Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS

Transkriptio

1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1

2 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation Tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö Suomessa potilaita n Lisääntymässä Lähisukuinen rytmihäiriö eteislepatus ( flutteri ), voivat esiintyä yhdessä Raatikainen, Duodecim

3 Eteisvärinän yleisyys Koko väestössä 0,4 1 % vuotiailla < 0,5 % > 80-vuotiailla n. 10 % 40-vuotiaan elinaikainen riski ~25 % Lopes ym., J Thromb Thrombolysis

4 Normaali rytmi eli sinusrytmi Sinussolmuke oikean eteisen yläosassa antaa säännöllisesti sähköimpulssin, joka leviää eteisiin ja aiheuttaa niiden supistuksen jatkaa eteisistä johtoratoja myöten kammioihin ja aiheuttaa niiden supistuksen Jokaista eteissupistusta seuraa kammiosupistus yhden suhteessa yhteen Rytmi on säännöllinen 4

5 Normaali sydämen sinusrytmi

6 Sinusrytmi, ekg (sydänfilmi)

7 Eteisvärinä

8 Eteisvärinä, EKG

9 Eteisvärinä Eteisten sähköinen toiminta on järjestäytymätöntä ja tiheää ( /min) Eteiset eivät supistele vaan värisevät Osa eteisten sähköimpulsseista pysähtyy eteiskammiorajalle Kammiot supistelevat epäsäännöllisesti, tuoreessa lääkitsemättömässä eteisvärinässä usein /min 9

10 Milloin epäillä eteisvärinää? Suorituskyky heikkenee, hengästyy herkemmin Tuntuu sydämentykytystä Pulssi on epäsäännöllinen ja usein tiheä Verenpainemittari näyttää rytmihäiriötä tai ei suostu mittaamaan verenpainetta Mutta: % ei aiheuta tunnistettuja oireita 10

11 Miten eteisvärinä todetaan? EKG: varma diagnoosi rytmihäiriön aikana Ongelma: kohtauksittainen eteisvärinä EKG otettava rytmihäiriön aikana tai tunnin EKG (Holter) saattaa osoittaa oireettoman tai oireisen eteisvärinän Tykytys ei aina johdu rytmihäiriöstä Epäsäännöllinen pulssi voi johtua lisälyönneistä 11

12 Luokittelu keston ja uusiutumistaipumuksen mukaan Ensimmäinen todettu eteisvärinä Kohtauksittainen Jatkuva Pitkään jatkunut Pysyvä Muokattu lähteestä: Camm, A. J. ym. ESC Textbook of Cardiovascular Medicine 12

13 Eteisvärinän aiheuttajat

14 Eteisvärinän ehkäisy Verenpainetaudin ehkäisy ja hoito Suolankäytön (NaCl, natrium) kohtuullisuus Painonhallinta Korkeintaan vähäinen alkoholin käyttö Liikunta lääkitys Sepelvaltimotaudin ehkäisy Sydänystävällinen ruokavalio Tupakoimattomuus

15 Eteisvärinän hoito: kolme pääasiaa Aivoinfarktin estäminen Tehdään riskinarvio ja päätös ehkäisevän hoidon tarpeellisuudesta Riskinarvio on aika ajoin tarkistettava (ikä, muut sairaudet) Rytmihäiriön hoito Pyritäänkö normaaliin rytmiin (rytminhallinta)? Hoidetaanko sykettä (sykkeenhallinta)? Taustatekijöiden, mm. verenpaineen hoito

16 Eteisvärinän päähoitolinjat Rytminhallinta Pyritään normaaliin sinusrytmiin Eteisvärinä käännetään tarvittaessa lääkkeillä lyhyessä nukutuksessa annettavalla sähköiskulla ( kardioversio ) Jos eteisvärinä toistuu usein, annetaan säännöllistä lääkitystä kohtausten estämiseksi tai vähentämiseksi Eteisvärinä. 16

17 Eteisvärinän päähoitolinjat Sykkeenhallinta Tyydytään pysyvään eteisvärinään Sydämen lyöntitiheys (syke) sovitetaan lääkkeillä sopivaksi levossa /min kävellessä korkeintaan n. 120/min Eteisvärinä. 17

18 Rytminhallinta vai sykkeenhallinta? Aina ei ole valinnanvaraa: on hyväksyttävä maailman toiseksi paras sydänrytmi Elämän ennusteen suhteen hoitolinjat eivät eroa Elämänlaatu (suorituskyky ym.) saattaa olla parempi sinusrytmissä Toistuvat rytminsiirrot ja estolääkkeet voivat olla suurempi riesa kuin hyvä sykkeenhallinta Antikoagulaatio tarvitaan joka tapauksessa! (ellei esteitä) Eteisvärinä. 18

19 Rytminhallinta vai sykkeenhallinta? AFFIRM-tutkimus AFFIRM Investigators, N Engl J Med

20 Rytminhallinta vai sykkeenhallinta? Rytminhallinta Nuori, fyysisesti aktiivinen potilas Vaikeat oireet Estolääkitys toimii, ei aiheuta haittoja Eteisvärinän kesto < 6 kk Kohtauksittainen eteisvärinä Normaali vasen eteinen Sydämen vajaatoiminta Antikoagulaatio ei sovi Sykkeenhallinta Iäkäs potilas, vähäinen fyysinen aktiivisuus Oireet hallinnassa hidastavilla lääkkeillä Estolääkitys tehoaa huonosti Eteisvärinän kesto > 6 12 kk Pysyvä eteisvärinä Kookas vasen eteinen Normaali pumppaustoiminta Antikoagulaatio sopii Soveltaen: Raatikainen & Huikuri, kirjassa Kardiologia (2008) 20

21 Sykkeenhallinnan toteutus Aina antikoagulaatio ellei esteitä Taustasairauden (mm. verenpaine) hyvä hoito Peruslääke beetasalpaaja Leposyke 60 80/min Kävellessä syke enintään /min Vaihtoehtona hidastava kalsiuminestäjä (verapamiili tai diltiatseemi) Joskus molemmat yhdessä Digoksiini hidastaa leposykettä 21

22 Sykkeenhallinnan toteutus: erityistilanteita Syke luonnostaan hidas Hidastavia lääkkeitä ei tarvita Tahdistinhoito, jos syke liian hidas Sykettä ei saada hallintaan maksimilääkityksellä Eteis kammioyhteyden katkaisu ablaatiolla: eteiset värisevät mutta eivät vaikuta pulssiin Kammiotahdistus 22

23 Rytminhallinnan toteutus Rytminsiirto, ellei eteisvärinä ole itsestään loppuva (kohtauksittainen) Tehtävä 48 tunnin sisällä eteisvärinän käynnistymisestä, ellei ole antikoagulaatiota Lääkkeellä, yleensä tiputuksena suoneen sairaalassa Sähköinen rytminsiirto lyhyessä nukutuksessa 23

24 Eteisvärinän estolääkkeet: Beetasalpaaja on yleensä ensisijainen lääke Turvallinen Käytetään myös yhdessä muiden lääkkeiden kanssa flekainidi (Tambocor ) Sopii vain, jos sydän on eteisvärinätaipumusta lukuun ottamatta terve Käytetään yleensä yhdessä beetasalpaajan kanssa 24

25 Eteisvärinän estolääkkeet: III-ryhmän lääkkeet Sotaloli (Sotacor, Sotalin, Sotalol ) Myös beetasalpaajavaikutus Amiodaroni (Cordarone ) Tehokkain estolääke Paljon haittavaikutuksia, viimeinen vaihtoehto Kilpirauhanen, iho, maksa, keuhkot 25

26 Eteisvärinän estolääkkeet: III-ryhmän lääkkeet Dronedaroni (Multaq ) Uusin eteisvärinälääke Kohtauksittaiseen tai jatkuvaan, ei pysyvään eteisvärinään Estää eteisvärinää ja hillitsee kammiotaajuutta Maksa-arvoja on seurattava 26

27 Yleisimmin käytetään lääkkeellistä estohoitoa tai pidetään eteisvärinän Ablaatiohoito Suomessa tehdään n. 400 / vuosi, Oulussa n. 150 / vuosi Aiheet eli indikaatiot: muu eteisvärinän käynnistävä rytmihäiriö voimakkaat oireet kohtauksittainen tai jatkuva itsenäinen eteisvärinä (ei muuta sydänsairautta) huono vaste lääkehoidolle/sivuvaikutukset vasen eteinen ei ole laajentunut merkittävästi

28 Katetriablaation toteutus 500 khz:n radiotaajuus-energia 5-50 W:n teholla s kudoslämpötila ad astetta, n. 5 mm:n kudoskuolio

29 Eteivärinän ablaatiohoidon jälkeen Lääkitys yksilöllisesti Antikoagulanttihoito yleensä pysyvänä Yleensä voidaan vähentää lääkitystä Usein joudutaan tekemään muutama sähköinen rytminsiirto Noin 1/3 hoidetuista eteisvärinä palautuu Uusi ablaatio lääkehoito

30 Yhteenveto Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö Esiintyminen lisääntyy iän mukana Tärkeintä on verisuonitukosten (aivoinfarkti) esto hyytymistä estävällä lääkkeellä taustasairauksien (verenpaine, sydänsairaus) hoito Muu hoito tähtää elämänlaadun ylläpitoon Rytminhallinta lääkkein, rytminsiirroin, joskus katetriablaatiolla Lääkkeen valinnassa sydämen muu tila ratkaisee Sykkeenhallinta lääkkein 30