Rakentamisen ala on: - sauna 20 kem2, kerrosluku 1 - kompostikäymälä/polttopuukatos 4,5 m2

Transkriptio

1 Kaavoitus- ja rakennusjaosto FRIGÅRD SILJA POIKKEAMISLUPA 3079/ /2017 KAAVRAKJ Toimenpide Lupaa haetaan saunan rakentamiseen saareen. Haettu rakennuspaikka Kiinteistö: Osoite: Satumaanpolulta saareen Pinta-ala n. 700 m 2 Rakentamisen ala on: - sauna 20 kem2, kerrosluku 1 - kompostikäymälä/polttopuukatos 4,5 m2 Tähän mennessä käytetty kerrosala haetun tilan alueella on - Tilalla talouskeskus Saaressa on rapistunut sauna 14 kem2, rakennettu alla olevien tietojen mu kaan 50-luvulla. Sovellettu lainsäädäntö ja ohjeet, Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL): - MRL 171 :n 1 mom:n nojalla poikkeus 72.1 :n säännöksistä (ran ta vyöhyk keel le rakentaminen oikeusvaikutteisen yleiskaavan sellaisen kaa vamer kin nän alueella, jossa ei ole lain tarkoittamaa erityistä määräystä raken nus oi keu des ta/-pai kois ta) - MRL 171 :n 1 mom:n nojalla poikkeus 43 :n säännöksistä (yleis kaavan vastaisuus, kaavamerkintä) - MRL 171 :n 1 mom:n nojalla poikkeus 116 :n säännöksistä (ra ken nuspaik kaa koskeva MRL:n vaatimus: minimitonttikoko 2000 m2, paikka muo dos taa käytännössä oman rakennuspaikan vaikka samaa tilaa oli sikin) - KHO 2016:91 dnro 2384/1/15 rakennuksia saaressa (viittaus Ym pä ris töju ri diik ka -lehti 4/ Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry.) Lisäksi MRL 171 tulkintaa soveltaen ohjaa muun muassa - MRL 42 Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toi men pi tei tä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimen pi teil lä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista Pirkanmaan maakuntakaava 2040 hyväksytään maakuntavaltuustossa Ma = Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja/tai maakunnallisesti ar vokas maisema-alue Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, raken ta mi ses sa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maa kun nal li ses ti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön ar vot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien ra ken nuspaik ko jen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

2 Yleiskaava: Rantaosayleiskaava - MT = Maa- ja metsätalousalue, Muita kuin maa- ja metsätalouden harjoit ta mi seen liittyviä rakennuksia ei saa sijoittaa 200 metriä lähemmäksi ran ta vii vaa. Asemakaava ja kunnallistekniikka - ei ole Etäisyydet ja liikenteellinen sijainti - Etäisyys venevalkamaan 200 m. - Etäisyys talouskeskukseen m. - Etäisyys maantielle m Naapurien ja viranomaisten lausunnot: - Kohteen ollessa saari varsinaisia naapureita ei ole. Koska jo ka mie hen oikeus ran ta (saari) vähenee, päätös vaikuttaa veneileviin kuntalaisiin ja ulko kun ta lai siin. Kuulutusta ei kuitenkaan laitettu lehteen. Emätila ja rantaosayleiskaavan mitoitus - Emätilalle ( x Heikkilä, v ,9 ha) on erotettu 60-lu vul la 3 rantarakennuspaikkaa. Lisäksi 60- ja 70 -luvulla on erotettu ta lous kes kuk ses ta kaksi rakennuspaikkaa. Emätilan pinta-ala on py synyt yhtenäisenä, kunnes 2005/2006, jolloin siitä myytiin ja erotettiin FK:lle n. 42 ha. Talouskeskuksen ja mm. saarenalue 6,4 ha myytiin ha kijoil le vuonna 2008 (katso oheismateriaali 1) - Rantaosayleiskaavan laadinnassa oli tavoitteena jättää peltoaukeat, pienet saaret, kapeat niemet, salmet ja muut maisemallisesti arat maas tokoh teet kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. - Rakentamisoikeus määritettiin rantaviivan jakautumisen perusteella ottaen huomioon jo erotetut rakennuspaikat tai muuten käytetty ra ken nusoi keus. - Turvataan jokamiehen oikeuden käyttö ranta-alueilla. - Mitoituslaskelmassa ko saari on niin pieni, ettei sen ole katsottu lisäävän mi toi tus ta eikä luettu edes saarien joukkoon. Saarella ei ole kartoissa nimeä. - Rantaosayleiskaavan mitoituslaskelman mukaan emätilalla on mi toi tet tavaa rantaviivaa 150 metriä. Tälle alueella on 3 RA ran ta ra ken nus paikkaa, jolloin mitoitus on jo ylittynyt kahdella. Rakentamaton kohta on n metriä rantaviivaa, joka toimii nykyisin venevalkamana myös muille (kaksi rasitetietä ja kaksi erillistä venevalkama-aluetta), joten vapaata ran ta vii vaa tämän emätilan alueella ei oikeastaan ole muuta kuin ko saari. Nykyinen venevalkama-alue on kaavassa M-alueetta eikä sitä ole varsi nai ses ti kaavoitettu venevalkamakäyttöön. Venevalkamat on perustettu vuon na 2005 Uuramontien tiekunnan osakkaille ja 2006 toiselle Heik kilän tilan maiden ostajalle. - Rantaosayleiskaavan kartassa sauna on näkyvissä, joten se on ollut tiedos sa. Sille ei kuitenkaan ei ole merkitty erillisen saunan merkintää. Ran ta osa yleis kaa vaa tehtiin välisen ajan. Silloinen maanomis ta ja ei ole jättänyt kuulemisiin huomautusta. Kuvaus saaresta: - Saari sijaitsee 200 metrin päässä venevalkamasta. Se on n. 25 metriä le veä ja 45 m pitkä. Nykyinen sauna ja puusee on noin 5 metrin etäi syy-

3 del lä rannasta. Kun haettu sauna on sijoitettu keskelle saarta, niin etäisyy det seinistä rantaan on hieman yli 10 metriä. Saaren luoteisosassa on erillinen n. 150 m2 kivikko. Kuten liitteestä 2 näkyy saaressa kasvaa täl lä hetkellä puita. Talvisaikaan nykyinenkin rakennus näkyy selvästi. Sau na / saari ei ole ollut käytössä vuosikymmeniin. Kuvaus saunasta / lupatiedot: - Hakijan toimittamien tietojen mukaan sauna on rakennettu n Se on alkuperäisessä kunnossa, paitsi lauteita on korjailtu 70-luvulla. - Rakennus on korjaus-/käyttökelvoton. Kunnasta ei löydy lupatietoja raken nuk ses ta. Ensimmäisen kerran rakennus ilmestyy peruskarttojen poh jal le luvun alussa. Rakennus näkyy pohjakartoissa suu rem pana kuin onkaan. - Paula Heikkilälle on myönnetty lääninhallituksen poikkeamislupa ke säko din 81 kem2 rakentamiseen rantaan vuonna 1968 (toiselle emätilalle) tä män emätilan aikaisemmin erotettujen lomarakennuspaikkojen viereen (ai kai sem min oli tie myös Satumaanpolulta). Tästä syystä ei saaressa sijait se val le saunarakennelmalle ollut enää varsinaista tarvetta. Lo ma paikka myytiin vuonna 2005 samoihin aikoihin maatilan kanssa. - Rakennusta ei voi korjata / uudisrakentaa korvaavana rakennuksena. (KHO ) - Sauna ei täytä maatilan saunan määritelmää eikä siihen liittyvää nor mistoa. - Erillinen sauna muuttuu käytännössä helposti lomarakennukseksi loma-asun non omaiseksi paikaksi. Erillinen sauna on tyypiltään on gel malli nen, koska lainsäädäntö ei sellaista tunnista. Tarkemmin asiasta ker rottiin edellisessä pykälässä. Hakijan perusteluja ja saunan rakentamisesta tietoja on liitteessä 2. Oheisma te ri aa lis sa 1 on tarkentavia tietoja saunan rakentamisesta ja mai den myynnistä käsitekartta -muodossa. Liitteitä 4 ja oheismateriaalia 1 Esittelijä: Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö puh Ehdotus KAAVOITUS- JA RAKENNUSJAOSTO ei suostu hakemukseen mm. seuraa vis ta syistä. - Paikkaa ei ole merkitty rantaosayleiskaavaan saunan paikkana. - Rantaosayleiskaavan alle 1 ha saaria ei ole tarkoitettu rakentamiseen. - Lempäälän muillakin saarilla on vastaavanlaisia luvittamattomia ra kennuk sia. Yhdenvertaisuuden vuoksi niillekin pitäisi myöntää luvat / sel vittää tilanne. - Rantaosayleiskaavan mitoituksen mukaan emätilan ran ta ra ken ta mis oikeus on jo ylitetty. (Kuivanmaan rakennuspaikat ovat vähän eri asia) - Rakentaminen ei täytä maatilan saunan määritelmää monessakaan suhtees sa. Varsinaisena maatilana ollessaan aikaisemmilla omistajilla oli vuo des ta 1968 lähtien rantamökki, jonka he myivät samaan aikaan v Saunalle saaressa ei ole haettu lupaa myöhemminkään. Maanomis ta jal la ei ole ollut huomautettavaa rantaosayleiskaavaa laadittaessa. - Rakentamiseen ei voida soveltaa korvaavaa rakentamista.

4 - Rakentaminen pienelle saarelle tulee näkymään saarelta ja hallitsemaan ve si ti lan käyttöä saaren ympäristössä sekä estää saaren käyttöä jo kamie hen oi keu del la. - Saaren rakentaminen haittaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkit tä vät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilymistä. (Avoin ten maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijain tiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.) Rakentaminen ei ole sopivaa mai se mal li sel ta kannalta ja vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kult tuu ri ympä ris tön arvojen säilyttämistä sekä virkistystarpeiden turvaamista. Ottaen huomioon edellä luetellut ja pykälän tekstissä tarkemmin se los te tut ja mainitut asia, rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaa van toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ra ken ta mi nen vaikuttaa haitallisesti alueen muiden maanomistajien ta sa puo li seen kohteluun ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumiseen. Yh den ver tai suuspe ri aa te huomioon ottaen rakentaminen voi johtaa vai ku tuk sil taan merkittävään rakentamiseen ja aiheuttaa merkittäviä hai tal li sia ympäristötai muita vaikutuksia. Rakentaminen ei täytä MRL 172 :ssä määriteltyjä poikkeamisen edellytyksiä. Täytäntöönpano: päätöksen julkipano ote ja asiakirjat hakija ote ja kartat ELY-keskus (ympäristö) TEKN Keskustelun aikana Taina Pohjoismäki teki seuraavan esityksen, että kaavoitus- ja ra ken nus jaos to suostuu hakemukseen seuraavin perustein: Rakennus on alunperin rakennettu ennen rakennuslain voimaantuloa vuonna 1959 (eli 1956), jolloin ei rakennuslupaa tarvittu. Tässä hakemuksessa on kysymys ennen rakennuslain voimaan tuloa raken ne tun rakennuksen korvaavasta rakentamisesta eli rakennuksen, jol le ei rakentamisajankohtana ole tarvinnut hakea rakennuslupaa. MRL ei velvoita aikaisemmin rakennetuille rakennuksille hakemaan ra kennus lu paa. Lupavelvoite koskee MRL:n 125 mukaan rakennuksen rakentamista. Eli ko. saunarakennusta ei voida tulkita luvattomaksi rakennukseksi, kos ka se on rakennettu ajankohtana, jolloin Suomen lainsäädäntö ei ra ken nus lu paa edellyttänyt. Rakennus myös sijaitsee alueella, jossa ran ta osa yleis kaa van merkintä on rakentamisen rajoittamisen suhteen lie vem pi kuin KHO käsittelemässä tapauksessa. KHO päätös ei so vel lu tämän hakemuksen hylkäämisen perusteluksi. Maiseman haitan ja jokamiehen oikeuteen perustuvan saaren käyttö suhteen korvaava rakentaminen ei muuta nykyistä tilannetta. Hakijalla tulee olla oikeus korvaavaan rakentamiseen tällaisessa ti lan teessa. Jouko Rautkivi kannatti tehtyä esitystä.

5 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänes tet tä vä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin yk si mie lises ti. Ne jotka ovat esittelijän tekemän esityksen hyväksymisen kan nal la äänestävät "jaa" ja ne jotka ovat Taina Pohjoismäen tekemän esi tyk sen hyväksymisen kannalla äänestävät "ei". Äänestys toimitetaan ni men huu toää nes tyk se nä. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 4 "jaa" ääntä (Kotiranta Jouni, Seppä nen Tuija, Tol va nen Matti ja Ojala Juhani) ja 7 "ei" (Haapasalmi Ani ta, Halme Riitta,Pohjoismäki Taina, Jakovuori Reijo, Koiranen Topi, Tik ka nen Juha ja Rautkivi Jouko). Pohjoismäen esitys on tullut jaoston päätökseksi. Päätös Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että Pohjoismäen esitys on tullut kokouksen päätökseksi eli KAAVOITUS- JA RA KEN NUS JAOS TO hyväksyi poikkeamisluvan Pohjoismäen tekemän esityksen mu kai ses ti. Esittelijä Ilari Rasimus jätti eriävän mielipiteen päätökseen. TEKN /TH/th