorvien alla on rännikaivoja sekä osin vedenpoisto on toteutettu loiskekivien avulla. Ainakin osa rakennuksesta on salaojitettu. Rakennuksen takasivustalla on havaittavissa pumppaamo (ks. kuva 11). Syöksytorvien alapuolella vedenpoisto on paikoin puutteellista ja pintavesistä aiheutuu kosteusrasitusta perustusrakenteille. Sade- ja salaojajärjestelmien osalta ei ole tiedossa, milloin järjestelmien kuntoa on viimeksi tarkemmin tarkasteltu. Järjestelmien kunto on suositeltavaa varmistaa tvkuvauksella ja tarpeen mukaan putkistot/kaivot tulee huuhdella. Parannetaan vedenpoistoa syöksytorvien alapuolelta Sade- ja salaojajärjestelmien kuntotutkimus ja huuhtelu. Lopulliset korjaustoimenpiteet selviävät kuntotutkimuksen myötä Piha-alueen seuraavassa laajemmassa saneerauksessa tulee vedenpoistoa tarkastella kokonaisuutena ja järjestelemien uusimiseen on syytä varautua. Kuva 8. Vedenpoistoa rakennuksen pääsisäänkäynnin edustalla. Kuva 9. Pääsisäänkäynnin edusta, vedet roiskuvat osin sokkelia vasten. Kuva 10. Puutteita vedenpoistossa rakennuksen kulmalla. Kuva 11. Rakennuksen toisessa päädyssä on monttu kellarin tilojen kohdalla. Vedenpoisto on montun pohjalla olevan sadevesikaivon varassa.

12 11 (33) Talo-osat Perustukset Kuntoluokka 3 Rakennuksessa on betonianturaperustus. Perustusrakenteena toimivat kellarin perusmuurit ja muilta osin kantavia linjoja on pilareiden ja kantavien väliseinien kohdilla. Sokkeli on näkyviltä osin maalatulla betonipinnalla. Sokkelin pinnassa on paikoin kosteusrasituksen aiheuttamia pinnoitevikoja. Merkittävä rakenteiden painumiseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Sokkelin/perusmuurien maalipintojen kunnostus viimeistään seuraavassa piha-alueen perusparannuksessa Alapohjat Kuntoluokka 1 Alapohjarakeet ovat maanvaraisia betonirakenteita. Pääosalla rakennusta alapohjarakenne muodostuu pintalaatasta, tojalevyeristeestä, bitumisivelystä ja betonilaatasta. Osin kohteessa on koolattuja puulattioita. Tilojen alapohjarakenne muodostuu puulattiasta, koolauksesta, tojalevyeristeestä, bitumisivelystä ja kantavasta alapohjalaatasta. Kohteen alapohjarakenteet ja etenkin puukoolatut alapohjat ovat yleisesti luokiteltavissa riskirakenteiksi. Alapohjarakenteissa kosteuseristeenä olevat sivelyt ovat lähes 60 -vuotta vanhoja, joten niiden toimivuus on varsin kyseenalainen. Kohteeseen vuonna 2011 tehdyssä kuntotutkimuksessa osaan tiloista on tehty rakenneavauksia ja niissä on todettu olevan riskirakenteita sekä paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita. Kohteeseen kuntoarvion yhteydessä tehdyssä pistokoeluontoisessa pintakosteuskartoituksessa oli havaittavissa koholla olevia pintakosteusarvoja kellarin lattioissa. Esimerkiksi pikkusalin viereisen porrashuoneen betonilattioissa oli havaittavissa selkeästi koholla olevia pintakosteusarvoja, joten viereisten puukoolattujen lattioiden osalta vaurioriskit on olemassa. Kyseisten tilojen lähistöllä oli paikoin aistittavissa myös mikrobinvaurioon viittaavaa hajua, mikä saattaa olla lähtöisin alapohjissa olevista vauriosta. Rakennepiirustuksien perusteella osa alapohjista on mahdollisesti ryömintätilallisia, joissa kantavana rakenteena ylälaattapalkisto (ks. kuva 14).

13 12 (33) Runko Alapohjarakenteiden kuntotutkimukset. Tarkoituksena selvittää rakenteiden kunto, rakennekerrokset, korjaustarve ja korjauksien kiireellisyys. Kuntoluokka Kantavat seinät ja pilarit Kellaritiloissa rakennusrunko muodostuu teräsbetoniseinistä ja teräsbetonipilareista. Kantavien rakenteiden osalta ei havaittu painumia tai muita merkittäviä korjaustarpeita liittyen rakenteiden kantavuuteen. Pilari- ja seinäliittymien tiiveys alapohjarakenteisiin sekä niiden kosteustekninen toimita on syytä varmistaa kohteen kuntotutkimuksien yhteydessä. Pilari- ja seinäliittymien kuntotutkimus. Kuva 13. Rakenneleikkaus pilariliittymästä. Kuva 14. Rakenneleikkaus väliseinän kohdalta. Kohteessa on osin ryömintätilallinen alapohja (ylälaattapalkisto) Välipohjat Välipohjat ovat betonirakenteisia. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen tilojen välillä on paikoin massiivirakenne ja muilta osin kiinteistössä on pääosin ylälaattapalkisto. Välipohjissa on tojalevyeristeitä. Välipohjissa ei havaittu kantavuutta heikentäviä puutteita tai muita vaurioita. Ei toimenpide-ehdotuksia Yläpohjat Kuva 15. Voimistelusalin yläpohjaleikkaus.

14 13 (33) Kuva 16. Väliosan yläpohjarakenne. Rakennuksessa on useampaa erilaista yläpohjarakennetta. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat betonia ja rakenne muodostuu osin ylälaattapalkistosta ja osin ylä- alalaattapalkistosta. Lämmöneristeenä ovat alkuperäiset tuojalevyeristeet ja yläpohjia on paikoin lisäeristetty. Yläpohjarakenteiden tuuletus on toteutettu räystäällä olevan raon kautta. Alkuperäiskunnossa olevien yläpohjien lämmöneristyskyky on heikko. Tarkastuksen perusteella yläpohjia on lisäeristetty: o Liikuntasalin päädyssä (puhallettu min.villa) o Liikuntasalin saliosalla (ekovilla) o Korkean osan pohjoispäädyssä (vanha levyvilla) Vesikaton aluslaudoituksessa sekä muutamassa kohtaa yläpohjan betonilaatan päällä oli havaittavissa vuotojälkiä. Vuotojälkiä oli tarkastushetkellä havaittavissa ainoastaan liikuntasalin puoleisella osalla (luokkatilojen kohta sekä salin kohta). Samalla kohtaa yläpohjassa oli lisäksi aistittavissa mikrobiperäinen haju. Kattovuotojen seurauksena yläpohjarakenteissa on todennäköisesti paikoin mikrobivaurioita. Rakenne on kuitenkin pääosin tiivis, joten mahdollista sisäilmahaittaa aiheutuu todennäköisesti lähinnä läpivientien kohdilla tai mikäli rakenteissa on muita epätiiveyskohtia. Tarkastuksen yhteydessä hajuja oli havaittavissa: o Bänditilan viereinen iv-konehuone 141 o Liikuntasalirakennuksen viereisen osan ullakon asuntola Korjataan yläpohjarakenteista näkyvät kosteusvauriokohdat Viimeistään seuraavassa laajemmassa vesikattoremontissa on syytä harkita yläpohjarakenteiden lisäeristystä kaikilta osin. Kustannusarvio (EI PTS) Kuntotutkimuksen yhteydessä on syytä tutkia myös yläpohjarakenteiden tiiveyttä. Kuva 17. Yleiskuva, Liikuntasalin päädyn yläpohjarakenteita on lisäeristetty. Kuva 18. Liikuntasalin puoleisen osan luokkatilojen yläpohjaa.

15 14 (33) Kuva 19. Liikuntasalin puoleisella osalla vesikattorakenteissa oli paikoin vuotokohtia. Kuva 20. Liikuntasalin yläpohjaa on lisäeristetty. Kuva 21. Koulurakennuksen päädyn yläpohja (tilan 319 kohdilta). Rakennetta on eristetty levyvillalla. Kuva 22. Koulurakennuksen yläpohja tilan 308 kohdalta Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 4 A-rakennuksen ulkoseinät ovat tiilimuurattuja rakenteita, joissa on piirustuksien perusteella 50 mm mineraalivillaeriste. Julkisivupinnat ovat rapattuja pintoja. Kellarin ulkoseinät muodostuvat pääasiassa betonirakenteisista perusmuurista, bitumisivelystä, mineraalivillaeristeestä ja sisäpuolen kuorimuurauksesta. Rakennuksen rapatut julkisivupinnat ovat silmämääräisesti tarkasteltuna pääosin hyväkuntoiset eikä niihin kohdistu laajempaa kunnostustarvetta tarkastelujaksolla. Maajalasta suoritettiin tarkastuksen yhteydessä pistokoeluontoinen kopokartoitus ja rappaus vaikutti olevan hyvin kiinni alustassaan. Julkisivujen seuraava korjaustarve on ajankohtaista arviolta vuoden kuluessa ja ennen korjausta siihen on syytä tehdä tarkempi kuntotutkimus ja kopokartoitus. Väliosan julkisivussa on pienellä alueella havaittavissa muutamia yksittäisiä rapautumia, jotka olisi suositeltavaa korjata. Lisäksi liikuntasalin puolella seinän yläosassa on muutamia vauriokohtia. Kellarin betoniulkoseinät ovat ikäkaudelleen tyypillisiä riskirakenteita. Kosteuseristeenä toimivat lähes 60 -vuotta vanhat kosteussivelyt, joten niiden toimintavarmuus alkaa olla kyseenalaista. Rakenne on luokiteltavissa riskirakenteeksi ja vuonna 2011 tehdyn tutkimusraportin perusteella eristeissä on todettu paikoin mikrobivaurioita.

16 15 (33) Korjataan julkisivussa olevat yksittäiset vauriokohdat Ulkoseinien kuntotutkimus Julkisivun kuntotutkimus 10 vuoden kuluessa Varaudutaan julkisivujen kunnostukseen vuoden kuluessa, toimenpiteet tarkentuvat kuntotutkimuksessa. Pelkkä pinnoituskorjaus + vähäiset vauriokorjaukset kustantaisi arviolta Kuva 23. Yleiskuva, liikuntasalin sivustan julkisivu. Kuva 24. Korkean osan julkisivua. Kuva 25. Rakennuksen eteläsivustan julkisivu. Kuva 26. Väliosan sisäänkäynnin edustalla muutamia rappausvaurioita. Kuva 27. Vauriota rappauksessa liikuntasalin kohdalla.

17 16 (33) 1242 Ikkunat Kuntoluokka 2 Rakennuksen ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä kolmilehtisiä MSK -puuikkunoita. MSK -puuikkunoilla tavoitteellinen käyttöikä on noin vuotta, joten nykyiset ikkunat ovat tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Ikkunoita on maalattu ja sisäpuitteet sekä karmit ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa ja akuuttia uusimistarvetta ei ole. Ulkopuolisilta osin ikkunoissa on haristumaa etenkin säärasitetuimmilla sivuilla ja yleiskunto on paikoin heikko. Ikkunatiivisteiden kunto vaihteli pääasiassa heikko-välttävä välillä. Ikkunanpellityksien maali hilseilee paikoin irti ja niiden kallistuksissa on puutteita. Ikkunoiden osalle on suositeltavaa tehdä kevyt pintapuolinen kunnostus ja mahdollinen uusiminen on suositeltavaa ajoittaa päähän, jolloin mahdollinen julkisivujen laajempi kunnostus alkaa olla ajankohtaista. Ikkunoiden ulkopuitteiden huoltomaalaus ja kevyt kunnostus Ikkunoiden uusiminen vuoden kuluessa Kuva 28. Yleiskuva, säärasitetuimmilla sivustoilla ikkunoiden ulkopuitteet ovat haristuneet. Kuva 29. Kellarin ikkunoita pohjoissivustalla. Kuva 30. Liikuntasalin ikkunat. Kuva 31Yleiskuva, eteläsivun ikkuna sisäpuolelta.

18 17 (33) 1243 Ulko-ovet Kuntoluokka 4 Pääsisäänkäyntien ovet ovat metallirunkoisia lasiaukollisia ovia. Rakennuksen takasivustalla on vanhat puurunkoiset ovet ja liikuntasalin ovi on vanha puu-paneeliovi. Pääsisäänkäyntien ovet ovat kunnossa ja niihin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Takasivustalla on kaksi vanhaa ulko-ovea, jotka alkavat olla käyttöikänsä lopussa. Liikuntasalin puuovessa on kulumaa ja uusimista on syytä harkita. Puuovien uusiminen 1-3 vuoden kuluessa Kuva 32. Pääsisäänkäynnin ovi. Kuva 33. Länsisivustan ulko-ovi. Kuva 34. Takasivustalla olevia ulko-ovia. Kuva 35. Liikuntasalin ulko-ovi.

19 18 (33) Vesikatot Kuntoluokka 2 Rakennuksessa on pääosin harjakatto ja vesikaton kantavina rakenteina toimivat kappaletavarasta tehdyt kattotuolit. Vesikatteena on alkuperäinen rivipeltikate. Katon varusteisiin kuuluvat lumiesteet, kulkusillat, talotikkaat, räystäskourut ja syöksytorvet. Rivipeltikatteen tavoitteellinen käyttöikä on vuotta, joten kate alkaa olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Katteen maalipinnassa oli paikoin havaittavissa ruostelaikkuja ja pinnoite on paikoin irti. Katossa oli liikuntasalin puolella havaittavissa muutamia vuotokohtia. Räystäskourut ja syöksyt alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Kiinteistöhuollon mukaan ne vuotavat useata kohtaa. Vuotojen vuoksi julkisivuun kohdistuu kosteusrasitusta ja mikäli korjauksia ei tehdä ajoissa, on riskinä vauriot julkisivussa. Räystäänaluslaudoituksen maali on monilta osin irronnut. Kattoläpivientien kohdilla ei ole kaikilla osin asianmukaisia vastankaatoja. Kokonaisuutena vesikate alkaa olla käyttöikänsä loppupuolella ja nykykunnon perusteella kunnostustöihin joudutaan lähivuosina. Katteessa vuotoja oli havaittavissa kohtalaisen vähän, joten kunnostusta pinnoituskorjausmenetelmin voidaan harkita, jolloin käyttöikää saadaan jatkettua noin vuotta ja uusiminen olisi ajankohtaista seuraavan julkisivusaneerauksen yhteydessä. Katon kunnostuskustannukset ovat noin kolmasosa uusimiskustannuksista. Vesikatteen pinnoitus, vuotokohtien korjaus, räystäänaluslautojen maalaus ja räystäskourujen sekä syöksyjen uusiminen. Kustannusarvio Varaudutaan vesikatteen uusimiseen vuoden kuluessa Kuva 36. Yleiskuva, Liikuntasalin vesikatto. Kuva 37. Korkean osan vesikatto.

20 19 (33) Kuva 38. Maalipinta on paikoin irronnut. Kuva 39. Kattoa on paikkailtu. Katteessa havaittavissa paikoin ruostelaikkuja. Kuva 40. Korkealla osalla kouruissa on roskia. Kuva 41. Kourut ovat vuotavat ja räystäänaluslaudat ovat huonokuntoisia. 4.3 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Tilan jako-osat Kuntoluokka 4 Sisäovet ovat pääasiassa vakiolaakaovia. Kevyet väliseinät ovat pääasiassa tiilimuurattuja seiniä. Luokkatilojen ovet on pääosin uusittu ja kokonaisuudessaan ovet ovat kunnossa. Väliseiniin ei kohdistu laajempaa korjaustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia.

21 20 (33) Tilat ja tilapinnat Kuntoluokka 2-4 Luokkatilat, opettajien ja henkilökunnan työtilat Tilojen seinät ovat pääasiassa maalattuja kivipintoja ja lattioissa on erilaisia mattopinnoitteita tai vinyylilaattaa. Kattopinnat on maalattu ja osin verhoiltu akustolevyillä. Pääosa tilojen pinnoista on uusittu 2000-luvun vaihteessa. Pintarakenteet ovat pääosin siistissä kunnossa ja käytöstä aiheutunutta kulumaa on suhteellisen vähän. Tilapintojen osalle ei kohdistu laajempaa uusimistarvetta seuraavan 10-vuotisjakson aikana. Kuivien tilojen pintarakenteilla tavanomainen käyttöikä on rasitusluokasta riippuen vuotta. Bänditilan taukohuoneen sisäilmassa oli aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju. Haju oli paikannettavissa TIK-1 tilaan (IV komero 141) ja lähde on todennäköisesti lähtöisin yläpohjaläpivientien kautta. Liikuntasalin puoleisen päätyrakennuksen tiloissa (tila 222 ja ympäröivät tilat) oli aistittavissa viemärin hajua sekä lievä, mahdollisesti mikrobivaurioon viittaava hajupoikkeama. Tilan 030 katossa on havaittavissa kosteusvauriojälki. Korjataan tilan 030 katossa olevavauriojälki. 500 Selvitetään tiloissa havaitun hajun aiheuttaja. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tarkentuvat lisäselvityksien myötä. Kuva Kuvataide Kuva kielistudio Kuva krs luokkatila. Kuva 45. Terveydenhoitajan työtila.

22 21 (33) Käytävät, aulat ja porrashuoneet Kellarin lattiat ovat pääosin maalatulla betonipinnalla ja muilta osin lattioissa on matto tai vinyylilaattapintoja. Seinät ja katto ovat maalattuja kivipintoja. Katoissa on erilaisia akustolevytyksiä ja aulatiloissa on alaslaskukatto. Tilojen pintarakenteita on monilta osin kunnostettu luvulla ja niiden yleiskunto on pääasiassa hyvä. Tilapintoihin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta tarkastelujaksolla. Liikuntasalin puoleisten käytävien katoissa olevat akustokattopinnat (villalevy) ovat paikoin huonokuntoisia. Liikuntasalin kellariin vievän porrashuoneen alimmalla tasanteella oli mitattavissa koholla olevia pintakosteusarvoja. Lisäksi sisäilmassa oli aistittavissa maakellarimaista hajua. Pikkusaliin vievän porrashuoneen osalla oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua ja porrashuoneen alimmalla tasanteella oli havaittavissa koholla olevia pintakosteusarvoja lattiassa. Viereisessä tilassa (pikkusali) on koolattu puulattia samassa korkeustasossa, joten vaurioriski on olemassa ja rakenteiden kuntoa on syytä tutkia tarkemmin. Porrashuoneessa on muutamia teknisiä kanaaleja, joiden luukkujen kautta oli havaittavissa poikkeavaa hajua. Mahdollinen tilapintoihin kohdistuva kunnostustarve tarkentuu kuntotutkimuksen myötä. Kellarin osalta laajempiin korjauksiin on syytä varautua. Kuva 46. Liikuntasalin puoleinen käytävä. Kuva 47. Liikuntasalin aulatila. Kuva 48. Lukion oppilasaula. Kuva 49. Lukion porrashuone.

23 22 (33) Liikuntasalit, liikuntasalin pesutilat Liikuntasalien lattiat ovat lankkulattioita ja muilta osin tilapinnat ovat pääasiassa maalattuja kivipintoja. Katoissa on akustolevyjä. Märkätilojen lattia- ja seinäpinnoissa on laatoitus ja kattopinnat oat paneloituja. Pukutiloissa on muovimattolattoita. Salien lautalattiat on lakattuja pintoja ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Lautalattioiden osalta hionta ja lakkaus alkaa olla ajankohtaista seuraavan 10- vuotisjakson aikana. Ennen korjaustoimenpiteitä puulattioiden kunto ja korjaustarve on syytä tutkia. Kuivien tilojen tilapinnat ovat pääasiassa tyydyttävässä kunnossa ja niihin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Linkunsalin viereisessä poikien pukutilassa oli tarkastushetkellä aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju. Hajua oli paikannettavissa ainakin lattian putkikanaalin kohdalle sekä putkikoteloinnin liittymäkohtaan. Tilassa JK041 oli aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju. Liikuntasalin ja pikkusalin pesutilat ovat mahdollisesti alkuperäiskunnossa ja alkavat olla tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Tiloissa havaittiin koholla olevia pintakosteusarvoja, laatat ovat paikoin huonosti kiinni alustassaan ja saumat ovat osin huonokuntoisia. Poikien pesutilojen yhteydessä olevaa saunaa on remontoitu. Paneelit sekä lauteet on uusittu ja lattia laatoitettu uudelleen. Tilapinnat ovat kunnossa ja välitöntä uusimistarvetta ei ole. Jäljellä oleva käyttöikä riippuu käyttöasteesta. Alkuperäiskunnossa olevien märkätilojen peruskorjaus 1-3 vuoden kuluessa Selvitetään pukutiloissa aistitun hajun lähde. Liikuntasalien puulattioiden hionta ja lakkaus 10 vuoden kuluessa Kuva 50. Liikuntasali. Kuva 51. Poikien pukuhuone. Kuva 52. Liikuntasalin pesutila. Kuva 53. Liikuntasalin saunatila.

24 23 (33) Wc:t, siivouskomerot Wc-tilat kohteessa ovat useammalta eri ikäkaudelta ja niiden pintarakenteet vaihtelivat. Vanhimmissa tiloissa lattiat ovat betonipinnalla, osassa on muovimattopintoja ja osa on laatoitettu. Tilojen pintarakenteet ovat pääasiassa ikäisekseen kunnossa ja niiden osalta akuuttia kunnostustarvetta ei ole. Vanhimpien wc-tilojen osalta seuraava laajempi korjaus olisi ajankohtaista noin vuoden kuluessa ja remontoiduissa vuoden kuluessa. Wc 122 (aulassa oleva tyttöjen wc) oli aistittavissa lievä, mahdollisesti mikrobivaurioon viittaava hajupoikkema. Mahdollinen tilapintoihin kohdistuva kunnostustarve tarkentuu kuntotutkimuksen myötä. Kuva 54. Liikuntasalin wc. Kuva 55 Wc 223. Kuva 56. Pikkusalin wc. Kuva 57 Aulan wc 122. Tekniset tilat, varastot, kellarivarastot Tilat ovat pääasiassa maalatulla betoni/tiilipinnalla. Kellarin varastotilojen pintarakenteissa sekä teknisten tilojen tilapinnoissa oli paikoin havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia jälkiä (maalin hilseilyä, paikoin kohonneita pintakosteusarvoja). Tiloissa oli lisäksi osin aistittavissa maakellarimaista hajua. Tilojen nykykäytön perusteella korjaustarve ei ole akuutti, mutta mahdolliset hajut ja epäpuhtaudet eivät saisi levitä ilmavirtojen mukana muihin tiloihin.

25 24 (33) Mahdollinen tilapintoihin kohdistuva kunnostustarve tarkentuu kuntotutkimuksen myötä. Kuva 58. Liikuntasalin puoleinen kellaritila. Kuva 59. Lämmönjakohuoneen viereisiä kellariloja Tilavarusteet Kuntoluokka 2-3 Tilavarusteita kohteessa ovat luokkien kiintokalusteet, naulakot sekä keittiön kalusteet. Sosiaalitilojen/taukotilojen keittiöiden kaapistot ovat pääasiassa vanhoja, mutta niitä on kunnostettu tarpeen mukaan. Kaapistot ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja niissä on paikoin pieniä käyntivikoja. Kaapistojen uusimista tulee harkita käyttötarpeen mukaan tai viimeistään seuraavassa tiloihin kohdistuvassa laajemmassa korjauksessa. Luokkien kiintokalusteiden tai yhteistiloissa olevien varusteiden osalle ei ole akuuttia kunnostustarvetta. Uusitaan tarpeen mukaan. Kuva 60. Liikuntasalin päädyn keittiötilat. Kuva 61. Henkilökunnan sos.tilan keittiö

26 25 (33) 5 LVIA- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO LVI-perusjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka Lämmityksen keskusosat Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuotto tapahtuu kaukolämmön avulla. Lämmönjakohuone sijaitsee kellarikerroksessa. Lämmönjakohuoneessa on paikoillaan vanhat käytöstä poistetut öljykattilat. Kaukolämmön alajakokeskus on vuodelta 2001 ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Tarkastushetkellä kaukolämpölaitteisto oli kunnossa, eikä puutteita havaittu. Paisunta-astian esipaineen tarkastus vuosittain (ei pts) 200 /a Kaukolämmön alajakokeskuksen uusiminen 10 vuoden kuluessa Lämmityksen siirto-osat Lämmitysputket ovat pääosin alkuperäisiä teräsputkia 1950-luvulta. Lämmitysputket kulkevat osin pinta-asennuksena ja osin rakenteiden sisällä tai lattian alla kanaaleissa luvun lämpöputket alkavat olla teknisen käyttöikänsä päässä ja niiden kunto on suositeltavaa tutkia. Joissakin lämmityspattereissa oli ruostetta ja vanhoja vuotojälkiä. Tarkastushetkellä lämmitysputkissa ei havaittu vuotoja. Lämmitysputkiston ja pattereiden sekä patteritermostaattien uusiminen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä Vaihtoehtoisesti lämpöjohtojen jättämistä voi harkita, jos niihin suoritetaan kuntotutkimus ja kunto todetaan hyväksi. Lämmitysputkiston ja -järjestelmän kuntotutkimus Lämmityksen pääteosat Lämmityspatterit ovat pääosin alkuperäisiä teräslevy- ja valurautapattereita. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Pääovien tuulikaapeissa on kiertoilmapuhaltimet. Lämmityspatterit ovat pääosin alkuperäiset 1950-luvulta ja ne alkavat olla teknisen elinkaarensa päässä. Patteritermostaatit ovat pääosin 2000-luvun vaihteesta ja ne alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopulla. Kiertoilmapuhaltimet ovat 2000-luvun alusta ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 15 vuotta. Putkien lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaeristeitä. Lämmityspattereiden uusiminen varusteineen putkistojen uusimisen yhteydessä (ks. kustannusarvio edellisessä kohdassa) Vaihtoehtoiset toimenpiteet mahdollisen lämmitysputkiston kuntotutkimuksen perusteella.

27 26 (33) Kuva 62. Kaukolämmön alajakokeskus Kuva 63. Paisuntasäiliöt Kuva 64. Lämmitysputket, -patteri ja termostaatti Kuva 65. Osin lämpöputket ovat lattian alla kanaaleissa Vesi- ja viemärijärjestelmät Kuntoluokka 1-3 Viemärit Rakennuksen sisäiset viemärit ovat alkuperäisiä valurautaviemäreitä. Viemäriverkosto on teknisen elinkaarensa lopussa. Viemäreiden kuntotutkimus ja pinnoitus- tai sukitusmahdollisuuden selvitys Jatkotoimenpiteet kuntotutkimuksen perusteella. Kustannusarvio viemäriverkoston uusimiselle Kuva 66. Viemärin tarkastusluukku pohjakerroksen lattiassa Kuva 67. Valurautaviemäri kellarissa

28 27 (33) Vesijohdot Rakennuksen tonttijohto on muovia. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari sijaitsevat lämmönjakohuoneessa. Rakennuksen sisäiset vesiputket ovat kuparia ja ne ovat pintaasenteisia. Tonttijohto ja käyttövesijohdot on uusittu 1990-luvun lopulla. Tonttijohdolla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 30 vuotta. Käyttövesiputkilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 30 vuotta, mutta käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan putkissa on esiintynyt syöpymisvuotoja, mikä lyhentää putkiston käyttöikää merkittävästi. Tarkastushetkellä vesijohtoverkostossa ei havaittu vuotoja tai vikoja. Ei välittömiä toimenpiteitä. Putkiston kuntotutkimus Jatkotoimenpiteet kuntotutkimuksen perusteella. Käyttövesiverkoston uusimista kannattaa harkita tulevan viemäriremontin yhteydessä Vesi- ja viemärikalusteiden pääteosat Vesikalusteet ovat pääosin 1990-luvulta ja viemärikalusteet ovat monen ikäisiä luvuilta. Osin sekoittajia ja wc-istuimia on uusittu rikkoontumisten myötä. Tarkastushetkellä vesi- ja viemärikalusteet ovat kunnossa. Teknisen käyttöiän perusteella osa vesi- ja viemärikalusteista alkaa olla käyttöikänsä päässä, mutta vähäisestä käytöstä johtuen ne voivat toimia vielä vuosia. Kokonaisuutena kalusteilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta noin 5-10 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteita uusitaan/kunnostetaan tarpeen mukaan normaalin huoltotoiminnan yhteydessä. Vesi- ja viemärikalusteet uusitaan vesi- ja viemäriputkiston uusimisen yhteydessä. (kustannusarviot sisältyvät edellä oleviin hintoihin) Kuva 68. Vesikalusteita Kuva 69. Viemärikalusteita Ilmastointijärjestelmät Kuntoluokka 4 Ilmanvaihdon keskusosat Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on toteutettu usealla pienemmällä iv-koneella, joita on noin 60 kappaletta. Koneet on varustettu lämmöntalteenotolla ja lämmitysjärjestelmään kytketyillä esilämmityspattereilla sekä huonekohtaisilla säätimillä. Ilmanvaihtokanavat ovat kierresaumaputkea ja pääte-elimet nykyaikaisia ja käyttöön soveltuvia. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu vuonna 2003.

29 28 (33) Tarkastushetkellä ilmanvaihto toimi normaalisti ja ilmanvaihtuvuus oli hyvä. Kanavisto on puhdistettu 2014 Ilmanvaihtokojeilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin vuotta. Ilmanvaihtokanavien kanavavaimentimien ääneneristeet voivat sisältää mineraalivillaa. Mineraalivillavaimentimista voi levitä kuituja ja mineraalivillapölyä huoneilmaan. Äänenvaimentimien tarkastus 500 Tarvittaessa mineraalivillavaimentimet korvataan esim. Dacronilla Ilmanvaihtokoneita uusitaan tarpeen mukaan. Kaikkien koneiden uusimiseen tulee valmistautua noin vuoden kuluttua. Kuva 70. Luokkien iv-kojeet käytävällä Kuva 71. Liikuntasalin iv-koje ullakolla Kuva 72. Kanavavaimentimissa voi olla mineraalivillavaimentimia Kuva 73. Opetustilan pääte-elimiä Jäähdytysjärjestelmät Rakennuksessa ei ole jäähdytysjärjestelmiä Palontorjuntajärjestelmät Rakennuksessa on palopostit. Toimintaa ei testattu.

30 29 (33) 6 SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät Kuntoluokka 5 Kiinteistö on liitetty paikalliseen sähköverkkoon. Johdotukset ovat pääosin pinta-asennuksina tai asennuskoteloissa. Johdotukset on uusittu 2000-luvun alussa. Johdotuksissa ei havaittu vikoja tai puutteita. Kokonaisuutena johdotuksilla on käyttöikää jäljellä noin 30 vuotta. Ei välittömiä toimenpiteitä. 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S22 Sähköenergian pääjakelu Kuntoluokka 5 Rakennuksen pääkeskus sijaitsee kellarikerroksessa. Keskukset on uusittu 2000-luvun alussa. Keskuksissa ei havaittu vikoja tai puutteita. Keskuksilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Ei välittömiä toimenpiteitä. Kuva 74. Pääkeskus S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys Kuntoluokka 3 S231 Kiinteistön laitteet Kuva 75. Ryhmäkeskus Rakennuksessa ei ole kiinteistöön kuuluvia sähkölaitteita, kiuasta lukuun ottamatta. Kiuas oli tarkastushetkellä kunnossa. Saunan käyttö on vähäistä. Ei toimenpiteitä S24 Sähköliitäntäjärjestelmät Kuntoluokka 3

31 30 (33) S241 Pistorasiat ja kytkimet Pistorasiat ja kytkimet on uusittu 2000-luvun alussa. Pistorasiat ja kytkimet olivat tarkastetuilta osin ehjät ja käyttötarkoituksen mukaiset. Ei välittömiä toimenpiteitä S245 Autolämmityspistorasiat Paikoitusalueella on 7 autolämmitystolppaa, joissa on 4 vanhaa ja 3 uutta pistorasiakoteloa. Pistorasiakotelon olivat ehjät, mutta osin lukitsematta. Vanhat kotelot ovat tulppasulakkein varustettu, eikä niissä ole vikavirtasuojia. Vanhoihin koteloihin on osin asennettu kellokytkimet. Uudet kotelot on varustettu kellokytkimin, automaattisulakkein ja vikavirtasuojin. Vanhojen pistorasiakoteloiden uusiminen Kuva 76. Vanha autolämmityspistorasiakotelo Kuva 77. Uusittu autolämmityspistorasiakotelo Kuva 78. Pistorasioita S25 Valaisujärjestelmä Kuntoluokka 3 S251 Sisävalaistusjärjestelmä Kuva 79. Liikuntasalin painokytkimiä Sisävalaisimet ovat pääasiassa loisteputkivalaisimia, lisäksi käytössä on hehkulamppu- tai energiansäästövalaisimia. Valaisimet olivat kunnossa ja valaistustaso asianmukainen. Monet valaisimet on varustettu liiketunnistimilla. Valaisimilla on kokonaisuutena käyttöikää jäljellä vielä noin 10 vuotta.

32 31 (33) Ei välittömiä toimenpiteitä. Valaisimia kunnostetaan tarpeen mukaan. S252 Ulkovalaistusjärjestelmä Piha-alue on valaistu pylväsvalaisimilla ja seiniin asennetuilla halogen-valoheittimillä. Sisäänkäyntien yhteydessä on kupuvalaisimia. Tarkastushetkellä pihavalaisimet olivat kunnossa. Pylväsvalaisimilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Elohopeahöyryvalaisimien valolähteiden toimitus loppuu 2015, joten valaisimia voidaan joutua uusimaan. Piha-alueen valaisimien uusiminen ja valaistuksen lisääminen Kuva 80. Sisävalaisimia S26 Sähkölämmitysjärjestelmät Kuva 81. Ulkovalaisimia Pihan sadevesikaivot ja viemärit on varustettu sähkösulatuskaapeleilla. Järjestelmän toimintaa ei testattu S6 Turvavalaistusjärjestelmä Rakennuksessa on poistumistievalaistusjärjestelmä. Tarkastushetkellä järjestelmät olivat kunnossa. Liikuntasaliosalla järjestelmä on vanha ja se on varustettu hehkulamppuvalaisimilla. Kouluosalla on uusi järjestelmä, mikä on varustettu led-valasimilla. Vanhan turvavalaistusjärjestelmän uusiminen led-valonlähteillä varustetuksi TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Kuntoluokka 5 T110 Antennijärjestelmä Rakennuksessa on antennijärjestelmä, joka on uusittu 2000-luvun alussa. Antennijärjestelmä on tiettävästi toimintakuntoinen. Ei toimenpiteitä.

33 32 (33) T130 Yleiskaapelointijärjestelmä Kiinteistössä on kuitukaapeliyhteys ja yleiskaapelointi. Kaapelointi on asennettu 2000-luvulla. Järjestelmissä ei ole tiettävästi havaittu puutteita. Ei välittömiä toimenpiteitä. T210 AV-järjestelmä Rakennuksessa on kattava keskusradio- / yleisäänentoistolaitteisto. Liikuntasalissa on omat esitystekniikan vaatimat äänentoistolaitteet. Järjestelmät ovat 2000-luvun alusta. Järjestelmät ovat tiettävästi kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia T410 Ajannäyttöjärjestelmä Kiinteistössä on soitto-, sisäänpyyntö- ja keskusaikakellojärjestelmät. Kello on kytketty kiinteistövalvontaan. Järjestelmät ovat tiettävästi kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia T510 Sähkölukitusjärjestelmä Kiinteistössä on ulko-ovien lukitus ja valvontajärjestelmä. Ovivalvonta on kytketty kiinteistövalvontaan. Järjestelmä on toimintakuntoinen. Ei toimenpide-ehdotuksia T530 Murtoilmaisujärjestelmä Kiinteistö on varustettu murtoilmaisujärjestelmällä. Järjestelmä on tiettävästi toimintakuntoinen. Ei toimenpide-ehdotuksia T550 Kameravalvontajärjestelmä Rakennus on varustettu kameravalvontajärjestelmällä. Järjestelmä on toimintakuntoinen. Ei toimenpide-ehdotuksia

34 33 (33) T810 Rakennusautomaatiojärjestelmä Lämmönjakohuoneeseen on sijoitettu valvontayksikkö VAK, jolla valvotaan rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimintaa. Rakennusautomaatio on 2000-luvulta ja sillä on käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Ei toimenpide-ehdotuksia. 8 ENERGIATALOUS Kulutusvertailu Kiinteistön energiankulutustietoja ei ollut käytettävissä. Rakennustekniikka Kiinteistön rakenteet ovat pääosin alkuperäiskunnossa ja niiden lämmöneristävyys on heikko verrattuna nykyrakennuksiin. o Ulkoseinien osalta lisälämmöneristystä kannattaa harkita, mikäli julkisivurappaus joudutaan uusimaan kokonaisuudessaan. o o Ikkunoiden lämmöneristyskyky on heikohko verrattuna nykyikkunoihin ja uusimisen myötä kiinteistön energiataloutta saadaan parannettua. Yläpohjia kohteessa on osin lisäeristetty. Yläpohjien lisäeristys koko kiinteistön osalla on suositeltavaa tehdä viimeistään seuraavan vesikattoremontin yhteydessä, sillä korjaustyön takaisinmaksuaika on tavanomaisesti kohtalaisen lyhyt. Piha-alueen valaistuksen uusimisen yhteydessä on syytä suosia energiatehokkaita valonlähteitä.

35 Liite 1 Saarijärven Lukio Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Nimike Yht. Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Alueosat 7500 Aluevarusteet ja rakenteet Katoksien kunnostustyöt Vedenpoiston parannus rakennuksen vierustalta Sade- ja salaojajärjestelmien huuhtelu/kuvaus Talo-osat Perustukset, alapohjat ja runkorakenteet 0 Toimenpiteet tarkentuvat kuntotutkimuksen myötä* 0 Julkisivut 0 Julkisivun pienimuotoiset vauriokorjaukset Varaudutaan julkisivun kunnostukseen vuoden kuluessa* Ikkunat ja ulko-ovet 0 Ikkunoiden ulkopuitteiden maalaus ja kevyt kunnostus Varaudutaan ikkunoiden uusimiseen vuoden kuluessa Vanhojen puuovien uusiminen Vesikatto 0 Vesikatteen kunnostus, kourujen/syöksyjen uusiminen ja räystäänalusmaalaus Varaudutaan vesikatteen uusimiseen vuoden kuluessa Tilat ja varusteet 0 Tilapintojen laajempi korjaustarve tarkentuu kuntotutkimuksen myötä. 0 Alkuperäiskuntoisten pesuhuoneiden peruskorjaukset Liikuntasalien puulattioiden hionta ja lakkaus LVIA-järjestelmät Kaukolämmön alajakokeskuksen uusiminen Lämmityspattereiden ja putkistojen uusiminen* Veimäriverkoston uusiminen* Käyttövesiverkoston uusiminen* Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät Vanhojen autolämmityspistorasiakoteloiden uusiminen Piha-alueen valaistuksen perusparannus Vanhan turvavalojärjestelmän uusiminen/päivitys Muut lisätutkimukset ja selvitykset Rakenteiden kuntotutkimukset Julkisivun kuntotutkimus Lämmitysverkoston putkien kuntotutkimus Viemäriverkoston kuntotutkimus Käyttövesiverkoston kuntotutkimus Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa Yhteensä /m 2 10,21 46,57 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,38 0,74 354, Kerrosala 4703 = Suositeltu ajankohta korjaustoimenpiteille * = Kustannus tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa PTS-ehdotus on laadittu kiinteistön kunnostus- ja korjaustarpeiden mukaisesti. Kustannuksiin ei ole sisällytetty kiinteistön normaaliin vuosibudjettiin kuuluvia ylläpito- tai pieniä korjauskustannuksia. Kustannukset on esitetty euroina sisältäen arvonlisäveron 24 %:n verokannan mukaan. Kustannustasona on käytetty vuoden 2014 rakennuskustannusindeksiä. Kustannuksia myöhemmin tarkasteltaessa tulee huomioida rakennuskustannusten kehitys ja tarkasteltavan ajankohdan mukainen kilpailutilanne sekä tutkimusten jälkeen selviävät kustannukset. Kustannusaskentaa varten käytössä oli ainoastaan pohjakuvat, joten esitetyt arviot ovat suuntaa-antavia ja tarkoitettu hankesuunnittelun apuvälineeksi.