Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä"

Transkriptio

1 Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara hoitomuoto, jonka on kiistatta on yhtä suuri ja liittyy samoi- osoitettu parantavan eteisväri- hin riskitekijöihin kuin pysy- näpotilaiden ennustetta. vässä eteisvärinässä. Kliinisessä työssä tärkeintä on Eteislepatuksessa hoitosuo- tunnistaa ja hoitaa ne potilaat, situs on sama kuin eteisväri- jotka hyötyvät pysyvästä anti- nässä, vaikka on koagulaatiohoidosta. ilmeisesti hiukan pienempi. Valinta suorien antikoagulant- Sydänperäiset emboliat ai- tien (apiksabaani, dabigatraani, heuttavat kuolevuutta, sairas- rivaroksabaani) ja varfariinin tavuutta ja pitkäaikaista invali- välillä tehdään yksilöllisesti diteettia. huomioiden lääkkeiden edut ja Keskimäärin % aivo- haitat sekä potilaan toiveet. halvauksista liittyy eteis- Taustaa Eteisvärinä on merkittävin värinään, ja näistä vähintään puolet aiheutuu sydänperäisestä embolisaatiosta. Muita tekijöiden yksilölliseen kartoittamiseen. Tukosvaaran arvioinnissa sydänperäiselle embolisaatiol- systeemisiä embolioita on suositellaan käytettäväksi ns. le altistava tekijä. Eteisvärinän raportoitu harvemmin. CHA 2 -VASc-pisteytystä aikana eteisten pumppaustoiminta on lamaantunut ja veri seisoo eteisissä, mikä altistaa sydänperäiselle embolisaatiolle. Antikoagulaatiohoidon aiheet Antikoagulaatiohoidon tarve (TAULUKKO 1) ja vuotovaaran arvioinnissa ns. HAS-BLED-pisteytystä (TAULUKKO 2). Pisteytykseen perustuva suosi- Ilman antikoagulaatiohoitoa on arvioitava aina, kun potilaal- tus antitromboottisen hoidon embolisia komplikaatioita il- la todetaan eteisvärinä. valinnasta on esitetty KUVASSA. maantuu vuosittain noin 5 %:lle Varfariini A pienentää aivo- Suuren riskin potilaille eteisvärinäpotilaista. halvauksen vaaraa lumelääk- -VASc 2) anti- Eteisvärinäpotilailla aivo- keeseen verrattuna yli 60 %. koagulaatiohoito on aiheel- infarktin riski on vaarateki- Suorat antikoagulantit (da- linen lähes poikkeuksetta. jöistä riippuen 2 7-kertai- bigatraani, rivaroksabaani, Se on hyödyllinen, vaikka nen sinusrytmissä olevaan apiksabaani) ovat vähintään vuotoriski olisi hieman suu- samanikäiseen väestöön yhtä tehokkaita kuin varfa- rentunut. verrattuna. Jos potilaalla riini A. Keskisuuren riskin potilailla on reumaattinen läppävika, ASAn teho on huomattavasti -VASc = 1) suositel- aivo halvauksen vaara on heikompi kuin varfariinin ja laan antikoagulaatiohoitoa, jopa 17-kertainen. suorien antikoagulanttien. mutta siitä voidaan potilaan Tromboembolian vaara on Antikoagulaatiohoidon tar- niin halutessa luopua, jos yhtä suuri oireettomassa kuin oireisessa eteisvärinässä. peen arvio perustuu tukoksille ja verenvuodolle altistavien vuotovaara on suuri (HAS- BLED 3), hoidon toteutta- 177 Duodecim 2015;131:177 81

2 AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA 178 TAULUKKO 1. Tromboembolisten komplikaatioiden vaaran arviointi CHA 2 -VASc-pisteytyksen avulla. Lähde: Eteisvärinän Käypä hoito -suositus Riskitekijä TAULUKKO 2. Vuotovaaran arviointi HAS-BLED-pisteytyksen avulla. Jokainen kohta on yhden pisteen arvoinen. Vuotovaara on suuri, jos pisteiden summa on vähintään 3. Lähde: Eteisvärinän Käypä hoito -suositus Riskitekijä Pisteet Hypertension Systolinen verenpaine yli 160 mmhg 1 Abnormal liver or kidney function minen on hankalaa, tukoksen vaara pienenee esim. verenpaineen hyvän hoidon vaikutuksesta eikä potilaalla ole muita vähäisempiä riskitekijöitä (ks. alla). Pienen riskin potilaille -VASc = 0) ei antikoagulaatiohoitoa anneta, koska saavutettava hyöty on pienempi kuin mahdolliset haitat. Erittäin suuren tukosriskin piirteitä, joita ei ole huomioitu pisteytyksessä ovat Maksan tai munuaisten vaikea toimintahäiriö Pisteet Congestive heart failure Sydämen systolinen vajaatoiminta 1 Hypertension Kohonnut verenpaine 1 A 2 ge 75 years Ikä 75 vuotta 2 Diabetes Diabetes 1 S 2 troke or TIA Aiempi aivohalvaus tai TIA 2 Vascular disease Valtimosairaus* 1 Age years Ikä vuotta 1 Sex category female Naissukupuoli, jos ikä on 65 vuotta 1 Maksimipisteet ovat 9, koska iästä saa yhden tai kaksi pistettä. Pisteytykseen perustuva suositus antitromboottisen hoidon valinnasta on esitetty kuvassa. *Aiempi sydäninfarkti, aortankaaren plakki tai vaikea perifeerinen valtimosairaus 1 molemmista Stroke Aikaisempi aivohalvaus 1 Bleeding Verenvuototaipumus* 1 Labile INR INR-arvojen vaihtelu 1 Elderly Ikä yli 65 vuotta 1 Drugs or alcohol Vuotoriskiä lisäävä lääkitys tai alkoholin runsas käyttö 1 molemmista *Syöpä, anemia, trombosytopenia, trombosyyttien toimintahäiriö, aiempi vuoto mitraaliläpän ahtauma tekoläppä. Muita, vähäisempiä riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, hyperkolesterolemia ja munuaisten vajaatoiminta. Tahdistinpotilailla jatkuva kammiotahdistus saattaa lisätä a. Antikoagulaatiohoidon toteutus Eteisvärinän antikoagulaatiossa veren hyytyminen pyritään estämään vaikuttamalla trombiinin aktivaatioon ja fibriinin muodostumiseen eikä niinkään trombosyyttien tarttuvuuteen, mikä on kohteena valtimotrombien estossa. Ennen antikoagulaatiohoidon aloittamista pitää varmistaa, ettei potilaalla ole antikoagulaatiohoidon tai spesifisen lääkkeen vastaaiheita tutkia, onko vuotovaara suurentunut, ja tarkistaa verenpaine sekä munuaisten ja maksan toiminta. Jos HAS- BLED > CHA 2 -VASc, antikoagulaatiohoidon aiheellisuus on arvioitava erityisen huolellisesti. Suositeltavia laboratoritutkimuksia ovat perusverenkuva (Hb, trombosyytit), Krea (egfr), ALAT ja INR. Antikoagulaatiohoidon (suhteellisia) vasta-aiheita ovat muistamattomuus ja epäsäännöllinen lääkkeen käyttö silloin, kun lääkkeen käyttöä ei pystytä valvomaan (esim. kotisairaanhoitaja) alkoholin väärinkäyttö aiemmin sairastettu aivoverenvuoto tuore tai toistuva vuotanut mahahaava maha-suolikanavan tai virtsateiden kasvain muu verenvuodolle altistava tila allergia tai muu spesifinen vasta-aihe lääkkeelle (usein voi käyttää toista lääkettä). Korkea ikä ei ole vasta-aihe antikoagulaatiohoidolle päinvastoin se lisää a huomattavasti. Iäkkäiden potilaiden, joilla on käytössään monia lääkkeitä (tulehduskipulääkkeet!), hoidossa on kuitenkin noudatettava erityistä varovaisuutta. P. Raatikainen

3 Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Erittäin suuri riski 10 %/vuosi Aivohalvaus/TIA Valtimoembolia Mitraalistenoosi Tekoläppä Suuri riski Keskisuuri riski Pieni riski 2 4 %/vuosi 1 2 %/vuosi < 1 %/vuosi CHA 2 -VASc 2 CHA 2 -VASc = 1 CHA 2 -VASc = 0 Oraalinen antikoagulaatiohoito NNT < 15 NNT < 85 CHA 2 -VASc-riskipisteet: Sydämen vajaatoiminta Hypertensio 75 vuoden ikä Diabetes Aivohalvaus/TIA Oraalinen antikoagulaatiohoito (NNT < 167) tai ei lääkitystä 2 p 2 p Suomalainen Lääkäriseura Duodecim/Eteisvärinän Käypä hoito -työryhmä 2014 Verisuonisairaus vuoden ikä Naissukupuoli, jos ikä 65 Ei lääkitystä KUVA. Antikoagulaatiohoidon aiheellisuuden arviointi riskipisteytystä CHA 2 -VASc käyttäen. Antikoagulaatiohoito (varfariini tai suora antikoagulantti) on aiheellinen lukuun ottamatta itsenäistä eteisvärinää sairastavia pienen riskin potilaita. Keskisuuren riskin potilailla -VASc = 1) antikoagulantiohoidosta voidaan kuitenkin luopua, jos vuotovaara on suuri, vaaratekijä on hoidettu hyvin (esim. verenpaine on hoitotasolla) eikä potilaalla ole muita vähäisempiä vaaratekijöitä (mm. tupakointi, dyslipidemia, mu nuais ten vajaatoiminta). Valinta suorien antikoagulanttien ja varfariinin välillä tehdään yksilöllisesti. NNT (number needed to treat) on niiden potilaiden lukumäärä, joista yksi välttää aivohalvauksen lumelääkettä saaneisiin verrattuna yhden vuoden hoidon aikana. Lähde: Eteisvärinän Käypä hoito -suositus 2014 (muokattu). Suoria antikoagulantteja käytettäessä ei rutiininomainen veren hyytymistä mittaavien kokeiden seuranta ole tarpeen (vrt. varfariini), mutta munuaisten toimintaa (egfr) ja pientä verenkuvaa on seurattava säännöllisesti. ASA ASAn aivohalvauksia estävä teho on merkitsevästi huonompi kuin varfariinin ja suorien antikoagulanttien, minkä takia sitä ei suositella eteisvärinäpotilaan tukosten estoon. Suuren ja keskisuuren riskin potilailla ASAn teho (vähentää aivohalvauksen vaaraa noin 20 % lumelääkkeeseen verrattuna) A ei ole riittävä ja vuotovaara on suunnilleen yhtä suuri kuin oraalisen antikoagulaatiohoidon aikana. Pienen riskin potilailla vuotovaara ja muut haitat ovat suurempia kuin saavutettava hyöty. ASAn käyttö suositellaan yleensä lopetettavaksi, kun aloitetaan oraalinen antikoagulaatiohoito. Yhteiskäyttö lisää verenvuotovaaraa B, mutta ei vähennä tukoksia. Poikkeuksina ovat mitraalitekoläppäpotilaat (pysyvä käyttö) ja sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkitila (väliaikainen käyttö), jolloin suositellaan ASAn ja varfariinin yhteiskäyttöä. ADP-RESEPTORIN P2Y 12 SALPAAJAT Klopidogreelia ja muita P2Y 12 - reseptorin salpaajia ei pidä käyttää eteisvärinäpotilaan tukosten estoon, koska niitä ei ole tutkittu tässä indikaatiossa. Klopidogreelin ja ASAn yhdistelmä estää aivohalvauksia paremmin kuin ASA yksinään, mutta yhdistelmän käyttö ei ole suositeltavaa, koska teho on 179 Antikoaguatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

4 AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA huono oraaliseen antikoagulaa- Stabiilissa sepelvaltimotaudissa aiheuttamien tukosten estossa tiohoitoon verrattuna ja veren- pelkkä varfariinihoito riittää es- on 20 mg 1. vuotojen vaara on suuri. tämään sekä eteisvärinään että VARFARIINI valtimotautiiin liittyviä tapahtumia eikä yhteiskäyttö ASAn (15 mg 1) suositellaan, jos egfr on ml/min. Riskitekijöistä riippuen varfa- kanssa yleensä ole aiheellista. Rivaroksabaanin tärkeimmät riinilla on hoidettava potilasta vuoden ajan, jotta DABIGATRAANI vasta-aiheet vältyttäisiin yhdeltä kuolemaan Dabigatraani on suora trom- johtaneelta komplikaatiolta biininestäjä, joka estää eteis- (KUVA). värinään liittyviä tukoksia vä- Varfariinihoito edellyttää säännöllistä INR-arvojen seurantaa. hintään yhtä tehokkaasti kuin varfariini B egfr < 15 ml/min Tavoiteltava INR-arvo on Vaikea maksasairaus 2 3. Pienemmillä arvoilla aiheuttamien tukosten estohoi- Voimakkaiden CYP3A4- ja hoidon teho ei ole riittävä, ja dossa on 150 mg 2. P-glykoproteiinin estäjien suuremmat arvot altistavat yhteiskäyttö vuotokomplikaatiolle. (110 mg 2) suositellaan Tyypillisin haittavaikutus on Hoidon alussa INR kontrol- yli 80-vuotiaille lievä verenvuoto. loidaan tiheään, mutta tason vakiinnuttua INR määrite- verapamiilia käyttäville jos HAS-BLED-pisteitä on 3 APIKSABAANI tään yleensä noin kerran jos kreatiniinipuhdistuma Apiksabaani on tekijä X:n es- kuukaudessa. Tiheämmät (egfr) on ml/min. täjä, joka estää aivohalvauksia kontrollit ovat tarpeen, jos Dabigatraanin vasta-aiheet vähintään yhtä hyvin kuin muu lääkitys tai potilaan tila varfariini B. muuttuu. Hyvä hoitotasapaino edel- aiheuttamien tukosten estossa lyttää, että INR-arvot ovat on 5 mg 2. hoitotasolla vähintään 70 % ajasta (time in therapeutic egfr < 30 ml/min (2,5 mg 2) on harkittava range, TTR > 70 %) ALAT > 2 normaalin yläraja yli 80-vuotiailla Voimakkaiden P-glykopro- jos egfr on ml/min teiinin estäjien (systeemi- jos paino on alle 60 kg. sesti käytetty ketokonatsoli, Apiksabaanin tärkeimmät NÄYTÖN ASTEEN LUOKITUS: A = VAHVA TUTKIMUSNÄYTTÖ B = KOHTALAINEN TUTKIMUS- NÄYTTÖ C = NIUKKA TUTKIMUSNÄYTTÖ D = EI TUTKIMUSNÄYTTÖÄ siklosporiini, itrakonatsoli ja takrolimuusi) ja dronedaronin yhtäaikainen käyttö Tyypillisimmät haittavaikutukset ovat lievä verenvuoto ja dyspepsia. Happosalpaajat heikentävät lääkkeen imeytymistä vasta-aiheet egfr < 15 ml/min 180 Artikkelin täydellinen versio on luettavissa Lääkärin tietokannoista Terveysportista Lääkärin käsikirja Pekka Raatikainen 2015 Kustannus Oy Duodecim jopa 30 %. RIVAROKSABAANI Rivaroksabaani on tekijä X:n estäjä, joka estää aivohalvauksia yhtä hyvin kuin varfariini B. Vaikea maksasairaus Voimakkaiden CYP3A4- ja P-glykoproteiinin estäjien yhteiskäyttö Tyypillisin haittavaikutus on lievä verenvuoto. P. Raatikainen

5 VALINTA SUORIEN Suoria antikoagulantteja ei ole varfariinihoito ole ollut hoi- ANTI KOAGULANTTIEN JA VARFARIININ VÄLILLÄ vertailtu keskenään, eikä valintaan niiden välillä voida tässä totasolla (INR 2,0) vähintään 3 viikon ajan tai Valinta suorien antikoagulant- vaiheessa ottaa kantaa. potilas ole käyttänyt suoraa tien ja varfariinin välillä teh- antikoagulanttia suosituksen dään yksilöllisesti huomioiden MUUT HOITOMUODOT mukaisella annoksella yhtä- lääkkeiden edut ja haitat. Eteiskorvakkeen perkutaanista jaksoisesti vähintään 4 viikon Suorat antikoagulantit ai- katetrilla tehtävää tai kirurgista ajan tai heuttavat vähemmän kallon- sulkua voidaan harkita suuren sydämen sisäisiä trombeja sisäisiä vuotoja kuin varfa- riskin potilailla, jos antikoagu- ole poissuljettu ruokatorven riini, mutta niitäkään ei pidä laatiohoito ei vuotokomplikaa- kautta tehdyllä sydämen käyttää, jos vuotovaaraa on tioiden takia tule kysymykseen. kaikututkimuksella. suurempi kuin. Suorat antikoagulantit tarjoavat mukavuushyötyä Perkutaanisesti asennettava sulkulaite näyttää estävän tromboembolisia aivotapah- Kirjallisuutta Halinen M, Lassila R. Pitkäaikainen työikäisillä, mutta iäkkäillä ja tumia yhtä tehokkaasti kuin antikoagulaatiohoito: käytön monisairailla INR-seurantaan varfariinihoito C. aiheet, toteutus ja menettely liittyvät säännölliset kontak- Korvakkeen kirurgista sulkua erityistilanteissa. Kirjassa: Heik- tit terveydenhuoltoon voivat tai poistoa voidaan harkita kilä J, Kupari M, Airaksinen J, olla hyödyllisiä. muun sydänleikkauksen yhtey- Huikuri H, Nieminen MS, Peuh- Tekoläppäpotilailla ja mit- dessä. kurinen K (toim.). Kardiologia. raaliläpän ahtaumassa sekä vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa suorat antikoagulantti ovat vasta-aiheisia, mutta varfariinia voidaan Antikoagulaatiohoito akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa Antikoagulaatiohoito on oleel- 2., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2008, s Eteisvärinän Käypä-hoito suositus. Päivitetty www. kaypahoito.fi käyttää. linen osa myös akuutin (< 48 Camm AJ, Lip GY, De Caterina R Suora antikoagulantti on hyvä tuntia kestäneen) eteisvärinä- ym focused update of the valinta kohtauksen hoitoa ESC Guidelines for the manage- lyhytaikaiseen hoitoon Sinusrytmi voidaan palaut- ment of atrial fibrillation: an up- (esim. kardioversion jälkeen), taa ilman edeltävää anti- date of the 2010 ESC Guidelines koska varfariinin hoitotasa- koagulaatiohoitoa vain for the management of atrial painon ja antikoagulaatio- pie nen ja keskisuuren riskin fibrillation--developed with the tehon saavuttaminen on potilailla -VASc 1). special contribution of the Euro- hidasta Suuren riskin potilaille pean Heart Rhythm Associ ation. useille uusille potilaille (hoi- -VASc 2) on Europace 2012;14: tomyöntyvyys on varmis- aloitettava joko suora anti- Heidbuchel H, Verhamme P, tettava ennen lääkityksen koagulantti- tai varfariini- Alings M ym. European Heart aloittamista). hoito ennen rytminsiirtoa. Rhythm Association Practical Hyvin toteutettua varfariinihoi- Varfariinia käytettäessä Guide on the use of new oral toa ei kannata vaihtaa, mutta potilaalle annetaan lisäksi anticoagulants in patients with jos varfariinia ei voida jatkaa pienimolekyylistä hepariinia non-valvular atrial fibrillation. esim. allergian takia, INR- painonmukaisella hoito- Europace 2013;15: seuranta ei onnistu tai TTR on annoksella, kunnes INR on Saarela E, Koskela V, Strandberg < 70 % hyvästä hoitomyönty- hoitotasolla. M ym. Ruokatorven kautta vyydestä huolimatta, pikainen Jos rytmihäiriö on jatkunut yli tehtävä sydämen kaikukuvaus vaihto suoraan antikoagulanttiin on aiheellinen. 48 t tai sen kesto on epäselvä, rytminsiirtoa ei saa tehdä, ellei eteisvärinän rytminsiirrossa. Duodecim 2004;120: Antikoaguatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta:

PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta: PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta: www.yhdessapotilaankanssa.fi www.eteisvärinä.fi *ei-läppäperäinen eteisvärinä Praxbind-lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Eteisvärinä

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT

AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa Lääkevaihtoprojekti Lahdessa 1.1.14 31.10.17 Tausta Lahden Omalääkärisi-terveysasemien eteisvärinäpotilaiden hoidon arviointi tapahtui loppuvuodesta 17. Terveysasemilla hoidettuja potilaita oli yhteensä

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä

Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Mika Lehto, Pirjo Mustonen ja Ilkka Tierala NÄIN HOIDAN Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy suurentunut aivohalvauksen riski, ja suurin osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO

ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO Ville Lind Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurologia Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.

ohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon. Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?

Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO TIETOA ETEISVÄRINÄSTÄ JA SEN HOIDOSTA PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO Sinulla 4. Jos verihyytymä päätyy aivoverisuoneen ja tukkii sen, se aiheuttaa aivoinfarktin eli

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 110 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä

Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä LUKU 4 Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä TUOMAS KIVINIEMI KARI KERVINEN MIKA LEHTO Tiivistelmä: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon kuuluu verihiutaleiden estäjä, tavallisimmin ASA. Toisaalta

Lisätiedot

Ohjeistuksen laatiminen avoterveydenhuollon hoitajille suorien antikoagulanttilääkkeiden käytöstä eteisvärinää sairastavan hoitotyössä

Ohjeistuksen laatiminen avoterveydenhuollon hoitajille suorien antikoagulanttilääkkeiden käytöstä eteisvärinää sairastavan hoitotyössä Ohjeistuksen laatiminen avoterveydenhuollon hoitajille suorien antikoagulanttilääkkeiden käytöstä eteisvärinää sairastavan hoitotyössä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 150 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 150 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 150 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 150 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ESIINTYMINEN ETEISVÄRINÄPOTILAILLA TOIMENPITEIDEN, LEIKKAUSTEN TAI LÄÄKETAUKOJEN JÄLKEEN

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ESIINTYMINEN ETEISVÄRINÄPOTILAILLA TOIMENPITEIDEN, LEIKKAUSTEN TAI LÄÄKETAUKOJEN JÄLKEEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ESIINTYMINEN ETEISVÄRINÄPOTILAILLA TOIMENPITEIDEN, LEIKKAUSTEN TAI LÄÄKETAUKOJEN JÄLKEEN Heikki Julkunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi JULKAISUSARJA 4/2012 DABIGATRAANIN HOIDOLLINEN JA TALOUDELLINEN ARVO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITONA AIVOHALVAUSTEN JA SYSTEEMISTEN VERITULPPIEN EHKÄISYSSÄ

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

SUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO

SUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO SUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Kanta-Hämeen keskussairaalaan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2016 Krista Hirvihuhta Miia Hollo TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Th Heli Hilli-Sutinen Palokan terveysasema /JYTE 5.1.2017 05.01.2017 Sairaanhoitajan tehtävät Marevan hoidossa Marevan hoidonohjaus (apuna Sydänliiton Marevan-hoito opas)

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot