Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Transkriptio

1 Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI PRA

2 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen. Tavoitteena on lisätä potilaan tietoa ja taitoja eteisvärinästä, sen hoidosta ja vaikutuksesta elämään, ja siten lisätä potilaan sitoutumista yhteisiin hoitopäätöksiin. Kansion toinen puoli on tarkoitettu potilaan kanssa käytävän keskustelun tueksi ja toinen puoli tukimateriaaliksi hoitajalle tai lääkärille. Materiaali pohjautuu pääosin Eteisvärinä Käypä Hoito suositukseen (2017).

3 Eteisvärinä eli flimmeri SYDÄMEN NORMAALI TOIMINTA ETEISVÄRINÄ NORMAALI EKG - SINUSRYTMI

4 Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä 3. Verenhyytymä voi lähteä liikkeelle verenkiertoon ja tukkia verisuonen muualla kehossa. 4. Jos verihyytymä estää verenkierron aivoissa, se aiheuttaa aivokudosvaurion. 2. Eteisiin voi muodostua verihyytymä. Aivoinfarktissa aivokudos vaurioituu, jolla voi olla erilaisia vaikutuksia mm.: Puheeseen, liikkumiseen, näkökykyyn, syömiseen ja mielialaan 1. Eteisvärinässä eteiset eivät toimi normaalisti.

5 Eteisvärinän esiintyvyys Yli suomalaista sairastaa eteisvärinää Eteisvärinä lisääntyy merkittävästi iän myötä 10 % 5 % 1 % ALLE 60 V V 75 V

6 Tyypillisimmät eteisvärinän oireet SYDÄMEN TYKYTYSTUN TEMUS, EPÄSÄÄNNÖLLI NEN PULSSI UUPUMINEN, RASITUKSEN SIEDON HEIKKENEMINEN HENGENAHDISTUS VÄSYMYS HUIMAUS RINTAKIPU LISÄÄNTYNYT VIRTSAAMISEN TARVE ETEISVÄRINÄ VOI OLLA MYÖS OIREETON

7 Verenpaineen ja pulssin seuranta Mittaa verenpainettasi ja syketaajuutta Kirjaa arvot, vie lääkärillesi Eteisvärinän voi havaita tunnustelemalla valtimosykkeestä tai verenpainemittarista 30s

8 Eteisvärinä on etenevä sairaus SYDÄMESSÄ TAPAHTUU RAKENNE MUUTOKSIA KOHTAUKSITTAIN JATKUVA PITKÄÄN JATKUNUT PYSYVÄ

9 Tyypillisimpiä laukaisevia tekijöitä6 SAUNOMINEN VOIMAKAS FYYSINEN RASITUS UNIHÄIRIÖT FYYSINEN JA PSYYKKINEN RASITUS/STRESSI RASKAS ISO ATERIA ALKOHOLI KAHVI

10 Eteisvärinän mahdolliset komplikaatiot4 Aivoinfarktin ja TIA:n oireet 3,4 : Puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus Toispuoleinen raajahalvaus tai tunnottomuus Toinen suupieli roikkuu Toisen silmän näköhäiriöt Liikkumisen häiriöt Sairastunut yleensä tajuissaan, mutta ei tunnista oireitaan Tärkeää hakeutua nopeasti hoitoon, vaikka oireet menisivätkin nopeasti ohi. SOITA 112. Sydämen vajaatoiminnan oireet5: Uupumus, hengenahdistus, turvotus ja painonnousu

11 Eteisvärinän hoidon tavoitteet Estää aivoinfarkti Minimoida eteisvärinän vaikutus elämänlaatuun Estää sydän- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen Ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatio

12 Eteisvärinän hoito 1. Aivoinfarktin ehkäisy veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä 2. Rytmin- tai sykkeenhallinta 3. Perussairauksien hoito 4. Itsehoito

13 Lääkehoito2 Lääkkeillä pyritään: Estämään aivoinfarkti Hoitamaan perussairauksia Ehkäisemään eteisvärinäkohtauksia Hidastamaan sykettä ja siten vähentämään sydämen kuormittumista

14 Antikoagulaatiohoito Hidastaa veren hyytymistä ja siten tukoksien muodostumista Lääkkeenoton säännöllisyys tärkeää Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa Vaikuttaa vuotoherkkyyteen Muista pitää potilaskortti mukanasi Mainitse antikoagulaatiohoidosta hoitohenkilökunnalle Vuosiseuranta POTILASKORTTI

15 Antikoagulaatiolääkkeet Marevan (varfariini) Pradaxa (dabigatraani) Eliquis (apiksabaani) Xarelto (rivaroksabaani) Lixiana (edoksabaani) Annostelu Ruuan kanssa vai ilman Vuodot Hätätilanteet Jos lääkkeenotto unohtuu Korvattavuus Seuranta Ruoka-aineinteraktiot Vasta-aiheet

16 Rytminhallinta Sydämen normaali rytmi pyritään palauttamaan sähköisesti tai lääkkeillä Rytminsiirron jälkeen sinusrytmiä pyritään ylläpitämään rytminhallintalääkkeillä Ei välttämättä estä eteisvärinän uusiutumista Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio Tehdään kevyessä nukutuksessa Lääkkeellinen rytminsiirto Ei edellytä paastoa eikä nukutusta Teho heikompi

17 Sykkeenhallinta Päädytään eteisvärinärytmiin Kammioiden lyöntitiheyttä hidastetaan lääkkeillä, jotta sydän ei kuormitu Vaikutus elämään ja elämänlaatuun yhtä hyvä kuin rytminhallinnassa

18 Katetriablaatio Keuhkolaskimo Katetri Vasen eteinen Kuva muokattu lähteestä: Kuck ym.,cryoballoon or Radiofrequency Ablation for Paroxysmal Atrial Fibrillation, N Engl J Med 2016; 374:

19 Milloin tulee hakeutua hoitoon? Kun rytmihäiriö ilmaantuu, eikä mene ohi itsestään Hoito on aloitettava tunnin sisällä Kirjaa muistiin kellonaika, jolloin rytmihäiriö alkoi Ole varmuuden vuoksi ravinnotta Oireiden mukaan Nopea syke ja huimaus, huonovointisuus, hengenahdistus, rintakipu tai aivoinfarktin oireet Lähde heti, soita 112 Muista vuosittaiset seurantakäynnit

20 Elämäntavoista apua eteisvärinän hoitoon Näistä apua ja hyvinvointia eteisvärinän ja taustasairauden hoitoon: SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA, ARKIAKTIIVISUUS PAINONHALLINTA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN PERUSSAIRAUKSIEN HOITO ALKOHOLIN KÄYTÖN MINIMOIMINEN TERVEELLINEN RUOKAVALIO STRESSIN EHKÄISEMINEN SÄÄNNÖLLINEN VUOROKAUSIRYTMI

21 Sydänystävällinen ruokavalio Suosi kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, marjoja Opettele lukemaan pakkausmerkintöjä Maitovalmisteet vähärasvaisina Suosi Sydänmerkki-tuotteita Suosi pehmeitä rasvoja, vältä kovia Lautasmalli Suola ja sokeri minimiin Säännöllinen ateriarytmi Kalaa 2-3x viikossa, vähärasvaista lihaa kohtuudella

22 Eteisvärinä ja liikunta7 Liikunta oleellinen osa sydänsairauden hoitoa Löydä liikunnan ilo ja oma lajisi Vältä eteisvärinää provosoivaa kuormitusta. Tauota, kevennä rasitusta. Sykettä hidastavien lääkkeiden vaikutus: Rauhallinen liikkeelle lähtö, lämmittely, loppuverryttely Palautuminen liikunnasta tai muusta fyysisestä rasituksesta viestii onko kuormitus ollut sopiva

23 HERKKUJA HARVEMMIN MUTTA HYVÄLLÄ OMALLA TUNNOLLA NAUTIN ATERIOISTANI ETSIN MIELUISAN TA VAN LIIKKUA SUOSIN PORTAITA LOPETAN TUPAKOINNIN YHDESSÄ YSTÄVIEN KANSSA VÄHENNÄN ALKOHOLIN KÄYTTÖÄ VÄHENNÄN KOVIEN RASVOJEN KÄYTTÖÄ ALOITAN ILTAKÄVELYT PIENENNÄN LAUTASKOKOA KASVIKSIA KOURALLINEN JOKA ATERIALLA SYÖN 4-5 KERTAA PÄIVÄSSÄ

24 Lähdeluettelo Tämä potilasohjausmateriaali on tehty yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa vuonna Työryhmän jäsenet: Marita Haiko, Marjo Hoikkaniemi, Hannele Härkönen, Tiina Kuusikoski, Satu Mikkonen, Juhani Stewart (kardiologian ja anestesiologian erikoislääkäri) sekä Harri Hietanen (kardiologian erikoislääkäri). Materiaali perustuu Eteisvärinä Käypä Hoito suositukseen tai työryhmän käytännön kokemukseen, mikäli toisin ei mainita. 1. Eteisvärinä Käypä Hoito suositus, ( viitattu 10/2018) 2. Airaksinen ym., Kardiologia, Duodecim, ISBN Aivoinfarkti ja TIA, Käypä Hoito suositus, (viitattu ) (viitattu ). 5. Sydämen vajaatoiminta, Käypä hoito potilasversio, (viitattu ) eteisvarinä. (viitattu 10/2018) (viitattu 10/2018). 8. Kuck ym.,cryoballoon or Radiofrequency Ablation for Paroxysmal Atrial Fibrillation, N Engl J Med 2016; 374: ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with EACTS. European Heart Journal, 2016; 37,