YHDLTK Toimenpide Lupaa haetaan loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen / ra ken tami seen vakituiseksi asunnoksi.

Transkriptio

1 Yhdyskuntalautakunta Poikkeamislupa Halme Riitta ja Pasi 3589/ /2017 YHDLTK Toimenpide Lupaa haetaan loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen / ra ken tami seen vakituiseksi asunnoksi. Haettu rakennuspaikka Kiinteistö: Osoite: Hiivalahdentie 189 Pinta-ala 4950 m 2 Rakentamisen kerrosala on - Käyttötarkoituksen muutos omakotitaloksi 125 kem2, kerrosluku?, asun to jen lkm 1 Tähän mennessä käytetty kerrosala haetun rakennuspaikan alueella on - Loma-asunto 125 kem 2 (kokonaisala 162 m2) - Talousrakennus 60 kem 2 - Sauna 22 kem2 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 hyväksytty - Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja/tai maakunnallisesti arvokas mai se ma-alue Yleiskaava: rantaosayleiskaava - RA = Loma-asuntoalue Asemakaava: - ei ole Kunnallistekniikka: - on olemassa Etäisyydet palveluihin: - Nurmen koululle noin 2,7 km - Hakkarin koululle noin 7,0 km - Kuntakeskukseen noin 8,4 km Liikenteellinen sijainti: - Yksityistien varrella - Maantielle 2,7 km Naapurien ja viranomaisten lausunnot: - Hakija on kuullut naapurit. Naapuri 2:27 huomauttaa, että ei saa vai kuttaa kantatilan rakennusoikeuteen. Muilla naapureilla ei ole huo mau tet tavaa. - Kommentti: Voi vaikuttaa vielä rakentamattomiin rakennuspaikkoihin, jos kaa va ei enää ohjaa rakentamista laadun ja määrän suhteen (kaava

2 van hen tu nut/käy nyt tarpeettomaksi). Hakijan perusteluja / erityiset edellytykset / syyt: - Käyttötarkoituksen muutoshaun yhteydessä ei haeta rakennusoikeuden laa jen ta mis ta, eikä tarkoitus ole tehdä mitään muutostöitä myöskään raken nuk sis sa. Siten luvan myöntäminen ei johda vaikutuksiltaan mer kit tävään rakentamiseen, Käyttötarkoituksen muutoksesta ei ole haittaa kaavoitukselle, kaavan toteut ta mi sel le tai alueen muulle järjestämiselle. Lupa ei vaikeuta luon nonsuo je lun eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista. Rakennus täyttää vakituiselle asunnolle asetetut vaatimukset, läm möneris tyk sen, ilmanvaihdon, paloturvallisuuden ja kunnallistekniikan. Rakennuspaikan pinta-ala 4950m² täyttää kunnassa tällä hetkellä olevan ha ja-asu tus alu een tonttikoko vaatimuksen. Kunnalle ei luvanmyöntäminen aiheuta taloudellisia vastuita nykyistä enem män, koska kyläkouluun on matkaa 2,7km ja kuntakeskukseen 8,6km. Luodonniemen kuvaus / rantaosayleiskaava - Emätila x 60 ha Luoto käsitti koko Luo don niemen ja sen päässä olevan saaren sekä palstan Säijästä. - Luodonniemi kuten muutkin rannat ja varsinkin niemet on kaavoitettu loma ra ken ta mi seen lukuun ottamatta alueella sijainneita vanhoja taloja, jot ka yleensä ovat olleet maataloja. - Luodonniemeen saavutaan Lumialan puolelta kapean Evatunlahden kan nak sen kautta. Lumialan puolen niemi on kaavoitettu lo ma ra ken ta miseen paitsi yksi vanha rakennuspaikka. Luodonniemen päässä on pieni saa ri, jossa sijaitsee kaksi lomarakennuspaikkaa. - Luodonniemellä ml saari on rantaosayleiskaavassa 19 RA lo ma ra kennus paik kaa, Yksi AP omakotitalon rakennuspaikka ja yksi RM eli mat kailu pal ve lu jen alue (nykyinen talouskeskus). Rantaosayleiskaavan toteutuneisuus Luodonnimellä. - RA paikoista on rakennettu 13 kpl ja yksi on ylimääräinen RA ja 5 (6) paik kaa on rakentamatta. AP alueella on yksi omakotitalon ra ken nuspaik ka ja RM alueella on talouskeskus, jonka alueelle ei ole vielä mök kejä rakennettu yhtä vanhaa lukuun ottamatta. Yhteen RA paikkaan (2:1) on myönnetty omakotitalon laajennus, johtuen erityisestä syystä > virhe kaa vas sa, rakennus on ollut omakotitalo jo ennen kaavan voimaantuloa. (Yli mää räi sen RA rakennuspaikan kaavoituslautakunta (Ym pä ris tö keskus) myönsi vuonna 1996 äänestyspäätöksellä 6-1 ilman lupaa ra ken netul le loma-asunnolle ja se ilmeisesti vähensi niemellä rakentamattomien ra ken nus paik ko jen määrän viiteen > kaavoitusjaoston listateksti). Koko alu een luonne on pysynyt loma-asumismaisena. - Eli rantaosayleiskaava on toteutunut hyvin lukuun ottamatta yhtä kohtaa. Li säk si toisessa kohtaa syy oli kaavassa oleva selvä virhe on kaavoitusjaostossa ollut käsittelyssä käyttötarkoituksen muu tosasia (2:26). Lupaa muutokselle ei ole annettu. Jaosto teki tilalle kaksi kat sel mus ta. - Parissa muussakin loma-asunnossa asutaan vakituisesti (VRK). Lisäksi voi tietenkin olla muitakin loma-asuntoja vakituisessa käytössä, mutta osoi te muualla.

3 Rantaosayleiskaava ja rantarakentaminen Lempäälässä. - Rantaosayleiskaavassa on noin 1000 RA paikkaa n. 200 metrin sy vyi sellä ja 191 km pitkällä rantaviivan käsittävällä vyöhykkeellä. - Rakennuspaikkojen määrä ja rakennusoikeus on niin suuri Lempäälän kaa vas sa, että ranta-asemakaavallakaan ei sitä voida lisätä. - Kaavan suunnitteluperiaatteet olivat: 1. Turvataan loma-asutusalueiden virkistysarvo ja vesistön sietokyky % rantaviivasta jätetään vapaaksi rakentamisesta, josta m/km tulee olla yhtenäistä vapaata. 2.Turvataan yh den ver tai suus pe ri aate maanomistajien suhteen ranta-alueiden käytössä. Tarkastellaan mm. v kantatila kiinteistöjaotusta. 3. Turvataan yleiset vir kis tys toi minnan edellytykset ranta-alueilla. 4. Edistetään ranta-alueiden tehokasta ja suun ni tel mal lis ta käyttöä. 5. Turvataan jokamiehen oikeuden käyttö ranta-alueil la. Käyttötarkoituksen muutokseen erityisesti liittyviä asioita Lempäälässä lyhyes ti: - Rantaosayleiskaava on ohjannut rakentamista ranta-alueilla hyvin. Os tajat, myyjät, kiinteistönvälittäjät ja kunnan työntekijät ovat voineet luottaa kaa van ohjausvaikutukseen. Kaikkien on helppo toimia, kun pe li säännöt on selvät. Kaavan laatiminen on ollut aikanaan valtava työ. - Lempäälän rannat sijaitsevat Tampereen työssäkäyntivyöhykkeellä ja ovat todella kysyttyjä. Normaali pyyntihinta ilman rakennusten osuutta on ol lut noin Rakennuspaikasta saadaan suurempi hinta / paremmin kaupaksi, kun se myydään varsinaisena asumisen paikkana. - Tänä kesänä on tullut viikottain useita kyselyjä käyttötarkoituksen muutta mi ses ta vakituiseen käyttöön. Kiinteistönvälittäjä, ostaja ja myyjä halua vat varmistua asiasta, että hinta on oikea, eikä tule petetyksi. Tällä pää tök sel lä on paljon seuraajia. - Mikäli kiinteistö muutetaan varsinaiseen asumisen rakennuspaikaksi, kun nan saama kiinteistöverotulo pienenee. On kannattavaa muidenkin muut taa loma-asunto varsinaiseksi asunnoksi vaikka sitä käytettäisiin loma-asu mi seen jatkossakin. - Rantaosayleiskaavan rakennusoikeus on Lempäälässä jopa (20) kem2 eli enemmän kuin monissa muissa kunnissa ja ran ta-ase ma kaa vois sa. Tämän takia ko rakennusoikeuden määrä riittää mo nil le varsinaiseen asumiseenkin. - Mikäli rakennuspaikka muutetaan varsinaiseksi asuinrakennuspaikaksi, ei rakennusoikeuden määrä kuitenkaan automaattisesti lisäänny. Ostaja, jo ka maksaa pelkästä rantapaikasta ei ko rakennusoikeus kui ten kaan usein riitä ja halutaan hakea poikkeamisia ko asiasta. - Asumista ei ole voimakkaasti valvottu Lempäälässä ja asia tulee esiin aina, kun kiinteistöä myydään ja joissakin muissa tapauksissa. Esi mer kiksi, jos rekisterissä on ollut merkintä ilman vakituista osoitetta oleva, niin se on voinut merkitä vaikeuksia jonkun tuen tai lainan saamisessa jne. - Rakennusjärjestykseen ei ole kirjattu asuinrakentamisen ohjaamiseen liit ty viä asioita rannalla. Muissa kunnissa esim. vaaditaan asuin ra kennuk sil ta suurempia etäisyyksiä rannasta. - Viime vuosina loma-asumisen muutoksia on käsitelty joitakin. Näillä alueil la alueen luonne on muuttunut taajaman laajenemisen seu rauk sena.

4 Linjan muuttaminen - Mikäli linjaa halutaan muuttaa joillakin alueilla, tulee se tehdä hallitusti ot taen huomioon alueen ominaispiirteet ja paikan ominaisuudet. Näin tur va taan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja ymmärretään pa remmin linjan muuttumisesta aiheutuvat vaikutukset. Samassa yhteydessä tu li si myös ottaa periaatteellista kantaa johdannaisvaikutuksiin esim. usein tarvittavaan rakennusoikeuden lisäämistarpeeseen. - Suomen hallituksen keväiset lainmuutokset eivät kosketa Lempäälän kun taa suoraan. Rakennusjärjestyksen päätöksellä ei voida kumota ranta osa yleis kaa vaa. Periaatteet poikkeamislupien myöntämiseen voidaan to ki kirjata aikanaan rakennusjärjestykseenkin. Periaatteilla ei kui tenkaan voida määrätä sitovasti normeja ja hallinnollista prosessia. Oi keuslai tos kin kuitenkin huomioi tällaisen yhdenvertaisen kunnan tah don il maisu pää tök sen (harkintavalta). Muuta: - Mikäli poikkeamislupa myönnettäisiin, tulee hakea rakennuslupaa, jossa tar kas tel tai siin mm. ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa tai kom pen saa tiota (korjausrakentamisen energiamääräykset). - Muita teknisiä vaatimuksia käsitellään rakennusluvassa. - Lomarakennukseen ei ole tehty lopputarkastusta loppuun. Vesivessalle on hattu poikkeamislupaa kaksi kertaa, mutta ne ovat jääneet vanhoiksi. (oheis ma te ri aa li lupahistoria). Vesivessa poikkeamislupa-asia voidaan kä si tel lä erikseen rakennusluvan yhteydessä. Sovellettu lainsäädäntö ja ohjeet, Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL): - MRL 171 Poikkeamistoimivalta ja poikkeamisen edellytykset - MRL 171 :n 1 mom:n nojalla poikkeus 43 :n säännöksistä (yleis kaavan vastaisuus, käyttötarkoitus, vesivessa) - Sovellettuna periaatteita: Lempäälän kunnan hajarakentamisen pe ri aatteet 2010 Lisäksi MRL 171 tulkintaa soveltaen ohjaa muun muassa - MRL 42 Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toi men pi tei tä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimen pi teil lä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista - Yhdenvertaisuus ja varovaisuusperiaate Rakentamisen poikkeamisen edellytykset MRL 171 / edellytykset 1) ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoit tei den saavuttamista; tai 4) ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai heut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. (5)Hank keen tulee voida täyttää myös rakennusluvan edellytykset (MRL ase ma kaa van ulkopuolella 136 Tarkemmin rakennusluvan edellytyksiä tar kas tel laan rakennusluvan yhteydessä. Liitteitä 2 ja oheismateriaalia 1

5 Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö p Rakennuspaikan lupahistoria on esityslistan mukana jaetussa sel vi tyk sessä. Lisäksi oheismateriaalina on tietoja rantaosayleiskaavan ra ken nus oikeu den laskemisesta ja muusta ohjauksesta. Kaavoituspäällikön ehdotus Yhdyskuntalautakunta ei suostu hakemukseen. Rakentaminen ei täy tä edellytyksiä (MRL 171). Erityisiä syitä poikkeamiselle ei ole. Edellytysten täyttyminen / Perustelut (MRL 171 ) Päätös ei täytä kohtien 1 ja 4 edellytyksiä. - Päätös on yleiskaavan käyttötarkoituksen vastainen. Osayleiskaavassa on n RA loma-asunnon paikkaa, mikä aiheuttaa erityisen vaa timuk sen yhdenvertaiselle käsittelylle. Kaava on toteutunut myös Luo donnie mel lä hyvin. Alue sijaitsee pitkässä niemessä, jonka luonne on loma-asu mi nen. Haettu paikka ei eroa paljon muista niemen RA paikoista. Kaa van ohjausvaikutusta ei haluta turhentaa ja aiheuttaa haittaa kaavan to teut ta mi sel le. Mikäli kaava on vanhentunut joillakin alueilla, tulisi se uusia uudella yleiskaavalla. Mikäli poikkeamisia tehtäisiin lo ma-asun toalueil la, olisi siinäkin tapauksessa ensin laajempi suunnitelmallinen tarkas te lu tarpeen, jossa pohdittaisiin myös johdannaisvaikutuksia. - Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikille muillekin pitäisi voida myön tää vastaavanlaisia poikkeamisia ja näin ollen yhteisvaikutukseltaan luvan myöntäminen saattaa helposti johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja siten saattaa aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai mui ta vaikutuksia. Muille ei ole käyttötarkoituksenmuutoslupia myönnetty ko alueella. Lempäälässä on lähempänä taajamia, joiden luonne ja sijain ti sopii paremmin käyttötarkoituksen muutoksiin. - Rakentaminen ei täytä kunnolla kunnanvaltuuston hyväksymien ha ja raken ta mi sen periaatteiden kohtia yksi, neljä, viisi, kuusi ja yhdeksän. Täytäntöönpano: päätöksen julkipano ote ja asiakirjat hakija ote ja kartat ELY-keskus (ympäristö) ote Teemu Luoto Todettiin, että jäsen Mikko Tappura on Hiivalahdentien yksityistien hal li tuksen jäsen. Mikko Tappura ei pitänyt itseään esteellisenä kä sit te le mään asiaa. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että koska esteellisyydestä ei olla yksimielisiä on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan ää nes tys esityk sen, joka hyväksyttiin yksimielisesti: Ne jotka ovat Mik ko Tap pu ran esteellisyyden kan nal la äänestävät "jaa" ja ne jotka ovat ei es teel li syyden kannalla ää nes tä vät "ei". Äänestys toimitettiin ni men huu to ää nes tykse nä. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 7 "jaa" ääntä (Kirsi Kallio, Hannu Kivi aho, Satu Lepola, Tuija Seppänen, Ta pa ni Touru, Maria Vuorma ja Ka ri Tolonen), 2 "ei" ääntä (Henri Haa pa jo ki ja Tapio Kuisma) ja 1 "tyh jä" ääni (Mikko Tappura).

6 Puheenjohtaja totesi, että lautakunnan äänestyksen tuloksena jä sen Mik ko Tap pu ra on esteellinen asian käsittelyssä. Merkittiin, että Mikko Tappura poistui kokouksesta tämän pykälän ajaksi klo (yhteisöjäävi, Hiivalahdentien yksityistien hallituksen jäsen). Keskustelun aikana Tapio Kuisma teki ehdotuksen, että rakennuslupa myön ne tään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että oli teh ty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus. Ehdotusta ei kannatettu joten se raukesi. Päätös Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen.