Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus. Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

Transkriptio

1 Hyvinvinti ja turvallisuus - Varautumisen timintamallin kuvaus Maakuntauudistus Phjis-Karjalassa

2 Työryhmän kknpan Markus Viitaniemi, P-K:n pelastuslaits Ville Leinnen, P-K:n pelastuslaits Pauliina Srsa, ELY Pekka Nevalainen, Siun Ste Leena Krhnen, Siun Ste Esk Saatsi, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut Elina Felin, P-K:n ympäristöterveydenhult Kai Hrelli, AVI Pertti Virlainen, Jensuun kaupunki Markku Lappalainen, Ilmantsin kunta Vierailijina mm. PasivMarkkanen (pela), Janne Kärkäinen (ELY) ja Jussi Krhnen (SM)

3 Yleistä työryhmän timintamalliesityksistä Työryhmällä li valmistelun alkuvaiheessa mukana kaksi erillistä timintamallia: 1. Varautumisen maakunnalliset järjestelyt (mm. rakenteet ja periaatteet) 2. Tilanneseuranta / peratiivinen palvelukeskus (24/7) piltinti Siun stessa v Työryhmä päätti 18.5 kkuksessaan esittää hjausryhmälle, että timintamallin 2. (Tilanneseuranta / peratiivinen palvelukeskus) valmistelua ei jatkettaisi varautumisen työryhmän työnä / maakuntauudistuksen valmistelussa. Perusteluna mm. se, että timintamallin piltinti Siun stessa ei le tteutumassa alustavan suunnitelman mukaisesti ja ilman piltintia timintamallia ei le järkevää viedä maakuntauudistuksen valmistelussa eteenpäin Ja vaikka piltinti vielä myöhemmin tteutettaisiin, varautumisentyöryhmällä ei lisi siinä lennaista rlia. Mahdllinen piltinti lisikin tarkituksenmukaisinta tteuttaa Siun sten sisäisenä työryhmän timesta ja Siun sten jhdn krdinimana. Em. syystä timintamallin 2. kuvaus n jätetty pis myös timintamalliesityksestä.

4 Maakunnan varautumistehtävät Maakuntalakilunnksen 131 mukaan maakunnan tulee hulehtia seuraavista alueella timivien viranmaisten, kuntien, elinkeinelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: alueellisesti merkittävien riskien pikkihallinnllisen arviintityön järjestäminen turvallisuuteen vaikuttavien timintaympäristön muutsten pikkihallinnllisen seuranta- ja arviintityön järjestäminen varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistiminnan järjestäminen maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjitusten järjestäminen. Maakunnan tulee ylläpitää yhteistyössä edellä mainittujen kanssa yhteensvittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Maakunta päättää siitä, miten maakunnan järjestämisvastuulla levat alueen timijiden yhteiseen varautumiseen liittyvät tehtävät hidetaan ja niihin liittyvät palvelut tutetaan maakuntaknsernissa.

5 Nykyinen timintatapa varautumisen vastuut Varautumisvelvite kskettaa mm. valtin ja kunnan viranmaisia, jiden tulee valmiussuunnitelmin ja pikkeuslissa tapahtuvan timinnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla timenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdllisimman hyvä hitaminen myös pikkeuslissa (ValmL 12). Varautumisvelvite kskee myös kaikkia maakuntahallintn siirtyviä viranmaisia. Kukin timija vastaa tällä hetkellä man timialansa varautumisestaan lainsäädäntönsä edellyttämällä tavalla. Maakunnallisen varautumisen yhteensvittaminen tapahtuu käytännössä Phjis-Karjalan valmiusryhmän kautta. Lisäksi valtin ja kunnan viranmaiset, laitkset ja liikelaitkset vat velvllisia sallistumaan pelastuslaitksen jhdlla pelastustiminnan suunnitteluun ja varautumiseen (PelL 46 ja 47). Osallistuminen tapahtuu kahdenkeskisenä viranmaisyhteistyönä sekä Phjis-Karjalan valmiusryhmän kautta. Maakuntatasn varautumisen krdinaatin ja yhteensvittamiseen liittyvät nykyiset keskeiset vastuut: Itä-Sumen Aluehallintvirast: varautumisen yhteensvittaminen Itä-Sumen alueella ja siihen liittyvän yhteistiminnan järjestäminen (lakisääteinen tehtävä) Phjis-Karjalan valmiusryhmä: yhteen svittaa eri timijiden varautumista ja kehittää yhteistimintaa maakunnan alueella, paikallisilla valmiusryhmillä vastaava tehtävä malla timinta-alueellaan (vapaaehtista yhteistimintaa lakisääteisten tehtävien tteuttamiseksi) Phjis-Karjalan pelastuslaits: tukee kuntien valmiussuunnittelua (lakisääteinen tehtävä), jhtaa pelastustimeen liittyvää suunnittelua ja varautumista (lakisääteinen tehtävä), krdini Phjis-Karjalan valmiusryhmän ja paikallisten valmiusryhmien timintaa (vapaaehtista yhteistimintaa lakisääteisten tehtävien tteuttamiseksi) Maakunnallinen timija (ml. Siun ste): vastaa mien timialjensa varautumisesta ja siihen liittyvästä yhteistiminnasta (lakisääteinen tehtävä) Kunta: vastaa kuntaknsernin ja sen timialjen varautumisesta sekä ja siihen liittyvästä yhteistiminnasta (lakisääteinen tehtävä)

6 Maakuntahallinnn timialjen keskeiset varautumistehtävät Kaikki timialat varautuvat hitamaan lakisääteiset tehtävänsä nrmaalilissa, häiriötilanteissa ja pikkeuslissa Pelastuslaits mm. varautuminen nnettmuuksiin sekä pelastustimintaan nnettmuuksien uhatessa ja sattuessa varautuminen ensihitpalvelujen tuttamiseen väestön varittaminen ja sujaaminen ml. väestön evakuinti sekä muut timialaan kuuluvat väestönsujelutehtävät Ssiaali- ja terveydenhult mm. turvata väestölle kaikissa lsuhteissa terveyden ja timintakyvyn kannalta keskeiset ste-palvelut sekä timeentul. nnettmuuden jhdsta hätään jutuneiden hult ja majitus ml. evakuitavien vastaantt yhteistyössä kunnan kanssa. Terveydensujelu / ympäristöterveydenhult mm. turvata asukkaille terveellinen elinympäristö varautuminen nnettmuuksien tai vastaavien tilanteiden (erityistilanteet) aiheuttamien terveyshaittjen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja pistamiseksi. eläintautivarautuminen. Maakuntaan siirtyvät ELY:n timialat mm. ympäristötimialan vesistötehtäviin varautuminen sekä alueiden käyttö ja lunnnsujelun edistämistehtävät maatalustutant, alkututant, elintarviketutant, viljelijäpalvelut - mm. hultvarmuuteen kuuluvia varautumisasiita. tellisuuden sääntely työviman saatavuus, käyttö ja hjaus mm. työviman säännöstelytehtävät liikenteen salta alueellinen tienpit, liikenneturvallisuus, tiestön käyttö yms. sa varautumistehtävistä n luntevasti sa ELY-keskuksen nrmaalia asiantuntijatehtävää erityisesti Y-vastuualueen tehtävät sa n ns. varautumisen erityistehtäviä, jtka valmistellaan nrmaalilissa, mutta timeenpan edellyttää valmiuslain timivaltuuksien käyttööntta

7 Maakunnan tehtävät prsessien muutstarpeet mm. Maakuntahallintn tulee uusia varautumisen tehtäviä/prsesseja mm. Varautumisen alueellinen yhteensvittaminen - lemassa levia prsesseja vidaan hyödyntää phjalla esim. Phjis-Karjalan valmiusryhmän timinnan laajentaminen maakuntatasn timijiden ylemmän jhdn edustajista kstuvalla valmiusfrumilla Timialakhtaisen varautumisen prsessit timialan sisällä säilyvät ennallaan, mutta lutava sisäisen varautumisen yhteensvittamisen ja yhteisen valmiussuunnittelun prsessit (vidaan hyödyntää phjalla Siun sten timintamallia). Kuntien valmiussuunnittelun tukemisessa käytössä levia prsesseja (Siun sten timintamalli) laajennetaan muihin maakuntahallintn siirtyviin timijihin.

8 Ylimaakunnalliset asiat ja tehtävät Ylimaakunnallisia varautumistehtäviä mm. tulva- ja patvarautuminen, eläintautivarautuminen, liikenteeseen liittyvä varautuminen, ensihidn 5 alueen varautuminen jne. Ylimaakunnallista yhteistyötä varautumistehtävissä tulee tehdä mm. seuraavien tahjen kanssa: Naapurimaakunnat (esim. ylimaakunnalliset varautumistehtävät tai tilannekeskukset?) Pelastuspist (esim. harjitukset) Ensihitkeskukset x 5 (esim. P-S:n maakunta/erva-alue) Valtakunnalliset palvelukeskukset (esim. tukipalvelut) SM (esim. varautumisen yhteensvittaminen valtakunnan taslla / maakuntien kesken) Valtin lupa- ja valvntavirast (LUOVA) Ylimaakunnalliset valtin viranmaiset kuten pliisi jne.

9 Varautumisen timintamallin keskeinen sisältö 1. Varautumisen maakunnalliset järjestelyt (mm. rakenteet ja periaatteet): Varautumisen alueellinen yhteensvittaminen: maakunnan alueen yhteinen varautuminen (kaikki timijat/timialat) pikkihallinnllinen timiala- ja tilannetyyppikhtainen tteutettava varautumisen yhteensvittaminen Maakuntaknsernin sisäinen varautuminen häiriötilanteisiin ja pikkeuslihin (sisäinen yhteensvittaminen ja krdinaati sekä maakuntaknsernin yhteinen valmiussuunnitelma) Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa (paikallistasn rakenteet, timintamallit, yhteyshenkilöt)

10 Varautumisen yhteensvittamisen rakenteet - lunns (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) Phjis-Karjalan valmiusfrumi (maakuntatasn rganisaatiiden ylin jht) maakunnallisen varautumisen krdinaati Maakuntavaltuustn ja - hallituksen pj:t Puheenjhtajana Maakuntajhtaja Maakuntaknserniin kuuluvat viranmaiset / timialat Muut maakunnalliset viranmaiset / timialat Palvelukeskukset Pelastuslaits Ste-timialat P-K rajavartist P-K Aluetimist I-S pliisi / tukipalvelut Järjestöt ja elinkeinelämä Järjestöt esim. SPR, MPK jne. Elinkeinelämän edustaja Valmiusryhmien edustajat Kunnat paikallisten valmiusryhmien pj:t (5) Ympäristöterveys -hult ELY-timialat mm. ympäristö, liikenne, maaseutu Muut timialat? Seurakunnat Liikennevirast Tulli Hultvarmuuskriittiset yritykset esim. PKS, PTTK Muut maakunnannalliset taht? Maakunnallisen valmiusryhmän / sihteeristön pj / siht. Pelastuslaits Ste-timialat Ympäristöterveydenhult ELY-timialat Phjis-Karjalan rajavartist Phjis-Karjalan aluetimist Itä-Sumen pliisilaits LUOVA tai vast. lupa- ja valvntavirast Liikennevirast PKS sähkönsiirt Phjis-Karjalan maanpulustuspiiri Jensuun seurakuntayhtymä SPR Sav-Karjalan piiri VAPEPA Phjis-Karjalan maakuntimikunta Phjis-Karjalan Tiettekniikkakeskus Kuntien edustajat / paikalliset valmiusryhmät: Okuplin paikallisen valmiusryhmän edustaja Jensuun paikallisen valmiusryhmän edustaja Vaara-Karjalan paikallisen valmiusryhmän edustaja Keski-Karjalan palvelualueen valmiusryhmän edustaja Pielisen Karjalan palvelualueen valmiusryhmän edustaja Maakunnallinen valmiusryhmä /-sihteeristö (nykyinen Phjis-Karjalan valmiusryhmä) Puheenjhtajana ja sihteerinä pelastuslaitksen edustajat Työryhmä esim. -yhteistimintasuunnitelmat Maakunnallisen varautumisen yhteensvittaminen Työryhmä esim. -maakunnallinen riskinarvi - ennakiva timintaympäristön seuranta ja arviinti Työryhmä esim. -harjitusten suunnittelu ja tteutus Timiala- tai tilannetyyppikhtainen varautuminen, suunnittelu ja krdinaati esim. - pelastustiminnan ja väestönsujelun suunnittelu yhteistiminnassa pelastuslaitksen jhdlla - epidemiavarautumisen suunnittelu terveystimen jhdlla Paikallisen varautumisen yhteensvittaminen / kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Puheenjhtajana kunnanjhtaja, sihteerinä pelastuslaitksen edustaja Paikalliset valmiusryhmät Jensuu Pielisen karjala Vaarakarjala Keski- Karjala Okupli Kuntaknsernin varautuminen

11 Varautumisen yhteensvittamisen rakenteet - lunns (maakunnan sisäinen varautuminen) Maakuntavaltuust Maakuntahallitus Maakuntajhtaja Maakuntaknsernin valmiusjhtryhmä Maakuntaknsernin valmiustyöryhmä - sihteeristö (knsernin sisäinen varautumisen yhteensvittaminen) Järjestäjä Palvelun tuttaja Valtakunnalliset palvelukeskukset / tukipalvelut Maakunnan sakeyhtiöt Liikelaits 1 Yksityiset palveluyritykset Mahd. liikelaits 2 Jne. Mahd. maakunnan sakeyhtiöt tai yksityiset palveluyritykset, jtka eivät le liikelaitsten alla Riippuen liikelaitsten ja palveluyritysten määrästä, ja maakuntaknsernin rganisaatirakenteesta Timialakhtainen varautuminen Timialakhtainen varautuminen Timialakhtainen varautuminen Timialakhtainen varautuminen Kuntaknserni Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa mm. - valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen timialakhtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään - yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjhtryhmään peratiivisessa häiriötilanteessa

12 Asiakkaat Maakunnan asukkaat mm. Timintamallin avulla lisätään maakunnan kknaisturvallisuutta ja parannetaan turvallisuuden tunnetta maakunnan asukkaiden keskuudessa. Lpullisena tavitteena n, että varautumisen timintamalli näkyy parantuneena palveluna asiakkaan näkökulmasta (timinnan /palveluiden jatkuvuudenhallinta). Maakuntaknsernin timijat ja palveluntuttajat mm. Timintamallin avulla varmistetaan, että maakuntahallint ja kunnat pystyvät tuttamaan kriittiset palvelut nrmaaliljen häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Varautumisena avulla turvataan maakunnan asukkaiden peruspalvelut ja turvallisuus kaikissa lsuhteissa. Kunnat (hyvinvinti, elinvima, sivistys, tekninen timi) mm. Tuetaan kuntaknsernin valmiussuunnittelua ja varautumista sekä peratiivista timintaa häiriötilanteissa, ml. yhteistyön kehittäminen Spimuksin varautuminen ja varsinkin yksityisen sektrin valmiussuunnittelun tukeminen / valvnta. Yhteistyökumppanit mm. Varmistetaan maakuntahallinnn timijiden, muiden yhteistyökumppaneiden ja kuntien välinen yhteistiminta varautumisessa.

13 Uuden timintamallin edut mm. 1. Maakunnan varautumistehtävistä hulehtiminen mm. Maakunnallinen varautumisen yhteistyörakenteiden ylläpit esim. Phjis-Karjalan valmiusryhmän yläpulelle mudstetaan maakunnan alueen ylimmistä viranmaisista mudstettu valmiusfrumi mm. Jhdn situttaminen, yhteinen tavite, yhteiset linjaukset Yhteistiminnan tehstaminen maakuntahallinnn ja muiden timijiden kesken Yhteinen ennakiva turvallisuustilannekuva Varautumisen tasn / kknaisuusturvallisuuden parantuminen Yhteistiminnan tehstuminen maakuntaknsernin timijiden välillä peratiivisessa timinnassa Maakuntaknsernin sisäisen varautumisesta hulehtiminen mm. sisäisen varautumisen sekä siihen liittyvän yhteistiminnan järjestäminen ja tehstaminen turvataan kriittiset palvelut nrmaaliljen häiriötilanteissa ja pikkeuslissa kknaisuutena

14 Uuden timintamallin riskit Varautumisessa humiitavia asiita: Mahdlliset uusien palveluntuttajien varautumisen tas nk varautuminen humiitu palvelututannssa? Muutkset tehtävissä / varautumisen vastuissa miten niiden yhteensvittaminen tteutetaan käytännössä? Kunta/ste-tehtävien jakautuvat eri timijille kknaisvarautumisen hallinta? Itä-Sumen alueellinen/ylimaakunnallinen timija - miten ylimaakunnallinen varautuminen/yhteensvittaminen näiden tehtävien salta hidetaan? Pienten tehtävien erikissaaminen vi lisätä resursintitarvetta, mikäli maakuntien yhteistiminnasta ei päästä spimukseen? Miten varautumiseen liittyvä yhteistyö 5:n ensihitkeskuksen kanssa timii?

15 Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä - Keskeisimmät ratkaistavat asiat Väliaikaishallintvaihe: Maakunnan yhteisen varautumisen timielinten perustaminen (yhteensvittamisen rakenteen vahvistaminen, jäsenten valinta jne.) Käynnistymisvaihe (maakuntaknsernin rganisaatirakenteen selvittyä): Valmistellaan maakuntaknsernin sisäisen varautumisen yhteensvittamisen rakenteet mm. timielimen perustaminen järjestäjän ja tuttajan edustajat timialittain (sihteeristö tms.) Valmistellaan yhteisen valmiussuunnitelman runk Maakunnan yhteisen varautumisen timielinten timinnan krdininti mietittäväksi jatkvalmisteluun, että halutaank vastuuttaa jnkun liikelaitksen (esim. mahd. pelastuslaitksen) hidettavaksi vrt. nykyinen Phjis-Karjalan valmiusryhmä.

16 Esitys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä Yhteinen valmiussuunnittelualusta: Vidaan hyödyntää Ste varautumistietjärjestelmää, jta laajennettaisiin ERVA palveluista maakuntaknsernin palveluihin On sama kuin Siun sten käytössä leva valmiussuunnitelma-alusta.

17 Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintjen ratkaisemisesta: työnjak valti maakunta Sisäministeriö vastaa vuden 2019 alusta suraan alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensvituksesta maakuntien kesken ja keskushallinnn taslla. Valmiuslain 13 :n mukaisesti kukin ministeriö yhteensvittaa varautumista malla timialallaan. Esimerkiksi pelastustimen viranmaiset jhtavat eri timijiden pelastustimintaan sallistumista kskevaa suunnittelua ja hulehtivat pelastustimintaan liittyvän pikkeusljen timinnan ja suunnitelmien yhteensvittamisesta Maakunta: Varautumisen alueelliseen yhteensvittamistehtävään kuuluva "alueellinen yhteinen varautuminen" lisi maakuntien tehtäväalaan kuuluva tehtävä. Sisäministeriön alainen Pelastuspist vastaa vuden 2019 alusta lakkautettavien aluehallintvirastjen sijasta alueellisten maanpulustuskurssien ja maakuntien yhteisten häiriötilanne- ja valmiusharjitusten järjestämisestä. Maanpulustuskurssit järjestetään jatkssa Pelastuspistn, pulustusvimien ja maakuntien tiiviissä yhteistyössä. Valtin lupa- ja valvntavirastn tehtäväksi ehdtetaan maakuntien yhteisen varautumisen laillisuusvalvntatehtäviä.

18 Työnjak valti maakunta

19 Tarkennettu esitys keskeisten yhdyspintjen ratkaisemisesta: työnjak maakunta - kunta Maakunta varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. yhteensvittamisen rakenteet kuntien valmiussuunnittelun tukeminen mm. timialittain nimettävät kuntien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöt ja edustajat paikallisiin valmiusryhmiin Kunta paikallisen varautumisen järjestelyt paikallisten valmiusryhmien puheenjhtajuus kuntakhtainen varautuminen / valmiussuunnittelu Työnjassa ei varautumisen salta le epäselvää, kun kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta ja varautumisyhteistyötä hulehditaan.

20 Keskeisimmät erikseen päätettävät asiat Maakunnallisen varautumisen salta esitetään, että perustetaan pilttina Phjis-Karjalan valmiusryhmän yläpulelle maakunnallinen valmiusfrumi, päätettävä mm. rakenteen vahvistaminen kuka valmistelee ja krdini perustamista (P-K:n valmiusryhmän hyödyntäminen?) edustajien valintaperiaatteet/nimeämisprsessi Muuta asiat kuvattu j edellä khdassa - Tarkennettu esitys valmistelun etenemisestä - Keskeisimmät ratkaistavat asiat

21 Yhteisen timintamallin/kkeilun/piltin käynnistäminen Maakunnan varautumisen yhteensvittamisen timielinten perustaminen (uutena Phjis-Karjalan valmiusfrumi, integrinti Phjis-Karjalan valmiusryhmän ja paikallisten valmiusryhmien timintaan). 2. Valmistellaan maakuntaknsernin sisäisen varautumisen yhteensvittamisen rakenteet v aikana (maakuntaknsernin rganisaatirakenteen selvittyä). Sisäisen varautumisen yhteensvittamisen rakenteen / timimallin piltintia vidaan tteuttaa Siun stessa, jnka kkemusten phjalta vidaan mudstaa vastaavat rakenne / timimalli maakuntaknsernille.

22 Talus ja henkilöstö Maakunnallisen varautumisen yhteensvittaminen vidaan pitkälti valmistella lemassa levien rakenteita ja timintamalleja vahvistaen, krdinaati v vidaan esimerkiksi vastuuttaa jnkun liikelaitksen (esim. mahd. pelastuslaitksen) hidettavaksi vrt. nykyinen Phjis- Karjalan valmiusryhmä. Maakuntaknsernin sisäisen varautumisen krdinaati ja yhteensvittaminen vidaan hitaa eri timialjen varautumissaamista ja henkilöstöä hyödyntämällä (ns. sisäinen valmiussihteeristö). Mietittävä erikseen rganisaatirakennetta valmistellessa mahdllinen päätiminen turvallisuus- ja varautumistehtävien hitamiseen tarvittava resurssi. Työryhmä ei tässä vaiheessa ta kantaa rganisaatirakenteeseen / varautumisen päätimiseen resursintitarpeeseen.

23 Spimukset Nykyisestä maakunnallisen varautumisen yhteensvittamisesta ei le tehty spimuksia, mutta yhteiseen timintamalliin n situduttu hyvin ja timintaperiaatteet hyväksytty Phjis- Karjalan valmiusryhmässä Timialakhtaiseen kuntien valmiussuunnittelun tukemiseen situduttu Siun ste-taslla v.2018 alusta alkaen, ennen tätä j pelastuslaitksen ja ympäristöterveyshulln salta. Spimuksia ei le laadittu, mutta esim. pelastuslaitksen salta kuntien valmiussuun. tukeminen kirjattu tehtäväksi pelastustimen palvelutaspäätökseen. Tavitetilana n, että jatkssa kaikki maakunnan timialat tukevat kuntien valmiussuunnittelua. Tarvitaank spimusta maakuntaknsernin ja kuntien välille? Varautumistehtävät järjestäjäpulella kuuluvat lakisääteisiin tehtäviin (mm. maakuntalakilunns 137 ), jten tältä sin ei spimustarvetta. Palvelujen tuttajien salta järjestämisvastuussa levan n syytä humiida varautumiseen liittyvät vastuut palveluspimuksissa, että myös sakeyhtiöt ja yksityiset palveluntuttajat hulehtivat varautumisestaan ja kykenevät tuttamaan palvelut häiriötilanteissa ja pikkeuslissa.

24 Esitys mahdllisesta henkilöstön kulutustarpeesta Maakuntahallinnn varautumisesta vastaava timialjen henkilöstö varautumisen periaatteet / timintamallit v aikana. Varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvää ennakkkulutusta pidetään työryhmässä tärkeänä.

25 Valtakunnallinen valmistelu Varautumisen timintamalli n synkrnitu valtakunnallisen valmistelun kanssa mm. VM:n valmius- ja varautumistehtävien rganisintia valmistelevan työryhmä sekä SM:n työryhmä. Valtakuntaan mudstetaan viisi ensihitkeskusta, jilla n nykyistä laajempia tehtäviä timialan päivystystiminnan ja varautumis- ja valmiustehtävien hjauksessa. Ensihitkeskukset sijittuisivat hallinnllisesti ylipistllisten keskussairaaljen yhteyteen. Keskusten tarkemmat tehtävät mm. varautumiseen liittyen ei vielä tiedssa.

26 Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun Osakeyhtiöiden ja yksityisten palveluntuttajien varautumisvelvite pitäisi kirjata yksiselitteisesti lainsäädäntöön (valmiuslaki?) Järjestämisvastuu vs. palvelun tuttajan palvelut häiriötilanteessa ja pikkeuslissa. Pelastuslaista pistunee kirjaus pelastuslaitksen rlista kunnan valmiussuunnittelun tukemisessa, tämä lisi ensisijaisesti kirjattava lakiin maakunnan tehtäväksi tai tissijaisesti humiida maakunnan ja kuntien välisissä spimuksissa

27 Muuta humiitavaa Varautumisen työryhmä esittää jatka työryhmän timinnalle. Tehtävänä jatkaa mm. varautumisen timintamallin valmistelua käytännön taslle sekä tukea väliaikaishallinta varautumisasiissa. Työryhmää esitetään täydennettäväksi mm. ELY-L vastuualueen edustajan salta. Työryhmän työskentelyssä vidaan hyödyntää lemassa levia resursseja, ei lisäresurssitarpeita.

28 Seuraavat askeleet 1. Maakunnallinen varautuminen: Perustetaan Phjis-Karjalan valmiusryhmän yläpulelle maakunnallinen valmiusfrumi. Valmistelu väliaikaishallinnn jhdlla, yhteistyössä varautumistyöryhmän sekä Phjis-Kajalan valmiusryhmän kanssa (perustettaisiin pilttina väliaikaishallintvaiheessa). Valmiusfrumin perustamien valmistelu vidaan antaa P-K:n valmiusryhmän tehtäväksi, kska suurin sa tulevan valmiusfrumin jäsenrganisaatiista n P-K:n valmiusryhmän jäseniä.

29 Timeenpann vaiheet 1) esivalmistelu ( saakka) 2) maakunnan timintaa valmisteleva väliaikaishallint (väliaikainen valmistelutimielin) ( ) 3) maakunnan käynnistymisvaihe ( ) 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen timintakausi ( alkaen)

30 2-6/2017

31 Lisätietja Timintamallin yhteyshenkilö: valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Muutsjhtaja Jarn Turunen, phjis-karjala.fi/maakuntauudistus maakuntauudistus Phjis- Karjalassa alueuudistus.fi uudistuksen valtakunnallinen sivust