KAINUUN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Lppuraprtti/yleissuus KAINUUN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN LOPPURAPORTTI 1) Jhdant Mistä ste- ja maakuntauudistuksessa n kyse? Vuden 2019 alusta 18:lle maakunnalle siirtyy henkilötyövutta yli 400:sta rganisaatista. Maakuntien vastuulle tulee 25 merkittävää tehtäväkknaisuutta kulttuurista meriensujeluun. Kainuussa muutksen piirissä n yli fuusiituvasta kuudesta rganisaatista uuteen maakuntaan siirtyvää työntekijää ja nin 400 miljnan eurn taludellinen vlyymi. Samalla perustetaan maakuntaitsehallintn phjautuva knsernirganisaati. Se mudstuu valtuuststa, hallituksesta, tarkastuslautakunnasta sekä harkitussa määrin muista timielimistä ja mnialaisesta maakuntaviraststa eri timialineen ja yksiköineen. Maakuntia jhtavat tammikuussa 2018 vaaleilla valittavat maakuntavaltuustt. Luttamushenkilöt ja henkilöstöä jhtava maakuntajhtaja vastaavat maakunnan palvelujen järjestämistehtävästä, aluekehittämisestä, rahituksesta ja seurannasta. Uuden rganisaatin rakentamisella n maakuntamuutksen isssa kuvassa kuitenkin vain välinearv. Kainuussa uudistuksen keskeisenä tavitteena n luda asukas- ja asiakasnäkökulmista edellytykset sujuvasti palvelevalle ja elinvimaa edistävälle uudelle maakunnalle. Julkisen sektrin kestävyysvajeen supistaminen vaatii samalla valtirahitteisiksi muuttuvilta maakunnilta lisää timinta- ja kustannustehkkuutta. Valtakunnallisesti ste- ja maakuntauudistukselle asetetut yleiset tavitteet ja pääasialliset keint vat seuraavat:

2 Lppuraprtti/yleissuus Mnialaisten maakuntien tuleva tehtäväkenttä Sipilän hallituksen ssiaali- ja terveydenhulln järjestämistä ja maakuntahallinta kskevasta ste- ja maakuntauudistuksesta n valmisteltu syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana mittava määrä lakilunnksia lausunt- ja eduskuntakäsittelyä varten. Uusi lainsäädäntö tulee siirtämään maakunnille mm. ste-palvelut, maakuntien liittjen palvelut, pääsan Ely-keskusten ja Te-timistjen palveluista, maaseutuhallinnn ja lmituksen palvelut sekä ympäristöterveydenhulln, pelastustimen ja ensihidn.

3 Lppuraprtti/yleissuus Vaikuttamiskanavia -uudistuksen aktiivinen seuranta ja palautteenant: 1)Valtakunnallinen alueuudistus.fi sivust -tiedtteet, UKK-vastaukset, tapahtumat, valmistelu- ja esitysaineist 2) Valtakunnallinen tiekartta -päivittyvä hjeistus uudistuksen esivalmistelusta, tehtäväkknaisuudet 3) Vaikuttaminen valtakunnallisissa verkstissa sekä prjekti-, hjaus- ja jhtryhmissä ja maakunnallisten ministeriökierrsten yms. yhteydessä 4) Kuntaliitn muutstukisivust -Kuntaliitt palvelee sähköpstitse kuntia ja alueita uudistuksen suunnittelussa ja tteutuksessa: 6) Vaikuttaminen man maakunnan uudistukseen -uudistuksen maakunnallisen etenemisen seuranta -sivustlla valmisteluelinten pöytäkirjat ja muistit, tiedtteet, valmistelijiden yhteystiedt ja tapahtumat -hjausryhmän jäsenillä lukuikeus esivalmistelun yhteiseen työryhmätilaan -palautteen välitys uudistusta linjaavaan hjausryhmään, yhteensvittavaan valmisteluryhmään ja esivalmisteleviin työryhmiin sekä uuden maakuntastrategian valmistelua tukevaan muutsfrumiin, henkilöstöasiissa yhteistimintaelimeen ja henkilöstöasiain alatyöryhmään -hjausryhmän linjaukset esivalmistelun suuntaamiseksi

4 Lppuraprtti/yleissuus ) Muutsvisi Muutsvisi ilmaisee uuden maakunnan valmistelun avulla tavitellun ja tahdtun tulevaisuudentilan. Visi krstaa valmistelun suuntaamista asukkaiden palveluihin ja maakunnan elinviman kehittämiseen vaikuttavalla ja uutta luvalla tavalla kainuulaisten erityispiirteiden phjalta. Uusia timintatapja edellytetään tettavan aktiivisesti käyttöön.

5 Lppuraprtti/yleissuus ) Tavitteet Ohjausryhmän hyväksymän prjektisuunnitelman mukaan Kainuun ste- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tavitteena n 1) tuttaa uudistuksen väliaikaisen valmistelutimielimen, valtin ja muiden sidsryhmien käyttöön riittävän yksityiskhtaiset kuvaukset uuteen maakuntaan siirtyvien tehtävien nykytilanteesta 2) varmistaa uudistuksen sallistava suunnittelu sekä mukana levien rganisaatiiden, sidsryhmien ja henkilöstön välinen riittävä vurvaikutus 3) asiakaspalvelutarpeet ja tehtävien tehkkuusvaateet humiiva muutsprsessi Prjektisuunnitelman mukaan esivalmistelun tulksena vat riittävät kuvaukset ja timenpide-esitykset seuraavista tehtävistä mennessä: A) Järjestäytyä valmisteluprsessina, luda sille yhtenäiset käytännöt ja laatia timeksiannt työryhmille hjaus- ja valmisteluryhmän hjeistukseen perustuen. B) Kartittaa uuteen maakuntahallintn siirtyvien tehtävien ja timintjen nykytilanne, luda näkemys tehtävistä ja timintamalleista uudessa maakunnassa sekä yhteen svittaa sten ja muun maakuntauudistuksen kknaisuutta ja tehtäviä. C) Tuttaa tarvittavat timenpide-esitykset Kainuun kannalta tarkennettuna seuraavista sa-alueista: maakuntahallinnlle siirtyvät tehtävät kuntien tuttamat ja saamat tukipalvelut tehtävien rganisinti ja jhtamisrakenne keskeiset timintaprsessit käytössä levat henkilöstöresurssit htv-taslla henkilöstön mahdlliset kulutustarpeet palvelujen asiakkaat ja sidsryhmät tehtäviin käytettävissä levat määrärahat käytössä levat ICT-ratkaisut käytössä levat timipaikat ja timitilat keskeiset yhteistyösuhteet ja yhdyspinnat vimassa levat spimukset käytössä leva irtain ja kiinteä maisuus Timenpide-esitysten valmistelussa humiidaan päällekkäisyyksien välttämiseksi valtakunnalliset linjaukset ja esivalmistelun selvityslunteisuus. E) Tuttaa selvitykset: asiakkaiden ja sidsryhmien dtuksista kskien tulevan maakunnan timintamallia, tehtäviä ja palveluita muut hjaus- tai valmisteluryhmän mahdllisesti päättämät selvitykset F) Tukea uudistuksen tteuttamista ajantasaisen muutsviestinnän avulla: esivalmistelun muutsviestinnän suunnittelu (viestintäsuunnitelma), jka perustuu muutsprsessille asetettuun visin

6 Lppuraprtti/yleissuus muutsvalmistelun viestintää krdinivan viestintäryhmän perustaminen uudistusta ja hankkeen tutksia esittelevän ktisivustn luminen ja päivittäminen sekä infrminti ssiaalista mediaa käyttämällä medialle ja sidsryhmille khdistuva muutsviestintä Mittarit: - Timenpide-esitysten valmisteluaste väliaikaishallintvaiheen phjaksi - Khderyhmäpalaute muutsviestinnästä - Palaute sallistamisen ja vurvaikutuksen kattavuudesta - Arviinnit muutsprsessin hjautumisesta Tavitteita tteuttavat linjaukset ja keint Esivalmistelun tavitteiden saavuttamiseksi humiitavia, kattavasti käytännön valmistelua hjaavia linjauksia ja keinja vat: - Demkratian näkökulmasta uudistuksen pliittisen hjauksen ja laajan sallistumisen varmistaminen - Asiakaspalvelujen sujuva saatavuus sekä rganisaatiiden tehtävien tehkas järjestäminen maakunnan kknaisedun kannalta - Viestinnän aktiivisuus, avimuus ja yhdenmukaisuus muutksen ja valmistelun sidsryhmille (sidsryhmien infrminti ja mukanal valmistelutyössä, yhteinen prtaali ste-uudistuksen kanssa, yhteinen työryhmävalmistelun palvelualusta) - Ste- ja maakuntavalmistelutyön yhteensvitus - Kuntien sallistaminen sekä uuden maakunnan ja kuntien yhteyden ja yhteistyön rakentaminen - Organisaatiiden hyvien käytäntöjen humiinti sekä palveluiden ja timintatapjen sähköistäminen (=digitalisaati) - Järjestämisen ja tuttamisen rlien selkeyttäminen palvelukknaisuuksissa - Timinnallisuuden ja edustuksellisuuden yhteensvittaminen sekä yhteiset menettelyt työryhmävalmistelussa - Valtin tehtäväsiirtjen ja järjestelyjen vaikutusten aktiivinen humiinti maakunnan timintjen valmistelussa 4) Organisituminen Ste- ja maakuntauudistuksen timeenpan jakautuu neljään vaiheeseen: 1) Esivalmisteluvaihe kestää ste-järjestämislain ja maakuntalain vimaantuln eli saakka. Esivalmistelussa ludaan edellytyksiä tehtävien ja maisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä niiden timinnan käynnistämiselle. Tdennäköisesti lainsäädäntöä kskevan päätöksenten viivästyessä n kuitenkin varauduttava esivalmisteluvaiheen jatkumiseen näillä näkymin saakka. 2) Maakunnan timintaa valmisteleva väliaikaishallint (väliaikainen valmistelutimielin ajalla ). Väliaikaishallintvaihe käynnistynee tdennäköisesti lukien. 3) Maakunnan käynnistymisvaihe (ajalla ) ja 4) Uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen timintakausi ( alkaen). Valtinvarainministeriö anti kirjeellään ste- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun kknkutsumisen maakuntien liittjen tehtäväksi. Esivalmistelun tteuttamisen katsttiin edellyttävän hyvää yhteistyötä maakunnan liitn, elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeintimistn, ste-

7 Lppuraprtti/yleissuus kuntayhtymän ja ste-valmisteluprsessin, pelastuslaitksen, aluehallintvirastn, kuntien, henkilöstöjärjestöjen ja yhdistyssektrin edustajien kesken. Kainuun maakunnan viranmais- ja muut taht pitivät alituskkuksen ste- ja maakuntauudistuksen valmistelusta. Alituskkuksessa asetetun valmisteluryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdtus esivalmistelun rganisimiseksi hjausryhmän päätöksenteka varten. Organisaatit nimesivät valmisteluryhmän jäseniksi seuraavat henkilöt: maakuntajhtaja Pentti Malinen puheenjhtaja kuntayhtymän jhtaja Maire Ahpelt I vpj. ylijhtaja Kari Pääkkönen II vpj., vs. ylijhtaja Jaana Krhnen lukien jhtaja Tiina Veijla ylijhtaja Matti Räinä (Phjis-Phjanmaan Ely-keskus) jhtaja Margit Päätal (Phjis-Sumen Aluehallintvirast) pelastusjhtaja Anssi Parviainen kaupunginjhtaja Jari Tlnen kunnanjhtaja Mika Kilpeläinen kunnanjhtaja Esk Rautiainen Maakunnallisten avainrganisaatiiden ja kuntien edustajista kstuva valmisteluryhmä n timinut uudistuksen valmistelussa, yhteensvittamisessa ja timeenpanssa keskeisenä timielimenä vastaten päätösehdtusten valmistelusta hjausryhmälle. Uudistuksen ylimpänä päättävänä timielimenä timiva ja eri sidsryhmien valitsemista edustajista kstuva hjausryhmä hjeisti kkuksessaan työryhmien täyttämistä siten, että nimeämispyynnöt työryhmiin piti käyttää uudelleen esivalmistelussa mukana levilla tahilla ja avata työryhmien tehtäväanta tarkemmin. Samalla hjausryhmän kkukset päätettiin pitää julkisina. Muutsjhtajan timi täytettiin lukien valitsemalla siihen FM Harri Mattila. Ohjausryhmän kkuksessa valittiin hjausryhmälle neljä varapuheenjhtajaa ja sihteeri. Ste- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun prjektisuunnitelma ja viestintäsuunnitelma hyväksyttiin. Työryhmien rakenne ja tehtävät vahvistettiin. Kknpana edellytettiin tiivistettäväksi niin, että työryhmien jäsenmäärä vi lla enintään 12 henkilöä. Demkratiauudistuksen näkökulmasta katsttiin välttämättömäksi kytkeä riittävä luttamushenkilöedustus esivalmisteluun. Viiden suunnitellun työryhmän puheenjhtajiksi nimettiin pulueiden valitsemat luttamushenkilöt. Asiantuntijatyöryhmänä timiva ja ammattiviestijöistä kstuva viestintäryhmä mudsti tähän pikkeuksen. Kuntasektrin edustus työryhmiin saatti kattaa sekä henkilöstöä että luttamushenkilöitä. Työryhmät vivat lisäksi kutsua kuultaviksi spiviksi katsmiaan asiantuntijita. Työryhmässä sai lla kaksi henkilöstöjärjestöjen edustajaa ja varajäsenet. Lisäksi päätettiin perustaa henkilöstöasiiden timialarajat ylittävä yhteistimintaelin ja Yhteiset palvelut työryhmään henkilöstöasiihin keskittyvä alatyöryhmä. Henkilöstöjärjestöt livat niissä mlemmissa edustettuina. Työryhmien jäsenille nimettiin myös henkilökhtaiset varajäsenet. Varapuheenjhtajat valittiin työryhmien jäsenten keskuudesta. Sihteerit nimesi valmisteluryhmä a. vastuurganisaatin ehdtuksesta. Valmisteluryhmä nimesi myös työryhmien esityksestä alatyöryhmät eriytyneempien timintjen valmistelua varten. Jäsenehdtukset perustuivat neuvttelukierrkseen, jssa muutksen eri sidsryhmien kanssa pyrittiin yhteen svittamaan työryhmien edustuksellisuus ja timinnallisuus. Pliittisten pulueiden, kuntien ja henkilöstöjärjestöjen kanssa käytiin erilliset neuvttelut. Ohjausryhmä päätti myös muutsfrumin perusta-

8 Lppuraprtti/yleissuus misesta sana prjektisuunnitelman hyväksymistä. Laajan järjestö- ja yhdistyskentän vurvaikutus sekä kansalais- ja sidsryhmävaikuttaminen päätettiin rganisida muutsfrumin avulla. Frumin tarkituksena li tukea esivalmistelun hella myös uuden maakuntastrategian valmistelua. Mnivaiheisten yhteensvitusten jälkeen uudistuksen prjektirganisaati vahvistui esivalmistelun työryhmien salta valmisteluryhmän kkuksessa Työryhmätyöskentely pääsi siten laajalla rintamalla käynnistymään marraskuun alussa. Ohjausryhmä, valmisteluryhmä ja viestintäryhmä livat kuitenkin luneet edellytyksiä sekä rganisineet ja tukeneet esivalmistelua j elkuusta 2016 lähtien. Uudistuksen esivalmistelurganisaati rakentui seuraavaksi: Esivalmisteluvaiheen tukemiseksi perustettiin seuraavat alatyöryhmät: henkilöstöasiat, ICT, yhtiöittäminen, arkist- ja asianhallintaryhmä, pelastustimi, ensihit ja varautuminen, sten rganisinti (rganisaatin uudistaminen, jht- ja hallintsääntöjen sekä timivallan deleginnin perusteiden tarkistaminen, Kainuun uuden sairaalan uusien timintamallien vaikutus, Phjis-Sumen yhteistyöasiat, maakunnan järjestämistehtävä). Työryhmien jäsenten valmistelutyötä n vitu tukea yhteisten työryhmätiljen (=maakuntauudistuksen ekstranet) lisäksi asiantuntijayhteistyöllä sekä alatyöryhmäedustuksilla. Hallinnn ja taluden vastuualueille n myös perustettu eri rganisaatiiden a. vastuuviranhaltijista kstuvat asiantuntijaryhmät. Työryhmävalmistelua yhteensvittava muutstiimi kstui hjausryhmän ja työryhmien sihteereistä sekä viestintäpäälliköstä ja puheenjhtajana timivasta muutsjhtajasta. Muutsprsessin yleisestä hjaamisesta vastaava muutsjhtaja timi myös timintja krdinivan ja työryhmävalmistelua suuntaavan valmisteluryhmän esittelijänä ja sihteerinä. Lisäksi muutsjhtaja hulehti maakuntauudistusta kskevan infrmaatin tuttamisesta ja esittelystä sidsryhmille eri tapahtumissa, kuntakierrksin ja rganisaatikäynnein sekä sallistuen muutsviestintään viestintäryhmän jäsenenä. Tapaamisissa n käyty läpi eri rganisaatiiden lähtökhtia, dtuksia ja tavitteita käynnistyvän muutsprsessin valmistelun suhteen ja jaettu ajankhtaisinfa uudistuksen vaikutuksista.

9 Lppuraprtti/yleissuus Pliittisten ryhmien neuvttelukkus kstui Kainuun pliittisten piirijärjestöjen nimeämistä edustajista. Neuvttelukkus evästi ja linjasi esivalmistelun etenemistä päätöksentekijöiden ja maakuntaitsehallinnn näkökulmasta. Samaa tehtävää tteutti myös hjausryhmän puheenjhtajistn neuvttelukkus. Esivalmistelun työryhmät vat lleet tehtäväjaltaan ja vastuuhenkilöiltään seuraavat: 1) YHTEISET PALVELUT (pj. Tiv Sistnen/KOK, sihteeri Ville Turunen/ ste) - henkilöstö-, talus-, tiethallint- ja kiinteistöasiat 2) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI, PELASTUSTOIMI,ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN (pj. Aki Räisänen/VAS, sihteeri Matti Heikkinen/ ste) 3) TYÖVOIMA-,YRITYS- JA MAASEUTUPALVELUT (pj. Raim Piirainen/SDP, sihteeri Maija Granqvist/TE-timist) - maakunnan liitlta, Ely-keskuksesta ja Te-timiststa siirtyvien tehtävien hella kunnista ja aluehallintviraststa siirtyvät maa- ja metsätalusministeriön hallinnnalan velvitteet sekä ympäristöterveydenhult ja alueellinen alkhlihallint 4)MAANKÄYTTÖ, LUONNONVARAT, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖ (pj. Antti Kmulainen/PS, sihteeri Jari K. Pesnen/ Ely-keskus) -sisältää maakunnan liitsta, Ely-keskuksesta sekä mahdllisesti kunnista siirtyvät velvitteet 5) STRATEGIA JA ALUEKEHITYS (pj. Marisanna Jarva ja Harri Peltla lukien /KESK, sihteeri Heim Keränen ja Paula Karppinen lukien/ Kainuun liitt) - sisältää maakuntastrategian, -hjelman sekä timinnallis-taludellisen suunnittelun 6) VIESTINTÄRYHMÄ (pj. viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki, sihteeri Arja A. Krhnen/ Kainuun ste+ liitt) -uudistuksen muutsviestinnän suunnittelu ja hjaus

10 Lppuraprtti/yleissuus

11 Lppuraprtti/yleissuus Valmisteluryhmä hyväksyi muutsfrumin työskentelytavat ja sen timeenpansuunnitelman. Muutsfrumi yhdistää työskentelyssään digitaalisuutta ja työpajatimintaa sekä välittää vaikutteita työryhmävalmisteluun ja tukee uuden maakuntastrategian ja timintamallien valmistelua. Kainuulaisten digitaaliseen kuulemiseen n käytetty valtakunnallista Otakantaa.fi palvelua. Muutsfrumin valmisteluun ja timeenpann valittiin asiantuntijaksi TtM Saara Pikkarainen. Keskeisiä yhteistyötahja vat lleet viestintäryhmä, kunnat sekä paikallis- ja maakuntamedia. Muutsinfissa n kerrttu päivänkhtainen tiet uudistuksen valmistelusta, ja työpajissa mietitty vastauksia kansalaisten kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Tilaisuuksiin n sallistunut työryhmien puheenjhtajia ja sihteereitä sekä eri aljen asiantuntijita ja järjestöjen edustajia. Yhtenä teemana n llut ikäihmisten asumisen kehittäminen yhteistyössä eri timijiden kanssa. Osallistujana n timinut myös lapsi- ja perhepalveluiden muutshjelman muutsagentti. Muutsfrumityöskentelystä n tarkitus kehittää kkeiluvaiheen jälkeen uudelle maakunnalle pysyvä timintamalli. Väliaikaishallintvaiheessa muutsfrumissa keskitytään yleistiedn tuttamisen sijasta muutamiin valittuihin aihealueisiin, jiden käsittelyyn aktividaan kansalaisia ja muita sidsryhmiä. Kainuu n päässyt mukaan pilttimaakunnaksi Sumen Kuntaliitn krdinimaan Asukkaat ste- ja maakuntauudistuksen keskiöön -prjektiin. Prjektissa n mahdllista kehittää asukas- ja asiakassallistumista tulevissa maakunnissa vuden 2018 lppuun asti. Kainuun salta vitaneen seuraavissa valmisteluvaiheissa jatkaa muutsfrumin kehittämistä sallistamisen ja vaikuttamisen kanavana. Esivalmistelun resursinti Esivalmistelun kustannukset livat vunna 2016 Kainuun liitn kirjanpidssa eura. Kknaiskustannukset vunna 2017 ( saakka) vat arvilta eura. Yhteensä esivalmisteluun käytettiin rahaa suuruuslukkana nin eura. Tämän lisäksi tulevat eri rganisaatiiden edustajien valmistelu- ja yhteistyöpanksesta jhtuvat kustannukset, jtka jäävät jkaisen tahn malle vastuulle. Valtivarainministeriö n maaliskuussa 2017 myöntänyt Kainuun esivalmistelukustannuksiin avustusta eura. Esivalmistelussa timi palkattuna henkilöstönä alkaen kkaikainen muutsjhtaja sekä lukien sa-aikainen asiantuntija eli 1,5 henkilöä saakka. Välillisesti esivalmisteluissa n llut mukana työpansta vähintään 8 htv:n verran maakuntaan siirtyvistä rganisaatiista (ei ylintä jhta). Valtivarainministeriö n ilmittanut, että Kainuun tuleva väliaikaisen valmistelutimielimen rahitus n eura ja alueellisten ICT-tukitimien rahitus eura eli kknaisrahitus yhteensä eura. Maakuntauudistuksen esivalmistelussa n syyskaudesta 2016 lukien llut mukana nin 150 henkilöä. Kun sama valmisteluaineist n kk ajan timitettu sekä työryhmien varsinaisille että varajäsenille, n valmistelutiet välittynyt myös vastaavalle määrälle varajäseniä. Kun tetaan humin uudistuksen kknaisuuteen lennaisesti liittyvä ste-suus ja sen timintamallien pitkään jatkunut kehittäminen Uusi sairaala hankkeen työryhmien puitteissa, uuden maakunnan valmisteluun n sallistunut suuruuslukkana tässä vaiheessa yhteensä nin 300 henkilöä. Valmistelutiet n muistiiden ja pöytäkirjjen mudssa kaikkien kiinnstuneiden tahjen ja kansalaisten avimesti seurattavana ste- ja maakuntauudistuksen Kainuun ktisivuilla

12 Lppuraprtti/yleissuus Kainuu n mnelta sin valtakunnallisen uudistuksen tteuttamisessa edelläkävijämaakunta. Kainutlaatuisuus perustuu erityisesti hallintkkeilun perustalta syntyneeseen Kainuun sten kehittämistyöhön. Sen avulla erikissairaanhit, ssiaalitimi, perusterveydenhult, ympäristöterveydenhult, erityishult sekä laajat tukipalvelut n yhdistetty samaan kknaisuuteen. Kainuun valmistelurganisaatin erityispiirteenä n maakuntademkratian näkökulmasta luttamushenkilöiden vahva rli esivalmistelun jhtamisessa. Muutsfrumi n edustanut maakuntakentällä pikkeuksellisen aktiivista sallistamisjärjestelmää. Myös uudistuksen käytännössä tteuttavalla henkilöstöllä n llut valmistelussa keskeinen asema. Henkilöstöjärjestöillä n esivalmisteluun laaja edustus hjausryhmätaslta työryhmiin. Työryhmissä n henkilöstöjärjestöedustuksena 2 jäsentä/työryhmä, muissa kuin henkilöstöasiain alatyöryhmässä 1 jäsen/alatyöryhmä. Lisäksi n nimetty henkilöstöasiita ktusti yt-lain mukaisesti käsittelevä, pääspijajärjestöjen ja työnantajatahjen edustajista kttu yhteistimintaelin. Yksityiskhtaista valmistelua n harjitettu henkilöstöasiain alatyöryhmässä. Henkilöstöä n valmisteilla levan muutksen piirissä eri rganisaatiissa nin Lppuvuden 2017 aikana tullaan laatimaan esivalmistelun kartittavien phjatietjen perusteella alustava selvitys uuteen maakuntarganisaatin siirtyvästä henkilöstä. 5) Maakuntaknsernin rganisaati ja jhtamisjärjestelmä Esivalmistelussa n tullut esille tarve phtia tulevan maakunnan rganisaatita ja jhtamisjärjestelmää. Käsitystä rganisaatirakenteesta tarvitaan mm. maakunnan vuden 2018 talusarviesityksen laadintaa ja siihen liittyvää simulintia varten. Asiakkaiden tarpeisiin perustuvien palveluprsessien suunnittelussa n myös arviitava, millaiseen rganisaatirakenteeseen ja jhtamisjärjestelmään prsessit sijittuvat.

13 Valinnanvapaus Kilpailuvelvite Lppuraprtti/yleissuus Organisaatirakenteen suunnittelun kannalta n lainsäädännön asettamien puitteiden phjalta lennaista humiida uuden maakuntaknsernin timinta-ajatus ja tavat ja sen jhtamisjärjestelmälle asetettavat vaatimukset. Esimerkkejä valmisteluun vaikuttavista tekijöistä vat mm. seuraavat: -järjestäjän ja tuttajan erttaminen, kilpailullisen mnituttajamallin hjaus, selkeät päätösvalta-, hjausja jhtsuhteet kknaisuuden ja knsernin jhtamisen näkökulmasta, maakuntaitsehallint ja jhdn dualismi, kumppanuuksien ja verkstjen jhtaminen, tiedlla jhtaminen, palveluprsessien sujuvuus ja asiakastarvevastaavuus, sektrikeskeisyyden ja siilutumisen vähentäminen, tiimimäisyys ja henkilöstön justavat timenkuvat + mnityötilat, uusiutumiskyvyn ja elinviman edellytysten edistäminen, matala hierarkkia-aste ja deleginti asiakasrajapintaan, digitalisaatin ja palvelukanavien hyödyntäminen, asukkaiden/ asiakkaiden sallistaminen jne. Timielinten ja yksiköiden suhde ja määrä knsernissa n ptimitava rganisaatin tulksellisuudelle asetettaviin dtuksiin. Tavitteena n svittaa yhteen fuusiituvien rganisaatiiden erilainen lunne ja timintatavat yhdenmukaiseksi ja tuttavaksi uuden maakunnan rganisaatirakenteeksi ja jhtamisjärjestelmäksi. Keskeistä n humiida jhtamisen välineiden mnipulinen kknaisuus (strategiat, talusarvi, tiedn arviinti, spimus- ja mistajahjaus, jhtsäännöt jne.) rganisaatin rakenteessa ja jhtamisessa. Alustavan valmistelun perusteella n valmisteltu seuraava phjalunns: KAINUUN MAAKUNTAKONSERNI (VALMISTELURYHMÄN LUONNOS ) KAINUUN MAAKUNTAKONSERNI Valmisteluryhmä 15.5./ lunns VALTUUSTO 59 jäsentä HALLITUS Lautakunnat? TARKASTUSLAUTAKUNTA KS T MAAKUNTAVIRASTO TEP EKP MVP JOO Ste LIIKELAITOS Jhtkunta Pela Muut? Kainuun stekeskus Oy Kainuunmeren työterveyskeskus Oy Kainuun talus-, henkilöstöja tiethallint Oy Kainuun rukahult-, siivus- ja kiinteistöpalvelu Oy VALTAKUNNALLISET PALVELUKESKUKSET ICT Oy Talus- henk. palv. keskus Oy Maakuntien Tilakeskus Oy Muut Kainuun kasvupalvelu Oy Muut yhtiöt KS = KEHITTÄMIS- JA SUUNNITTELUYKSIKKÖ - maakunnan/knsernin strategia, timintasuunnittelu, maakuntahjelma - hum. Maankäyttö- ja rakennuslain aiemmin määrittelemä maakuntasuunnitelma n jatkssa sa maakuntastrategiaa (=alueiden käytön pitkän aikavälin tavitteet / tavitteellinen aluerakenne) - palvelulupaus (järjestämissuunnitelmat) knsernin timintjen/palvelujen kehittäminen; - maakunnan HYTE - ennakintikknaisuus

14 Lppuraprtti/yleissuus turvallisuus ja varautuminen - mat kehittämishankkeet Yhteys palvelukknaisuuksiin: suunnittelu- ja kehittäminen kattaa kaikki maakuntaknsernin tehtäväalueet ja alueiden kehittämisen salta aluekehitysviranmaisen tehtäväalueen (hjelmat, kumppanuus ); KS vastaa valtin ja maakunnan timinnallisten ja talus (JTS) -neuvttelujen valmistelusta. T = KONSERNIN SISÄISET TUKIPALVELUT - yleiset hallintpalvelut, jhtamisjärjestelmän tuki - knsernitalus/suunnittelu, seuranta, - rahitussuunnittelu/sisäinen, rahitushankinta - viestintä ja maakunnan markkininti (maakuntakuva, maine) - kirjaam, arkistinti, rekisterit - sv + rh, työturvallisuus - mahdllinen maksatustimint/ rr + maksajavirastmaksatus - takaisinperintä - henkilöstöhallint - tiethallinnn ja -tekniikan tuki, tietturvallisuus TEP = TYÖVOIMA- JA ELINKEINOPALVELUT - työvima- ja yrityspalvelut (Kasvupalvelut); TF, Kehpa - rakennerahastt/välittävän viranmaisen tehtävät - maaseutuhjelman hallinninti - maataluden hanke- ja yritystuet - maataluden rakennetuet + Neuv elinkeinkalataluden edistäminen? - maahanmuuttpalvelut / ktuttaminen Palvelukknaisuudet: Alueiden kehittämispalvelut, maaseudun kehittämispalvelut, kasvupalvelut, maahanmuuttajapalvelut EKP = ELINTARVIKETUOTANNON JA-KAUPAN TUKI-, HUOLTO- JA VALVONTAPALVELUT - maatalustukihallint (ELYstä, kunnista) - tukivalvnnat (ELYstä) - ympäristöterveyden palvelut lukuun ttamatta vesivalvntaa (ste-kuntayhtymästä) - AVIsta ympäristöterveyden ja alkhlihallinnn tehtävät - Eviran ja Tukesin valvnnat (ELYstä) - lmituspalvelut (kunnista) Palvelukknaisuudet: Maatalus- ja elintarviketutannn palvelut, ympäristöterveyden palvelut MVP = MAAN- JA VEDENKÄYTÖN PALVELUT - nykyisen työryhmä 4:n kattamat tehtäväalueet - alueidenkäytön tehtävät: maakuntakaavitus, muun kaavituksen edistäminen jne. - liikennetehtävät (=alueellinen liikenneviranmainen)

15 Lppuraprtti/yleissuus vesienhidn tehtävät; hankkeiden tukirahitus - vesihulln tehtävät; pinta-, phja-, talusvesien seuranta/valvnta; vesihulthankkeiden tukirahitus - ympäristön yleinen seurantatehtävä; maakunnan ympäristön tilatiedn ylläpit - lunnnsujelun edistämistehtävät - vesitalustehtävät; alan hankkeiden tukirahitus - valtakunnallinen patturvallisuusviranmaisen tehtävä - kalataluden edellytysten kehittäminen? Palvelukknaisuudet: Alueiden käytön palvelut, vesien ja merenhidn palvelut, vesi- ja kalataluden palvelut, lunnnsujelun palvelut, liikennepalvelut. JOO = JÄRJESTÄMINEN JA OMISTAJAOHJAUS - ste-järjestäminen sekä sen hallinninti, hjaus, seuranta ja valvnta - pela-järjestäminen - kasvupalvelut -järjestäminen - mistajahjaus (knsernin mistajahjausplitiikan mukaisesti): liikelaits, mistus-/samistusyhtiöt LIIKELAITOKSET JA YHTIÖT Palvelukknaisuudet (tuttaminen): Ssiaali- ja terveydenhulln palvelut, pelastus- ja turvallisuuspalvelut, kasvupalvelut? -Maakuntaknsernissa n 1-2 liikelaitsta ssiaali- ja terveyspalvelujen, pelastuspalvelujen ja muiden palvelujen timialille. - Knsernin yhtiörakenne: 1) Valinnanvapauden ja kilpailuvelvitteen sektrilla Kainuun stekeskus Oy, Kainuunmeren työterveyskeskus Oy, Kainuun kasvupalvelu Oy, muut mahdlliset yhtiöt 2) Järjestämisen ja mistajahjauksen sektrilla Kainuun rukahult-, siivus- ja kiinteistöpalvelu Oy (ptentiaalinen maakunnan ja kuntien yhteismistus) Kainuun talus-, henkilöstö- ja tiethallint Oy (ptentiaalinen maakunnan ja kuntien yhteismistus) Muut mahdlliset yhtiöt - Timielinrakenne: - maakuntavaaleilla valittava 59-jäseninen maakuntavaltuust, jka vastaa maakunnan strategiasta, timinnan ja taluden kehyksistä sekä palvelujen järjestämisen ja tutannn puitteista

16 Lppuraprtti/yleissuus maakuntavaltuustn valitsema maakuntahallitus vastaa maakunnan taluden, hallinnn ja timinnan jhtamiseen liittyvistä peratinaalisista asiista - tarkastuslautakunta n lakisääteinen timielin, jnka tehtävänä n maakunnan timinnan ja taluden seuranta - muita timielimiä vivat maakunnan harkinnan mukaan lla esim. ste-lautakunta, lakisääteisesti n välttämätöntä jka tapauksessa perustaa yksilöasiain jast Knsernirganisaatin phjalunnksesta n pyydetty eri valmistelutimielinten kmmentteja ja sitä n käsitelty alustavasti hjausryhmässä Evästysten phjalta valmistelu jatkuu niin, että hjausryhmä vahvistaa kkuksessaan väliaikaishallintvaiheen valmistelussa nudatettavan rganisaatirakenteen. Jhtamisjärjestelmän valmistelu n alkuvaiheessa. Perustana jhtamisjärjestelmälle n maakunnalle jäsentyvä rganisaatirakenne. Jhtamisjärjestelmään vaikuttavat eri timialjen tarpeet, kk (henkilöstömäärä, budjetti), sisältö ja rlit, vastuut, velvitteet ja rajat, palveluprsessien khdentuminen ja jhtaminen. Yhtenä vaihtehtna visivat lla esim. timialihin phjautuvat vastuualueet. Niissä tulsyksiköt ja niiden prsessivastaavat krdinivat asiakaspalvelutarpeeseen perustuvia, eri vastuualueita läpileikkaavia palveluprsesseja. Hierarkkisuuden ja tasjen vähentäminen ja timintjen sujuvuuden varmistaminen vat avainasemassa tiimimäisen työskentelyn edellytysten lumisen hella. 6) Palvelujen ja resurssien suunnittelun yleiset lähtökhdat ja valmistelun linjaukset Keskeinen esivalmistelua hjaava ydinkysymys n llut: KUINKA ORGANISAATIOIDEN, TEHTÄVIEN, PALVELUJEN JA HENKILÖSTÖN KOONTI JA UUDEN KEHITTÄ- MINEN VALMISTELLAAN NIIN, ETTÄ MUODOSTUVA MAAKUNTA PARANTAA ASUKKAIDEN/ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA PALVELUJEN SUJUVUUTTA JA ALUEEN ELINVOIMAA? Työryhmille annettiin tehtäväksi kartittaa mennessä timialansa palvelujen, timinnan ja vimavarjen nykytila ja -ympäristö. Valmistelussa hyödynnettiin resurssikartituslmakkeita. Työryhmien tuli lisäksi ttaa kantaa mennessä lakilunnksen mukaisesti mudstuvaan tehtävien, palvelujen ja timintatapjen kknaisuuteen. Työryhmät laativat syksyn 2016 valmistelusta väliraprtit mennessä (valmisteluryhmä ja hjausryhmä ). Erityistä keskustelua työryhmävalmistelussa n nussut tehtäväkknaisuuksien rajapinnista, keskitetysti ja ylimaakunnallisesti tutettujen aluehallintpalvelujen tulevasta järjestämisestä, nykytilaan liittyvien resurssitietjen saatavuudesta sekä tukipalvelujen ja yrityspalvelujen tulevasta järjestämisestä ja palvelukeskusyhtiöiden valmistelun maakunnallisista vaikutuksista. Myös tulevan maakuntastrategian ja sen prsessin lunne, suhde maakuntahjelmavalmisteluun ja aluekehittämistehtävien vaakatasinen yhteistyö ja jäsentyminen mnialaisessa työryhmävalmistelussa vat keskusteluttaneet. Phdintja vat aiheuttaneet myös ssiaali- ja terveydenhulln valinnanvapauslainsäädännön käytännön vaikutukset. Maakunnan järjestämistehtävä ja palvelu/liikelaitksen rli sekä maakuntien rahituslain ja aluekehitys- ja kasvupalvelulakilunnsten vaikutukset vat myös mietityttäneet eri valmistelijita. Uudistuksen valmistelua ja yhteensvittamista hjaavaa valmisteluryhmää vat työllistäneet erityisesti esivalmistelun rganisinti, prjekti- ja viestintäsuunnittelu, lakilunnslausuntjen valmistelu, työryhmävalmistelun hjeistus, muutsfrumin timintatavat, maakunnallisen valmistelun tilannekuvan ylläpit

17 Lppuraprtti/yleissuus sekä yhteyksien ja tietjen krdininti valtakunnalliseen valmisteluun. Valmisteluryhmä n paneutunut myös jhtamisjärjestelmän, knsernirakenteen ja valti-maakunta suhteen neuvttelumenettelyn valmisteluun sekä arviinut ja laatinut esityksiä väliaikaishallintvaiheen resursinniksi ja työhjelminniksi. Myös ste-valinnanvapauden piltintia kskeva alite tehtiin Kainuun sten yhtymähallitukselle. Ohjausryhmä teki kkuksessaan seuraavia linjauksia työryhmien jatkvalmisteluun: Kainuun man maakunnallisen tukipalveluyhtiön perustamisen edellytykset selvitettävä (humin valtakunnallisten palvelukeskusyhtiöiden vaikutus, Kainuun kuntien tuttamat palvelut ja Phjis- Sumen yhteistyö (ICT) Valinnanvapauslainsäädännön käytännön vaikutukset ste-palvelujen järjestämiseen ja tuttamiseen sekä niiden rganisimiseen n selvitettävä Kainuun stessa tehty is muuts- ja kehittämistyö n yhdistettävä uuden maakunnan valmisteluun (Uusi sairaala-hankkeen kehittämistyö yhteensvitettava ja jatkjalstettava ste- ja maakuntauudistuksen yhteydessä) Laadittava ehdtukset Phjis-Sumen yhteistiminta-alueen yhteistyöspimukseen sisällytettävistä asiista ste-vastuualueen salta Arviitava kasvupalvelujen järjestämis- ja tuttamismallin vaikutukset Kainuussa Yhteiset asiakkuudet esiin pirstalitunutta tehtäväkenttää kkavina linjauksina. Valmistelussa humin elinkeinnharjittajien kehittämisen kknaisvaltainen tarkastelu. Laadittava ehdtukset tehtävistä, jtka edellyttävät maakuntien välistä spimista tulevia tehtäväjärjestelyjä varten (esim. alueellinen alkhlihallint, ympäristöterveydenhult, liikenneasiat jne) Avinna levien tehtäväkknaisuuksien, erityisesti liikenne- ja infratehtävien salta, jäsennetään Kainuun tavitetila keskitetysti järjestetyt tehtävät ja Phjis-Sumen yhteistyö humiiden Valmisteltava ehdtukset uuden maakunnan suunnittelu- ja strategiakknaisuudeksi humiiden myös käynnistyvän muutsfrumin timinta strategiiden laadinnan tukena. Selvitettävä viestinnän ratkaisujen tavitetila Kainuun kannalta. Jäsennettävä, millainen n uuden maakunnan tehkas ja sallistava viestintä Työryhmät vat valmistelleet timialaltaan lunnksia uudessa maakunnassa käyttööntettaviksi palvelukknaisuuksiksi. Tarkituksena n llut mudstaa asiakasnäkökulmasta alustava yhteinen näkemys timialan palveluista ja palveluiden tuttamisen prsesseista ja niihin situtuvista vimavarista (henkilöstö, timitilat, varusteet, yhteistyötarpeet jne.) uudessa maakunnassa. Maakunnan timinta kstuu rganisaatin surittamista tehtävistä sekä järjestämistä ja tuttamista palveluista. Ensin suunnitellaan lakilunnkset humiiden uuden maakunnan timinta ja vasta sen jälkeen sille edellytyksiä luva hallint. Lakilunnsten keskeneräisyydestä hulimatta valmistelussa n pyritty etenemään vallitsevien hyvien käytäntöjen phjalta ja lumaan mahdllisimman hyvä valmius valmistelun tarkentumiselle väliaikaishallintvaihetta varten. Valmistelun tukemiseksi n laadittu palvelujen ja resurssien suunnittelua varten sähköinen kysely. Ohjeistuksen mukaan uuden Kainuun maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelu perustuu hjausryhmän hyväksymälle muutsvisille. Visi krstaa valmistelun suuntaamista asukkaiden palveluihin ja maakunnan elinviman kehittämiseen vaikuttavalla ja uutta luvalla tavalla kainuulaisten erityispiirteiden phjalta. Uusia timintatapja edellytetään tettavan aktiivisesti käyttöön. Palveluja tarkastellaan asukkaiden tarpeiden mukaisina kknaisuuksina (ks. Maakunnan palvelukknaisuudet). Palvelukknaisuus mudstaa yhteisen nimittäjän timialaa yhdistäville erillisille asiakaspalveluille.

18 Lppuraprtti/yleissuus Valmistelussa hyödynnetään rganisaatirajat häivyttäen aiemmin laadittuja nykytilakuvauksia ja resurssikartituksia. Timialjen rajat yhteen svitetaan niin, ettei synny asiakkaan näkökulmasta aukkja tai rajja asiakaspalveluihin. Palveluiden pääkhderyhminä vat kansalaiset, yritykset ja viranmaiset ym. kumppanit. Palvelukknaisuuksien sana valmistellaan yksittäiset, asiakkaille (sisäisesti tai ulkisesti) tutettavat palvelut, niiden prsessit ja resurssit. Tavitteena n sujuva ja asiakkaan tarvetta vastaava palvelu, jka tutetaan timinnan ja kustannusten kannalta tehkkaasti. Palvelun prsessi kuvaa, millaisten vaiheiden kautta palvelu tutetaan asiakkaalle. Taviteltava asiakaspalvelun tuls määrittää tarvittavat prsessit ja niille mititettavat resurssit. Palveluprsessilla vähennetään nykyisessä timinnassa esiintyviä haittja ja päällekkäisyyksiä sekä tetaan käyttöön levia hyviä käytäntöjä ja uusia timintatapja ja menetelmiä. Kyseessä ei siten le levien palvelujen knti, vaan uutta rakentava kehittäminen. Ensin suunnitellaan asiakaspalvelut ja vasta sitten mititetaan niille resurssit. Kun arviidaan, millaisia resursseja ja missä määrin tarvitaan palveluprsessin tteuttamiseksi, lennaisin seikka n phtia, tuttaak valmisteltu palvelu ja miten asiakkaan kannalta taviteltavan tulksen. Nykytilan phjalta n arviitava, millaisia välttämättömiä muutksia tarvitaan, jtta tuls saavutetaan. Kknaisuudessa n tettava humin mm. eri timijiden yhteistyön, sähköistämisen ja muiden uusien timintatapjen sekä palvelukanavien vaikutus. Maakunnan palvelut tutetaan eri palvelukanavissa. Palvelukanavina (ks. Julkisten palveluiden palvelukanavat) tetaan humin sähköinen palvelu, asiakasneuvnta ja käyntiasiinti. Valmistelussa määritetään palvelukanavien tavitetila eli millä tavin niiden tulee timia ja lla käytettävissä tuna ajankhtana. Tuttavuuden parantamiseksi uutuuksien, digitaalisuuden ja yhteistyön mahdllisuudet n syytä käyttää suunnittelussa mahdllisimman täysimääräisesti hyväksi.

19 Lppuraprtti/yleissuus ) Timialakhtainen palvelujen ja resurssien suunnittelu työryhmittäin Työryhmäraprteissa n kuvattu tiiviisti timialan palvelujen, tehtävien ja vimavarjen nykytila ja timintaympäristö käyttäen hyväksi väliraprtin ja resurssikartituslmakkeen tietja (=lähtökhtana uudeksi maakunnaksi fuusiituvien erillisrganisaatiiden yhteisesti mudstama kknaisuus) Raprtinnin tarkituksena n selvittää palvelujen ja resurssien suunnittelun tulksena mudstuva uuden maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus (=palvelukknaisuudet, niiden mudstamat palvelut ja prsessit, prsesseihin situtuvat henkilöstöment, muut timintament, kknaisment ja yhteistimintatarve) hyödyntäen käytössä levaa suunnittelulmaketta. Henkilöstötarve ilmitetaan palveluprsessille khdentuvana htv-arvina. Raprtinnissa n lennaista eritellä, mikä palveluissa, tehtävissä ja resursseissa muuttuu erillisrganisaatiiden kstamaan nykytilaan nähden, kun siirrytään uuteen ja yhteiseen maakuntaan. Palveluprsesseja suunniteltaessa, lennaisin seikka n analysida, tuttaak valmisteltu palvelu ja miten asiakkaan kannalta taviteltavan tulksen. Siksi nykytilan phjalta n keskeistä raprtinnissa arviida, millaisia välttämättömiä muutksia tarvitaan, jtta tuls saavutetaan tavitetilassa eli uudessa maakunnassa. Yhteenvetna tutetaan jhtpäätökset ja esitykset jatkvalmisteluksi ja timenpiteiksi väliaikaishallintvaiheelle esivalmistelun prjektisuunnitelman tehtäväluetteln C-khdan perusteella.

20 Lppuraprtti/yleissuus ) Esivalmistelun tavitteiden mittareiden ja saadun kyselypalautteen arviinti Prjektisuunnitelmassa n esivalmistelun tavitteille asetettu seuraavat mittarit: - Timenpide-esitysten valmisteluaste asteiklla 1-5 väliaikaishallintvaiheen phjaksi (=työryhmät ttavat kantaa raprtinnissaan siihen, millaiset edellytykset ja valmiudet niillä n timenpideesitystensä perusteella siirtyä väliaikaishallinnn valmisteluun lukien) TR 1: valmiusaste 2 (ICT:ssä perustyökalut käytössä nykyisen mdin mukaisesti, valtinavustushakemuksen perusteella jatktimet, talushallinnssa knkreettiset esitykset talusarvivalmistelusta ja simulinnista, henkilöstöasiiden krdininti alitettu, esitys maakuntavirastn sijittumisesta tehty, spimuksia ei le vielä ktusti kartitettu, asiakaskentän epävarmuus vaikeutena, työryhmävalmisteluun sallistuminen llut timivaa) TR 2: valmiusaste 1 (perustiedt ja resurssit kartitettu, lainsäädännön aukllisuus ja vaikutusten epävarmuus haittatekijänä, valinnanvapauslainsäädännön aiheuttamat muutkset timintaan vielä avin kysymys, yhtiöittämisestä ei le vielä keskusteltu, aikataulun haasteellisuus, valmisteluun sallistuminen vaihtelevaa) TR 3: valmiusaste 2 (tutettu lppuraprtissa ilmenevät yksityiskhtaiset timenpide-esitykset väliaikaishallintvaihetta varten, työryhmän aktiivisuus tiedntutannssa, lainsäädännön keskeneräisyys haitannut valmistelua, lisätarvetta uuden kehittämistä edistävälle virtaviivaistamiselle <valmistelutimijiden yhteistyö tältä sin hapuilevaa) TR 4: valmiusaste 4 (palveluprsessit saatu kuvattua ja esitykset tehtyä väliaikaishallintvaihetta varten, valmisteluvastuutus työryhmän eri jäsenille timivaa, palveluprsessien ylimaakunnallinen yhteistyö vielä auki, samin liikennetehtävien lakiperusteiset sisällöt) TR 5: valmiusaste 3 (työryhmä llut aktiivisesti sallistuva ja keskusteleva, yhdyspinta kuntien ja maakunnan välillä kettu tärkeäksi, ehdtus maakuntastrategian työhjelman prsessikaaviksi, kehittelyssä prsessit ja resurssitarve) Viestintäryhmä: valmiusaste 3 (15 kkusta, valmistelun hessa hidettu juksevaa timintaa, työryhmän jäsenten sallistuvuus hyvää, viestintämenettelyjen kehittyminen, kknaisuus mietitty valmiiksi väliaikaishallintvaihetta varten, haasteina valinnanvapauspiltinti ja yhtiöittämisratkaisujen vaikutus viestinnän tuttamistapaan) Muutsfrumi: valmiusaste 3 (myönteistä aktiivinen kansalaisjärjestösallistuminen ja luttamuksen lisääntyminen maakuntavalmistelua khtaan, työpajissa hyvä ideatutannn määrä, jatkssa paintus yleistiedsta syvennettäviin aihealueisiin, kkeilu jatkettavissa väliaikaishallintvaiheessa päätettävällä tavalla) - Khderyhmäpalaute muutsviestinnästä (=viestintäryhmä hankkii ja raprti palautteen) Esivalmistelun viestintäsuunnitelmassa määriteltiin viestinnän klme keskeistä khderyhmää tärkeysjärjestyksessä: a) muutksessa levien rganisaatiiden henkilöstö b) Kainuun kuntapäättäjät ja muut muutksen sidsryhmät

21 Lppuraprtti/yleissuus c) media ja kainuulaiset julkisten palvelujen käyttäjät Myös esivalmistelun viestinnän arviinti n syytä tehdä khderyhmittäin j senkin vuksi, että eri khderyhmien khdalla viestintää vidaan arviida erilaisten tutkimusten ja muiden aineistjen perusteella. Yleisarvina viestintäryhmä tteaa, että esivalmistelun viestintä n nnistunut riittävän hyvin perusviestinnässä (viestinnän rutiinit, verkksivut, sme, muutsinft), mutta aivan uusia innvatiivisia viestinnän tapja ei le lutu. Yksityiskhtaiset arvit löytyvät viestintäryhmän lppuraprtista. - Palaute sallistamisen ja vurvaikutuksen kattavuudesta (=viestintäryhmä ja muutsfrumin asiantuntija hankkivat ja raprtivat palautteen) Muutsfrumin suus kansalaisviestinnässä n llut keskeinen; kiinnstuneet vat löytäneet hyvin tieta. Sen sijaan kiinnstumattmia ei le pystytty viestinnällä aktivimaan. Henkilöstön sisäinen viestintä n timinut hyvin, jskin sisältö lisi vinut lla knkreettisempaa. Tätä n vaikeuttanut lainsäädännön keskeneräisyys ja mnimutkaisuus. Henkilöstön sallistuminen viestintään n llut hyvällä taslla. - Arviinnit muutsprsessin hjautumisesta (=työryhmä arvii niitä tekijöitä, jtka vat edistäneet ja hidastaneet muutsprsessia) Selkeä yhteinen tahttila valmistelun päämäärästä n tässä vaiheessa llut vielä hutta. Luttamushenkilöt työryhmien puheenjhtajina vat vetäneet valmistelua aktiivisesti. Myös henkilöstön edustajien sallistuminen n llut psitiivista. Jäsenten keskuudessa työryhmävalmisteluun sallistuminen n llut sin epätasaista eikä laajaan valmistelukknaisuuteen le aina jaksettu paneutua. Lainsäädännön keskeneräisyys, mnimutkaisuus ja vaikutusten epäselvyys (erit. kasvupalvelut, ste-valinnanvapaus) vat vaikeuttaneet valmistelua ja aiheuttaneet muutksen eri sidsryhmissä hulta. Haasteista hulimatta valmistelussa n levat lsuhteet ja hallintkkeilussakin testattu muutsjustavuus humiiden päästy khtuudella etenemään. Prjektisuunnitelmassa n edellytetty myös selvitysten tuttamista - asiakkaiden ja sidsryhmien dtuksista kskien tulevan maakunnan timintamallia, tehtäviä ja palveluita TR 4 tteutti ympäristönsujelua ja rakennusvalvntaa kskevan maakunnan tehtäväkyselyn kuntakentälle. Työryhmissä n myös järjestetty eri sidsryhmien asiantuntija- ja palautekuulemisia (esim. TR 3: kauppakamari, yrittäjäjärjestö, MTK). Työryhmät vat myös saaneet kansalaisilta ja järjestöiltä valmistelupalautetta muutsfrumin muutsinfjen työpajissa ja sähköisessä palvelussa. Palautetta n myös tullut ste- ja maakuntauudistuksen sidsryhmäesittelyissä. - muut hjaus- tai valmisteluryhmän mahdllisesti päättämät selvitykset Työryhmiä vat kk esivalmisteluprsessin ajan työllistäneet lukuisat uudistuksen lakilunnksista annetut lausuntehdtukset, jiden tarkituksena n llut nstaa esille Kainuun kannalta keskeisiä lainsäädännön valmistelussa humintettavia näkökhtia. Ohjausryhmä anti myös kkuksessaan väliraprtinnin perusteella useita jatkvalmistelulinjauksia työryhmien timintaa varten.

22 Lppuraprtti/yleissuus ) Uuden Kainuun maakunnan palvelujen, tehtävien, timinnan ja vimavarjen kknaiskuva Tässä lppuraprttien knnksessa kuvataan esivalmistelun yleisen kknaisuuden lisäksi jäljempänä seuraavien työryhmien lppuraprttien mudssa timialjen palvelujen, tehtävien ja vimavarjen nykytila ja timintaympäristö. Talven ja kevään 2017 aikana työryhmät vat valmistelleet timialaltaan lunnksia uudessa maakunnassa käyttööntettaviksi palvelukknaisuuksiksi. Palveluja tarkastellaan asukkaiden tarpeiden mukaisina kknaisuuksina. Palvelukknaisuus mudstaa yhteisen nimittäjän timialaa yhdistäville erillisille asiakaspalveluille. Tarkituksena n llut mudstaa asiakasnäkökulmasta alustava yhteinen näkemys timialan palveluista ja palveluiden tuttamisen prsesseista ja niihin situtuvista vimavarista (henkilöstö, timitilat, varusteet, yhteistyötarpeet jne.) uudessa maakunnassa. Maakunnan timinta kstuu rganisaatin surittamista tehtävistä sekä järjestämistä ja tuttamista palveluista. Lähtökhtana n llut, että ensin suunnitellaan lakilunnkset humiiden uuden maakunnan timinta ja vasta sen jälkeen sille edellytyksiä luva hallint. Lakilunnsten keskeneräisyydestä hulimatta valmistelussa n pyritty etenemään vallitsevien hyvien käytäntöjen phjalta ja lumaan mahdllisimman hyvä valmius valmistelun tarkentumiselle väliaikaishallintvaihetta varten. Palvelukknaisuuksien sana n valmisteltu yksittäisiä, asiakkaille (sisäisesti tai ulkisesti) tutettavia palveluja, niiden prsesseja ja tarvittavia resursseja. Tavitteena n llut sujuva ja asiakkaan tarvetta vastaava palvelu, jka tutetaan timinnan ja kustannusten kannalta tehkkaasti. Palvelun prsessi kuvaa, millaisten vaiheiden kautta palvelu tutetaan asiakkaalle. Taviteltava asiakaspalvelun tuls määrittää tarvittavat prsessit ja niille mititettavat resurssit. Maakunnan palvelut tutetaan eri palvelukanavissa. Palvelukanavina n tettu valtakunnallisen hjeistuksen mukaisesti humin sähköinen palvelu, asiakasneuvnta ja käyntiasiinti. Maakuntaknsernin rganisaatikaavin lunns (valmisteluryhmä ) lu puitteet knsernin timinnalle. Se kuvaa niitä timielimiä, yksiköitä ja timialja tukipalveluineen, jita tulevaan knserniin suunnitellaan vahvistuva lainsäädäntö ja timinnan vaatimukset humiiden. Valmistelu n tteutettu kansallisesti määriteltyjen 13 palvelukknaisuuden puitteissa. Alustavasti jäsennetyt Kainuun maakunnan palvelukknaisuudet n käytettävissä levan, sittain keskeneräisen tiedn perusteella sijitettu maakuntaknsernin eri vastuualueisiin ja yksiköihin. Valmistelussa tarkituksena n llut selvittää timialittain palvelujen ja resurssien suunnittelun tulksena mudstuva uuden maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus eli palvelukknaisuudet, niiden mudstamat palvelut ja prsessit, prsesseihin situtuvat henkilöstöment, muut timintament, kknaisment ja yhteistimintatarve. Henkilöstötarve n pyritty arviimaan palveluprsessille khdentuvana htv-määränä. Jhtuen valmisteilla levan lainsäädännön keskeneräisyydestä, vaikutusten arviinnin vaikeudesta, vaihtelusta tietjen saatavuudessa ja niiden yhteismitallistamisessa sekä timialjen erilaisesta lunteesta, yksiselitteistä uuden maakunnan resurssien kknaiskuvaa ei le tässä valmisteluvaiheessa vitu määrittää. Käytettävissä le-

23 Lppuraprtti/yleissuus vien tietjen perusteella laaditut timialakhtaiset arvit vat kuitenkin jäljempänä seuraavissa työryhmien lppuraprteissa. Valmistelussa n llut keskeistä eritellä, mikä palveluissa, tehtävissä ja resursseissa muuttuu erillisrganisaatiiden kstamaan nykytilaan nähden, kun siirrytään uuteen ja yhteiseen maakuntaan. Palveluprsesseja suunniteltaessa, lennaisin seikka n analysida, tuttaak valmisteltu palvelu ja miten asiakkaan kannalta taviteltavan tulksen. Siksi nykytilan phjalta n tärkeää arviida, millaisia välttämättömiä muutksia tarvitaan, jtta tuls saavutetaan tavitetilassa eli uudessa maakunnassa. 10) Lppuraprtinnin käsittelyaikataulu Lppuraprttilunnsten palautus: mennessä Viimeistellyt lppuraprtit: mennessä Valmisteluryhmä: kl ja (työryhmien sihteerit mukana) Esivalmistelun lppuraprtintiseminaari: kl (valmisteluryhmä +työryhmät) Ohjausryhmän käsittely: kl 14

24 LOPPURAPORTTI Esivalmistelun lppuraprtti Työryhmä 1: Yhteiset palvelut Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

25 LOPPURAPORTTI Sisällys 1. Työryhmän ja alatyöryhmien kknpant Työryhmien kkntuminen, humiita työryhmien työskentelystä ja timeksiannista Palvelujen, tehtävien ja vimavarjen nykytila ja timintaympäristö Uuden maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus Valtakunnalliset palvelukeskukset Valtakunnallinen talus- ja henkilöstöhallinnn palvelukeskus (TAHE Oy) Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus, tytäryhtiönä Ste-ICT -kehittämisyhtiö Valtakunnallinen timitila- ja kiinteistöhallinnn palvelukeskus (Maakuntien Tilakeskus Oy = MT Oy) Tukipalvelut Kainuussa Talus- ja henkilöstöhallinnn palvelut Maakunnan ICT-palvelut Maakunnan tilapalvelut Maakunnan ateria- ja siivuspalvelut Esitykset jatkvalmisteluksi ja timenpiteiksi väliaikaishallintvaiheelle Liitteet Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

26 LOPPURAPORTTI 3 1. Työryhmän ja alatyöryhmien kknpant Työryhmä 1: - Tiv Sistnen, KOK puheenjhtaja, varajäsen Hanna-Leena Keränen, KOK - Ville Turunen, Kainuun ste sihteeri, varajäsen Ari Kemppainen, Kainuun ste - Jukka Rusanen, ELY-keskus, varajäsen Marjatta Meriläinen, ELY-keskus - Kati Kemppainen, TE-timist, varajäsen Saija Huttunen, TE-timist - Harri Turkulainen, Kainuun liitt, varajäsen Oili Palniemi, Kainuun liitt - Riitta Uhrman, Kainuun ste, varajäsen Hannu Westerinen, Kainuun ste - Eija Tlnen-Manninen, Kainuun ste, varajäsen Pirkk Heikkinen, Kainuun ste - Pentti Keränen, Kainuun ste, varajäsen Hannu Kinnunen, Kainuun ste - Tuija Aarni, Kajaani, varajäsen Pekka Oikarinen, Hyrynsalmi - Art Laurikainen, Paltam, varajäsen Antti Westersund, Sumussalmi - Heidi Pyykkönen, Stkam, varajäsen Eija Janssn, Kuhm - Leila Kskensalmi, JHL, varajäsen Heikki Hekkala, JHL - Ella Kiljunen, Jyty, varajäsen Pirj Heikkinen, Jyty Tiethallint- ja ICT-alatyöryhmä: - Ville Turunen, Kainuun ste puheenjhtaja, varajäsen Ari Kemppainen, Kainuun ste - Sirkku Malinen, Kainuun ste sihteeri - Ari Kemppainen, Kainuun ste, varajäsen Hannu Westerinen, Kainuun ste - Art Kvalainen, Kainuun ste, varajäsen Anne Tlnen, Kainuun ste - Petri Schrderus, Kainuun ste, varajäsen Sepp Liuski, Kainuun ste - Rist Hyvönen, Kajaanin kaupunki, varajäsen Miika Lippjki, Kajaanin kaupunki - Raun Krhla, Stkamn kunta, varajäsen Miitr Kemppainen, Stkamn kunta - Kaarl Pääkkönen, ELY-keskus, varajäsen Heikki Rmppainen, TE-timist - Ritva Heikkinen, Jyty, varajäsen Reima Leinnen, Juk (valti) Henkilöstöasiain alatyöryhmä: - Riitta Uhrman, Kainuun ste puheenjhtaja - Harri Turkulainen, Kainuun liitt sihteeri - Salli Mikknen, Kainuun liitt jäsen - Jukka Erkkilä, AVI, varajäsen Pirj Mäkeläinen, AVI - Jukka Rusanen, ELY-keskus, varajäsen Raija Rönkkö, ELY-keskus - Hannu Westerinen, Kainuun ste varajäsen - Heikki Rmppainen, Pardia, varajäsen Anne Ristija, Pardia - Eija Karppinen, SuPer, varajäsen Sari Terv, SuPer - Marj Kangasharju, Tehy, varajäsen Tiina Törrö, Tehy - Reima Leinnen, Juk (valti), varajäsen Kimm Virtanen, Juk (Valti) - Ella Kiljunen, Jyty, varajäsen Pirj Heikkinen, Jyty - Leila Kskensalmi, JHL, varajäsen Ari Tihinen, JHL - Tiia Kemppainen, Juk (kunta), varajäsen Rist Makknen, Juk (kunta) - Raija Ptila, Ristijärven kunta Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

27 LOPPURAPORTTI Arkist- ja asianhallintaryhmä: - Hilkka Karivu, Kainuun ste, varajäsen Tuija Haataja, Kainuun ste - Mirva Launnen, Kainuun ELY-keskus / TE-timist - Aila Kkknen, Kainuun liitt Tukipalveluiden yhtiöittämistä selvittävä ryhmä: - Tuija Aarni, Kajaanin kaupunki - Art Laurikainen, Paltamn kunta - Tuija Hlttinen, Kainuun ste - Jukka Rusanen, ELY-keskus - Heikki Hekkala, JHL (varajäsen Ella Kiljunen, Jyty) Hallinnn asiantuntijaryhmä: - Harri Turkulainen, puheenjhtaja, Kainuun liitt - Jukka Rusanen, sihteeri, Kainuun ELY-keskus - Anu Huttunen, jäsen, Kainuun ste Taluden asiantuntijaryhmä - Eija Tlnen-Manninen, puheenjhtaja, Kainuun ste - Harri Turkulainen, sihteeri, Kainuun liitt - Anssi Parviainen, jäsen, Kainuun pelastuslaits - Marjatta Meriläinen, jäsen, Kainuun ELY/KEHA-keskus - Eeva Sumalainen, jäsen, Kajaanin kaupunki - Heidi Pyykkönen, jäsen, Stkamn kunta - Pirkk Heikkinen, jäsen, Kainuun ste - Armi Pikkarainen, jäsen, Kainuun ste - Anne Sikkeli, jäsen, Kainuun ste 2. Työryhmien kkntuminen, humiita työryhmien työskentelystä ja timeksiannista - Työryhmä 1: 12 kertaa ajalla Tiethallint- ja ICT-alatyöryhmä: 5 kertaa ajalla Henkilöstöasiain alatyöryhmä 8 kertaa ajalla Arkist- ja asianhallintaryhmä: 3 kertaa ajalla Tukipalveluiden yhtiöittämistä selvittävä ryhmä 3 kertaa ajalla Hallinnn asiantuntijaryhmä: 2 kertaa ajalla Taluden asiantuntijaryhmä: 4 kertaa ajalla Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

28 LOPPURAPORTTI Taluden asiantuntijaryhmä Taluden asiantuntijaryhmä kkntui neljä kertaa. Valmisteluryhmä li asiantuntijaryhmän asettaessaan määritellyt sen tehtäväksiannn. Asiantuntijaryhmä kävi jka kkuksessa läpi sille annettua tehtäväluettela ja seurasi näiden asiiden valmistelun/selvittelyn etenemistä. Asiantuntijaryhmä teki kkuksissaan TR1:lle/valmisteluryhmälle seuraavia esityksiä: - Taluden simulinti tehdään Kainuun sten SAP BI järjestelmään. - Operatiivisella taslla työtä tehdään sten talushallinnssa, jlla n myös peratiivisen etenemisen vetvastuu. - Taluden asiantuntijaryhmä jatkaa timintaansa myös väliaikaishallinnn aikana ja krdini ja hjaa uuden perustettavan maakunnan talushallinnn tehtävien valmistelua ja tteuttamista. - Asiantuntijaryhmä esitti, että sten tietjärjestelmiin perustetaan uusi yritys nimellä Kainuun maakunta, jlle Kainuun liitt hakee y-tunnuksen heti kun mahdllista. - Väliaikaishallinnn valmisteluja varten käynnistettäisiin talushallinnn asiantuntijan rekrytinti mahdllisimman pian, kska tehtäväkenttä n laaja. Henkilöstöasiain alatyöryhmä Henkilöstöasiain alatyöryhmän talven ja kevään 2017 aikana tekemät henkilöstöä kskevat selvitykset Kainuun stessa, Kainuun liitssa, Pelastuslaitksella, Kainuun ELY-keskuksessa, Kainuun TE-timistssa ja mahdllisuuksien mukaan P-S AVI:ssa: - Paikalliset spimukset - Henkilöstöetuudet - Palkkarakenteet (nimikkeet, palkkaustast, keskiarv-/mediaanipalkat) - Vimassa levat työ- ja virkaehtspimukset - Tasa-arv- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat - Henkilöstön saamisen kehittäminen - Eläkepistuma ja mahdlliset eläkeratkaisut - Vusittain (tms.) henkilöstölle tehtävät kyselyt tai kartitukset - Paikalliset spimukset työsujelun, yhteistiminnan ja ammatillisen edunvalvnnan järjestämisestä - Ammattijärjestöjen edustukset työyhteisön eri frumeissa Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

29 LOPPURAPORTTI Maakuntavirastn tilaratkaisu: Ohjausryhmän timeksiannn mukaisesti, työryhmä 1 n jatkanut selvityksiä Kallikatu 4 - kiinteistön sveltumisesta maakuntavirast-käyttöön. Työryhmä 1 n tutustunut khteeseen pe Tilaratkaisun suunnittelutyö jatkuu työryhmä 1:n timesta. 3. Palvelujen, tehtävien ja vimavarjen nykytila ja timintaympäristö Kainuun sten ja Kainuun kuntien sekä Kainuun liitn talus-, henkilöstö- ja tiethallinnn palveluista vastaa Kainuun ste. Pikkeuksena Kajaanin kaupungin talus- ja henkilöstöhallinnn Taita-palveluspimus v.2017 alusta lähtien. Myös Kajaanin Ammattikrkeakulu Oy hankkii talus- ja henkilöstöhallinnn tietjärjestelmäpalvelut sekä tiethallinnn knesalipalveluita Kainuun stelta. Kainuun kunnilla n maa tiethallinthenkilöstöä lähinnä kunnan hallinnssa ja sivistystimessa. Kainuun sten tekniset palvelut (kiinteistötekniikka ja laitetekniikka) vastaavat Kainuun sten mistamien kiinteistöjen sekä laitteiden ja irtaimistn ylläpidsta. Kainuun kuntien mistamien terveyskeskus-, vanhuspalveluja vammaispalvelu -kiinteistöjen ylläpidsta vastaavat kunnat ja laitteiden sekä irtaimistn ylläpidsta Kainuun sten laitetekniikka. Kainuun sten talus-, henkilöstö- ja tiethallintpalvelut -vastuualueet sekä teknisten palvelujen kaksi tulsyksikköä kuuluvat Kainuun sten rganisaatissa keskitetyt yhteiset tukipalvelut -tulsalueeseen. Timinta n hajautettua ja keskitetysti jhdettua Kainuun maakunnan alueella. Talushallinnn tunnusluvut v.2017 talusarvissa: - Htv-määrä 43 - Henkilöstöment Käyttötalus (mm. palvelujen stt) Henkilöstöhallinnn tunnusluvut v.2017 talusarvissa: - Htv-määrä 53 - Henkilöstöment Käyttötalus (mm. palvelujen stt) Tiethallinnn tunnusluvut v.2017 talusarvissa: - Htv-määrä 39 - Henkilöstöment Käyttötalus (mm. palvelujen stt, sis. myös leasing-vukrat) Investinnit Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

30 LOPPURAPORTTI Teknisten palvelujen tunnusluvut v.2017 talusarvissa: - Htv-määrä 44 - Henkilöstöment Käyttötalus (mm. palvelujen stt) Investinnit Kainuun ELY-keskuksen ja TE-timistn talus-, henkilöstö- ja tiethallinnn tukipalvelut tuttaa valtakunnallinen kehittämis- ja hallintpalvelu (KEHA) -virast. Kainuun maakunta rganisaatin siirtyvän henkilöstön salta k. tukipalvelut tutetaan samalla tavalla kuin maakunnallekin. Kuntien tuttamien ateria- ja puhtaanapitpalveluiden (ATPU) tunnusluvut v.2016: - Ateriat kunnilta n. 7,8, milj. /v - Puhtaanapit kunnilta n. 2,8 milj. /vusi, muilta n. 2,4 milj. /v - Kainuun liitt staa puhtaanapidn n /v - Ateriita kunnille 2,8 milj. kpl / vusi, stelle 1,7 milj. kpl/v, muille 0,2 milj. kpl/v - Kustannukset n. 21 milj. /v, jsta tutt stelta n. 8,0 milj /v ja muilta 0,2 milj, /v - Henkilöstöä kunnilla ateriapalveluissa 265, jista stelle tutettavissa palveluissa 90 - Puhtaanapita kunnille m2, stelle m2, muille m2 - Kustannukset n. 8,4 milj. /v, jsta tutt stelta n. 2,8 milj /v ja muilta pennsia - Henkilöstöä kunnilla puhtaanapidssa 173, jista stelle tutettavissa palveluissa 55 - Kunnat käyttävät stpalvelua jnkin verran 4. Uuden maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus 4.1 Valtakunnalliset palvelukeskukset Valtakunnallisesti talus-, henkilöstö- (TAHE), tiethallint- (ICT) ja kiinteistöpalveluiden tuttaminen tulee muuttumaan maakuntalakiesityksen mukaisesti. Palveluiden tuttamiseen perustetaan valtakunnalliset palvelukeskukset Valtakunnallinen talus- ja henkilöstöhallinnn palvelukeskus (TAHE Oy) TAHE Oy tuttaa maakunnille ja sen liikelaitksille yhtenäiset talushallinnn, maksuliikenteen ja kirjanpidn sekä henkilöstö- ja palkkahallinnn asiantuntija- ja tukipalvelut. TAHE Oy ei tuta palveluita markkinilla timiville timijille, kuten esim. maakunnan malle SOTE-yhtiölle. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

31 LOPPURAPORTTI TAHE-kknaisuuden palvelu- ja hjausmalli Maakunta staa TAHE-, ICT- ja kiinteistöpalvelut valtakunnallisilta palvelukeskuksilta, mihin maakunnalla n käyttövelvite maakuntalakiesityksen mukaisesti. Valtakunnalliset palvelukeskukset tuttavat palvelut maakunnalle jk suraan itse (MT Oy) tai tuttavat san itse ja stavat lput maakunnan in-huse -yhtiöiltä ja muilta palveluntuttajilta (TAHE Oy, ICTpalvelukeskus). Maakunta ei vi itse tuttaa tukipalveluita Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus, tytäryhtiönä Ste-ICT -kehittämisyhtiö ICT-palvelukeskus tuttaa tiethallint-, kehittämis-, integraati- sekä tietjärjestelmä- ja tiettekniikkapalveluita maakunnille ja sen liikelaitksille sekä valtin viranmaisille. ICTpalvelukeskuksen n tutettava palveluita markkinilla levalle maakunnan SOTE-yhtiölle sekä muille valinnanvapauden piirissä leville SOTE-yhtiöille maakuntalain mmentin mukaisesti (palveluvelvite, eli ICT-palvelukeskuksen n tarjttava kaikille maakunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluville ssiaali- ja terveyspalveluja tuttaville yhteisöille, säätiöille ja itsenäisille ammatinharjittajille niiden välttämättä tarvitsemia ja asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn ja integraatin edellyttämiä sähköisiä palveluja). Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

32 LOPPURAPORTTI ICT-palvelukeskus tuttaa palvelut ICT-alihankintaverkn avulla, mihin kuuluvat myös kunta- ja kuntayhtymämisteiset in-huse -yhtiöt (esim. MAKU ICT Oy). MAKU ICT Oy vi tuttaa palveluita maakunnan kunnille ja palveluvelvitteen mukaisesti SOTE-yhtiöille. Ste-ICT -kehittämisyhtiö vastaa sten timialakhtaisista ICT- ja digitalisintiratkaisuista sekä tietintegraatin liittyvistä tehtävistä ICT-palvelujen järjestäminen Valtakunnallinen timitila- ja kiinteistöhallinnn palvelukeskus (Maakuntien Tilakeskus Oy = MT Oy) MT Oy:n tehtävänä n hallita mistus- ja vukraikeiden njalla kiinteistöjä ja timitilja ja vukrata niitä pääasiallisesti maakuntien vastuulla leviin timintihin maakuntien pitkäjänteisen timinnan turvaamiseksi. MT Oy:n pääasialliset asiakkaat vat maakunnat, jille se vukraa timitilja. MT Oy:n ydintimintja vat kiinteistöjen ja timitiljen vukraus, investintien hjaus, rakennuttaminen sekä mistamiensa kiinteistöjen ylläpit (hult, hit ja kunnssapit). Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

33 LOPPURAPORTTI Omistamiensa timitiljen vukraustiminnan lisäksi MT Oy vukraa mm. kuntien mistamia timitilja ste-käyttöön. Lisäksi MT Oy myy ja staa kiinteistöjä, sekä tarjaa asiakkailleen erikseen svittavia asiantuntija- ja tilapalveluita. 4.2 Tukipalvelut Kainuussa Talus- ja henkilöstöhallinnn palvelut Maakunnassa valitaan tai perustetaan maakunnallinen TAHE-yhtiö (MAKU TAHE Oy), mikä tuttaa alueen TAHE-palvelut. MAKU TAHE Oy:stä tulee TAHE Oy:n tytäryhtiö. Pieni sa palveluista tutetaan TAHE Oy:n timesta (mm. asiantuntijapalvelut, keskitetyt palvelut sittain). Suurimman san tuttaa MAKU TAHE Oy tai muut kaupalliset timijat. MAKU TAHE Oy vi tuttaa palveluita Kainuun kunnille. TAHE-palvelukknaisuuksien tteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä prsesseja sekä resursintia. Palvelukknaisuuksien resursinti n arviitu nykyisen asiakasmäärän perusteella. Talushallinnn palvelut: Kirjanpit, myyntireskntra, streskntra ja maksuliikenne hidetaan Kainuussa keskitetysti jhdettuna ja hajautetusti tteutettuna. Maakunnan talussuunnittelu hjeistetaan keskitetysti ja tteutetaan yhdessä yksiköiden kanssa. - Taluspalvelut 37 HTV Talussuunnittelu 5 HTV (Pääkirjanpitäjät 7 hlöä, laskentasihteerit 29 hlöä, järjestelmävastaava 1 hlö, talussuunnitelijat 2 hlöä, erikissuunnittelija 1 hlö, laskentapäällikkö 1 hlö, taluspäällikkö 1 hlö ja talusjhtaja 1 hlö) - Palvelujen stt, tarvikkeet ja muut timintakulut Henkilöstöment Henkilöstöhallinnn palvelut Palkanlaskennan peruspalvelut hidetaan Kainuussa keskitetysti jhdettuna ja hajautetusti tteutettuna. Maakunnan salta rekrytinti-, kulutus-, työsujelu-, työhyvinvinti- ja työsuhdeasianhitn liittyvät palvelut hidetaan keskitetysti jhdettuna. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

34 LOPPURAPORTTI Henkilöstöpalvelut yhteensä 53 HTV - Palvelujen stt, tarvikkeet ja muut timintakulut Henkilöstöment Investinnit Maakunnan ICT-palvelut ICT-palvelukknaisuuksien tteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä prsesseja sekä resursintia. Palvelukknaisuuksien resursinti n arviitu nykyisen asiakasmäärän perusteella. ICT-palvelut hidetaan Kainuussa keskitetysti jhdettuna ja hajautetusti tteutettuna. ICT-palvelut - Asiantuntijapalvelut (timinnan jhtaminen, suunnittelu ja kehittäminen, prjektit, järjestelmien käyttööntt) 3 HTV, henkilöstöment Hankinnat, käyttövaltuudet, lisenssit 3 HTV, henkilöstöment Infra-palvelut (knesali, tietliikenne, työasemat) 8 HTV, henkilöstöment Käyttäjätukipalvelut (helpdesk, lähituki) 14 HTV, henkilöstöment Ste-tietjärjestelmät (kehittäminen, tuki, kulutus, ylläpit) 11 HTV, henkilöstöment Palvelujen stt, tarvikkeet ja muut timintakulut (sis. leasing-vukrat) Investinnit Maakunnan tilapalvelut Tilapalveluiden salta maakunnan vastuulle jää seuraavat tehtävät, mitkä eivät sisälly MT Oy:n timintaan: - Maakuntaknsernin käytössä levien tiljen siivuksesta, kulunvalvnnasta, aulapalveluista sekä muista ns. timitilapalveluista, jtka vat sa maakuntaknsernin timintaa ja prsesseja - Irtaimesta maisuudesta kuten lääkintäteknisistä- ja muista laitteista ja kalusteista; vukraspimuksen vastuurajataulukssa svitaan tarkemmin näiden rajapinnista rakennukseen Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

35 LOPPURAPORTTI MT Oy perustaa maakuntaan man timipisteen, minne siirtyy Kainuun sten mistamien kiinteistöjen ylläpidsta vastaava henkilöstö n. 26 HTV (sis. Uusi sairaala hankkeen henkilöstö). Maakunnan liikelaitkselle ja SOTE-yhtiölle siirtyy irtaimesta maisuudesta vastaava henkilöstö (n.18 HTV) Maakunnan ateria- ja siivuspalvelut Ateria- ja siivuspalvelut (ATPU) eivät sisälly maakuntalakilunnkseen, mutta n tärkeä palvelukknaisuus Kainuun kuntien ja maakunnan välisessä yhteistiminnassa. ATPUkknaisuutta valmistellaan maakuntalakilunnkseen sisältyvien tukipalveluiden yhtiöittämissuunnitelmien yhteydessä. 5. Esitykset jatkvalmisteluksi ja timenpiteiksi väliaikaishallintvaiheelle Työryhmä 1:n valmisteluvastuulla n llut seuraavat tehtävät: - Kartittaa yhteisten tukipalveluiden resurssit - Selvittää tukipalveluiden tuttamiseen liittyvät mahdllisuudet humiiden nykyinen yhteistiminta Kainuun kuntien kanssa sekä perustettavat valtakunnalliset palvelukeskukset - Kartittaa kiinteistöt perustettavaan maakuntaan siirtyvien rganisaatiiden salta Timeksiannsta kiinteistöihin liittyvät asiat sekä tukipalveluiden resurssikartitukseen liittyvät tehtävät vat valmistuneet. Sen sijaan tukipalveluiden tuttamisen salta n tässä vaiheessa vielä haastavaa tehdä knkreettisia esityksiä. Tähän asiaan vaikuttavat mm.: - Kainuun kuntien tukipalveluselvitys (lppuraprtti mennessä) - Valinnanvapauden piirissä levan maakunnan ste-yhtiön sidsyksikköasema - Kainuun ATPU-palveluiden tteuttaminen - Kajaanin kaupungin selvitys Mamsellin, tilapalvelujen ja Vimpelinlaaksn kehittämisliikelaitksen mahdllisesta yhdistämisestä (lppuraprtti ) Ratkaisut väliaikaishallinnn rganisitumisesta ja tukipalveluiden suuntaviivista, mm. mahdlliset yhtiöittämiset, tulisi kuitenkin tehdä mahdllisimman pian, jtta jää riittävästi aikaa knkreettisille muutksille mm. tietjärjestelmiin. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

36 LOPPURAPORTTI Liitteet Resurssikartituslmakkeet - Talus- ja henkilöstöhallint - Tiethallint - Tilaluettelt (Kainuun ste, Kainuun liitt sekä ELY- ja TE-keskus) - Tukipalveluiden yhtiöittäminen (sis. ATPU-selvityksen) Valtakunnallisten palvelukeskusten valmistelun tilannekuvaukset Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

37 Lppuraprtti Esivalmistelun lppuraprtti Ssiaali- ja terveystimi, pelastustimi ja varautuminen työryhmä Pelastustimen, ensihidn ja varautumisen alatyöryhmä Sten rganisinti alatyöryhmä Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

38 Sisällys TEHTÄVIEN JA PALVELUIDEN KOKONAISUUS Maakunnan järjestämisvastuulla levat tehtävät Maakunnan järjestämisvastuulla leva ssiaali- ja terveydenhult Ssiaali- ja terveydenhulln kehittämistiminta Ensihit Maakunnan järjestämisvastuulla levat pelastustimen palvelut Varautuminen häiriötilanteisiin ja pikkeuslihin Valinnanvapaus Maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus... 9 LAKILUONNOKSEN MUKAISESTI MUODOSTUVA TEHTÄVIEN, PALVELUJEN JA TOIMINTATAPOJEN KOKONAISUUS TOIMENPIDE-ESITYKSET KAINUUN KANNALTA KIRJALLISUUS JA LÄHTEET LIITTEET Kuvit, taulukt ja liitteet LIITE 1. Työryhmän ja alatyöryhmien kknpan ja työryhmätyöskentely... 22

39 TEHTÄVIEN JA PALVELUIDEN KOKONAISUUS 1. Maakunnan järjestämisvastuulla levat tehtävät Maakunnan tehtäväalat, jita n käsitelty työryhmässä (lihavituna työryhmän tarkastelussa lleet tehtävät; hallituksen esitys ) Maakunta hitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväalilla: 1) ssiaali- ja terveydenhult; 2) hyvinvinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 3) alueellinen alkhlihallint; 4) pelastustimi; 5) terveydensujelu, tupakkavalvnta, elintarvikevalvnta sekä eläinten terveyden ja hyvinvinnin valvnta ja eläinlääkäripalvelut; 6) maatalus ja maaseudun kehittäminen; 7) maatalustutteiden markkinajärjestelyt, maataluden tutantpansten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvnta; 8) kalatalus ja vesitalus; 9) aluekehittämisviranmaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinelämän ja innvaatiympäristöjen kehittäminen ja rahittaminen, näihin liittyvä kulutus ja saamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinpalvelujen järjestäminen sekä ktutumisen edistäminen; 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin kulutustarpeiden ennakinti ja alueellisten kulutustavitteiden valmistelu; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustimen järjestämisen edistäminen; 13) lunnn mnimutisuuden sujelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hit; 14) liikennejärjestelmän timivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikennelt, alueellinen tienpit, maankäytön yhteistyö sekä timintaympäristöä kskevien tietjen tuttaminen valta-kunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 15)vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvntatehtävät; 16) alueellisen liikuntaneuvstn asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvstn timinnan kautta sekä ulkilureittitehtävät; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden timijiden kanssa; 18) kulttuuria kskevien suunnitelmien ja kehittämistimenpiteiden yhteensvittaminen sana maakuntastrategian ja -hjelman sekä maakuntakaavituksen tteuttamista; 19) vesihulln edistäminen ja suunnittelu, vesivarjen käytön ja hidn sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset lunnnvaratehtävät ja hulehtiminen ympäristö-, vesihult- ja vesistötöiden tteuttamisesta; 20) vesien ja merensujelu, vesien ja merenhidn järjestäminen ja tteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; 21) ympäristötiedn tuttaminen ja ympäristötietuden parantaminen; 2

40 Lppuraprtti ) maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensvittaminen; 23) maatalusyrittäjien ja turkistuttajien lmituspalvelujen järjestäminen sekä prnhitajien sijaisavun kustannusten krvaaminen; 24) alueelliset rmaniasiain neuvttelukuntia ja rmaniasiita kskevat tehtävät; 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen; Maakunta vi lisäksi hitaa: 1) yksityisteitä ja liikkumisen hjausta kskevia valtinavustustehtäviä; 2) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samin kuin sitä kskevia valtinavustustehtäviä, lukuun ttamatta timintaa liikennekaaren ( / ) IV san 1 luvun 3 :n 2 ja 3 mmentissa tarkitettujen kunnallisten ja seudullisten viranmaisten timialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä; 3) saaristliikenteen suunnittelua ja järjestämistä; 4) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä spimuksella maakunnan hidettavaksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 mmentissa tarkitettuihin tehtäväalihin liittyvät tehtävät, jiden hitamiseen kunnat vat sittaneet maakunnalle rahituksen; 5) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä spimuksella maakunnan hidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvnnan ja ympäristötimen järjestämisen tehtävät, jiden hitamiseen kunnat vat sittaneet maakunnalle rahituksen; 6) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Eurpan uninin asiita ja yhteyksiä; Maakunnalla vi lla myös muita sille laissa erikseen säädettyjä tehtäviä. Maakuntien n hidettava tehtäviään yhteistiminnassa ja maakunnalle ktusti siten kuin siitä laissa säädetään. Maakunnalla n kuitenkin ikeus ttaa hidettavakseen spimuksella kuntien sille siirtämiä tehtäviä, js tehtävä liittyy maakunnan tehtäväalaan, kattaa kk alueen ja kunnat sittavat tehtävän hidn edellyttämän rahituksen. Maakunnalla ei siten lisi samanlaista yleistä timialaa, kuten kunnilla, vaan sen mahdllisuudet ttaa päätöksenä perusteella tehtäviä hidettavakseen lisivat humattavasti rajatummat kuin kunnan. 2. Maakunnan järjestämisvastuulla leva ssiaali- ja terveydenhult Ssiaali- ja terveydenhulln näkökulmasta järjestämislain 1 piiriin tulevat kknaan tai sittain seuraavat lait: ssiaalihultlaki, terveydenhultlaki, elatuslaki, vanhuspalvelulaki, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, laki kuntuttavasta työtiminnasta, laki maishidn tuesta, laki ssiaalisesta luttuksesta, timeentultuki- 1 laki ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä (HE ), ks pdf/05df0eec a-b f2d029 3

41 Lppuraprtti laki, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista, lastensujelulaki, lääkelaki, mielenterveyslaki, perhehitajalaki, päihdehultlaki, tartuntatautilaki, tupakkalaki, ppilas- ja piskelijahultlaki, laki riksasiiden ja riita-asiiden svittelusta, työterveyshultlaki, laki lapsen hullsta ja tapaamisikeudesta, adptilaki, laki lapsen elatuksesta, isyyslaki sekä niiden mukaan nyt kunnalle kuuluvat tehtävät. Erityislaeissa säädetään tuleek sen timinta kknaan vai saksi maakunnan hidettavaksi. Ssiaali- ja terveydenhulln lakien suuresta lukumäärästä jhtuen edellä mainittu luettel ei le täydellinen ja järjestämislain piirissä vi lla muitakin erityislakeja, jissa levat viittaukset muutetaan viittaamaan järjestämislakiin ja maakunnan valtinsuuksiin. Huminarvista n, että päivitetyissä lakilunnksissa ei edelleenkään selkeästi kuvata ssiaali- ja terveydenhulln yleis- ja erityislakien järjestämisvastuuta. Tällä hetkellä Kainuun sten ssiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä n laadittu useita lakisääteisiä suunnitelmia ja spimuksia sekä erilaisia strategiaasiakirjja, jiden perusteella ssiaali- ja terveyspalveluja järjestetään Kainuun alueella: - Kainuun sten perusspimus (yhtymävaltuust ) 2 - erikissairaanhidn järjestämisspimus (hallitus ; yhtymävaltuust , 28 ) 3 - terveydenhulln järjestämissuunnitelma v (valtuust , 27 ) 4 - yhtenäinen timintahjelma neuvlatyölle, kulu- ja piskeluterveydenhulllle sekä lasten ja nurten ehkäisevälle suun terveydenhulllle (hallitus , 142 ) 5 - lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma v (yhtymävaltuust , 24 ) 6 - ensihidn palvelutaspäätös (hallitus ) 7 - seulntahjelma (yhtymävaltuust , 7 ) 8 - mavalvntasuunnitelmat (mm. tietturvan ja -sujan mavalvntasuunnitelma, perhepalveluiden tulsalueen mavalvntasuunnitelma ) - päätösvallan deleginti timielimeltä viranhaltijille - Iän ilinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispliittinen strategia (2012) 2 ks. Kainuun sten yhtymävaltuust , 8, 3 ks. Kainuun sten yhtymävaltuust , 28, 4 ks. Kainuun sten yhtymävaltuust , 27, 5 ks. Kainuun sten hallitus , 142, 6 ks. Kainuun sten yhtymävaltuust, , 24, 7 ks. Kainuun sten hallitus , 150, ks. 8 ks. Kainuun sten yhtymävaltuust , 7, 4

42 Lppuraprtti Edellä mainitut suunnitelmat ja päätökset mudstavat saltaan perustan ssiaalija terveydenhulln salta maakunnan palvelustrategialle ja palvelulupaukselle, maakunnan yhteistyöspimukselle sekä maakunnan mavalvntasuunnitelmalle (järjestämislaki 14, 15, 16, 21 ). Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstöraprtin mukaan kuntayhtymän palveluksessa li vuden 2015 lpussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövusia (HTV2) li yhteensä 3 345, jsta Kainuun työterveysliikelaitksen suus n Henkilöstöraprtti sisältää ssiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös hallinnn sekä keskitettyjen yhteisten tukipalveluiden henkilöstön (mm. henkilöstö-, tiethallint-, talus- ja yleispalvelut). Ssiaali- ja terveyspalveluissa n myös paljn asiakaspalveluiden stpalveluja ja yksityisiä palveluntuttajia, jiden henkilöstöä ei le humiitu vimavarjen kuvauksessa. Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymän ssiaali- ja terveyspalvelut n rganisitu ja jaettu hallintsäännön (23 24 ) mukaisesti tulsalueisiin: hallint, keskitetyt tukipalvelut, perhepalvelut, sairaanhidlliset palvelut, terveyden ja sairaudenhitpalvelut, vanhuspalvelut ja ympäristöterveydenhult. Järjestämislain (3 ) mukaan asiakkaita vat maakunnan asukkaat, kiireellistä sairaanhita tarvitsevat ja EU-säännösten perusteella palvelujen saantiin ikeutetut, valinnanvapautta käyttävät asiakkaat (muista maakunnista). Palveluntuttajia kskeva lainsäädännön uudistaminen n vireillä, tarkituksena n että jatkssa palveluntuttajilla ei le lupamenettelyä, vaan ilmitukseen perustuva rekisteröinti, jka laajenee kskemaan myös julkisia palvelun tuttajia. Jatkssa palveluntuttajien valvntamenettelyt muuttuvat ssiaali- ja terveydenhullssa ja tällä hetkellä kunnille/kuntayhtymälle kuuluvia velvitteita vähennetään. Muuts keventää nykyistä ilmittamis- ja lupamenettelyä yksityisten ssiaali- ja terveyspalvelujen salta maakunnassa, mutta tisaalta hallinnllista työtä n ilmitukseen perustuvan rekisteröintimenettelyn ulttaminen maakunnan miin timintayksiköihin. Maakuntauudistus keventää muista maakunnista valinnanvapautta käyttävien asiakkaiden palvelujen järjestämistä, kun ktikunnan muuttuessa kustannusvastuu siirtyy maakunnalle (59 60 ) Maakuntalain (52, lunns ) mukaan maakunta perustaa liikelaitksen, jnka tehtävänä n tuttaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia ssiaali- ja terveydenhulln palveluja, muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella sittamia tehtäviä. Liikelaits vastaa tuttamisvastuullaan levien palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä. Maakunnassa vi lla yksi tai useampia liikelaitksia. Kilpailutilanteessa markkinilla tapahtuva timinta n eräitä pikkeuksia lukuun ttamatta yhtiöitettävä (ks. 118, maakunnan timinta kilpailutilanteessa markkinilla). Edelleen laki ssiaali- ja ter- 9 ks. Kainuun sten hallitus , 70, 5

43 Lppuraprtti veydenhulln järjestämisestä määrää (22, lunns ), että maakunnan n massa timinnassaan ertettava ssiaali- ja terveydenhulln järjestäminen ja palvelujen tuttaminen. 2.1 Ssiaali- ja terveydenhulln kehittämistiminta Maakunta vastaa ssiaali- ja terveydenhulln kehittämisestä ja kehittämisyhteistyöstä (sten järjestämislaki 35 ). Viiden maakunnan (mm. Phjis-Phjanmaa) n kehittämistehtäväänsä liittyen svittava muiden samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa ssiaali- ja terveydenhulln kehittämistiminnan yhteistyöstä. Kaikkien järjestämisvastuulla levien palveluntuttajien n sallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Tällä hetkellä Kainuun stessa ssiaali- ja terveydenhulln kehittämistiminta n rganisitu hallinnllisesti Kainuun sten hallinnn yhteyteen, jka n mahdllistanut kehittämishankkeisiin liittyvän hankehallinninnin keskitetysti (kehittäminen ja suunnitteluvastuualue). Kehittämistiminta muuttuu nykytilanteeseen nähden, kska nykyinen yhteistiminta Itä-Sumen ssiaalialan saamiskeskuksen kanssa päättyy tai muuttaa merkittävästi mutaan. Kainuun ste ja alueen kunnat vat tällä hetkellä ISO-yhdistyksen jäseniä ja aluejak perustuu erillislakiin (laki ssiaalialan saamiskeskustiminnasta 1230/2001). 2.2 Ensihit Ensihidn järjestämisvastuu n jatkssa maakunnilla. Laajaan ympärivurkautiseen päivystykseen kuuluvat palveluista säädetään valtineuvstn asetuksella (sten järjestämislaki 11 ), ssiaali- ja terveydenhulln päivystyksen laajan ympärivurkautisen palveluiden päivystyksestä vastaa Phjis-Phjanmaan maakunta. Ssiaali- ja terveydenhulln alueellisesta yhteensvittamisesta n tehtävä yhteistyöspimus (sten järjestämislaki 16 ). Maakuntien järjestämän ssiaali- ja terveydenhulln alueellista yhteensvittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten n viisi yhteistyöaluetta ja yhteistyöalueella laaditaan maakuntien yhteistyöspimus. Kainuun sten vimassa levaan perusspimukseen nähden muutksia: - ensihitpalvelun järjestämisvastuu kuuluu Kainuun maakunnalle. - tällä hetkellä Kainuun ste kuntayhtymä järjestää ensihidn palvelutaspäätöksen mukaisesti (hallitus ) Kainuun valmistelutyöryhmä n asettanut erillisen alatyöryhmän asiaan liittyen ( ). 6

44 Lppuraprtti Maakunnan järjestämisvastuulla levat pelastustimen palvelut Krjattujen lakilunnsten mukaan ensihitpalvelun järjestäminen ja pelastustimen järjestämisvastuu tulee lemaan maakunnalla. Kainuun valmistelutyöryhmä n asettanut erillisen alatyöryhmän asiaan liittyen ( ). 2.4 Varautuminen häiriötilanteisiin ja pikkeuslihin Maakunnan n varauduttava valmiussuunnitelmin sekä muilla timenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ssiaalihulln ja terveydenhulln timenpiteitä edellyttäviin häiriötilanteisiin ja pikkeuslihin. Edelleen maakunnan n varmistettava palveluiden jatkuvuus myös sillin, kun palveluja hankintaan yksityisiltä palveluntuttajilta tai palvelusetelillä. (sten järjestämislaki 53 ) Kainuun stella n yhteinen, sähköinen valmiussuunnitelma ja yksityisten palveluntuttajien kanssa laadituissa hankintaspimuksissa n sittain humiitu timinnan jatkuvuuden vaatimukset, käyttäen hultvarmuuskeskuksen timintamalleja. Jatkssakin n tärkeää, että tulevan maakunnan valmius- ja varautumissuunnitelmien yhteensvittaminen tteutuu kuntien, pulustusvimien, yksityisten palveluntuttajien, järjestöjen ja muiden keskeisten timijiden kanssa. Kainuun valmistelutyöryhmä n asettanut erillisen alatyöryhmän asiaan liittyen ( ), jka alitti työskentelyn syksyllä Jatkvalmistelussa n hyvä humiida alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmän raprtti (päiv ) 10, jssa hahmtellaan tulevien maakuntien varautumistehtävien valmistelua, maakuntaknsernin sisäisen varautumisen yhteensvittamista sekä maakuntalaissa säädettyjen alueellisen yhteisen varautumisen tehtävien hitamista sekä rakenteita, jita tarvitaan varautumisen hitamiseen. 2.5 Valinnanvapaus Virkamiesvalmistelussa tehdyt lunnkset 11 n julkaistu Asiakkaan valinnanvapauden humattavaa laajentaminen n tarkitus tteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vunna 2019 parannettaisiin perustasn hitn pääsyä asiakkaan suraan valittavilla palveluilla. Valinnanvapaudesta n jul m%c3%a4_raprtti liitteineen.pdf

45 Lppuraprtti kaistu myös keskeneräinen lakilunns valinnanvapaudesta ( ) 12. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta julkaistiin Lakilunnksen ja hallituksen esityksen mukaan asiakkaalla n ikeus valita palvelun tuttaja ja tämän timipiste sekä palveluja antava ammattihenkilö tai ammattihenkilöiden ryhmä siten kuin valinnanvapauslaissa tai muussa laissa säädetään. Valinnanvapaus vi khdistua ns. suran valinnan palveluihin (5 ; ste-keskus ja hammashitla), maakunnan liikelaitksen tutantvastuulla levissa palveluissa (6 ), väliaikaisen palvelun tuttajan ja tämän timipisteen valintaan (7 ) tai ammattihenkilön valintaan (9 ). Valinnanvapaus ei kuitenkaan kske kulu- ja piskeluterveydenhulta (12 ) ja maakunta vi päättää valinnanvapaudesta neuvlatiminnan salta. Lisäksi asiakkaan valinnanvapaudesta tahdsta riippumattmassa hidssa säädetään erikseen. Asiakas vi valita suraan palveluntuttajan, matiimin, jka tarjaa kertalunteista tai tistuvaa ssiaali- ja terveyspalvelujen neuvntaa, hjausta ja vastaanttpalveluita. Ste-matiimin palveluilla vastataan ihmisten hyvinvintia ja terveyttä kskeviin kysymyksiin, tteutetaan ennaltaehkäisyä, tutkitaan ja hidetaan yleisiä ireita, äkillisiä sairauksia ja pitkäaikaisia terveysngelmia sekä annetaan ssiaalihulln, ssiaalityön ja ssiaalihjauksen neuvntaa ja hjausta. Asiakas vi valita myös suun terveydenhulln palveluntuttajan. Ensimmäisessä vaiheessa tettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jlla parannetaan säännöllisten ktiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville tettaisiin käyttöön henkilökhtainen budjetti. Tisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikima laajenisi. Tällöin mahdllisesti vitaisiin perustaa laajan palveluvalikiman ssiaali- ja terveyskeskuksia. Tällä hallituskaudella säädettäisiin erikseen laki, jlla annettaisiin maakunnalle ikeus valtuuttaa suran valinnan palveluntuttaja tekemään hallinnllisia päätöksiä palvelujen antamisesta sekä myöntämään asiakkaalle asiakassetelin. Tulevan maakunnan n alkaen vahvistettava maakuntakhtaiset palvelututannn kriteerit, määriteltävä palvelukknaisuudet ja palveluketjut, hyväksyttävä suran valinnan palvelujen tuttajat (ml. suun terveydenhult), valittava asiakassetelillä järjestettävien palveluiden tuttajat (ktiin annettavat palvelut), tettava käyttöön henkilökhtainen budjetti erikseen laissa säädetyille asiakasryhmille. Vuteen 2023 mennessä asiakassetelin käyttöä n laajennettava laissa säädettyihin palveluihin sekä mahdllistaa laajemman ssiaali- ja terveydenhulln ja hyvinvinnin palveluja tarjavat ste-keskukset. Osana hallituksen kärkihanketta (Palvelut asiakaslähtöisiksi) ja rahituksella tteutetaan vusina viisi hanketta, jissa kkeillaan palvelusetelin käyttöä

46 Lppuraprtti yksittäistä palvelua laajempien palvelukknaisuuksien tuttajien valinnassa. Kainuun stelle ei myönnetty rahitusta palvelusetelikkeiluun. Edelleen valinnanvapautta n tarkitus piltida STM:n timesta eri maakunnissa vusien aikana. Huminarvista n, että tulevaa valinnanvapausmallia ssiaali- ja terveydenhullssa ei sellaisenaan le vielä kkeiltu Sumessa. Kainuun ste järjestää tällä hetkellä san ssiaali- ja terveyspalveluista palvelusetelin avulla. Kainuun stessa n käytössä vanhusten ktna asumista tukevissa palveluissa ja tehstetussa palveluasumisessa, suun terveydenhullssa, veteraaneille ja heidän leskilleen ktna selviytymiseen, rintamaveteraanien kuntutukseen ja maishitajan vapaan järjestämisessä. Kainuun ste hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuttajat, jiden palvelujen maksamiseen asiakas vi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Valinnanvapauden vaikutuksista laadittiin työryhmässä erillinen selvitys ja vireillä n hakeutuminen STM:n valinnanvapauspilttiin, jsta STM julkaisi kriteerit Maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus Esivalmistelun perusteella n laadittu karkea arvi ja selvitys palvelukknaisuuksista (ks. tarkemmin liitteet). Hum. lukuihin vi sisältyä virheitä ja puutteellisuuksia ja kustannuksista puuttuu esimerkiksi Pulangan kunnan ja Attendn spimuksen taludelliset kustannukset. Henkilöstö: vakansseittain/htv:t Kainuun sten ja Kainuun pelastuslaits sekä Pulangan kunnan ja Attendn henkilöstöä yhteensä nin HTV, n henkilöä. Tarvikekustannukset (tiettekniikka, materiaali- ja irtaimisthankinnat jne.) , hum. Kainuun sten salta TA2017, ei sis. Pulankaa ja Pelastuslaitsta. Muut timintament: , hum. Kainuun sten salta TA2017, ei sis. Pulankaa ja Pelastuslaitsta. Henkilöstöment: , hum. Kainuun sten salta TA2017, 14 ks. 9

47 Lppuraprtti ei sis. Pulankaa ja Pelastuslaitsta Investintiment: , hum. Kainuun sten salta TA2017, ei sis. Pulankaa ja Pelastuslaitsta. Kainuun sten investinnit TA2017: kneet ja kalust yht , rakennukset , jsta uudisrakennuksia ja laajennusta/krvaavaa Hankinnat lasketaan investinneiksi, kun kknaishankintahinta n suurempi kuin eura ja hankinnan taludellinen pitaika n vähintään klme (3) vutta. 10

48 Lppuraprtti LAKILUONNOKSEN MUKAISESTI MUODOSTUVA TEHTÄVIEN, PALVELUJEN JA TOIMINTATAPOJEN KOKONAISUUS Maakunnan ssiaali- ja terveydenhulln palvelut sekä pelastustimen palvelut mudstavat lakilunnsten mukaan erittäin laajan tehtäväkknaisuuden. Perustarve, jhn palvelut vastaavat Asiakkaan ja asukkaan näkökulmasta tavitteena vat hyvinvivat kainuulaiset. Ssiaali- ja terveydenhulln asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut ikea-aikaisesti ja vat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Maakunta järjestää vastuullaan levat ssiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti, tehkkaasti ja vaikuttavasti. Asiakkaille mahdllistetaan valinnanvapaus ja kuntalaisille kehitetään mahdllisuuksia väestön sallistumisen lisäämiseksi. Kainuulaisten hyvinvintia, terveyttä ja timintakykyä parannetaan yhteistyössä kuntien kanssa ja terveyden edistämiseen panstetaan. (mm. Kainuun sten strategia v ). Asiakas Keskeisiä asiakkaita vat: 1) maakunnan väestö ja asukkaat (kuntalaiset), 2) asiakkaita vivat lla myös muut kuin maakunnan asukkaat, esimerkiksi kiireellistä sairaanhita tai ssiaalihulta tarvitsevat henkilöt tai EUsäännösten perusteella palvelujen saamiseen ikeutetut henkilöt sekä 3) valinnanvapautta kskevien säännösten perusteella maakunnan palveluja käyttävät henkilöt vat asiakkaita. Asiakkaan perustarpeet sekä ikeus ssiaali- ja terveydenhulln palveluihin riippuu kustakin ssiaali- ja terveydenhulln palvelusta. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan ssiaali- ja terveydenhultn sisältyvät kaikki ssiaali- ja terveydenhulln tehtävät ja palvelut sekä myös hyvinvinnin ja terveyden edistäminen. Asiakas vi ttaa yhteyttä palveluntuttajaan mnin tavin: 1) asiinti timipisteessä, 2) puhelin, 3) sähköinen asiintipalvelu (Kainuun Omaste), 4) kirje tai sähköpsti. Lisäksi asiakas vi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen mnin tavin: Kuntalaisilla n lisäksi käytössä nrmaalit keint vaikuttaa palveluiden kehittämiseen: aliteikeus, neuva-antava kansanäänestys ja kansanäänestysalite, eri väestöryhmien vaikuttamistimielimet (maakunnallisesti nurisvaltuust, vanhusneuvst, vammaisneuvst). Maakunnan tulee tiedttaa timinnasta ja kerrttava, millä tavin päätösten valmisteluun vi sallistua ja vaikuttaa. Ptilaalla ja asiakkaalla n käytössään erilaisia ikeusturvakeinja. Js ptilas tai ssiaalihulln asiakas ei le tyytyväinen saamaansa palveluun, hitn tai 11

49 Lppuraprtti khteluun, hän vi tehdä muistutuksen timintayksikön vastuuhenkilölle tai tehdä kantelun valvvalle viranmaiselle. Ssiaalihullssa asiakas vi lisäksi hakea muutsta saamaansa päätökseen. Ptilasvahingsta vi hakea krvausta Ptilasvakuutuskeskuksesta. Ongelmatilanteissa asiakasta ja ptilasta tukevat ptilas- ja ssiaaliasiamies, jtka eivät tee päätöksiä. Kainuun stella n käytössä sähköinen, reaaliaikainen asiakaspalautejärjestelmä. Palautejärjestelmän kautta vi antaa palautetta saamastaan hidsta tai palvelusta. Palaute hjautuu suraan asianmaisen yksikön palautteenkäsittelijälle. Lisäksi kuntalaiset vivat antaa yleistä palautetta ssiaali- ja terveyspalveluista ja tehdä sähköisen ilmituksen turvallisuuspikkeamasta (hidssa tapahtunut vaaratilanne). Asiakaskhtainen neuvnta ja hjaus määrittyvät kullinkin kyseessä levan ssiaali- ja/tai terveydenhulln palvelun mukaisesti. Kunnan asukkaiden saatavissa n ltava ssiaalihulln neuvntaa ja hjausta. Erityistä humita n kiinnitettävä lasten, nurten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvntaan ja hjaukseen.neuvntaa ja hjausta järjestäessään ssiaalihulln n tarvittaessa timittava yhteistyössä perusterveydenhulln ja muiden timialjen kanssa (mm. kunnan varhaiskasvatus). Ssiaalihullssa krstuu asiakkaan palveluntarpeen arviinti, palvelujen järjestäminen palveluntarpeen arviinnin mukaisesti, asiakassuunnitelman laatiminen, kirjallisen päätöksen tekeminen ssiaalipalvelujen järjestämisestä. On tdennäköistä, että ssiaalija terveydenhullssa tarvitaan jatkssa entistä enemmän keskitettyä asiakashjausta, mikäli asiakkaan valinnan vapaus krstuu entistä enemmän palvelujärjestelmässä. Tavitteena vat hyvinvivat kainuulaiset. Ssiaali- ja terveydenhulln asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut ikea-aikaisesti ja vat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Maakunta järjestää vastuullaan levat ssiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti, tehkkaasti ja vaikuttavasti. Palvelun tuttaminen/palveluprsessi ja sähköiset palvelut Sumessa ja Kainuussa verkn kautta tapahtuva ajanvaraus n yleistymässä. Lisäksi televidevastaantt sekä videneuvttelu ja etäpalvelu vat pienimutisesti käytössä (esim. etäturvaktipalvelu). Omaste n Kainuun sten tarjama hyvinvinnin ja terveyden palvelukanava (ks. Palvelun kautta vi hitaa hyvinvintiin ja terveyteen liittyviä kiireettömiä asiita ajasta ja paikasta riippumatta. Omaste-palvelussa vi mm. 1) kirjata henkilökhtaisia hyvinvinti- ja terveystietja kuten ktna tehtyjä mittaustulksia, 2) katsella labratritutkimusten tulksia, 3) tehdä terveystarkastuksen ja saada terveysvalmennusta, 4) tarkistaa, varata, siirtää ja perua lastenneuvlan sekä 5) tarkistaa ja perua suun 12

50 Lppuraprtti terveydenhulln vastaanttaikja, 6) kysyä neuva ssiaali- ja terveydenhulln ammattilaisilta ja tehdä ajanvarauspyynnön, 7) löytää ajantasaista ja lutettavaa hyvinvintiin ja terveyteen liittyvää tieta.kehitteillä n tällä hetkellä ryhmätiminnt (esim. kehittäjäasiakastiminta): esim. suljetut nettiryhmät. Timeentultukea (täydentävä ja ehkäisevä) vi hakea sähköisesti (erillinen asiintipalvelu). Labratriajan vi varata sähköisesti (Nrdlab tuttaa palvelun).kainuun stella n hyvinvinnin palvelutarjtin, jta palveluntuttajat vivat hyödyntää maksuttmana markkinapaikkana. Kainuun stella ei le tällä hetkellä sähköistä palvelu-/asiintikanavaa, jlla valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyvät vaatimukset lisi helpp tteuttaa. Kansallisten selvitysten mukaan erityisesti harvaan asutuilla alueilla tulisi kehittää sähköisiä palveluja. Maaseudulla n kuitenkin ikääntyneempi väestö ja ngelmia timivissa tietliikenneyhteyksissä, mikä vaikeuttaa digitaalisten palvelujen käyttööntta ssiaali- ja terveydenhullssa (ks. Hyppönen 2016: Ssiaali- ja terveydenhulln digitalisaati). Yleisimmät palvelut liittyvät tällä hetkellä sähköiseen ajanvaraukseen, asiakashjaukseen (tiedt, testit, hjeet) ja neuvntaan (yhteydentt), asiakaspalautteeseen, televidevastaanttn (etävastaantt, videneuvttelut). Huminarvista n, että digitalisaatin näkökulmasta n ssiaali- ja terveydenhullssa tettu vasta pieniä kehittämisaskeleita (esim. sähköisesti täytettävä lmake), mistä n pitkä matka kknaan digitalisituihin asiakasprsesseihin tai palveluketjuihin. Julkisen vallan käyttö Ssiaali- ja terveydenhulln palveluihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, millä n merkitystä tehtävä- ja palvelukknaisuuksien mudstamisen kannalta. Julkista valtaa käytetään tehtävissä, jissa tehtävän surittaja vi lakiin perustuvan timivaltansa perusteella yksipulisesti päättää tisen edusta, ikeudesta tai velvllisuudesta (mm. ssiaalihulln yksilöä kskeva päätöksentek). Terveydenhullssa n kyse julkisen tehtävän hidsta, mutta tavanmaisessa ptilaan hidssa ei käytetä julkista valtaa. Kuitenkin esimerkiksi lääkäreiden tehtäviin vi sisältyä sellaista ptilasta kskevaa (esimerkiksi pakkhit) tai hallinnllisrganisatrista päätöksenteka, jka n katsttava julkisen vallan käytöksi (esim. erityishult). Julkista valtaa käytetään myös tehtävissä, jissa tehtävän surittaja vi lakiin perustuvan timivaltansa njalla yksipulisesti antaa tista velvittavan määräyksen tai muulla tavalla tsiasiallisesti puuttua tisen etuun tai ikeuteen. Tällaisesta n kyse esimerkiksi, kun henkilöllä n ikeus antaa yksilöä tai yhteisöä kskevia määräyksiä (kieltja ja käskyjä) tai ikeus päästä ktirauhan piiriin kuuluviin tilihin taikka surittaa tisen maisuuteen khdistuvia timen-

51 Lppuraprtti piteitä muiden suurempien vahinkjen välttämiseksi. Tällaisia tehtäviä n esimerkiksi valvnta- ja pelastustehtävissä. Julkisen vallan käyttöä vi sisältyä myös tehtävään, jhn kuuluu esittelyä maakunnallisessa päätöksentekprsessissa. Esittelijä n vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään n päätetty, jllei hän le jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Js päätöksen khteena leva asia n sellainen, että päätöksentessa n kyse julkisen vallan käytöstä, esittelijänkin katstaan käyttävän julkista valtaa. Valinnanvapaus Valinnanvapaus kskettaa saa ssiaali- ja terveydenhullsta. Asiakkaalla n mahdllisuus valita palveluntuttaja siten kuin valinnanvapaudesta erikseen säädetään. Kulu- ja piskeluterveydenhult n rajattu valinnanvapauslainsäädännön ulkpulelle, minkä lisäksi neuvlapalveluiden valinnanvapaudesta maakunnan tulee erikseen päättää. Asiakas vi valita maakunnan mistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakas vi valinnanvapauslain mukaan valita: 1) ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden ryhmän (asiakkaan tive), 2) suran valinnan palveluntuttajan eli ste-keskuksen (avterveydenhult ja ssiaalihulln yleinen hjaus sekä neuvnta) ja hammashitla, 3) asiakas vi saada maksusetelin, 4) maakunnan liikelaitksen timipisteen, 5) asiakassetelin tai henkilökhtaisen budjetin perusteella palveluntuttaja. Valinnanvapauslaki n keskeneräinen tällä hetkellä. Järjestämis- ja tuttamisvastuu Julkinen ssiaali- ja terveydenhult kuuluu maakunnan järjestämisvastuulle. Pelastustimen järjestämisvastuu kuuluu maakunnan järjestämisvastuulle. Hum. piskeluterveydenhulln salta kulukuraattri- ja kulupsyklgipalveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mikäli kunnat eivät yhteisellä päätöksellä ja rahituksella siirrä kulupsyklgipalvelua maakunnalle (nykytilanne Kainuun stessa). Edelleen kaikkien krkeakulupiskelijiden salta järjestämisvastuu vi siirtyä YTHS:n vastuulle (erillinen lakivalmistelu v. 2017). Maakunnan n ertettava massa timinnassaan palvelujen tuttaminen ja järjestäminen. Ssiaali- ja terveyspalveluja tuttavat maakunnan liikelaits sekä markkinilla tutettavissa palveluissa maakuntien, yksityisten ja järjestöjen mistamat yhtiöt ja itsenäiset ammatinharjittajat. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät kuuluvat maakunnan liikelaitkselle. Maakunnan n yhtiöitettävä valinnanvapauden piirissä levat palvelut. Jatkssa kunta, kuntayhtymä tai niiden tytäryhteisö ei saa tuttaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia ssiaali- ja terveydenhulln palveluja. 14

52 Lppuraprtti Maakunta vastaa, että ssiaali- ja terveyspalvelut vat yhteen svitettuja kknaisuuksia ja ne tteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Kaikki rahitus kulkee maakunnan kautta palveluntuttajille. Palveluntuttajien n nudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukknaisuuksia ja -ketjuja. Palveluntuttajien n saltaan varmistettava, että palvelujen integraati tteutuu. Maakunta vastaa siitä, että tietjärjestelmät timivat yhteen. Tuttamisesta vastaava maakunnan liikelaits n itsenäinen suhteessa järjestämisestä vastaavaan maakunnan viranmaiseen. Liikelaitksella n ammattijhtajat (ei luttamushenkilöistä kstuva timielin). Valinnanvapauslainsäädännön piiriin kuuluvat palvelut n maakunnan yhtiöitettävä. Maakunnan tulee hjata ja valva sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelututanta. Palvelun järjestämiseen ja tuttamiseen liittyvät yhteistyötaht Ssiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyy useita yhteistyötahja. Timinta edellyttää maakuntien välistä yhteistyötä. Phjis-Phjanmaan maakunnan (ssiaali- ja terveydenhulln yhteistyöalue) kanssa n laadittava maakuntien yhteistyöspimus. Lisäksi maakunnat vivat järjestää tehtäviään yhdessä spimuksen njalla (mm. yhteinen timielin, yhteiset virat, viranmaistehtävien hitaminen). Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset: 1) timitila- ja kiinteistöhallint, 2) talus- ja henkilöstöhallint ja 3) tiet- ja viestintätekniset palvelut. Maakunnan ja maakunnan tytäryhteisön n velvllisuus käyttää palvelukeskusten palveluja. Valtakunnallisten ja maakunnallisten palvelukeskusten tarkka timinta, tehtävät ja työnjak n epäselvä tällä hetkellä. Alueellinen varautumisen näkökulmasta maakunnan n hulehdittava alueella timivien viranmaisten, kuntien, elinkeinelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä (mm. arviintityö, pikkihallinnllinen seuranta ja arviinti, varautumisen suunnittelu, valmius- ja häiriötilanneharjitukset). Ostpalvelut, maksusetelit ja henkilökhtainen budjetin näkökulmasta sassa asiakaspalveluja n käytössä valinnanvapaus, lisäksi maakunnan liikelaits ja maakunnan yhtiö(t) vi hankkia palveluja stpalveluna ja maksusetelin avulla. Yhteistyökumppaneita vat tällöin kaikki alueen ssiaali- ja terveyspalveluja tuttavat, rekisteröidyt palveluntuttajat (ks. lakilunns ssiaali- ja terveyspalvelujen tuttamisesta). Lisäksi Valvira ja aluehallintvirastt vat yhteistyökumppaneita (jatkssa Valtin lupa- ja valvntavirast). Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen kannalta kunnat vat keskeiset yhteistyökumppanit (maakunnallinen hyvinvintikertmus yhteistyössä kuntien kanssa; asiantuntija-apu kunnallisiin hyvinvintikertmuksiin) Terveydenhultlain mukaan kunnan tai sairaanhitpiirin kuntayhtymän n järjestettävä palvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi js palvelujen alueel-

53 Lppuraprtti linen keskittäminen n perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Suurin sa erikissairaanhidn palveluista n keskitetty, lisäksi erikissairaanhidn järjestämisspimuksessa n svittu työnjasta, timinnan yhteensvittamisesta, keskittämisestä maakuntien välillä ptilasryhmittäin (Vna terveydenhulln järjestämissuunnitelmasta ja erikissairaanhidn järjestämisspimuksesta). Ssiaalihultlakiin (1301/2014, 33 a ) n myös sisällytetty mahdllisuus keskittää ssiaalihulln palveluja maakunnan sisällä ja valtakunnallisesti. Asiasta ei le annettu kansallista asetusta. Käytännössä keskitettyjä ssiaalija terveydenhulln palveluja vat erikissairaanhit, erityishulln pliklinikan palvelut, adptineuvnta, päivystyspalvelut, kuljetuspalvelut, apuvälineet, laitshit, labratri ja radilgipalvelut, lääkehult. 16

54 TOIMENPIDE-ESITYKSET KAINUUN KANNALTA Maakuntahallinnlle siirtyvät tehtävät Maakunnan järjestämisvastuulla levat tehtävät tulevat suraan lainsäädännöstä, eikä maakunnalla le yleistä timialaa. Tämän vuksi väliaikaishallinnn n svittava kuntien kanssa esimerkiksi seuraavien palveluiden tuttamisesta ja humiitava erilaisiin palvelukknaisuuksiin liittyvät yhteistyömahdllisuudet eri timijiden välillä. 1. Järjestämis- ja tuttamisvastuuseen sisältyvän saamisen kehittäminen ja hankkiminen Maakunnan n ertettava timinnassaan palveluiden tuttaminen ja järjestäminen. Edelleen lakilunnksiin sisältyy paljn järjestämiseen liittyviä haasteellisia tehtäviä (mm. yhtiöittämiseen ja valinnanvapauteen liittyy useita erilaisia sääntelyn haasteita) ja väliaikaishallinnn tulisi sittaa valmisteluresurssia tähän vaativaan tehtäväkknaisuuteen. Mahdlliseen valinnanvapauspilttiin hakeutuminen edellyttää ssiaali- ja terveydenhulln palveluiden sittaista yhtiöittämistä mahdllisimman pian, mikäli piltin n tarkitus käynnistyä j syksyllä 2017 tai keväällä Kulupsyklgisen palvelun järjestäminen maakunnallisena palveluna Hallituksen esityksen mukaan järjestämisvastuu kuluterveydenhullsta siirtyy maakuntiin ja kunnille jää vastuu psyklgi- ja kuraattripalveluista sekä yhteisöllisestä piskeluhullsta, jka n kuluympäristöön tiiviisti liittyvää ennaltaehkäisevää timintaa. Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien pulesta kulupsyklgisen palvelun jäsenkuntien pulesta (pis lukien Pulanka, ks. Kainuun sten yhtymävaltuust ). Maakuntahallint vi ttaa tehtäviä hidettavakseen vain sillin, kun sille sitetaan rahitus ja tehtävän hit kskee kk maakunnan aluetta eli tehtävien antaminen perustuu maakunnan kaikkien kuntien kanssa tehtyyn spimukseen. Kainuun alueen kuntien tulee päättää kulupsyklgisen palvelun mahdllisesta järjestämisestä maakunnan timesta. 3. Krkeakulupiskelijiden piskeluterveydenhulln järjestäminen Opiskeluterveydenhulln järjestäjänä kaikilla ylipist- ja ammattikrkeakulupiskelijilla timii jatkssa Ylippilaiden terveydenhitsäätiö (YTHS). Asia n valmisteilla ja asiasta n tarkitus valmistua työryhmän raprtti syksyllä Kainuun ste järjestää tällä hetkellä ammattikrkeakulupiskelijiden piskeluterveydenhulln. Lisäksi Kainuun ste rahittaa timinta-avustuksin YTHS:n timintaa vusittain, jka perustuu Sumen kuntaliitt ry:n ja Ylippilaiden terveydenhitsäätiön väliseen spimukseen. Mahdllinen muuts tulee humiida henkilöstön sekä spimusten näkökulmasta. 17

55 Lppuraprtti 4. Kuntuttavan työtiminnan järjestäminen Kuhmn kaupunki järjestää tällä hetkellä kuntuttavaa työtimintaa mana timintana ja järjestämisvelvllisuus siirtyy maakunnalle. Timinta n mahdllista siirtää j aikaisemmin Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymälle ja edelleen tulevalle maakunnalle, esimerkiksi vuden 2018 alussa. 5. Avustusten myöntäminen järjestöille sekä yhteistyö yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymän harkinnanvaraisessa avustustiminnassa n kyse sellaisesta kuntayhtymän itselleen ttamasta tehtävästä, jsta ei le erikseen säädetty lailla. Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymän hallintsäännön mukaan kuntayhtymän hallitus päättää avustusten myöntämisestä ja avustusmääräraha n llut nin te viime vusina. Maakuntahallinnn lakisääteisiin tehtäviin ei erilaisten järjestö- tai khdeavustusten myöntäminen ei sisälly. Alueen kuntien n syytä humiida eri kunnissa timivien järjestöjen ja yhdistysten avustustiminnan turvin järjestetty timinta (ks. Kainuun sten hallitus ). STM ja VM n julkaissut yleishyödyllisten yhteisöjen timintaedellytyksistä hjeistusta (päiv ) 15. Kunnilla n jatkssakin mahdllisuus myöntää avustuksia järjestöille, tarjta tilja sekä hjata kuntalaisia järjestöjen piiriin. Ohjeistuksen phjalta tulisi laatia selkeä yhteenvet, miten ja missä määrin tuleva maakunta käytännössä tukee järjestötimintaa, kun humin tetaan valtintukisäädökset ja muun lainsäädännön reunaehdt (ks. mainittu hjeistus). 6. Pulangan kunnan ja Attendn välinen spimus Pulangan kunta n ulkistanut ssiaali- ja terveyspalvelunsa Attend Oy:lle vuden 2013 alussa ja spimukseen sisältyy ptivusia v Väliaikaishallinnn timenpiteeksi jää Pulangan kuntaa sitvien spimusten ja vastuiden siirtäminen maakunnalle Muut kuntien, maakunnan sekä muiden timjiden leelliset rajapinnat Maakuntauudistuksen jälkeen jää edelleen sellaisia kunnan ja maakunnan välisiä yhteistyöpintja ja yhteistiminta-alueita, jissa n jatkssakin tärkeää tehdä laaja-alaista yhteistyötä ja+maakuntauudistuksessa pdf/56a27c39-39fd-4d9f-97f0-596f9d870ddf 16 ks. lakilunns maakuntalain, ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä annetun lain ja pelastustimen järjestämisestä annetun lain vimaanpansta, 22 Kuntaa sitvien spimusten ja vastuiden siirtäminen maakunnalle 18

56 Lppuraprtti Tällaisia yhteistiminta-alueita n muun muassa hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä timinta (hyvinvintikertmukset ja muut lakisääteiset suunnitelmat). Jatkssa kunnan vastuulla leva hyvinvinnin ja terveyden edistäminen tehdään kunnan, maakunnan, yksityisten palvelututtajien sekä järjestöjen ja muiden kunnassa timivien tahjen yhteistyönä. Huminarvista n maakuntien rahituslakiin sisältyvä yhden prsentin rahitussuus, jka perustuu hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen. (maakuntien rahituslakilunns, 11 ) Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen kannalta n hyvä humata, että tulevan maakunnan tehtäväkknaisuuteen sisältyy myös alueellinen alkhlihallint, millä n suria vaikutuksia väestön terveyden edistämiseen ja alkhlihaittjen vähentämiseen lupahallinnn ja valvnnan kautta. Osa Kainuun kunnista n laatinut kuntakhtaisen hyvinvintikertmuksen, mutta Kainuun ste -kuntayhtymä ei le laatinut alueellista hyvinvintikertmusta. Jatkssa maakunnan n laadittava alueellinen hyvinvintikertmus yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Alueen kuntien laatimia hyvinvintikertmuksia (ks. sekä muita lakisääteisiä suunnitelmia ja hjelmia n mahdllista hyödyntää sveltuvin sin maakunnallisen hyvinvintikertmuksen laatimisessa. Edelleen tiettyjen väestöryhmien hyvinvinnin ja terveyden edistäminen edellyttää laajaalaista yhteistyötä. Tällaisia väestöryhmiä ja palvelukknaisuuksia vat esimerkiksi 1) lapset, nuret ja lapsiperheet, 2) työttömät ja pitkäaikaistyöttömät (työllisyys), 3) maahanmuuttajat (paklaiset ja turvapaikanhakijat) ja vähemmistöryhmät (mm. rmanit), 4) palveluasumista tarvitsevat erityisryhmät: vanhukset, vammaiset henkilöt, päihteiden käyttäjät, mielenterveyskuntutujat, asunnttmat sekä 5) alueen asiintiliikenne ja henkilökuljetukset. Kunnissa ja maakunnissa tulee jatkssa lemaan sekä kunnallisia että maakunnallisia timielimiä. Näin llen lisi järkevää, että maakunnallisia sallisuus- ja vaikuttamismahdllisuuksia kehitettäisiin j vusien aikana (esim. maakunnallinen nurisvaltuust, vammais- ja vanhusneuvstt). Lakisääteisten neuvstjen lisäksi lisi tärkeää kehittää ja jatkjalstaa digitalisaatin mahdllistamia sallisuus- ja vaikuttamismahdllisuuksia, jita n j vähäisessä määrin piltitu maakuntavalmistelussa (esim. takantaa.fi -palvelu). 8. Ssiaali- ja terveydenhultn sin liittyvien palveluiden järjestämisvastuu ja yhteistiminta Talus- ja velkaneuvnnan järjestämisvastuu n epäselvä. Tällä hetkellä Kainuun ste hitaa spimuksella aluehallintvirastn kanssa. On epäselvää siirtyykö järjestämisvastuu maakunnalle vai ikeusaputimistihin tai kunnille jatkssa. Tureen lakilunnksen mukaan järjestämisvastuu siirtyy ikeusapu- ja edunvalvntapiirien tehtäväksi (ks. lausuntpyyntö)

57 Lppuraprtti Turvaktipalvelun järjestämisvastuu n THL:n tehtävä. Kainuun ste tuttaa tällä hetkellä turvaktipalvelua yhteistyössä Oulun turvakdin kanssa ja n tdennäköistä, että järjestely vi jatkua myös tulevassa maakunnassa (ks. HE turvaktilaiksi ). Riks- ja riita-asiiden svittelun järjestämisvastuu kuuluu THL:lle, Kainuun alueella timinnan järjestää Vulle Setlementti ry (ks. laki riksasiiden ja eräiden riita-asiiden svittelusta 1015/2005). Ei le tiedssa, nk asiaan tulssa muutksia. Tukipalveluiden järjestämisen salta n vielä epäselvää, miten esimerkiksi yhtiöittäminen ja/tai muut lakimuutkset mahdllisesti vaikuttavat muutksiin ssiaali- ja terveydenhulln palveluiden järjestämisessä (esim. kuljetuspalvelut, tietjärjestelmät). 9. Tehtävien rganisinti ja jhtamisrakenne Maakuntauudistukseen liittyy useita ssiaali- ja terveydenhulln sekä ensihidn ja pelastustimen järjestämiseen liittyviä merkittäviä uudistuksia (erit. valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittäminen sekä tuttamisen ja järjestämisen erttaminen, maakuntien yhteistiminta), jtka tulee ttaa humin timinnan suunnittelussa väliaikaishallinnn alittaessa timintansa. 20

58 Lppuraprtti KIRJALLISUUS JA LÄHTEET Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisen uudistusta kskevaksi lainsäädännöksi sekä Eurpan paikallisen itsehallin-nn peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmituksen antamiseksi, pdf/05df0eec a-b f2d029 Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi, päiv , 21

59 Lppuraprtti LIITTEET LIITE 1. Työryhmän ja alatyöryhmien kknpan ja työryhmätyöskentely Työryhmä 2: Ssiaali- ja terveystimi, pelastustimi ja varautuminen Jäsen Varajäsen Puheenjhtaja: Aki Räisänen, VAS Raili Myllylä, VAS Sihteeri: Matti Heikkinen, Ste Tuija Hlttinen, Ste Yrjö Srvari, KD Pirj Mäkeläinen, P-S AVI Janne Heikkinen, pelastuslaits Esa Ahnen, Ste Eija Tlnen, Ste Mikk Timnen, Ste Mikk Saari, Kajaani Raim Härkönen, Sumussalmi Tarm Pekla, Pulanka (Attend) Marja Mäntymaa, Juk Tiina Törrö, Tehy Evelyn Hynynen, KD Hannele Havanka, P-S AVI Anssi Parviainen, pelastuslaits Jukka Angerman, Ste Jaana Mäklin, Ste Eija Alatal, Ste Anneli Kinnunen, Kuhm Kalevi Valtanen, Stkam Ilkka Hrt, Paltam Anna-Kaisa Kyllönen, JHL Sari Terv, SuPer Alatyöryhmä: Pelastustimi, varautuminen ja ensihit Jäsen Varajäsen Puheenjhtaja: Anter Kyllönen Sihteeri: Jukka Angerman Anter Kyllönen, VAS Kalevi Valtanen, KESK Jukka Angerman, Ste Merja Kangasharju, TEHY Janne Tami, pelastuslaits Marj Huvinen-Terv, Ste Mark Lippnen, PS Juh Lukkari, KESK Tapi Valtanen, Ste Petri Vehniäinen, pelastuslaits Esa Ahnen, Ste Alatyöryhmä: Sten rganisinti alatyöryhmä Jäsen Puheenjhtaja: Tapani Kemppainen Sihteeri: Anu Huttunen, Kainuun ste Tapani Kemppainen, KESK Raili Myllylä, VAS Markku Oikarinen, SDP Maire Ahpelt, Kainuun ste Esa Ahnen, Kainuun ste Mikk Timnen, Kainuun ste Matti Heikkinen, Kainuun ste Eija Tlnen, Kainuun ste Eija Alatal, Kainuun ste Päivi Nykänen, Kainuun ste Virpi Krhnen, Kainuun ste Marj Huvinen-Terv, Kainuun ste Rist Makknen, JUKO Varajäsen vpj. Raili Myllylä Erkki Milanen, KESK Eila Aavakare, PS Hannu Juntunen, KOK Leila Kskensalmi, JHL 22

60 Lppuraprtti Ste, pelastus, varautuminen alatyöryhmän työskentely Alatyöryhmä n kkntunut kahdeksan kertaa miettien palveluiden turvaamista, yhteistyötä sekä varautumista lähtökhtanaan saada rakennettua ihmisille paras mahdllinen palvelu. Ensihit n tärkeä sa terveystimea. Sen kehittäminen edelleen hidllisesti n ainut vaihteht ja ikea suuntaus, ensihitaja/sairaanhitaja kulutuksen llessa phjakulutus ensihitpalvelun yksiköillä. Palvelun tulee lla lain ja asetuksen mukaan kattavaa ja humiida taajamat sekä harvaan asutut alueet. Yhteisiä timitilja ja kulutusta tulee tarpeen mukaan hyödyntää ja tehstaa tarpeen ja mahdllisuuksien mukaan. Samassa yksikössä ei pysty lemaan ensihidn ja pelastuksen henkilökuntaa, kska tällöin kärsii tinen sapuli henkilöstön siirtyessä surittamaan tisen viranmaisen tehtävää. Yksiköitä ei tästä syystä vida alas ajaa, vaan timinta tulee järjestää häiriöttömästi. Ensihitpalvelua täydentää ensivastetiminta ja kiireettömien palveluiden kilpailutettavat palvelut. Tas näihin tulee lla krkea, kska yksiköitä n järkevää käyttää ensihitpalvelun tukena. Maakunnalla tulee lla ma yritys, jka sallistuu kiireettömien palveluiden kilpailutukseen. Pelastustimen rli nähtiin tärkeänä yhteistyökumppanina terveystimelle. Knkretiaa n ensihidn ja pelastuksen yhteinen tilannekeskus 24/7. Muutin tarkasteltiin pelastajan ammattitaita ja kulutusmahdllisuuksia lähihitajaksi, jllin tiivis yhteistyö ktiin vietäviin palveluihin lisi lunnllinen jatkum turvata pelastustimen valmius kunnissa sekä yhteistyö terveystimen palveluiden kanssa ihmistä ajatellen. Omatimisen paltarkastuksen ja pelastustimelle palautejärjestelmän luminen ja ihmisten aktivinti n edellytys varautumiseen ja turvalliseen asumiseen. Ihmisten matimiseen varautumiseen tulee kiinnittää erityistä humita. Mukaan tulee saada klmas sektri, kyläyhdistykset jne. Talvi/kesämyrskyt, sähkökatkt tuvat timinnalle ja ktna asumiselle haasteita, jhn pitää pystyä vastaamaan. Myös kilpailutettaviin perusterveydenhulln palveluihin tulee kytkeä varautumisen lauseet, ettei timinta kaadu heti maakunnan tutettavaksi. Vastuu n myös yrityksillä. Sten rganisinti alatyöryhmä Alatyöryhmä n kkntunut tähän mennessä vasta kerran, mutta valmistelu n alitettu. 23

61 Lppuraprtti Esivalmistelun lppuraprtti Työryhmä 3: työvima-, yritys- ja maaseutupalvelut

62 Sisällysluettel 1. TYÖRYHMÄN KOKOONPANO: TYÖRYHMÄN KOKOONTUMINEN PALVELUJEN, TEHTÄVIEN JA VOIMAVAROJEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ UUDEN MAAKUNNAN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN KOKONAISUUS MAATALOUS- JA ELINTARVIKETUOTANNON PALVELUT Maatalustuet (myös lumu ja ympäristöspimukset) Eviran ja Tukesin hjaamat valvnnat Maataluslmitus Turkistuttajien lmituspalvelut Prnhitajien sijaisapu Maaseutuhallinnn tehtävät yhteistiminta-alueella MAASEUDUN KEHITTÄMISPALVELUT Maataluden rakennetuet ja Neuv MMM:n hallinnn alan hanke- ja yritystuet YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUT (VERSIO ) Elintarvikevalvnta Terveydensujelu Tupakkalain valvnta Eläinten terveyden ja hyvinvinnin valvnta Eläinlääkäripalvelut Löytöeläinten hit Alkhlihallint Kasvupalvelulain mukaiset palvelut: Henkilö etsii itselleen työpaikkaa (työnhakija) Yritys etsii itselleen spivia työntekijöitä (työnantaja) Maakunnan stamia, harkinnanvaraisia kasvupalveluja (asiakkaalla vapaus valita palveluntuttaja) tai maakunnan itse tuttamana mm Maakunnan aluekehitystehtävät (TEM:n timialalla ) Rakennerahasttehtävät ja yritysten kehittämispalvelut Rmaniasiiden neuvttelukunta ja muut rmaniasiat KAINUUN LIITON TEHTÄVÄT/ELINKEINOT JA ALUEKEHITYS JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUISTA JA PROSESSEISTA UUTEEN MAAKUNTAAN TULEVIKSI TEHTÄVIKSI ON KUVATTU NYKYISIN ERI VIRASTOISSA TEHTÄVIÄ PALVELUJA YHTENÄISINÄ/YHDISTETTYINÄ PALVELUKOKONAISUUKSINA ESITYKSET JATKOVALMISTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI VÄLIAIKAISHALLINTOVAIHEELLE Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

63 1. TYÖRYHMÄN KOKOONPANO: Varsinaiset jäsen: Raim Piirainen, SDP, puheenjhtaja Veli-Matti Karppinen, SIT, KESK Lunela Hanna, Phjis-Sumen AVI Virtasal Eija, Phjis-Phjanmaan ELY-keskus Knuutinen Pekka, Kainuun ELY-keskus, varapj. Isla Reij, Kainuun TE-timist Päivi Nykänen, Kainuun Ste-kuntayhtymä Juni Pnnikas, Kainuun Liitt Heikkinen Juni, Pulanka Kemppainen Merja, Ristijärvi Kvist Markus, Pardia Pääkkönen Irma, Pardia Granqvist Maija, Kainuun TE-timist, sihteeri Henkilökhtainen varajäsen: Markku Oikarinen, SDP Tim Krgerus, SIT Pekka Juntunen, Phjis-Sumen AVI Verna Mustnen, Phjis-Phjanmaan ELY-keskus Lukasmäki Pasi, Kainuun ELY-keskus Anna Heikkinen, Kainuun TE-timist Aila Rauatmaa, Kainuun Ste-kuntayhtymä Helana Aaltnen, Kainuun Liitt Rist Hämäläinen, Kajaani Eeva Halnen, Stkam Vesa Rantanen, Jyty Eira Piippnen, JHL Huttunen Saija, Kainuun TE-timist, varasihteeri. 2. TYÖRYHMÄN KOKOONTUMINEN Työryhmä kkntui lppuraprtin valmistumiseen mennessä mennessä 15 kertaa aikavälillä Alatyöryhmiä ei le. Työryhmän jäsenet vat työskennelleet aktiivisesti ja kantaneet vastuuta työryhmätyön edistymisestä. Työryhmäläiset vat hyödyntäneet mia sidsryhmiä työskentelyssä ja lleet aktiivisia muutsinfissa. Työryhmässä n kuultu asiakasnäkökulmaa eri asiakasryhmien salta. 3. PALVELUJEN, TEHTÄVIEN JA VOIMAVAROJEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Alkhlihallinnn, ympäristöterveydenhulln, maataluden, maaseudun kehittämisen, maatalustutannn, aluekehittämisviranmaisen, elinkeinjen, maatalusyrittäjien lmituspalvelujen ja työmarkkiniden timivuuden timintaympäristö n laaja-alainen tehtävä, jka kattaa erilaisia palveluja, kehittämisen- ja hallinttehtäviä yksityisille kansalaisille, yrityksille, kunnille, yhteisöille, muille viranmaisille ja 3. sektrille. Keskeisiä timijita vat Phjis-sumen aluehallintviranmainen, Kainuun Liitt, Kainuun ELY, Kainuun TE-timist, Kainuun stekuntayhtymä, Kainuun kuntien maaseutuhallinnnviranmaiset ja Kainuun kuntien yhteistimintaalueet. Tehtävät vat tällä hetkellä lakisääteisiä ja niissä käytetään julkista valtaa. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

64 3.1. Maakunnan järjestämisvastuulla levat tehtävät Maakunnan tehtäväalat, jita n käsitelty työryhmässä (lihavituna työryhmän tarkastelussa lleet tehtävät; hallituksen esitys ) Maakunta hitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväalilla: 1) ssiaali- ja terveydenhult; 2) hyvinvinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 3) alueellinen alkhlihallint; 4) pelastustimi; 5) terveydensujelu, tupakkavalvnta, elintarvikevalvnta sekä eläinten terveyden ja hyvinvinnin valvnta ja eläinlääkäripalvelut; 6) maatalus ja maaseudun kehittäminen; 7) maatalustutteiden markkinajärjestelyt, maataluden tutantpansten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvnta; 8) kalatalus ja vesitalus; 9) aluekehittämisviranmaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinelämän ja innvaatiympäristöjen kehittäminen ja rahittaminen, näihin liittyvä kulutus ja saamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinpalvelujen järjestäminen sekä ktutumisen edistäminen; 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin kulutustarpeiden ennakinti ja alueellisten kulutustavitteiden valmistelu; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustimen järjestämisen edistäminen; 13) lunnn mnimutisuuden sujelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hit; 14) liikennejärjestelmän timivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikennelt, alueellinen tienpit, maankäytön yhteistyö sekä timintaympäristöä kskevien tietjen tuttaminen valta-kunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 15)vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvntatehtävät; 16) alueellisen liikuntaneuvstn asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvstn timinnan kautta sekä ulkilureittitehtävät; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden timijiden kanssa; 18) kulttuuria kskevien suunnitelmien ja kehittämistimenpiteiden yhteensvittaminen sana maakuntastrategian ja -hjelman sekä maakuntakaavituksen tteuttamista; 19) vesihulln edistäminen ja suunnittelu, vesivarjen käytön ja hidn sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset lunnnvaratehtävät ja hulehtiminen ympäristö-, vesihultja vesistötöiden tteuttamisesta; 20) vesien ja merensujelu, vesien ja merenhidn järjestäminen ja tteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; 21) ympäristötiedn tuttaminen ja ympäristötietuden parantaminen; 22) maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensvittaminen; 23) maatalusyrittäjien ja turkistuttajien lmituspalvelujen järjestäminen sekä prnhitajien sijaisavun kustannusten krvaaminen; 24) alueelliset rmaniasiain neuvttelukuntia ja rmaniasiita kskevat tehtävät; 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen; Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

65 Maakunta vi lisäksi hitaa: 1) yksityisteitä ja liikkumisen hjausta kskevia valtinavustustehtäviä; 2) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samin kuin sitä kskevia valtinavustustehtäviä, lukuun ttamatta timintaa liikennekaaren ( / ) IV san 1 luvun 3 :n 2 ja 3 mmentissa tarkitettujen kunnallisten ja seudullisten viranmaisten timialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä; 3) saaristliikenteen suunnittelua ja järjestämistä; 4) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä spimuksella maakunnan hidettavaksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 mmentissa tarkitettuihin tehtäväalihin liittyvät tehtävät, jiden hitamiseen kunnat vat sittaneet maakunnalle rahituksen; 5) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä spimuksella maakunnan hidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvnnan ja ympäristötimen järjestämisen tehtävät, jiden hitamiseen kunnat vat sittaneet maakunnalle rahituksen; 6) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Eurpan uninin asiita ja yhteyksiä; Maakunnalla vi lla myös muita sille laissa erikseen säädettyjä tehtäviä. Maakuntien n hidettava tehtäviään yhteistiminnassa ja maakunnalle ktusti siten kuin siitä laissa säädetään. Maakunnalla n kuitenkin ikeus ttaa hidettavakseen spimuksella kuntien sille siirtämiä tehtäviä, js tehtävä liittyy maakunnan tehtäväalaan, kattaa kk alueen ja kunnat sittavat tehtävän hidn edellyttämän rahituksen. Maakunnalla ei siten lisi samanlaista yleistä timialaa, kuten kunnilla, vaan sen mahdllisuudet ttaa päätöksenä perusteella tehtäviä hidettavakseen lisivat humattavasti rajatummat kuin kunnan. 4. UUDEN MAAKUNNAN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN KOKONAISUUS Työryhmä n laatinut palvelukknaisuuksien phjalta tärkeimmät prsessikuvaukset tehtävistä, jtka tutetaan Kainuun maakunnassa. Prsessit n kuvattu erikseen sähköisille lmakkeille MAATALOUS- JA ELINTARVIKETUOTANNON PALVELUT Maatalustuet (myös lumu ja ympäristöspimukset) Maataluden mninaisilla tutanttuilla parannetaan maatalustutannn kannattavuutta ja ympäristön hyvää tilaa. Maatalusplitiikka n vahvasti EU-kytkentäistä ja sitä hitaa kansallisella taslla Maa- ja metsätalusministeriö, jnka apuna timeenpanssa n maaseutuvirast. Osa tuista n EU-sarahitteisia ja sa kansallisia. Tuet vat sa Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelmaa Maakunnan tehtävänä n kuluttaa viljelijöitä eri tukimudista, myöntää ja maksaa tuet sekä tehdä vaadittavat valvnnat ja tarvittaessa takaisinperinnät tuen käytön ikeellisuuden varmistamiseksi. Nyt tehtävää hitavat sekä ELY-keskus että YTA-alueet, Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

66 jatkssa tehtävät tulevat maakunnan hidettavaksi. Tietyt ympäristöterveydenhulln tehtävät liittyvät myös tukiasiihin. Jidenkin pienien tukien (kasvihune- ja mehiläistuki sekä metsämarjjen ja sienten sekä puutarhatutteiden varastintituet) myöntöä n keskitetty jihinkin ELY-keskuksiin. Keskitykset saattavat purkautua, jllin nekin tulevat Kainuun maakunnan tehtäväksi. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve (vain ELY-keskus): n. 6,5 htv henkilöstöment (palkat + matkat, ELY-keskus): n /v muut ment (maatalustuet Kainuuseen, eivät maakunnan budjetissa): 28 M /v yhteistimintatarve: maatalustukihallinnn uudelleen rganisituminen maakunnassa, jääviystilanteissa yhteistyö naapurimaakuntien kanssa, lumuvalvnnassa yhteistyö valtuutettujen tarkastajien kanssa, maksajavirastspimus Mavin kanssa, tietturvastandardin ISO nudatus, muutskulutus xxxx /v, asiantuntijiden kulutus xxxx /v Eviran ja Tukesin hjaamat valvnnat Evira ja Tukes vastaavat valtakunnan taslla lukuisista elintarvikkeiden tutantn ja turvallisuuteen liittyvistä asiista. Tehtävien taustalla n EU-lainsäädäntöä. Maakunnan tehtävänä n sana valtakunnallisia suunnitelmia hulehtia alla lueteltuihin aihealueisiin liittyvistä tarkastuksista ja pastamisesta Kainuussa: Kasvinterveys ja taimiaineist Siementen markkinavalvnta Hukkakauravalvnta Lannitevalvnta Eläinten merkintä ja rekisteröinti Lumuvalvnta Elintarvikehygienia kasvintutanttililla Kasvinsujeluaineiden myynti ja käyttö tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve (nyt ELY-keskus): 0,6 htv henkilöstöment: n /v yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /v, asiantuntijiden kulutus xxxx /v Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

67 Maataluslmitus Tehtävänä n maatalusyrittäjien lmituspalvelujen järjestäminen ja tuttaminen lmituspalvelulain mukaisesti. Tehtävät tarkentuvat lakiuudistuksen jälkeen syksyllä Lmituspalvelujen tarkituksena n tukea maatalusyrittäjien ssiaaliturvan tteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Lmituspalvelujen avulla maatalusyrittäjillä n tsiasiallinen mahdllisuus irrttautua työstään. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta nykyisistä timipisteistä käsin. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 105 htv henkilöstöment: /v muut ment: /v yhteistimintatarve: muutskulutus xx /v, asiantuntijiden kulutus xx /v Turkistuttajien lmituspalvelut Turkistuttajien lmituspalvelujen järjestämis- ja tuttamisvastuu keskitetään lakilunnksen mukaan Phjanmaan maakunnalle Prnhitajien sijaisapu Prnhitajien sijaisavun järjestämis- ja tuttamisvastuu keskitetään lakilunnksen mukaan Lapin maakunnalle Maaseutuhallinnn tehtävät yhteistiminta-alueella Tulevalle maakunnalle siirtyvät maaseutuhallinnn salta seuraavat palvelut: Viljelijätukihallint, tukiikeuksien hallint, eläinrekisterin ylläpit, riistavahinkjen arviinti ja käsittely, hukkakauran seurantaan liittyvät tehtävät ja mahdllisesti kehittämistehtävä yhdessä muiden maaseututimijiden kanssa. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: n. 8 htv henkilöstöment: n /v muut ment (tarvikekustannukset 3900, muut timintament ) yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /v, asiantuntijiden kulutus xxxx /v, nykyiset yhteistyökumppanit Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

68 4.2. MAASEUDUN KEHITTÄMISPALVELUT Maataluden rakennetuet ja Neuv 2020 Maatalustutanta, sen kilpailukykyä ja kehittymistä, tuetaan alittamis- ja investintituilla (rakennetuet). Tukimutina vat avustus, lainjen krktuki ja valtintakaus. Maakunnan tehtävänä n tiedttaa tuista, myöntää, maksaa ja tarvittaessa takaisinperiä ne sekä seurata timien pysyvyyttä. Osa tuista n kansallisia ja sa EU:n maaseuturahastn sarahittamia. Tuet vat sa Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelmaa Neuv tuen kautta viljelijät saavat ilmaista neuvntaa maatalustutanta ja jatkssa myös talusasiita kskeviin asiihin. Maakunnan tehtävänä n jatkssa tiedttaa tukimahdllisuuksista, tehdä kulutusten ennakkhyväksynnät, maksaa tuki neuvjille ja tarvittaessa hulehtia takaisinperinnöistä. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: n. 1,5 htv henkilöstöment: n /v muut ment (erillismäärärahat: avustukset 1,6 M /v, lainat 2,5 M /v) yhteistimintatarve: rakennusasiantuntijatehtävät nyt POP-ELYstä (0,1 htv/v) muutskulutus xxxx /v, asiantuntijiden kulutus xxxx /v MMM:n hallinnn alan hanke- ja yritystuet EU:n maaseuturahaststa rahitetulla Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelmalla ( ) ja sen Kainuuta kskevalla maaseudun kehittämishjelmalla kehitetään maaseudun elinkeinja, palveluja, saamista ja hyvinvintia. Ohjelmakaudella n käytettävissä n. 21,5 M EUja kansallista rahitusta hanke- ja yritystukiin sekä lisäksi teknistä apua n. 1,8 M. Uuden maakunnan tehtävänä n jatkssa alueellisen hjelman hallinninti (suunnittelu, timeenpan, tiedtus, raprtinti, arviinti) sekä tukien myöntö, maksatus, pysyvyysseuranta ja tarvittaessa takaisinperintä. Lisäksi maakunnan tehtävänä n Leader-timintaryhmien rahitettavaksi esittämien hankkeiden salta laillisuusvalvnta ja myöntöpäätösten tek sekä maksatukset. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: n. 6,5 htv henkilöstöment: n muut ment (erillismäärärahat n. 3,6 M /v, tekninen apu n /v) yhteistimintatarve: rakennusasiantuntijatehtävää hitaa nyt Kainuun salta POP- ELY (n. 0,1 htv hanke- ja yritystuissa), yhteistyö RR-hjelman kanssa tukien yhteensvittamisessa sekä yhteistyö LEADER-timintaryhmien kanssa, Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

69 maksajavirastspimus Mavin kanssa, tieturvastandardin ISO nudatus, yhteistyö muiden maakuntien kanssa ylimaakunnallisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa muutskulutus xxxx, asiantuntijiden kulutus xxxx Ympäristöterveydenhulln palvelut (VERSIO ) Elintarvikevalvnta Tehtävän tavitteena n turvata elintarvikeketjun turvallisuus ja ennaltaehkäistä terveyshaittja. Tehtävänä n antaa elintarvikelainsäädäntöön liittyvää hjausta ja neuvntaa timijille sekä kuluttajille, käsitellä elintarvikehuneistja kskevia ilmituksia ja hakemuksia, antaa niitä kskevia tdistuksia ja tehdä tarvittavia päätöksiä. Valvntaa (tarkastukset, mittaukset, näytteentt) tehdään ilmituksenvaraisiin ja hyväksymistä vaativiin khteisiin jk suunnitelmallisesti tai tarpeen mukaan. Lisäksi valvtaan alkututantpaikkja (mm. maidn- ja lihantutant). Elintarvike- ja vesiperäisiin epidemiihin varaudutaan, epidemiaepäilytilanteessa annetaan käyttösusituksia ja rajituksia, hulehditaan tiedtuksesta, selvittämistyöstä ja pidetään yhteyttä muihin viranmaisiin. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: n. 7 htv (terveystarkastajat 6 htv, hygieenikkeläinlääkäri 0,5 htv (mm. eläinperäisten elintarvikelaitsten valvnta, praktikt 0,5 htv (alkututannn valvnta), sihteeri 1 htv, ympäristöterveysjhtaja 1 htv henkilöstöment: /vusi (terveysvalvnta /vusi ja em. eläinlääkärit /vusi) muut ment (terveysvalvnta) yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi Terveydensujelu Tehtävän tavitteena n turvata elinympäristön turvallisuus ja ennaltaehkäistä terveyshaittja. Tehtävänä n antaa terveydensujelulainsäädäntöön liittyvää hjausta ja neuvntaa timijille sekä kuluttajille, käsitellä ilmituksenvaraisten huneistjen ilmituksia sekä vesilaitksia kskevia hakemuksia sekä antaa niitä kskevia tdistuksia ja tarvittavia päätöksiä. Valvntaa (tarkastukset, mittaukset, näytteentt) tehdään ilmituksenvaraisiin ja hyväksymistä vaativiin khteisiin jk suunnitemallisesti tai tarpeen mukaan. Lisäksi valvtaan asuinhuneistjen terveellisyyttä pyydettäessä ja annetaan tarvittaessa määräyksiä. Lausuntja annetaan mm. ympäristölupa-asiaista ja kaavista. Elintarvike- ja vesiperäisiin epidemiihin varaudutaan, epidemiaepäilytilanteessa annetaan käyttösusituksia ja rajituksia, hulehditaan tiedtuksesta, selvittämistyöstä ja pidetään yhteyttä muihin viranmaisiin. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

70 henkilöstötarve: n. 4,0 htv, sihteeri ja ympäristöterveysjhtaja (htv kuvattu khdassa 4.3.1) henkilöstöment: ment kuvattu sana khtaa muut ment: ment kuvattu sana khtaa yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi Tupakkalain valvnta Tehtävän tavitteena n vähentää tupakintia ja tupakinnista aiheutuvia haittja. Tehtävänä n antaa tupakkalainsäädäntöön liittyvää hjausta ja neuvntaa timijille ja kuluttajille, käsitellä tupakkaa ja niktiininesteitä kskevat ilmitukset ja merkitä ne valtakunnalliseen rekisteriin. Valvntaa tehdään myyntikhteisiin jk suunnitemallisesti tai tarpeen mukaan. Lisäksi valvtaan tupakintikieltja ja käsitellään mm. asuinhuneistjen tupakintiin liittyviä valituksia ja parveketupakintikieltn liittyviä hakemuksia. Tupakkatutteiden lisäksi käsitellään lääkelain mukaisia niktiinitutteiden myyntilupahakemuksia ja valvntaa tehdään tupakkalain valvnnan yhteydessä. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 1,0 htv, sihteeri ja ympäristöterveysjhtaja (htv kuvattu khdassa 4.3.1) henkilöstöment: ment kuvattu sana khtaa muut ment: ment kuvattu sana khtaa yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi Eläinten terveyden ja hyvinvinnin valvnta Tehtävänä n eläinten terveyden ja hyvinvinnin säädösten hjaus ja neuvnta, lupien, ilmitusten ja tdistusten käsittely sekä khteiden valvnta. Tehtävään kuuluu myös varautumista eläintauteihin sekä päivystys kiireellisten tehtävien salta (24/7). Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi pääsin Kainuun maakunnan timesta. Eräiden tehtävien salta tteuttaminen tulisi tehdä yhteistyössä Phjis-Phjanmaan maakunnan kanssa. Kyseiset tehtävät perustuvat useaan eri lakiin ja vaativat jkainen maa erityisasiantuntemustaan eikä niiden tteuttaminen tällöin vain yhdessä maakunnassa le käytettävissä levien resurssien kannalta tarkituksenmukaista eikä päivystyksen salta mahdllistakaan. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, yhteistyö Phjis-Phjanmaan maakunnan kanssa eräiden tehtävien salta henkilöstötarve: 1 htv sekä lisäksi aluehallintvirastn aiemmin hitamien tehtävien edellyttämä htv, jka täydentyy myöhemmin ja ympäristöterveysjhtaja (htv kuvattu khdassa 4.3.1) henkilöstöment: x /vusi (nykyiset kuntayhtymän tehtävät /vusi, mikä sisältää matkakustannukset, lisäksi tulevat aluehallintvirastn aiemmin hitamien tehtävien kustannukset) muut ment x Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

71 yhteistimintatarve: muutskulutus x /vusi, asiantuntijiden kulutus x /vusi (mikäli yhteistyötä tehdään tisten maakuntien kanssa, ja nykyiset asiantuntijat vivat näin jatkaa tehtävien hita, n tarve pienempi kuin, js yhteistyötä ei tehdä) Eläinlääkäripalvelut Tehtävänä n tuttaa peruseläinlääkäripalvelu tavanmaisissa vastaantttilissa tai eläinten pitpaikissa yleistutkimuksen tai kliinisen tutkimuksen perusteella, kiireellistä eläinlääkäriapua edellyttävä eläimen hit tavanmaisessa vastaantttilassa tai eläimen pitpaikassa kaikkina vurkauden aikina (24/7) sekä tutanteläinten terveydenhult. Eläinlääkäripalveluja tuttavien virkaeläinlääkäreiden tehtävänä n myös sallistua eläinten terveyden ja hyvinvinnin palvelujen (4.3.4) tuttamiseen erikseen määrätyiltä sin. Työryhmä esittää tehtävän tuttamista maakunnan mana palvelututantna nykyisissä timipisteissä. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: Eläinlääkärit 10 htv, sijaiset 3 htv, pieneläinhitajat 4 htv, yhteinen sihteeri muiden ympäristöterveydenhulln palvelujen kanssa, jtka kuvattu khdassa 4.3.1, 4.3.2, 4.3.3, 4.3.4, ja ja ympäristöterveysjhtaja (htv kuvattu khdassa 4.3.1) henkilöstöment: /vusi (tämä sisältää myös valvntaeläinlääkärin ja muiden eläinlääkäreiden valvntatehtävien henkilöstökulujen suudet) muut ment yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi (eläinlääkäreiden kulutustarve 8 htp/vusi ja avustajien 2 htp/vusi) Löytöeläinten hit Tehtävä n irrallaan tavattujen ja talteen tettujen pienikkisten harrastus- ja seuraeläinten tilapäisen hidn järjestäminen eläinsujelulain edellyttämällä tavalla. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi stpalveluna. tteutusrganisaati: Ostpalvelu kilpailutuksen kautta valitulta timijalta henkilöstötarve: Maakunnan henkilöstötarve humiidaan eläinten terveyden ja hyvinvinnin palvelussa khdassa (muutamia htv/vusi) ja ympäristöterveysjhtaja (htv kuvattu khdassa 4.3.1) henkilöstöment: Maakunnalle aiheutuvat henkilöstöment humiidaan eläinten terveyden ja hyvinvinnin palvelussa khdassa muut ment (spimuksesta aiheutuvat kustannukset) /v yhteistimintatarve: muutskulutus 0 /vusi, asiantuntijiden kulutus 0 /vusi Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

72 Alkhlihallint Tehtävänä n alkhlilain mukaiset lupa- ja valvntatehtävät. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi yhteistyössä Phjis-Phjanmaan maakunnan kanssa. Kyseiset tehtävät vaativat erityisasiantuntemusta ja näitä tehtäviä n Kainuun maakunnassa niin vähän, ettei niiden tteuttaminen vain Kainuun maakunnassa le käytettävissä levien resurssien kannalta tarkituksenmukaista. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, yhteistyö Phjis-Phjanmaan maakunnan kanssa henkilöstötarve: x htv, tarkentuu vasta kun aluehallintvirast antaa tehtäviään kskevat tiedt henkilöstöment: x /vusi, tarkentuu vasta kun aluehallintvirast antaa tehtäviä kskevat tiedt muut ment x yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx /vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi. 4.4 Kasvupalvelulain mukaiset palvelut: Lausunnlla lleen kasvupalvelulain mukaisina tehtävinä n järjestää rekrytinteja ja saamista, yritystimintaa, yrittäjyyttä sekä luda edellytyksiä innvaatiiden kehittämiselle, kansainvälistymiselle ja rahitusta kskevia palvelukknaisuuksia. Kasvupalveluja varten järjestetään palveluhjausta ja tietpalveluja. Tulevalla maakunnalla n palveluista järjestämisvastuu ja viranmaistehtäviä, vastuu palveluiden yhteensvittamisesta ja mavalvnta. Palvelujen tuttaminen tapahtuu kansallisen työmarkkinatrin avulla. Tutanta täydentää maakuntien yhteinen asiakasneuvnta ja ma-asiintipalvelu sekä henkilö-, että yritysasiakkaille. Lisäksi maakunta järjestää viranmaispalvelua palvelutarpeen arviintiin, asiakassuunnitelman laadintaan ja rahituspäätöksiin. Palveluja täydentävät valtakunnalliset kasvupalvelut, Kelan palvelut, maakunnan muut mat palvelut (ste ja maaseuturahitus) ja kuntien elinvimapalvelut. Lisäksi maakunta järjestää ktuttamiseen liittyvää palvelua yhdessä tisten timijiden kanssa Henkilö etsii itselleen työpaikkaa (työnhakija) Henkilöasiakas käyttää persnitua ma-asiinnin verkkpalvelua ja sitä tukevaa asiakasneuvntaa ja verkkasiinnin tukea. Asiakas tekee ma-asiinnissa digitaalisen palvelutarvearvin ja käyttää avimia kasvupalveluja tai hjautuu maakunnan harkinnanvaraisiin kasvupalveluihin. Vaihtehtisesti asiakkaan palvelukanavana n maakunnan järjestämä henkilökhtainen asiantuntijapalvelu puhelinpalveluna, kuvallisena etäpalveluna ja käyntiasiintina. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

73 Yritys etsii itselleen spivia työntekijöitä (työnantaja) Yritysasiakas käyttää ensisijaisena palvelukanavana persnitua ma-asiinnin verkkpalvelua ja sitä tukevaa asiakasneuvntaa ja verkkasiinnin tukea. Yritysasiakas tekee ma-asiinnissa digitaalisen palvelutarvearvin. Yritysasiakkaan tisena palvelukanavana n maakunnan järjestämä henkilökhtainen asiantuntijapalvelu puhelinpalveluna, kuvallisena etäpalveluna tai käyntiasiintina Maakunnan stamia, harkinnanvaraisia kasvupalveluja (asiakkaalla vapaus valita palveluntuttaja) tai maakunnan itse tuttamana mm. rekrytinti- ja saaminen yritystiminta ja yrittäjyys palvelutarpeen arviinti henkilöasiakkaalle palvelutarpeen arviinti yritysasiakkaalle "täyden palvelun tal" henkilö ja yritysasiakkaalle mnialainen palvelu rahitus kansainvälistyminen edellytysten luminen innvaatiiden kehittämiselle tteutusrganisaati: Kainuun maakunta ja palveluntuttajat henkilöstötarve: 44,5 htv henkilöstöment: muut ment: xxx /vusi, käytetty substanssiin v n n (tämä sisältyy Kainuun ELY:n ilmittamiin menihin) yhteistimintatarve: muutskulutus xxx /vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi Kuntien kehitysyhtiöt ja elinkeintimi, muut kasvupalvelut, valtakunnan kasvupalvelut. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

74 Maakunnan aluekehitystehtävät (TEM:n timialalla ) Aluekehittämistehtäviin käytetään Yritys- ja Työvimapalvelut yksikössä 12 htv. Siihen sisältyy 4 htv man tutannn prjekteja (ESR-rahitus, näistä 2 htv n lppumassa ). Eli ilman man tutannn hankkeita resurssi n 8 htv, jnka eurmääräinen kustannus vudessa n (Laskennassa käytetty summa n /htv, (1 htv = / htv matkakuluja)) Yksikön päällikön tehtäviä muihin timintihin n. 0,5 htv. Työllisyyden edistäminen Yhteensä n. 11,5 milj. v Palkkatuki, starttirahat, jne. Ositetaan TE-timistlle. Työvimakulutus Yhteensä n. 6,4 milj. v Mistä n. 4,8 milj. v (työvimakulutukset, työnhakuja uravalmennus, asiantuntija-arviinnit jne.) Lisäksi sidttu myöntämisvaltuutta v ja 2018 jatkuviin kulutuksiin n. 1,6, milj.. Työvimakulutuksia 71 kpl + maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn sekä ktutumiskulutuksia 14 kpl, yhteensä 85 kpl Tteutuneita piskelijatyöpäiviä kpl (piskelijatyöpäivän keskihinta 54,63 ). Työnhaku- ja uravalmennuksia 54 kpl Työllisyyden edistäminen ja työvimakulutus uudessa maakunnassa: tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve (vain Ely-keskus) n. 5 htv Henkilöstöment (palkat+matkat) /v yhteistimintatarve: Kunnat, TE-timist, muut kasvupalvelut Maahanmuutt Yhteensä n. 2 milj. v Laskennalliset krvaukset, paluumuuttajien krvaukset, alkukartitukset, jne. Kuntapaikkja li v yhteensä 218 kpl. TEM:n tavite 191 kpl. (Vunna 2015 li 83 kpl) Maahanmuutt ja ktutuminen uudessa maakunnassa: -tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve (vain Ely-keskus) n. 1 htv Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

75 Henkilöstöment (palkat+matkat) /v -yhteistimintatarve: Kunnat, Te-timist, muut maakunnat (nyt krdinaati POP Ely), valtakunnan maahanmuuttplitiikka, Migri, vastaanttkeskukset Team Finland timinta + yritysten kehittäminen tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve (vain Ely-keskus) n. 1,5 htv Henkilöstöment (palkat+matkat) /v yhteistimintatarve: Maaseuturahastn yritys- ja hankerahitus, rakennerahastjen yritys- ja hankerahitus, maakunnan hankerahitus. Kuntien kehitysyhtiöt ja elinkeintimi, Te-timist, muut kasvupalvelut, valtakunnan kasvupalvelut Rakennerahasttehtävät ja yritysten kehittämispalvelut Maakunta timii rakennerahast-hjelman välittävänä timielimenä (tällä hetkellä Phjis-Phjanmaan ELY-keskus ja Kainuun liitt). Rakennerahasttehtävät sisältävät Eurpan aluekehitysrahastn (EAKR) yritystuet ja kehittämishankkeet sekä Eurpan ssiaalirahastn (ESR) kehittämishankkeet. Välittävän timielimen tehtäviä vat tuen myöntämis- ja maksatuspäätöksen tekeminen, aiheettmasti maksetun tuen takaisinperintä ja muut jatktimenpiteet sekä rakennerahasttukea kskevat tiedttamis- ja viestintätimenpiteet välittävän timielimen timinta-alueella. Rakennerahasttehtävien lisäksi maakunta järjestää kansallisesti rahitetut yritysten kehittämispalvelut. Tällä hetkellä timint n keskitetty Kainuun salta Phjis-Phjanmaan ELYkeskukselle. Yritysten kehittämispalvelujen tehtävänä n tukea ja vahvistaa eri elinkaaren vaiheessa levien yritysten liiketimintasaamisen kehittämistä. Henkilöresurssit vat n. 0,5 htv. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, yhteistyö muiden maakuntien kanssa tarvittaessa svituilta sin henkilöstötarve: TEM:n arvin mukaan välittävän timielimen tehtävien hitamiseen tarvitaan vähintään htv:n / henkilön resurssit. Tehtävien eriyttäminen perustuu tehtävien nelijakn: 1) Tuen myöntämiseen liittyvät hallinnlliset tehtävät (hanke- ja rahituspäätökset); 2) Tuen maksamiseen liittyvät hallinnlliset tehtävät (maksatuspäätökset), ja paikan päällä varmennus; 3) Takaisinperintä ja muut jatktimenpiteet (jatktimenpidepäätökset); 4) Tdentamisviranmaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedt (=varainkäytön tdentamiseen liittyvät tehtävät). Kussakin tehtävässä (1-3) edellytetään erilliset esittelijän ja hyväksyjän rlit. henkilöstöment: xxxx /vusi (mudstuu tällä hetkellä sekä teknisestä tuesta että timintamenista, tuleva jak ei vielä tiedssa) muut ment xxxx yhteistimintatarve: muutskulutus xxxx vusi, asiantuntijiden kulutus xxxx /vusi Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

76 4.6. Rmaniasiiden neuvttelukunta ja muut rmaniasiat Lakiehdtuksen mukaan rmaniväestön sallistumismahdllisuuksien sekä elinlsuhteiden edistämiseksi alueella timii maakuntien neljäksi vudeksi kerrallaan asettama alueellinen rmaniasiain neuvttelukunta. Alueellinen neuvttelukunta asetetaan alkavalle ja päättyvälle timikaudelle siten, että Phjis-Phjanmaan, Keski-Phjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien salta rmaniasiiden neuvttelukunnan asettamisesta vastaa Phjis- Phjanmaan maakunta. Lisäksi Kainuun maakunnan tehtävänä n seurata alueen rmaniväestön sallistumismahdllisuuksien ja elinlsuhteiden kehitystä Kainuun liitn tehtävät/elinkeint ja aluekehitys Näistä tehtävistä sa n aluekehitystehtäviä, sa strategisia tehtäviä ja sa kasvupalvelujen tehtäviä. Maakuntasuunnitelma linjaa maakunnan kehittämisen tavitteet pitkällä aikavälillä ja maakuntahjelma lähiajan (valtuustkauden 4 vutta) kehittämisen strategiset valinnat (aluekehityslaki 32 34). Maakunnan yhteistyöryhmä n asetettu maakuntahallituksen timesta perustuen aluekehityslakiin. Maakuntahjelman timeenpansuunnitelma (TOPSU), jnka MYR hyväksyy, tarkistetaan vusittain. Kainuun liitn timintaa hjaa ja valv Kainuun kuntien valtuutetuista kstuvat maakuntavaltuust ja -hallitus. Rahitus- ja rakennerahastlain mukaan Kainuun liitt tteuttaa EU hjelmien mukaisia suunnittelu- ja timeenpantehtäviä, jista ja muista TR3 mukaisista tehtävistä vastaa Kainuun elinkeint ja aluekehitys -vastuualue. Kainuun liitn elinkeint ja aluekehitys sastn tehtävien rganisinti Elinkeint ja aluekehityksen perustehtäviin ja tavitteisiin n asetettu maakuntasuunnitelman laatiminen, maakuntahjelman seuranta ja laatiminen sekä sen timeenpansuunnitelman laatiminen, timintaympäristön kehityksen ennakinti ja seuranta. Lisäksi aluekehitys sallistuu kansalliseen ja kansainväliseen alueyhteistyöhön ja edunajamiseen. Kainuun liitt timii Eurpan aluekehitysrahastn (EAKR) välittävänä timielimenä. Aluekehitysrahast-hjelman Kestävää kasvua ja työtä, Sumen rakennerahast-hjelma timintalinjat vat: Pk-yritystiminnan kilpailukyky sekä Uusimman tiedn ja saamisen tuttaminen ja hyödyntäminen. Kainuun liitn suunniteltu myöntövaltuus vudelle 2017 n 4,385 milj. jsta Eurpan uninin ja valtin suus n yht. 3,137 milj. ja alueemme kuntien 1,248 milj.. Eurpan Uninissa alueiden välistä yhteistyötä tteutetaan ja rahitetaan EU-hjelmakaudella EAY- ja ENI-hjelmilla (ENI CBC Karelia hjelma , Itämeren alueen, Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

77 Phjisen Periferian, Klarctic CBC, Interreg Eurpe hjelmat), jiden valmistelussa ja hanketiminnan aktivinnissa Kainuun liitt timii. Kainuun liitt n vuden 2015 alusta lähtien llut Eurpe Direct verkstn jäsen ja liitssa n ED tietpiste. Tehtävään käytetään yhteensä yhden henkilötyövuden verran henkilöstöresurssia. Lisäksi tiedtuspisteen timinnasta juksevista menista kituu liitlle kustannuksia nin eura vudessa. Kainuun liitt tteuttaa aluekehitysviranmaisen rliin kuuluvaa jatkuvaa kansainvälistä timintaa. Maakunnan pysyvä edustus Brysselissä hidetaan Itä- ja Phjis-Sumen EU-timistn kautta yhdessä seitsemän maakunnan kanssa. Kainuun liitt aktivi ja krdini Kainuun kansainvälistä timintaa ja sallistuu EU-timistn hjaukseen sekä sallistuu Barentsin alueneuvstn, aluekmitean työhön (pj ) ja Phjisten harvaan asuttujen alueiden verkstn (Nrthern Sparsely Ppulated Areas) timintaan. 3. Henkilöresurssit Kainuun liitn Elinkeint ja aluekehitys -sastn henkilöstöresurssit TR3 timien salta vat arvilta 6,15 htv ja henkilöstöment EUR / vusi. Ne jakaantuvat karkeasti arviiden eri tehtäväkknaisuuksiin seuraavasti. Alue- ja kulutustarpeiden ennakinti ja yhteensvitus sekä maakunnan kehityksen seuranta ja arviinti: yht eur / v. ja 1,15 htv. EAKR hankevalmistelu ja hjaus (EAKRn välittävä timielin) sekä AIKO ja Kainuun tulevaisuusrahastn ym. kansallisten aluekehitysvarjen hankevalmistelu ja hjaus (mkl. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) timinta ja aluekehitysviranmaistyö): yht eur / v. ja 2 htv. Aluekehityksen kansallinen ja kasainvälinen yhteistyö (mkl. Eurpe Direct -tiedtuspisteen ylläpit ja tiedn välitys): yht eur. / vusi ja 0,5 htv. TOPSUn laadinta: yht eur. / vusi ja 0,5 htv. Rajat ylittävät yhteistyöhjelmat (ENI) sekä EAY-hjelmat: yht eur. / vusi ja 1 htv. Hallint ja jhttehtävät (aluekehitysjhtaja): yht eur. / vusi ja 1 htv. Edellä kuvattujen resurssitarpeiden lisäksi n ainakin seuraavat resurssien käyttökhteet: - maakuntahjelman laadinta kerran neljässä vudessa, jllin sen kustannukset vat karkeasti arviiden yht eur. / vusi ja 1 htv. - Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistimenpiteiden yhteensvittaminen, kulttuurin edistäminen sana maakuntahjelman laadintaa ja tteutusta: karkeasti arviiden yht eur. / vusi ja 1 htv. - Maakunnan kulttuurin edistäminen ja kulttuurin alueellinen edunvalvnta vat maakunnan vastuulla. Sen sijaan kulttuuripalvelujen järjestäminen n jatkssakin kuntien vastuulla. Maakunnan tulee edistää Kulttuurin ja luvien aljen yrittäjyyttä sana elinkeinjen kasvupalveluja. Kulttuuriympäristön hit kuuluu maakunnan vastuulle. Kulttuuriympäristöllä tarkitetaan ihmisen muvaamaa ympäristöä, kuten kulttuurimaisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaisjäännöksiä. Maakunta myöntää rakennusperinnön hitavustuksia ja antaa krjausrakentamisen neuvntaa. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

78 Neuvntatehtävän ulkistamista esim. palvelusetelin avulla tulisi harkita kilpaillun laadun takaamiseksi. Maakunnan tulee vahvistaa maakunnan identiteettiä. - Kulttuuri hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä sekä hit/terapiakeinna n sittain maakunnan Sten vastuulla ja sittain sana edellä kuvattuja muita maakunnan kulttuurivastuita. Kulttuurin edistämisessä n tarvetta syventää Vurvaikutusta maakunnan sisällä (strateginen suunnittelu, hankerahitukset, viestintä ja markkininti, ste ja kulttuuriympäristöasiiden hit) ja yhteistimintatarve kuntien, muiden maakuntien, Taiteen edistämiskeskuksen, elinkeinelämän (erityisesti luvat alat, matkailu, ruka) ja kansainvälisten yhteistimintarganisaatiiden kanssa, mm. Barents. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUISTA JA PROSESSEISTA Uuteen maakuntaan tuleviksi tehtäviksi n kuvattu nykyisin eri virastissa tehtäviä palveluja yhtenäisinä/yhdistettyinä palvelukknaisuuksina. Maa- ja metsätalusministeriön hallinnnalan asiista: Kainuun maakunnalle siirtyvät palvelut vat lakisääteisiä ja niihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Tehtävien hitaminen edellyttää pääsin maksajavirastspimuksen laatimista maaseutuvirastn kanssa sekä tehtävien hitamista virkasuhteessa (ei valinnanvapautta). Maaseuturahasttehtävien salta n nudatettava tietturvastandardia ISO Timintaa hjaa EU- ja kansallinen lainsäädäntö sekä Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelma Tehtävien hidssa tarvittavista erityishjelmista (mm. Hyrrä, Uusi tukisvellus, Elm) vastaavat maaseutuvirast ja Evira. Kainuun maakunnalle siirtyvät ympäristöterveydenhulln palvelun tehtävät vat pääsin lakisääteisiä ja niihin sisältyy julkisen vallan käyttöä. Tehtävät siirtyvät lainsäädäntömuutksilla Phjis-Sumen aluehallintviraststa ja Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymästä Kainuun maakunnan tehtäviksi. Maakunta vi spia yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa. Työryhmä n arviinut, että em. prsesseilla saadaan tutettua asiakkaalle haluttu palvelu. Hyötynä nähdään se, että prsessit tukevat tisiaan, jllin työntekijät vivat lla sallisena useassa prsessissa. Työryhmä 4:n prsesseista (ympäristöterveydenhulln talus- ja uimavesivalvnnan prsessi) tulisi hitaa samassa rganisatrisessa kknaisuudessa tässä mainittujen ympäristöterveydenhulln tehtävien kanssa. Eures- ja työlupa-asiat kannattaa hitaa keskitetysti jatkssakin maakuntien yhteistyönä tai valtakunnallisesti. Työttömyysturvan asiantuntijalausunnt n säilytettävä Kainuussa, kska lausuntjen antn tarvitaan paikallisten lsuhteiden tuntemusta, jlla turvataan asiakkaiden yhdenvertaisuus alueesta riippumatta. Uudistuksen nnistumisen perusedellytys n timiva digitalisaati, timivat hjelmat ja yhteydet. Sekä asiakkaiden kyky käyttää sähköisiä palveluja. Maakunnalla n ltava vastuu asiakkaiden hjaamisesta ikeaan palveluun ja tuttajien tuttaman palvelun laadusta ja yhteensvittamisesta. Yhteiskunnallisen ja yksilön välisen tavitteen erilaisuus n humiitava palvelujen tuttamisessa ja khtaanssa tulevassa Maakunnassa. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

79 6. ESITYKSET JATKOVALMISTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI VÄLIAIKAISHALLINTOVAIHEELLE Maatalustukien hallinninnin salta tulee yhteen svittaa nykyisten ELY-keskusten ja kuntien yhteistiminta-alueiden tehtävät. Pieniä yhteensvitustarpeita n myös ympäristöterveydenhulln kanssa. Pieniä jihinkin ELY-keskuksiin nyt keskitettyjä tukien myöntö tehtäviä saattaa purkautua maakunnan hidettavaksi. Valvnnat k. tukien salta n hidettu nytkin paikallisista ELY-keskuksista. Rahitustehtävien salta n jatkettava yhteensvitusta maaseuturahastn ja Rakennerahast-tehtävien kanssa. Yhteensvitustarpeita n muissa kuin maataluteen liittyvissä hankkeissa. Yhteensvituksessa n humiitava maksajavirastvaatimukset, ISO tietturvastandardin nudatus sekä teknisen tuen käyttöehdt. Lisäksi n hulehdittava maaseutuhjelman hallinninnista kknaisuutena. Maaseuturahastn rakennushankkeissa tarvittavat rakennusasiantuntijapalvelut (n. 0,2 htv) saadaan nyt krvauksetta POP-ELYstä. Jatkssa tulee varautua k. tehtävän hitamiseen jtenkin. MMM:n hallinnnalalla n erityissäädöksiä rakentamishankkeita kskien. Rakennerahasttehtävien hitamista hjaa EU- ja kansallinen lainsäädäntö sekä Kestävää kasvua ja työtä Sumen rakennerahast-hjelma. Hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (HE ) 18 2 mmentin mukaisesti maakunnan n hidettava maakunnan viranmaistehtävänä Eurpan uninin rakennerahastkauden varin rahitettuja hankkeita kskeva päätöksentek. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain mukaan kaikki maakunnat timivat välittävinä timieliminä Kestävää kasvua ja työtä Sumen rakennerahasthjelmassa vudesta 2019 alkaen. Siirtymäsäännösten mukaan maakuntien liitt ja elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukset visivat lain vimaan tultua spia siitä, kuinka välittävän timielimen tehtävien hitaminen järjestetään maakuntien yhteistimintana vuden 2019 alusta lukien rakennerahast-hjelmakauden sulkemiseen saakka. Spimussapulina lisivat maakuntien liitt ja elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Työ- ja elinkeinministeriö rakennerahast-hjelman hallintviranmaisena svittaa yhteen neuvtteluja. Hallituksen esityksessä laeiksi julkisista rekrytinti ja saamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahittamisesta (HE ) mukaan vudesta 2019 alkaen maakunnat vivat hyödyntää esimerkiksi maakuntalain 8 luvussa säädettyjä vapaaehtisia yhteistiminnan mutja. Maakunnat vivat muun muassa perustaa yhteisiä virkja tai spia tehtävän antamisesta tisen maakunnan viranhaltijan hidettavaksi. Maakunnat vivat myös spia palvelujen tuttamisesta yhteistiminnassa tai vastuumaakuntamallilla siten, että jkin maakunta hitaa tehtävää yhden tai useamman maakunnan pulesta. Välittävien timielinten tehtäviin liittyvästä maakuntien keskinäisestä yhteistyöstä keskustellaan v aikana TEM:n hjekirjeen (TEM/640/ /2017) mukaisesti. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

80 Rakennerahasttehtävien ja maaseuturahastn tehtävien yhteensvitusta tulee jatkaa. Rakennerahasttehtävät tulee yhteen svittaa myös muiden maakunnallisten kasvupalveluiden sekä valtakunnallisten kasvupalveluiden kanssa. Kansallisesti rahitetut yritysten kehittämispalvelut (kehpat) tteutetaan nykyään keskitetysti rakennerahasttehtävien tavin. Mikäli kehpa-tehtäviin liittyvät keskittämiset puretaan maakuntiin, palvelu tulee yhteen svittaa vastaavasti muiden kasvupalveluiden kanssa. Aluehallintviraststa siirtyvät tehtävät n hidettu Phjis-Phjanmaan ja Kainuun salta yhdestä timipisteestä, mikä n mahdllistanut erityissaamisen ja timinnan kehittämisen. Osa näihin tehtäviin liittyvistä prsesseista n sellaisia, jtka n tarkituksenmukaista hitaa jatkssakin yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Luntevaa n yhteistyön jatkaminen Phjis-Phjanmaan maakunnan kanssa. Näin saadaan turvattua tehtävien riittävä resursinti ja saaminen. Yhteistyötä edellyttävistä tehtävistä tulee käydä riittävän ajissa keskustelut muiden maakuntien kanssa, jtta tarvittavat spimukset vidaan valmistella ajissa ja ttaa käyttöön Esitetyt prsessit vat sellaisia, jissa tarvitaan erilaisia tietjärjestelmiä. Osa tietjärjestelmistä n valtakunnallisia ja keskusvirastjen mistamia. Eviran eläinten terveyden ja hyvinvinnin valvnnan tietjärjestelmä (Elite) ei le llut tähän saakka käytössä kunnissa. On varmistettava, että tietjärjestelmät timivat keskeytyksittä myös muutstilanteessa Valtakunnallisesti aluehallintvirastt vat spineet antavansa aluehallintviraststa siirtyvien tehtävien resurssitiedt valmistelun käyttöön vasta syksyllä Työryhmä klmsen jaka susitellaan useammaksi työryhmäksi. Esim. jatkvalmistelussa ma työryhmä kasvupalveluihin. Kainuun pienten kuntien työmarkkinilla n tettava humin yritysten ja yksilöiden tarpeet räätälöitynä, massakulutukset eivät tuta työmarkkinille riittäviä valmiuksia. Tähän pitää satsata resurssia jatkssa, vaikka niukkuutta n tdennäköisesti tarjlla (kasvupalvelukulutus) Muutksissa n humiitava kknaisvaikutukset substanssiin, timintaan ja henkilöstöön. Muuts lisi hyvä tehdä vaiheittain, jtta saaminen ja ammattitait, sekä asiakasvaikutukset pysyisivät khtuullisena ja henkilöstön vimavarat riittävät muutksen läpikäyntiin. Samalla muutksesta tulee hallittu. Hulena n miten rahat kaikkiin timintihin riittää, niihin pienii, mutta tärkeisiin asiihin, kuten kulttuurihistriallisesti tärkeiden khteiden hit, vanhusten ja vammaisten asuntjen perusparannus. Hulena n myös miten kehittäminen ja suunnitelmallisuus tukee rahituksen vusivaihtelua, tukeek maakunta isja rahituksia esim. investinteihin. Jatktyöskentelyssä n varmistettava, että alueen rmaniväestön sallistumismahdllisuuksien ja elinlsuhteiden kehityksen seuranta järjestetään lain Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

81 edellyttämällä tavalla. Työryhmä susittelee, että jatktyöskentelyssä selvitetään, minkä tahn tulisi ttaa tämä tehtävä surittaakseen maakunnassa. Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

82 Esivalmistelun lppuraprtti Työryhmä 4: maankäyttö, lunnnvarat, liikenne ja ympäristö Pstisite: Kainuun liitt, Kauppakatu Kajaani Laskutussite: Kainuun liitt, Ostlaskut PL Kainuu Sähköpsti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Y-tunnus Pankki: Iban: FI BIC: DABAFIHH OVT-tunnus: Internet

83 Sisällys 1. TYÖRYHMÄN KOKOONPANO TYÖRYHMÄN KOKOONTUMINEN JA OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN PALVELUJEN, TEHTÄVIEN JA VOIMAVAROJEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maakunnan järjestämisvastuulla levat tehtävät UUDEN MAAKUNNAN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN KOKONAISUUS Alueiden käytön palvelut Alueidenkäyttö ja rakennustimi Maakuntakaavitus Kulttuuriympäristön hit Vesi- ja kalataluden palvelut Vesistötehtävät Patturvallisuus Vesihult Talus- ja uimavesi Yleinen kalatalusetu Elinkeinkalatalus Vapaa-ajankalastus Kalataluskknaisuus yhteensä Vesien- ja merenhidn palvelut Vesienhidn järjestäminen ja ympäristön tilan seuranta Lunnnsujelun palvelut Lunnnsujelu Liikennepalvelut Liikenneyhteydet Jukkliikenne JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUISTA JA PROSESSEISTA ESITYKSET JATKOVALMISTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI VÄLIAIKAISHALLINTOVAIHEELLE

84 3 1. Työryhmän kknpan Varsinainen jäsen: Henkilökhtainen varajäsen: Antti Kmulainen, luttamushenkilö, puheenjhtaja Ilm Kmulainen, luttamushenkilö Silja Keränen, luttamushenkilö Sanni Väisänen, luttamushenkilö Rist Leppänen, Phjis-Phjanmaan ELY-keskus Tim Mäkikyrö, Phjis-Phjanmaan ELY-keskus Kari Pehknen, Kainuun ELY-keskus, varapj. Sirpa Lyytinen, Kainuun ELY-keskus Päivi Parikka, Kainuun ste-kuntayhtymä Juha Milanen, Kainuun ste-kuntayhtymä Hannu Heikkinen, Kainuun liitt Paav Keränen, Kainuun liitt Martti Juntunen, Kainuun liitt Sanna Schrderus, Kainuun liitt Ari Nurkkala, Hyrynsalmen kunta (1/2017 asti) Raija Ptila, Ristijärven kunta (1/2017 asti) Tuula Heikkinen, Hyrynsalmen kunta (2/2017-) Eija Väätäinen, Sumussalmen kunta (2/2017-) Anne Siltavuri, Kajaanin kaupunki Ism Milanen, Pulangan kunta Juha Kaaresvirta, Stkamn kunta Veij Hlappa, Sumussalmen kunta Juk Saastaminen, Juk Elli Milanen, Juk Mika Pylvänäinen, Pardia Liisa Krhnen, Pardia Markus Hulila, Lapin ELY-keskus, kalataluden asiantuntijajäsen (2/2017-) Jari Pesnen, Kainuun ELY-keskus, sihteeri (ei työryhmän jäsen) 2. Työryhmän kkntuminen ja sallistuminen kkuksiin Työryhmä kkntui lppuraprtin valmistumiseen mennessä yhteensä 19 kertaa aikavälillä Työryhmän jäsenet sallistuivat työryhmän kkuksiin pääasiassa hyvin, mutta kuntien ylimmän jhdn jäsenten sallistuminen li vähäistä. Kainuun liitn sekä kuntien edustajien salta kkuksissa li paikalla pääasiassa vain tinen jäsen. Vurvaikutteisuus ja keskustelut lisääntyivät työryhmätyöskentelyn lppua khden, kun päästiin käsittelemään uuden maakunnan timinnallista ja taludellista kknaisuutta. 3. Palvelujen, tehtävien ja vimavarjen nykytila ja timintaympäristö Maankäytön, lunnnvarjen, liikenteen ja ympäristön timintaympäristö nykyisellään n mninainen kattaen suunnittelu-, rahitus-, valvnta- ja kehittämistehtäviä mm. kunnille, yrityksille, yhteisöille, yksittäisille kansalaisille, muille viranmaisille ja 3. sektrille. Keskeiset timijat vat Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitt, Kainuun ste-kuntayhtymän ympäristöterveydenhult sekä Phjis-Phjanmaan ja Lapin ELY-keskukset. Tehtävät vat pääsin lakisääteisiä ja niissä käytetään julkista valtaa. Kainuun ELY-keskuksen tehtäviä Kainuun alueella vat alueiden käyttö, rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen, tulvariskien hallinta, patturvallisuus, vesihult, vesistötehtävät, ympäristön tilan sekä alueiden käytön ja kulttuuriympäristöjen seuranta, ulkilureitti ja lunnn mnimutisuuden sujelun ja kestävän käytön tehtävät. Tehtävien hitamiseen käytetään 21 henkilötyövutta, henkilöstöment vat ja muut ment (mm. avustukset, palvelujen stt) Phjis-Phjanmaan ELY-keskuksen tehtäviä vat alueellinen liikennejärjestelmätyö, alueellisen tienpidn suunnittelu ja hjelminti, julkisen henkilöliikenteen suunnittelu, yksityisteiden valtinavustukset sekä liikkumisen hjaus, kansainvälinen viranmaisyhteistyö ja valmiusasiat. Tehtävien hitamiseen Kainuun ja Phjis-Phjanmaan alueella käytetään yhteensä 26 henkilötyövutta, henkilöstöment vat Lisäksi tehtäviä n keskitetty valtakunnallisesti ja myös alueellisesti (mm. hankintatehtävät). Substanssirahitus (mm. tienpit) n yhteensä (v. 2017). Rahituksesa n vusittain suuriakin erja mm. erillisrahituksista jhtuen. Kainuun suus substannsirahituksesta n llut viime vusina keskimäärin n. 25 %. Lapin ELY-keskuksen tehtäviä Kainuun alueella vat kalatalustehtävät sekä tienpidn hankintatehtävät. Kalatalustehtävien hitamiseen Kainuussa, Lapissa ja Phjis-Phjanmaalla käytetään 9,5 henkilötyövutta, henkilöstöment vat ja muut ment (mm. avustukset ja tuet) Kainuun suus n nin 2 htv, henkilöstöment ja muut ment Tienpidn hankintatehtäviin käytetään 23 henkilötyövutta Lapin, Kainuun ja Phis-Phjanmaan alueella, henkilöstöment vat

85 Kainuun liitn tehtäviä vat maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavitus. Muut tehtävät liittyvät mm. ympäristötietn, kuntien alueiden käyttöön ja rakennustimeen, kulttuuriympäristöön ja liikunnan sekä elinkeinjen edistämiseen. Kainuun liitn tehtäviin kuuluu liikennejärjestelmäsuunnittelun käynnistäminen ja siihen liittyvän yhteistyön jhtaminen. Tehtävien hitaminen edellyttää yhteistyötä seudulllisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisella taslla. Tehtävien hitamiseen käytetään 5,5 henkilötyövutta, henkilöstöment vat ja muut ment (mm. palvelujen stt) Kainuun ste-kuntayhtymän ympäristöterveydenhulln tehtäviä vat talus- ja uimavesivalvnta. Valvntatehtävien hitamiseen käytetään 1,5 henkilötyövutta, henkilöstöment vat ja tult (Kk ympäristöterveydenhullsta terveysvalvnta käyttää tehtävien hitamiseen 12 htv, henkilöstömenihin , muihin menihin ja tult vat ) Maakunnan järjestämisvastuulla levat tehtävät Maakunnan tehtäväalat (lihavituna työryhmän tarkastelussa levat tehtävät) Maakunta hitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväalilla (Lunns ): 5) terveydensujelu, tupakkavalvnta, elintarvikevalvnta sekä eläinten terveyden ja hyvin-vinnin valvnta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhult) (talusvesi- ja uimavesivalvnta); 8) kalatalus ja vesitalus; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustimen järjestämisen edistäminen; 13) lunnn mnimutisuuden sujelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hit; 14) liikennejärjestelmän timivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikennelt, alueellinen tienpit, maankäytön yhteistyö sekä timintaympäristöä kskevien tietjen tuttaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 16) alueellisen liikuntaneuvstn asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvstn timinnan kautta sekä ulkilureittitehtävät; 19) vesihulln edistäminen ja suunnittelu, vesivarjen käytön ja hidn sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset lunnnvaratehtävät ja hulehtiminen ympäristö-, vesihult- ja vesistötöiden tteuttamisesta; 20) vesien ja merensujelu, vesien ja merenhidn järjestäminen ja tteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; 21) ympäristötiedn tuttaminen ja ympäristötietuden parantaminen; Maakunta vi lisäksi hitaa: 1) yksityisteitä ja liikkumisen hjausta kskevia valtinavustustehtäviä; 2) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samin kuin sitä kskevia valtinavustustehtäviä, lukuun ttamatta timintaa liikennekaaren ( / ) IV san 1 luvun 3 :n 2 ja 3 mmentissa tarkitettujen kunnallisten ja seudullisten viranmaisten timialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä; 3) saaristliikenteen suunnittelua ja järjestämistä; 4) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä spimuksella maakunnan hidettavaksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 mmentissa tarkitettuihin tehtäväalihin liittyvät tehtävät, jiden hitamiseen kunnat vat sittaneet maakunnalle rahituksen; 5) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä spimuksella maakunnan hidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvnnan ja ympäristötimen järjestämisen tehtävät, jiden hitamiseen kunnat vat sittaneet maakunnalle rahituksen;

86 5 4. Uuden maakunnan timinnallinen ja taludellinen kknaisuus Työryhmä n laatinut palvelukknaisuuksien phjalta prsessikuvaukset (14 kpl) tehtävistä, jtka tutetaan Kainuun maakunnassa. Alla n tiivistetty kuvaus prsesseista. Ne n kuvattu tarkemmin sähköisille lmakkeille Alueiden käytön palvelut Alueidenkäyttö ja rakennustimi Tehtävänä n hyödyntää maakunnan mnialainen asiantuntijuus kuntien alueiden käytön ja rakennustimen kehittämis- ja suunnittelutehtävissä. Kuntakaavituksen edistämisessä krstuu ennakiva viranmaisyhteistyö. Maakunnan tehtävänä n mm. edistää alueidenkäytön suunnittelua ja rakennusvalvntatimen järjestämistä kunnissa. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 3,2 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) Maakuntakaavitus Maakuntakaavituksen tehtävänä n luda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää eklgisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Elinkeinjen edistämistä tuetaan yhteen svittaen erilaisia maankäyttötarpeita. Kuntien tavitteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteutumista edistetään. Tehtävän hitaminen edellyttää riittäviä selvityksiä sekä sujuvaa ja tiivistä yhteistyötä maakuntastrategian ja muun maakunnan suunnittelun kanssa. Timinnalla n hjausvaikutusta viranmaistimintaan ja kuntien alueiden käytön suunnitteluun. Maakuntakaavituksen yhteydessä tehdään tehtäväalaan liittyvää ylimaakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 5,5 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment: /vusi (palvelujen stt ja asiantuntijapalvelut) Kulttuuriympäristön hit Tehtävänä n kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen sana viihtyisää elinympäristöä, identiteetin säilyttäminen sekä neuvnta. Tavitteisiin päästään myöntämällä rakennusperintöavustuksia sekä antamalla neuvntaa. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 1,5 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment: (avustukset)

87 Vesi- ja kalataluden palvelut Vesistötehtävät Tehtävä liittyvät yhteiskunnan turvallisuuteen. Tällaisia tehtäviä vat tulvariskien hallinta, vesitilannekuvan ylläpit ja peratiivinen tulvantrjuntatyö. Muita tehtäviä vat vesistöjen virkistyskäytön parantaminen, vesien hyvän tilan saavuttamisen edistäminen ja ylläpit sekä avustukset erilaisiin vesistöihin liittyviin hankkeisiin. Työryhmä esittää tehtävän kehittämistä yhteistyön ja vimavarjen salta phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi ja Phjis-Phjanmaa) alueella. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, yhteistyö Phjisten maakuntien kesken henkilöstötarve: 1,3 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment (palvelujen stt, asiantuntijapalvelut, avustukset) Patturvallisuus Kysymyksessä n yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvä nykyisellään Kainuun ELY-keskuksen hitama valtakunnallinen tehtävä, jhn kuuluu viranmais- ja asiantuntijatehtävien surittaminen, alaan liittyvä yleinen kehittämistiminta sekä kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi tehtävään sisältyy infrmaatihjausta (ppaiden laatiminen, kulutukset, neuvnta, valtakunnallisten www-sivujen ylläpit), viranmaistietjärjestelmän mistajuus sekä asiantuntijapalveluiden tuttaminen muille viranmaisille. Lausunnlla levassa lainsäädäntöehdtuksessa n esitetty, että patturvallisuusviranmaisena timii Kainuun maakunta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, valtakunnallinen tehtävä henkilöstötarve: 9 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment (palvelujen stt, asiantuntijapalvelut) Vesihult Kysymyksessä n yhteiskunnan turvallisuudelle elintärkeiden timintjen varmistamisesta (talusvesi, phjavedet, jätevedet), phjavesien lukittelusta sekä vesihultlain valvnnasta (mm. kielln tai määräyksen antaminen kunnalle). Tehtävään kuuluu vesihulln alueellinen ja siihen liittyvä strateginen edistämistehtävä sekä avustukset vesihulthankkeisiin. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 1 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment (palvelujen stt, asiantuntijapalvelut) Talus- ja uimavesi Kysymyksessä n yhteiskunnan turvallisuudelle elintärkeän timinnan varmistaminen (turvallinen talusvesi). Tehtävänä n talus- ja uimaveden terveydellisen laadun varmistaminen kaikissa tilanteissa (ml. häiriötilanteet) sekä uimarantjen ja -altaiden yleiseen siisteyteen ja hygieenisyyteen vaikuttavien lsuhteiden varmistaminen. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 1,5 htv henkilöstöment: /vusi muut ment: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) tult: 6 600

88 Yleinen kalatalusetu Tehtävänä n kalakantjen elinvimaisuudesta ja sujelusta sekä lunnn mnimutisuudesta hulehtiminen. Tehtävää tteutetaan timimalla kalatalusviranmaisena kalastuslain ja muiden substanssilakien mukaisissa prsesseissa ja timeenpanemalla strategiita ja hjelmia (mm. kalatiestrategia, lhi- ja meritaimenstrategia, vesien- ja merenhidn suunnittelu, kalataludelliset vesistökunnstukset). Tehtävään liittyy maakunnan puhevallan käyttö vesi-, ympäristönsujelu- ja YVA-lain mukaisissa prsesseissa: lausunnt, vastineet, luvan- ja muutksenhakijana timiminen sekä lupaviranmaisen määräämien velvitteiden timeenpansuunnitelmien hyväksyminen ja valvnta. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi ja Phjis-Phjanmaa) yhteistyönä Elinkeinkalatalus Tehtävänä n elinkeinkalataluden (kaupallinen kalastus, vesiviljely, kalanjalstus, kalakauppa) edistäminen ja tukeminen. Keskeinen elinkeinkalataluden tehtävä n EU:n yhteisen kalastusplitiikan timeenpann kuuluvien investinti- ja kehittämistukien myöntäminen timialan yrityksille ja tutkimuslaitksille. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi ja Phjis- Phjanmaa) yhteistyönä Vapaa-ajankalastus Tehtävänä n kalakantjen elinvimaisuuden, mnimutisuuden ja käytön kestävyyden turvaaminen. Tehtävää tteutetaan ensisijaisesti kalastuslain timeenpanlla. Tehtävään liittyy kalastuslain mukaisten pikkeuslupien antaminen ja kieltjen määrääminen sekä erilaisten avustusten ja krvausten myöntäminen. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi ja Phjis- Phjanmaa) yhteistyönä Kalataluskknaisuus yhteensä Yleisen kalatalusedun, elinkeinkalataluden ja vapaa-ajankalastuksen tehtävien hitamiseen tarvitaan 12 htv:tä hitamaan kalatalustehtävät Phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi, Phjis-Phjanmaa) alueella, jsta Kainuun kalatalusasiiden hitaminen n nin 3 htv:tä tteutusrganisaati: Yhteistyö Phjisten maakuntien kesken henkilöstötarve: 3 htv (Kainuu) henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment (palvelujen stt, asiantuntijapalvelut, avustukset) 4.3. Vesien- ja merenhidn palvelut Vesienhidn järjestäminen ja ympäristön tilan seuranta Tehtävänä n pintavesien hyvän eklgisen ja kemiallinen tilan ja phjavesien hyvän tilan saavuttaminen vesistöissä sekä hyvän tilan turvaaminen. Tilatavite n asetettu EU-taslla ja Sumi raprti vesistöittäin tilatavitteen saavuttamisesta. Kainuun maakunta määrittää timialueensa pintavesien ja phjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä phjavesialueet, lukittelee timialueen pinta- ja phjavedet vesienhitsuunnitelmaa varten, arvii vesienhitlaissa tarkitetun pikkeuksellisen lunnnlsuhteen tai nnettmuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen hunntumisen merkitystä ympäristötavitteiden kannalta. Tehtävään sisältyy vesistöjen tilan ja hydrlginen seuranta sekä maaympäristö- ja uhanalaisseurannat sekä ympäristötietuden parantaminen. Työryhmä esittää vesistöalueittaista yhteistyön ja vimavarjen käytön kehittämistä vesienhitalue 4:n maakuntien (Kainuu ja Phjis- Phjanmaa) alueella. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, yhteistyö Phjis-Phjanmaan kanssa henkilöstötarve: 4 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset)

89 8 muut ment (palvelujen stt, asiantuntijapalvelut, avustukset) 4.4. Lunnnsujelun palvelut Lunnnsujelu Maakunta edistää lunnn mnimutisuuden sujelua ja kestävää käyttöä neuvnnalla ja hankesuunnittelulla yhteistyössä maanmistajien, timijiden ja sidsryhmien kesken. Keskeisimpiä tehtäviä n vapaaehtisen sujelun edistäminen etenkin METSO hjelman keinin ja rahituksella. Maakunnan tehtävänä n myös metsien ja maataluden mnimutisuuteen liittyvän yhteistyön, neuvnnan ja kulutuksen edistäminen mm. vieraslajien trjunnan salta. Tehtävään sisältyy myös lajien ja lunttyyppien mnimutisuuden säilymisen edistäminen ja humin ttaminen mm. alueidenkäyttöön liittyvissä suunnitelmissa ja hankkeissa sekä sana aluekehitystä. Maakunta edistää myös luntmatkailua ja virkistyskäyttöä. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta henkilöstötarve: 1 htv henkilöstöment: /vusi muut timintament: (matka-, kulutus-, virkistyskustannukset) muut ment (palvelujen stt, asiantuntijapalvelut, avustukset) 4.5. Liikennepalvelut Liikenneyhteydet Tehtävänä n tienpidn ja kehittämisen timenpitein turvata sujuva liikenne, jssa kuljetukset (henkilö ja tavara) timivat häiriöittä. Tavitteena n, että arjen matkat timivat ja elinkeinelämän kuljetukset sujuvat täsmällisesti ja ennustettavasti. Tehtävän hitaminen edellyttää maakuntien välistä yhteistyötä. Työryhmä esittää liikenneasiiden hitamista sittain Kainuun maakunnan timesta ja sittain muiden maakuntien kanssa. tteutusrganisaati: ratkeaa maantielain laadinnan yhteydessä Henkilöstötarpeen ja muiden menjen salta ratkaisut selviävät, kun maantielaki saadaan vimaan Jukkliikenne Tehtävänä n liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen samin kuin sitä kskevat valtinavustustehtävät (tieliikenteen avin henkilöliikenne, lentliikenteen stt ja lentkenttäavustukset). Jukkliikennetehtävä tarkentuu, kun valmisteilla levan liikennepalvelulain vaikutukset jukkliikenteen järjestämiseen vat nykyistä selkeämmin tiedssa. Ssiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiä kuljetuksia n maakunnassa paljn ja ne tulee ttaa jatktyöskentelyssä humin muun jukkliikennepalvelun kanssa. Myös KELAn järjestämiä ja krvaamia matkja järjestetään Kainuun alueella paljn. Kunnilla n mm. kulukuljetuksia. Työryhmä esittää tehtävää tteutettavaksi Kainuun maakunnan timesta yhteistyössä maakuntien ja kuntien välillä. tteutusrganisaati: Kainuun maakunta, yhteistyö maakuntien ja kuntien kesken Henkilöstötarpeiden ja muiden menjen salta asiat tarkentuvat liikennepalvelulain valmistuttua.

90 9 5. Jhtpäätökset palveluista ja prsesseista Kainuun maakunnalle siirtyvät tehtävät vat pääsin lakisääteisiä ja niihin sisältyy julkisen vallan käyttöä. Tehtävät siirtyvät lainsäädäntömuutksilla vanhista rganisaatiista Kainuun maakunnan tehtäviksi. Maakunta vi spia yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa. Työryhmä n arviinut, että em. prsesseilla saadaan tutettua asiakkaalle haluttu palvelu. Hyötynä nähdään se, että prsessit tukevat tisiaan, jllin työntekijät vivat lla sallisena useassa prsessissa. Uuden maakuntaknsernin myötä yhteistyön tekeminen mahdllistuu myös muiden kuin työryhmän 4 palvelukknaisuuksien kanssa. Kalataluden henkilöstöresurssitarve n Phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi ja Phjis-Phjanmaa) salta suurempi kuin nykyiset 9,5 henkilötyövutta (Kainuun nin 2 htv:tä). Arviitu tarve n 12 htv:tä, jsta Kainuun maakuntaan khdistuisi arvilta keskimäärin n. 3 htv:tä. Työryhmä teki Kainuun kunnille kyselyn yhteisen maakunnallisen rakennusvalvnnan ja ympäristötimen järejestämisestä talvella Alla yhteenvet kuntakyselystä. Kunta Rakennusvalvnta Ympäristötimi Hum. Hyrynsalmi Kyllä Kyllä Kajaani Kyllä Kyllä ainastaan mlemmat yhtäaikaa Kuhm Ei Kyllä Paltam Ei Kyllä Pulanka Ei Ei kuntien välinen yhteistyö mahdllista Ristijärvi Kyllä Kyllä Stkam Kyllä Kyllä Sumussalmi Ei Ei Kuntien timittamien vastausten perusteella työryhmä päätyi siihen, että asian jatkvalmistelulle ei le tässä vaiheessa edellytyksiä. Asian eteenpäin vieminen ja jatktyöstäminen n mahdllista myöhemmin, mikäli kunnilta löytyy siihen yhteinen taht.

91 10 6. Esitykset jatkvalmisteluksi ja timenpiteiksi väliaikaishallintvaiheelle Yhteistyötä vesistö- kalatalus- ja liikennetehtävissä n tehty alueiden välillä. Osa prsesseista n sellaisia, jtka n tarkituksenmukaista hitaa jatkssakin yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Maakuntien tehtäväkknaisuuksiin liittyvien erilaisten tehtävien yhteistyöratkaisut vat jatkssa maakuntien keskinäisen spimuksen piirissä. Muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelussa n yhteistyötä tarpeellista ja välttämätöntä tehdä eri maakuntien kanssa, kska esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävät liikenneväylät sijaitsevat useiden maakuntien alueilla. Näin saadaan turvattua tehtävien riittävä resurssinti ja saaminen. Työryhmä esittää, että yhteistyötä edellyttävistä tehtävistä käydään neuvttelut riittävän ajissa muiden maakuntien kanssa, jtta tarvittavat spimukset vidaan valmistella ajissa ja ttaa käyttöön Vesistöihin liittyvät tehtäviä n tarkasteltava vesistöaluekerrannaisina, mistä jhtuen maakuntien välinen yhteistyö n välttämätöntä. Vesistöihin liittyvissä tehtävissä saaminen ja henkilöresurssit jakautuvat valtin lupa- ja valvntavirast LUOVAn ja maakunnan kesken. Edellä mainituista syistä työryhmä esittää, että yhteistyön tarve ja mudt n tarkasteltava erityisesti Phjis-Sumen maakuntien kanssa. Mahdllisia yhteistyömutja vat asiantuntijayhteistyö, yhteiset virat tai yhteinen timielin. Työryhmä ei ta tässä vaiheessa tarkempaa kantaa liikennepalvelujen järjestämisestä Kainuun maakunnan alueella maantielain llessa keskeneräinen. Työryhmän esitys liikenneasiiden hitamisesta sittain Kainuun maakunnan timesta ja sittain muiden maakuntien kanssa tarkentuu, kun maantielaki tulee vimaan. Työryhmä ei ta tässä vaiheessa tarkempaa kantaa myöskään jukkliikennepalvelujen järjestämisestä Kainuun maakunnan alueella liikennepalvelulain llessa keskeneräinen. Työryhmän esitys jukkliikennepalvelujen hitamisesta Kainuun maakunnan timesta yhteistyössä muiden maakuntien ja kuntien kesken tarkentuu, kun liikennepalvelulaki tulee vimaan. Yhteistyömahdllisuus maakunnan, stetimialan, kuntien ja KELAn järjestämien kuljetusten salta tulee selvittää. Työryhmä esittää kalataluden tehtäväkknaisuuteen Phjisten maakuntien (Kainuu, Lappi, Phjis- Phjanmaa) nykyisen resurssin 9,5 htv lisäämistä 12 htv:een, jsta Kainuun maakunnan suus lisi klme henkilötyövutta nykyisen kahden htv:n sijaan. Työryhmän näkemyksen mukaan talus- ja uimavesivalvnta tulisi hitaa samassa tehtäväkknaisuudessa muun ympäristöterveydenhulln kanssa. Työryhmä näkee esitetyt prsessit sellaisina, jissa tarvitaan erilaisia j lemassa levia tietjärjestelmiä jatkssakin. On varmistettava, että tietjärjestelmät timivat keskeytyksittä myös muutstilanteessa Väliaikaishallintvaiheessa n pyrittävä vaikuttamaan siihen, että maakunnat pystyvät jatkssa käyttämään Valtin lupa- ja valvntaviranmaisen kanssa yhteisiä asiakaspalvelukanavia (Y-aspa, Liikenteen palvelukeskus). Palvelukknaisuuksien jatkuminen n turvattava katkeamatta muutstilanteessa (mm. tienpit). Henkilöstön asema ja paikallinen asiantuntemus sekä saaminen n turvattava muutstilanteessa (muutskulutus).

92 11

93 Esivalmistelun lppuraprttilunns Työryhmä 5: Strategia ja aluekehitys Pstisite: Laskutussite: Sähköpsti: Y-tunnus Pankki: Internet Kainuun liitt, Kainuun liitt, Iban: Kauppakatu 1 Ostlaskut FI Kajaani PL 401 BIC: DABAFIHH Kainuu OVT-tunnus:

94 2 1. ALUEKEHITYS JA STRATEGIA -TYÖRYHMÄN (TR5) KOKOONPANO JA ROOLI TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY JA ARVIO MUUTOSPROSESSIN EDISTYMISESTÄ... 4 A) TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY OLLUT AKTIIVISTA JA MUUTOSPROSESSI EDISTYY HYVIN... 4 B) TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYÄ HIDASTANEET TEKIJÄT JA ESIIN TULLEITA ONGELMIA... 4 C) OSALLISTUMINEN ALUEELLA PIDETTYIHIN MUUTOSFOORUMEIHIN TYÖRYHMÄN TYÖN TULOKSENA MAAKUNTASTRATEGIAN LAADINNAN TYÖOHJELMA, NOSTOT JA ESITYKSET VÄLIAIKAISVALMISTELUVAIHEELLE... 5 Liite: Maakuntastrategiatyö 2017 työhjelma

95 3 1. ALUEKEHITYS JA STRATEGIA -TYÖRYHMÄN (TR5) KOKOONPANO JA ROOLI Seuraavassa kuvassa n esitetty työryhmän 5 rli sana maakuntauudistuksen valmistelua. Valmistelutyhmän päätehtäväksi mututui alkuvalmistelujen ja taustaselvitysten myötä maakuntastrategian laadintaprsessin kuvaaminen aikatauluineen työhjelman mutn. Seuraavat jäsenet ja varajäsenet vat sallistuneet valmistelutyöhön: Jäsen Puheenjhtaja: Marisanna Jarva, KESK, Maakuntahallitus ja lähtien Harri Peltla, Maakuntahallitus Sihteeri: Heim Keränen, Kainuun liitt, tilalle Paula Karppinen, Kainuun liitt Eija Virtasal, POP-ELY Jaana Krhnen, Kainuun ELY Kirsi Hämäläinen, TE-timist Rein Hutari, pelastuslaits Marita Pikkarainen, Ste Marj Huvinen-Terv, Ste Heikki Immnen, Kainuun liitt Eila Valtanen, Kuhmn kaupunki Asta Tlnen, Sumussalmen kunta Osm Ohtnen, Pardia Tuula Haverinen, Jyty Varajäsen Harri Peltla, Maakuntahallitus, KESK Jaana Krhnen, Kainuun ELY lähtien varapj., Marisanna Jarva Harri Peltlan varajäsen Eer Vilhu, Kainuun liitt, tilalle Henna Srmunen Verna Mustnen, POP-ELY Kari Pehknen, Kainuun ELY Pentti Hyypijev, TE-timist Janne Heikkinen, pelastuslaits Saara Pikkarainen, Ste Virpi Krhnen, Ste Paula Karppinen, Kainuun liitt Anu Tervnen, Paltamn kunta Raija Ptila, Ristijärven kunta, tilalle Eija Janssn Jaakk Mikkla, JUKO (valti) Asta Heikkinen, JHL

96 4 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY JA ARVIO MUUTOSPROSESSIN EDISTY- MISESTÄ a) Työryhmän työskentely llut aktiivista ja muutsprsessi edistyy hyvin Strategia ja aluekehitystyöryhmä n kkntunut virallisesti yhteensä kahdeksan (8) kertaa. Työryhmän kkukset n pidetty , , , , , , ja viimeisin kkus Viimeisimmässä kkuksessa svittiin, että mikäli tarve (hyvin tdennäköistä) vaatii, ryhmä kkntuu vielä kertaalleen ennen työryhmille annetun timikauden päättymistä ( ) työstämään nyt tässä yhteydessä jätettyä työn lpputulsta/lpputyötä. Ryhmälle annettu tehtävä li laaja, valtin tahlta aikatauluiltaan ja määritelmiltään aikalailla avin kknaisuus, jnka hahmttaminen liitynnöiltään ja suhteiltaan vaatinut paljn keskustelua ja näkökulmien aktiivista vaihtamista. Työryhmä n llut erittäin aktiivinen. Muutsprsessi khti uutta maakuntaa n edistynyt käytännössä hyvin eri timijiden j nyt tehdessä entistä tiiviimpää yhteistyötä maakuntaan tulevilla tehtäväalilla (erityisesti aluekehityksen ja kehittämisrahituksen saralla). Työryhmä n työskentelyn eri vaiheissaan käynyt laajat keskustelut uuteen maakuntaan tulevien rganisaatiiden nykytilasta ja resursseista aluekehityksen näkökulmasta, tulevan maakunnan eri tehtäväkknaisuuksista sekä sen tehtävistä ja timinnista. Työryhmä n käynyt kstamiensa katsausten avulla läpi keskustelut kunkin maakuntaan tulevan rganisaatin rleista palvelujen järjestäjinä sekä tuttajina, tarkastellut suunniteltua maakunnan timintaa myös kuntien näkökulmasta ja ylipäätään pyrkinyt hahmttamaan alueen eri timijiden välisiä raja-/yhdyspintja. Keskustelua n täytynyt käydä myös lakiehdtuksen mukaisesti laadittavan maakuntastrategian ja vuden 2017 aikana laadittavan maakuntahjelman rleista ja niiden suhteesta tisiinsa. Maakuntastrategiaan liittyvänä n keskusteltu ssiaali- ja terveydenhulln palvelustrategiasta ja palvelulupauksesta. Työryhmän päätehtäväksi ja lpputyöksi hahmttui lpulta maakuntalakiehdtuksen mukaisen maakuntastrategian laadinnan työhjelman kkaminen aikatauluineen. Virallisten kkusten lisäksi ja välissä työryhmän jäsenistä kstunut pienempi ydinryhmä n kkntunut pulenkymmentä kertaa työskentelyjaksn lppupulella. Pienemmän ydinryhmän tehtävänä n llut hahmttaa strategisen suunnittelun satekijöitä sekä eri rganisaatiiden ja niiden laaja-alaisten tehtävänaljen yhdistämisen nnistumisen edellytyksiä. Työhjelma n tähän asti pitkälti ydinryhmän työstämä dkumentti, jka vaatii vielä jatktyöstämistä ja tarkennuksia. Työryhmän työn tulsten kiteyttäminen jäi turhankin paljn valmisteluvaiheen lppumetreille. Mikäli väliaikainen valmisteluelin alittaa työnsä vasta , työryhmä n valmis jatkamaan työskentelyään jk samalla kknpanlla tai pienempinä alatyöryhminä väliaikaisen valmisteluelimen (VATE) apuvimina tiiviillä aikataululla laadittavan maakuntastrategiatyön valmisteluissa j mahdllisesti ennen kuin VATE:n timinnan alittamista. b) Työryhmätyöskentelyä hidastaneet tekijät ja esiin tulleita ngelmia Vidaan tki tdeta, että valmistelutyö n llut man työn hessa hankalaa. Ryhmässä n llut edustettuna hyvin laaja timijakenttä ja työryhmälle annettu tehtävä kattanut hyvin laajan tehtäväkentän tulevan maakunnan timinnassa. Maakuntahjelman tahi maakuntalakiehdtuksessa määritellyn maakuntastrategian suhde ja rli vat lleet kysymyksiä herättäviä ja vielä työskentelyn alkuvaiheessa sin epäselviäkin. Tehtävänannn epäselvyys n myös haitannut työn käynnistymistä ja työskentely perustui aluksi pitkälti vasta kansallisesti työn alla leviin linjauksiin ja keskeneräisiin lakiehdtuksiin. Mni asia n edelleenkin lpullisesti kansallisella taslla päättämättä ja esim. ste pulen neuvttelumenettelyn aikatauluista ei le työskentelyjaksn lppumetreilläkään llut vielä selkeää kuvaa. Extranet-työtilan käytössä n llut pieniä hankaluuksia.

97 5 c) Osallistuminen alueella pidettyihin muutsfrumeihin Sekä työryhmän varapuheenjhtaja että sihteeri(t) vat sallistuneet kaikkiin kunnissa pidettyihin muutsfrumeihin. Työpajissa (Työpiste 5) kysymyksenä tilaisuuksiin sallistuville n llut Mitä tulisi humiida tulevan maakunnan strategiaa laadittaessa?. Osallistuminen ja keskustelu työpisteellä n ensimmäisten tilaisuuksien jälkeen llut vilkasta ja niissä esiin nstetut seikat arvkkaita. Vastaukset ja strategian laadinnassa humitavat asiat vat liittyneet enemmän itse kk maakuntastrategian sisältöön, mutta myös sen laadintavaiheessa humin tettaviin asiihin. Selkeästi esille vat nusseet vaade kansalaisten ja eri timijiden laajasta ja tasapulisesta kuulemisesta kk maakunnan alueella j strategian laadintavaiheessa, strategian laatiminen yhdessä kuntien kanssa sekä j aiempien kkemusten (Kainuun hallintkkeilu, muiden maakuntien laajemmat stejärjestelyt) hyödyntäminen ja hyvien käytäntöjen käyttööntt tulevien palvelujen suunnittelussa. 3. TYÖRYHMÄN TYÖN TULOKSENA MAAKUNTASTRATEGIAN LAADIN- NAN TYÖOHJELMA, NOSTOT JA ESITYKSET VÄLIAIKAISVALMISTELU- VAIHEELLE Työryhmän työn lpputulksena li maakuntastrategian laadinnan työhjelma. Laadittu työhjelman lunns n tämän asiakirjan liitteenä. Työryhmätyöskentelyn ja työhjelman laadinnanssa esiin nusseet asiat ja esitykset eteenpäin maakuntahallinnn väliaikaiselle valmisteluvaiheelle (VATE) vat seuraavat: Maakuntastrategian laadinna työhjelma n lakiehdtuksiin perustuva hahmtus/raamitus, alustava lunns, jka kaipaa jatkvalmistelua. Jatkvalmistelu ja varsinaisen maakuntastrategian valmistelun tehtävät siirtyvät (alkuperäisen suunnitelman mukaan ) alittavalle väliaikaishallinnlle sen nimeämälle, apuna timivalle, valmisteluryhmälle. Maakuntastrategiaprsessin läpiviennin valmistelu ja tteutus vaatii 1-2 htv:n työpanksen. VA- TE:en tai j perustettavaan maakuntaan tulee palkata valmisteluhenkilö tai -henkilöt, strategiavalmistelijat (1-2 htv + muut kustannukset, karkea arvi yhteensä eura) vastaamaan prsessin valmisteluista yhdessä muun väliaikaishallinnn kanssa. Valmistelutyöhön kuuluu lennaisesti humiida edelleen eri sidsryhmien, erityisesti kuntien ja maakunnan väliset raja-/ja yhdyspinnat sekä uuden maakunnan käynnistämisen valmistelu. Maakuntastrategian laadinnan valmisteluissa tulee humiida, hyödyntää ja yhteensvittaa vuden 2017 aikana laadittuun maakuntahjelmaan kttu maakunnan yhteinen näkemys ja tahdnilmaus maakunnan aluekehittämisestä sekä j siellä asetettujen tavitteiden saavuttamiseen vaadittavat resurssit. Meneillään leva maakuntahjelmatyö ja npealla aikataululla alitettava maakuntastrategian laadinnan valmistelutyö palvelee ministeriöiden kanssa maakunnan aluekehityksen tilannekuvan mudstamista. Maakunnallinen ennakinti ja seurantaryhmä tuttaa taustatieta tilannekuvan mudstamiseksi. Tilannekuva n phjana maakunnan ja eri ministeriöiden kanssa käytävien aluekehittämistä kskeville keskusteluille vuden 2017 lpussa. Keskustelut eri ministeriöiden kanssa phjustavat edelleen valtin ja maakunnan välisiä talutta kskevia julkisen neuvtteluja (JTS), jista ensimmäiset n tarkitus käydä alkuvudesta Maakuntastrategiatyössä humiitava myös muut maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvat tehtävät. Maakuntastrategia sisältää ssiaali- ja terveydenhulln palvelustrategian sekä palvelulupauksen. Ennakinnin ja seurannan merkitys kasvaa uuden maakunnan timinnassa ja sen suunnittelussa. Tämä vuksi maakuntaan tulevien rganisaatiiden ennakinti ja seurantaprsessien yhteensvitus n hyvä tehdä mahdllisimman varhain, j VATE -vaiheessa (palvelisi pian alitettavaa taluden ja timinnan simulintityötä). Maakuntastrategiasta päättää uusi 2018 valittava maakuntavaltuust alittaessan timintansa Valtuustn nimeämä maakuntahallitus vastaa strategiaprsessin tteutuksesta. Strategian laadinta vaatii kaikkien maakuntaan tulevien rganisaatiiden, luttamushenkilöiden sekä

98 6 kuntien vahvan sallistumisen ja työpanksen. Laaja alueen eri timijiden ja kansalaisten sallisuus tulee varmistaa maakuntastrategiaa laadittaessa ja j sen valmisteluvaiheessa. Maakuntastrategian laadintaprsessi tulee aikatauluttaa siten, että maakuntastrategia n valmis hyväksyttäväksi lppukeväästä/kesällä 2018 eli hyvissä ajin timintansa alittavan maakunnan talusarvin laadintaa ja hyväksymistä varten. Tulevassa maakuntarganisaatissa (lunnsvaiheessa) Kehittäminen ja suunnitteluyksikön (KS) alle kuuluvia (maakuntastrategiataslla päätettäviä) prsesseja vat ainakin maakuntastrategia, maakuntahjelma, maakuntakaava, ennakinti ja lausunnt, maakunnallinen HYTE, sten palvelustrategia, palvelulupaus, aluekehittämisen (tilannekuvan valmistelu) keskusteluprsessit, taluden ja timinnan simulinnit, JST-neuvtteluprsessi (valtin ja maakunnan talusja hjausprsessi). Maakunnallisen strategiatyön ja maakuntastrategiaan sisältyvät keskeisimmät prsessien sijittuminen maakuntarganisaatissa tulee määritellä tarkemmin. Rajapinta/yhdyspinta kysymyksien ja rajanvedssa timintjen sijittumisen suhteen tulee tehdä prsessien läpikäymistä j VATE -vaiheessa. Prsessien mallintaminen auttaa myös (eri rganisaatiiden saman tehtäväpiiriin kuuluvien ja yhdistettävien) prsessien yhteensvittamista. VATE-vaiheessakin n pidettävä kirkkaana mielessä maakuntauudistuksen perimmäinen tarkitus, keitä varten maakuntauuudistusta tehdään ja että palvelut maakunnan asukkaille tulee timia jatkssakin, kaikesta myllerryksestä hulimatta, katktta! pk

99 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Maakuntastrategia/TR5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMALUONNOS Sisällys: 1 KAINUUN MAAKUNTASTRATEGIAN UUDISTUSTARVE Nykyisestä suunnittelujärjestelmästä siirrytään uusiin malleihin Maakuntien resurssihjaus eli maakuntalain mukainen julkisen taluden suunnitelma Valtin ja maakuntien välinen neuvttelumenettely Valtin ja maakuntien väliset keskustelut, neuvttelut sekä niiden valmistelu Ste lain mukaiset neuvttelut MAAKUNTASTRATEGIATYÖN SISÄLTÖ Maakuntastrategian rakenne Maakuntastrategian laadinnan rganisinti Vastuutaht ja resurssit Aikataulut ja valmistelun/laadinnan vaiheistus

100 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA KAINUUN MAAKUNTASTRATEGIAN UUDISTUSTARVE 1.1 Nykyisestä suunnittelujärjestelmästä siirrytään uusiin malleihin Alueiden kehittämistä levan lainsäädännön uudistustyö n käynnissä. Valmisteilla leva maakuntauudistus muuttaa laajasti hallinta ja timintatapja. Sen myötä maakuntien liittjen tehtävät, pääsa ELY-keskusten tehtävistä, sa AVIen tehtävistä, TE-palvelun tehtävät sekä ssiaalija terveydenhult ja pelastustimi sekä jitakin kuntien hitamista tehtävistä siirtyvät vuden 2019 alusta uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Maakuntastrategian tulee kattaa kk uuden maakunnan tuleva tehtäväkenttä. Maakunnan timinta käsittää maakunnan ja maakuntaknsernin timinnan lisäksi muun mistukseen, spimukseen ja rahitukseen perustuvan timinnan. Maakunnan timintaan sisältyy maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden tutant maakuntaknserniin kuuluvissa ja muissa yhteisöissä, säätiöissä ja laitksissa (ML 4). Maakunnan tulee hitaa sille lailla säädettyjen tehtäviä seuraavilla tehtäväalilla: 2

101 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Maakuntauudistuksen myötä aluekehitysjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Uudet maakunnat vastaavat jatkssa myös aluekehittämistehtävästä. Uudet maakunnat laativat jatkssa maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat, jissa maakuntavaltuust päättää maakunnan timinnan ja taluden pitkän aikavälin tavitteista. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, jka kattaa kaikki maakunnan tehtäväalat. Maakuntalain 35 :n mukaan maakunnalla n ltava strategia, jssa maakuntavaltuust päättää maakunnan timinnan ja taluden pitkän aikavälin tavitteista. Maakuntastrategian tulee perustua arvin maakunnan nykytilanteesta sekä tulevista timintaympäristön muutksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien tteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen tteutumisen arviinti ja seuranta. Maakuntastrategiassa maakuntalain mukaan tulee ttaa humin: 1) asukkaiden hyvinvinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla 2) palvelujen järjestämistä ja tuttamista kskevat strategiset linjaukset 3) maakunnan tehtäviä kskevissa laeissa säädetyt palvelutavitteet 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinjen kehittäminen 5) mistajaplitiikka 6) henkilöstöplitiikka 7) asukkaiden sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuudet. Maakuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuustn timikaudessa. Maakuntastrategia tulee ttaa humin laadittaessa maakuntaknsernin talusarviita ja suunnitelmaa. Maakuntalain 103 mukaan talusarvissa ja -suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntaknsernin timinnan ja taluden tavitteet, jiden n tteutettava 3

102 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA maakuntastrategiaa. Maakunnan timintaa jhdetaan maakuntavaltuustn hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti (ML 36). Maakuntastrategian lisäksi maakunnissa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntahjelmat. Maakuntahjelman suhde maakuntastrategiaan määritellään valmisteilla levassa lainsäädännössä. Maakuntahjelmien rli n keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden phjana uusien maakuntien alittaessa työnsä vuden 2019 alussa. Siirtymäkauden maakuntahjelma tulee lemaan vimassa niin kauan kunnes uusimutinen maakuntastrategia valmistuu vunna Tämän jälkeen hjelma tarkistetaan tarvittaessa, jtta sillä tteutetaan vahvistettua maakuntastrategiaa. Ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä n annettu erillinen laki. Lain tarkituksena n edistää ja ylläpitää väestön hyvinvintia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuttavuudeltaan hyvät ssiaali- ja terveydenhulln palvelut kk maassa (SL 1). Lakia svelletaan maakunnan järjestämisvastuulla leva ssiaali- ja terveydenhulln järjestämiseen, kehittämiseen, hjaukseen ja valvntaan (SL 2). Maakunnan laissasäädettyä tehtäväkenttää hjataan useilla eri hallinnnalakhtaisilla laeilla. Esim. Ssiaali- ja terveydenhulln järjestämislakia svelletaan maakunnan järjestämisvastuulla leva ssiaali- ja terveydenhulln järjestämiseen, kehittämiseen, hjaukseen ja valvntaan. Aluekehittämiseenja kasvupalveluun liittyvä lainsäädäntö määrittelee kasvupalveluiden järjestämis-, viranmais- ja tutanttehtävistä sekä aluekehittämisen lgiikan. Maaseudun. (tarkennettava) Maakunnan n arviitava ennakkn ja tettava humin päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvintiin ja terveyteen. Sen n myös asetettava suunnittelussaan tavitteet, jilla ssiaali- ja terveydenhulln järjestäminen ja tuttaminen edistää hyvinvintia ja terveyttä. Lisäksi maakunnan n määriteltävä tavitteita tukevat timenpiteet ja vastuutaht. Maakunnan n valmisteltava malta saltaan valtuustlleen valtuustkausittain alueellinen hyvinvintikertmus väestön hyvinvinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tteutetuista timenpiteistä. Kertmus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvintikertmus n julkaistava julkisessa tietverkssa (SL 8). Maakuntien järjestämän ssiaali- ja terveydenhulln alueellista yhteensvittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten n viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueelle laaditaan maakuntien yhteistyöspimus (SL 10). Palvelustrategia Maakunnan n laadittava talutensa ja timintansa suunnittelua ja jhtamista varten ssiaali- ja terveydenhulln palvelustrategia sana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan ssiaali- ja terveydenhulln pitkän aikavälin tavitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä ssiaali- ja terveydenhulln palvelun tuttajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää kskevat tavitteet. Lisäksi palvelustrategiassa n määriteltävä, mikä sa hankinnista kilpailutetaan palvelujen innvatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi (SL 14). Ssiaali- ja terveydenhulln palvelustrategiassa n lisäksi tettava humin asiakkaan valinnanvapauden piirissä levien palvelujen ja muiden ssiaali- ja terveyspalvelujen svittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut mudstavat tarpeen mukaisen kk-naisuuden. 4

103 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Palvelulupaus Maakunnan palvelulupaus n maakunnan asukkaille sitettu tahdnilmaus siitä, miten maakunta tteuttaa ssiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvitetta järjestää ssiaali- ja terveydenhult. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavitteet sille, miten ssiaali- ja terveydenhulln palvelut tteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset lsuhteet sekä mitä n laissa (SL 4) säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus humin ttavalla tavalla. Maakunnan palvelulupaus vidaan laatia sana maakuntastrategiaa. Maakunnan n julkaistava palvelulupauksensa julkisessa tietverkssa ja muilla lupauksen julkisuutta edistävillä tavilla (SL 15). 1.2 Maakuntien resurssihjaus eli maakuntalain mukainen julkisen taluden suunnitelma Hallitus asettaa julkisen taluden suunnitelmassa tavitteet julkiselle taludelle ja päättää tavitteiden saavuttamista kskevista timenpiteistä. Valtintaluden kehyspäätös sisältyy julkisen taluden suunnitelmaan. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitushjelman yhtenä tavitteena n vahvistaa julkisen taluden pitkän aikavälin kestävyyttä. Uudistuksen tavitteena n hillitä ssiaali- ja terveydenhulln kustannusten kasvua 3 miljardilla eurlla ja siten hidastaa ssiaali- ja terveydenhultmenjen kasvua nin 1,5 prsenttiyksiköllä vudessa vusina Maakuntien tehtäviä ja rahitusta arviidaan, kun julkisen taluden suunnitelmaa valmistellaan. Lisäksi maakunnille khdennettavaa valtin rahitusta tarkistetaan vusittain. Valtin maakuntiin khdistuvan hjauksen keskeiset välineet vat: julkisen taluden suunnitelma (JTS) valtin talusarvi maakuntia kskeva lainsäädäntö. Valtin ja maakuntien väliset neuvttelut tukevat julkisen taluden suunnitelman valmistelua ja sen vutuista tarkistusta. Neuvttelut käytäisiin maakunnittain ja niissä arviitaisiin maakunnan talutta, kustannuskehitystä ja mahdllisten speuttamistimien tarvetta käsiteltäisiin maakuntien investintisuunnitelmia. Valtin hjaus kskee myös maakuntien investinteja, jtka vat taludellisesti merkittäviä tai muuten pikkeuksellisen laajakantisina merkittäviä palvelurakenteen kknaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi. Surien investintien lisäksi valti hjaa myös investinteihin rinnastettavia pitkäaikaisia situmuksia ja maakuntien yhteisten palvelukeskusten tteuttamia investinteja. Arviintimenettelyssä valti ja maakunta arviisivat maakunnan taludellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviintimenettelyn tavitteena n kannustaa maakuntia hyvään taludenpitn. 5

104 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Valtivarainministeriö päättäisi arviintimenettelyn käynnistämisestä eduskunnan käsiteltävänä levassa maakuntalaissa säädettyjen kriteerien täyttyessä. Ssiaali- ja terveysministeriö visi tehdä valtivarainministeriölle alitteen arviintimenettelyn käynnistämisestä, js maakunnan kyky järjestää ssiaali- ja terveydenhult n vaarantunut. 1.3 Valtin ja maakuntien välinen neuvttelumenettely Suuria muutksia itse aluekehitystyön ja -suunnittelun kannalta vat käynnissä levat maakuntauudistukseen liittyvät lainsäädäntöprsessit, jtka määrittelevät uudelleen erityisesti timijiden rleja. Lakilunnksessa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista esitetään uutta eri timijiden yhteistyöhön phjautuvaa aluekehittämisen järjestelmää. Keskeisenä elementtinä n uusien maakuntien ja valtin yhteistyö aluekehittämisessä. Yhteistyö perustuisi ministeriöiden ja maakuntien yhteiseen valmisteluun ja vurvaikutukseen. Keskustelut saltaan phjustaisivat valtin ja maakuntien talutta kskevia julkisen taluden suunnitema (JTS) neuvtteluja. Maakuntalain 13 :n mukaan julkisen taluden suunnitelmassa tapahtuvan valtineuvstn päätöksenten tueksi ja maakuntien taludellista hjausta varten ludaan valtin ja maakunnan välinen neuvttelumenettely. Neuvtteluja jhtaa valtivarainministeriö. Ensimmäiset varsinaiset maakuntalain tarkittamat JTS-neuvttelut käydään alkuvudesta Sitä phjustavat ensimmäiset aluekehittämistä kskevat keskustelut käydään lppuvudesta

105 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Valtin ja maakuntien väliset keskustelut, neuvttelut sekä niiden valmistelu Aluekehitys- ja kasvupalvelulain 6. luvun 4 pykälän 1 mmentin mukaan valti ja maakunnat keskustelisivat vusittain alueiden kehittämisestä ja sen painpisteistä. Kyse lisi valmistavasta 7

106 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA menettelystä, jssa ei tehdä sitvia ratkaisuja tai päätöksiä. Keskusteluiden phjana käytettäisiin muun muassa aluekehittämisen valtakunnallista ja maakuntakhtaista tilannetta, hallitushjelmaa, hallituksen aluekehittämispäätöstä, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavia keskeisiä strategiita ja maakuntastrategiaa /-hjelmaa. Aluekehityksen tilannekuva ktaan työ- ja elinkeinministeriössä keskusteluihin sallistuvien sapulten timittaman aineistn phjalta. Tarvittavia aineistja lisivat esimerkiksi aluetaluden- ja kehityksen määrälliset indikaattrit, ministeriöiden timittamat man hallinnnalansa selvitykset ja arviinnit sekä valtakunnallisesta että maakunnallisesta kehityksestä ja kehittämistarpeista. Lisäksi maakunnat timittaisivat keskusteluja varten tietja alueensa tilanteesta ja uudistamistarpeista. Keskustelujen ala lisi laaja ja kattaisi kasvupalveluiden lisäksi ainakin ktuttamiseen, saamiseen, hyvinvintiin, elinvimaan, saavutettavuuteen ja elinympäristöön liittyviä asiita. Keskusteluissa ei käsiteltäisi yksittäisiä erilliskysymyksiä vaan laajakantisia, ajankhtaisia, timinnallisesti ja taludellisesti merkittäviä asiita ja tavitteita. Timinnalliset, alueiden kehittämisen neuvttelut käytäisiin ennen maakuntalain 13 :ssä tarkitettuja taludellisia neuvtteluja, jiden tavitteena n erityisesti varmistaa kustannuskehityksen hallinta maakunnissa. Pykälän 13 tarkittamien keskustelujen painpiste lisi eri hallinnnaljen tavitteiden yhteen svittamisessa ja yhteisen näkemyksen löytämisessä alueiden kehittämisen tavitteista ja timintaedellytyksistä eri maakunnissa. Keskustelut käytäisiin ennen maakuntalain mukaisia neuvtteluja ja niiden aineist lisi ministeriöiden käytettävissä niiden valmistellessa timialansa tehtävien ja kustannusten arviintia maakuntalain mukaisiin neuvtteluihin. Työ- ja elinkeinministeriö aluekehittämisestä vastaavana ministeriönä krdinisi keskustelujen valmistelua. Vurpuheluun sallistuisivat samanaikaisesti aluekehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt, ainakin valtivarainministeriö, petus- ja kulttuuriministeriö, ssiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Pykälän 3 mmentin mukaan keskusteluissa käsiteltäisiin myös aluekehitystä tukevien kasvupalvelujen palvelurakenteen kehittämistä Ste lain mukaiset neuvttelut Valtineuvst vahvistaa jka neljäs vusi valtakunnalliset lainsäädäntöä täydentää strategiset tavitteet ssiaali- ja terveydenhulln järjestämiseksi. Tavitteet vidaan vahvistaa tarvittaessa myös erikseen kullekin maakunnalle. Tavitteiden tulee perustua väestön hyvinvintia ja terveyttä kskeviin seurantatietihin ja palvelutarpeeseen sekä ssiaali- ja terveydenhulln timintaa ja talutta kskeviin seurantatietihin. Lisäksi tetaan humin valtineuvstn asettamat julkisen taluden finanssipliittiset tavitteet. Strategisissa tavitteissa n määriteltävä seuraavat asiat (SL 26) Ssiaali- ja terveysministeriö valmistelee ehdtuksen 26 :ssä tarkitetuiksi valtakunnallisiksi tavitteiksi yhteistyössä maakuntien kanssa. Kuhunkin yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien n laadittava ssiaali- ja terveysministeriölle yhteinen ehdtus siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ttaa humin valtakunnallisissa tavitteissa Yhteistyöalueen ehdtus n hyväksyttävä alueen maakuntien valtuustissa (SL 27) 8

107 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Ssiaali- ja terveysministeriö ja maakunnat neuvttelevat vusittain maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien ssiaali- ja terveydenhulln tehtävien ja palvelujen tteutumisesta. (SL 29) 2 MAAKUNTASTRATEGIATYÖN SISÄLTÖ 2.1 Maakuntastrategian rakenne Suunnittelun tavitteena n rakentaa täysin uusi Kainuun maakuntastrategia, jnka rli tulee muuttumaan maakuntauudistuksen myötä: se hjaa ja linjaa kk maakuntaknsernin maa timintaa ja talutta. Maakuntalaki n tulevan maakunnan keskeiset tehtävät, timielimet ja muut itsehallinnn määrittelyn kannalta keskeiset asiat sisältävä yleislaki. Nykyinen Kainuu-hjelma n lunteeltaan yhteistyöstrategia, jssa sitetaan maakuntavaltuustn hyväksymä maakunnan kehittämisen tavitetila. Nykyisen Kainuu-hjelman nimitys muutetaan maakuntahjelmaksi aluekehittämis- ja kasvupalvelulain lunnksen mukaisesti. Nimeäminen kuvastaa näin selkeämmin maakuntahjelman rlia yhtenä maakuntastrategian tteuttamisen sana. Uuden maakuntarganisaatin strategian laadinnan valmistelut tullaan alittamaan tarvittavin valmisteluin väliaikaishallinnn timesta vuden 2017 syksyllä. Maakuntastrategian tulee kattaa kaikki tulevan maakuntaknsernin tehtäväalat. Maakunnan suunnittelussa tetaan humin valtakunnalliset tavitteet svittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavitteiden kanssa. Maakuntastrategiassa sitetaan maakunnan taviteltu kehitys. Maakuntastrategiassa humiitavaa vat raja-/yhdyspinnat, jilla tarkitetaan kahden tai useamman rganisaatin timinnallista raja-/yhdyspintaa, jlla vidaan krstaa yhteisen timinnan merkitystä. Maakunta- ja steuudistuksessa mudstuu uusia hallinnllisia ja timinallisia yhdyspintja kuntien ja maakuntien välille. Yhdyspintja mudstuu samin kuntien välille sekä maakuntien välille. Nämä n syytä ttaa humin maakuntastrategia laadittaessa. Yhdyspinnassa tarvitaan kunnan ja maakunnan välille yhteistä tahttilaa sekä yhteisesti svittuja menettelytapja sekä timivaa vastuunjaka alueen yhteisesti määriteltyjen tavitteiden saavuttamiseksi. 9

108 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Maakuntauudistuksen kknaisuus asukkaat keskiössä. Lähde: Rajapinnilta yhdyspintihin. Kuntaliitn verkkjulkaisu. Kuntien ja maakunnan sekä muiden timijiden yhdyspintihin vaikuttavat tekijät. Lähde: Rajapinnilta yhdyspintihin. Kuntaliitn verkkjulkaisu. 10

109 maakuntastrategia/tr5 Strategia ja aluekehitys TYÖOHJELMA Yhdyspinnilla krstuvat tekijät. Lähde: Rajapinnilta yhdyspintihin. Kuntaliitn verkkjulkaisu Yhdyspinnat kunnan ja maakunnan uudessa timintaympäristössä. Lähde Kuntaliitt. Maakuntalaki määrittelee maakunnan timinnan strategiseksi kehykseksi maakuntastrategian, jka n lunteeltaan pitkän tähtäimen suunnitelma, jka hyväksytään kerran valtuustkaudessa ja n lunteeltaan kk tulevan maakunnan timintakentän kattava yleiset suuntaviivat sisältävä kknaisuus. Maakuntastrategia n määritelty lakilunnksessa seuraavasti: 11