TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVION 2018 LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVION 2018 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 110 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota Talousarvion laadintaan vaikuttavat kaupungin yleiset tavoitteet Oriveden kaupunkistrategia on kesäkuussa 2016 päivitetty vuoteen 2025 tähtäävänä ja sen mukaan Oriveden visiona on olla Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. Kaupunkistrategiaan kirjatut kaupungin strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille ovat: 1. Elinvoiminen kaupunki - Orivesi on kiinnostava ja vetovoimainen niin yrityksille kuin asukkaille, - Elinvoima kehittyy ja vahvistuu elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, - Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa. 2. Hyvinvoivat kuntalaiset - Kaupunki lisää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistämällä omatoimisuutta sekä järjestämällä ennaltaehkäiseviä palveluita, - Kaupunki järjestää tarpeiden mukaiset, laadukkaat ja saavutettavat palvelut, jotka suunnitellaan yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa, - Kaupunki järjestää palveluja tehokkaasti, vastuullisesti ja toimintaa uudistaen. Kaupunkistrategian mukaan strategiset hankkeet vuosille ovat: Biotalouden edistämisselvitys ja hankkeistaminen Kaavoituksen selvitys VT 9 varteen Orituvan alueelle Asumishankkeet- tonttien kampanjamyynti, osaomistusasuntojen selvitys Asemanseudulle Luonnon ja kulttuurin hyödyntäminen vetovoiman vahvistamisessa Työllisyyden edistäminen (työpajatoiminta, elinkeinopolitiikka) Asukasosallisuuskokeilut Lentopallolinjan käynnistyminen ja kirjoittajalinjan kehittyminen Kaupungin ja Tredun yhteistyöhanke Kaupungin ja Ahlmanin koulun säätiön yhteistyön kehittäminen

2 2 Lisäksi talousarvion laadinnan yhteydessä tulee huomioida valtuuston hyväksymät talouden tasapainottamista koskevat toimenpiteet taloussuunnitteluvuosille. Oriveden kaupungin talouden tasapainon säilymiseksi ja toimintaedellytysten varmistamiseksi on huomioitava, että - palvelutasoa ei tule lisätä ilman lain velvoitetta, - uusia vakansseja ei perusteta, mahdolliset esitykset käsitellään tapauskohtaisesti, - toimintatapoja tulee arvioida asiakaslähtöisyyden sekä tehokkuuden näkökulmasta ja tuottavuutta on parannettava. Taloussuunnitelmassa tulee lisäksi huomioida aktiivinen osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhteistyöhön ja tämän yhteistyön hyödyntäminen sekä siitä aiheutuvat velvoitteet. Maakuntahallinnon uudistamista koskevat päätökset ovat vielä maan hallituksella kesken. Valtion linjaus kuitenkin on, että vuonna 2019 sote-järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Orivedeltä maakunnan vastuulle siirtyy myös maaseutupalvelut. Vuonna 2019 myös kuntien valtionosuuksista huomattava osuus tulee poistumaan ja verotuksen rakenne muuttuu. Taloussuunnitteluvuodesta 2019 eteenpäin maakuntauudistus ja sen oletettavat vaikutukset on huomioitu talousarvioraamissa. Tampereen kaupunkiseutu on hyväksytty työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun, joka käynnistyy ja se tulee ottaa huomioon talousarvion valmistelussa Talousarvion ja -suunnitelman rakenne Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä, ellei kaupunginvaltuusto erikseen päätä nettomääräisestä sitovuudesta. Palvelukeskusten valmistelun perusteella muodostuu käyttötalous- ja investointiosa, jotka on laadittava taloushallinnon järjestelmään kustannuspaikoille tileittäin. Hallinto- ja talouspalvelukeskus valmistelee tuloslaskelma- ja rahoitusosan, joihin tarvittavat tiedot johdetaan käyttötalous- ja investointiosista. Käyttötalousosa Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnille tulosalueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrärahoineen ja tuloarvioineen. Määrärahan tai tuloarvion yhteydessä voi olla yksi tai useampia tavoitteita, joita on kaupungin toiminnassa ja taloudessa noudatettava. Tavoitteet voivat olla joko sitovia tai ei-sitovia. Muutokset sitoviin tavoitteisiin on hyväksyttävä kaupunginvaltuustossa. Osavuosikatsauksessa sekä tilinpäätöksessä tulee tulosalueittain selvittää asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Talousarviotavoitteiden asettamiseen ja niiden mitattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteiden tulee olla laadittuna siten, että ne pohjautuvat valtuuston kesällä 2016 hyväksymään kaupunkistrategiaan. Talousarvion tavoitteiden pohjaksi on valtuuston hyväksymästä kaupunkistrategiasta valittu viranhaltijatyönä kaikille palvelukeskuksille yhteiset strategiset tavoitteet. Näiden valtuustokauden strategisten tavoitteiden pohjalta tulosalueiden tulee laatia kullekin tavoitteelle 1-2 talousarviotavoitetta, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia.

3 3 Hyvä tavoite on merkittävä toiminnan ohjaamisen kannalta, mitattava ja keskeinen, johtaa oikeaan strategiseen suuntaan, ymmärrettävä, riittävän yksinkertainen, ristiriidaton ja sillä on yhteys resursseihin, siihen pystytään vaikuttamaan, realistinen ja hyväksyttävä. Lakiin, asetuksiin ja normeihin perustuvien velvoitteiden täyttäminen ei koskaan voi olla tavoitteena, koska ne tulee saavuttaa ilman tavoiteasetantaakin! Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, miten talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet, siksi mitattavuuteen/seurattavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Oriveden kaupunkikonsernin osana tytäryhtiöiden tulee laatia määrärahaesitysten lisäksi talousarvioissaan toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Usean vuoden aikana toteutettava hanke jaetaan toteuttamisaikataulunsa mukaisesti eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Investointiosaan otettavan hankkeen euromääräinen raja on euroa. Tätä pienemmät hankkeet ovat käyttötalousosassa huomioitavia. Tuloarviona talousarviossa esitetään arvioidut rahoitusosuudet investointimenoon. 2. TALOUSARVION LAADINTAAN VAIKUTTANUT TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys 2.2. Kuntatalouden kehitys Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2017 lähes yhtä nopeasti kuin viime vuonna ja kasvuvauhti vakiintuu keskimäärin reiluun prosenttiin lähivuosina. Kasvusta huolimatta BKT ei saavuta vuoden 2008 tasoa vielä vuonna 2019, vaan jää siitä vajaan prosentin. Tasoero vuoteen 2008 verrattuna on erityisesti viennissä ja teollisuustuotannossa sekä ripeästä kasvusta huolimatta myös yksityisissä investoinneissa. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,2 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä laaja-alainen yksityisten investointien lisääntyminen sekä yksityisen kulutuksen nousu. Yksityisten investointien kasvu nojaa yritysten laajennus- ja korvausinvestointeihin sekä kotitalouksien ja sijoittajien asunnon ostoaikeisiin. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan yli 69 %:iin ja työttömyysasteen laskevan 8½ %:iin eikä pitkäaikaistyöttömyydenkään arvioida enää kasvavan. Kuluvana vuonna inflaatio nopeutuu 1,2 %:iin eli selvästi viime vuodesta. Inflaatiota kiihdyttää etenkin viime vuoden tasoa selkeästi korkeammalla oleva raakaöljyn hinta. Vuonna 2018 talous kasvaa hieman hitaammin, noin prosentin. Kasvun hidastumisesta vastaa pitkälti yksityinen kulutuskysyntä, kun ostovoiman kasvu arvioidaan jäävän kuluvaa vuotta hitaammaksi. Talouskasvun arvioidaan vuonna 2019 nopeutuvan uudelleen ja yltävän runsaaseen prosenttiin. Kasvun nopeutuminen on ennen kaikkea viennin ansiota. Kuntataloutta on viime vuodet leimannut kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista. Kuntatalouden tila on keväällä 2017 pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin

4 4 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 %:a. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 %:n kasvusta. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016 ja se nousi noin 16,0 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä ns. syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016 ja se nousi noin 16,0 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Lainaa kunnat ottivat viime vuonna lähes saman verran kuin toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan olleen negatiivinen. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2017 tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset. Uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja talouteen, ja sen myötä kuntatalouden menot pienenevät noin 17,7 mrd. eurolla. Kuntien valtionosuuksista poistetaan siirtyviä tehtäviä vastaava määrä valtionosuuksia, ja kuntien yhteisövero- ja kunnallisverotuottoa vähennetään. Uudistus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali. Kunnille jää uudistuksen jälkeenkin vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähentyvät vuoden 2019 alusta noin puolella ja kuntatalouden rakenteet muuttuvat. Kunnan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille. Myös kuntien elinvoimaan liittyvät toimenpiteet korostuvat. Siirtyvien tehtävien rahoitusvastuun poistuessa kunnilta, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä uudistuksen voimaantulovuonna Vastaavasti kuntien valtionosuuksia vähennetään siirtyviä valtionosuustehtäviä vastaavalta osalta. Siirtyviä tehtäviä vastaavien kustannusten ja tulojen siirrosta sekä kunnallisveron alentamisesta aiheutuvia muutoksia rajoitetaan valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä pysyvällä määräytymistekijällä ja järjestelmämuutoksen tasauksella. Tavoitteena on, että uudistuksen yhteydessä kunnan rahoitusasema säilyy mahdollisimman ennallaan. Myös valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan uudistuksen jälkeen, vaikka uudistus aiheuttaa erityisesti verotuloihin perustuvalle valtionosuuden tasausjärjestelmälle ja sen toimivuudelle merkittäviä muutoksia. Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä muutosrajoittimella ja järjestelmämuutoksen siirtymätasauksella huolehditaan siitä, että uudistus ei aiheuta yhdellekään kunnalle yli euroa/asukas ylittävää muutosta. Siirtymätasaus jää toistaiseksi voimaan pysyvästi. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus nousee uudistuksen seurauksena. Kuntien yksikkökustannukset saattavat nousta, jos kunnat eivät kykene sopeuttamaan kustannuksia yhtä paljon kuin toimintaa siirtyy maakunnille. Kaikkia uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tai dynaamisia muutoksia kunnan talouteen ja toimintaympäristöön ei ole vielä mahdollista ennakoida. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kuitenkin uudistuksen vuoksi kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa veloista siirtyy maakuntiin. Kuntatalouden ohjausta on vahvistettu tällä vaalikaudella. Edellisellä vaalikaudella toteutettu kuntalain taloussäännösten kiristäminen tukee julkisen talouden kokonaisohjausta. Niin valtion kuin kuntien omat sopeutustoimet ovat tuottaneet tulosta. Rahoitusasematavoitteen saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että kunnissa hyödynnetään hallitusohjelman toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen mahdollistama säästöpotentiaali.

5 5 Kuntalain mukaan vuodesta 2015 lähtien kunnan taseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien ilman mahdollisuutta lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Jos kunnan taseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä kuitenkin yli 500 euroa asukasta kohden, tulee alijäämän olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä. Mikäli alijäämää ei ole säädetyssä määräajassa katettu, kunta voi joutua kuntalain 118 :n mukaiseen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn (niin sanottu kriisikuntamenettely). Vuodesta 2017 lähtien kriisikuntamenettely perustuu kunnan taseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonserneja koskeviin tietoihin. Vahva kuntatalous on edellytys kuntien elinvoimalle ja uudistumiselle. Elinvoimainen kunta kykenee luomaan talouden kasvua, työllisyyttä ja tätä kautta verotuloja, joiden avulla kuntien palvelut kyetään rahoittamaan sekä reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Yleisen talouskehityksen lisäksi kuntatalouden toimintaympäristöön ja kuntien elinvoimaan vaikuttavat merkittävästi myös laajemmat yhteiskunnalliset muutosvoimat, esim. ikärakenteen muutos, muuttoliike ja työmarkkinatilanne, joka on pitkän taantuman jäljiltä edelleen synkkä. Työllisyysaste on kuitenkin tuoreiden tilastojen perusteella parantunut ja pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt. Hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöverotusta kiristetään vuosittain, yhteensä 100 milj. eurolla hallituskauden aikana. Tästä on toteutettu puolet vuosina Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuonna Tämän maksualennuksen vaikutukset kuntatalouteen kompensoidaan korottamalla valtionosuuksia, kiinteistöveroa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus on luvattu kompensoida kunnille. Kuntatalouden kehitysarvion perusteella vuonna 2017 negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä olisi matalimmillaan, mutta niiden määrä olisi kasvussa vuonna Negatiivisen vuosikatteen kunnat ovat tyypillisesti pienimpiä kuntia. Arvioiden perusteella vuodelle 2018 noin 30 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi Oriveden kaupungin talouden kehitys Oriveden kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 osoitti ylijäämää noin 2,8 milj. euroa, jonka jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää 6,2 milj. euroa. Kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet sekä yhteistoiminta-alueen hillitty menoja kehitys ovat mahdollistaneet vuosien 2015 ja 2016 ylijäämäiset tilinpäätökset. Vuonna 2016 kaupungin asukasmäärä väheni 88 asukkaalla, kun edellisvuonna vähennys oli 172 asukasta. Talousarvioraamin laadinnan taustalaskelmissa on varovaisuuden periaatetta noudattaen lähdetty siitä, että asukasluku laskee vuosittain enintään 100 asukkaalla. Vuonna 2016 työttömyysaste pieneni edellisvuodesta ollen vuoden lopussa 14,1 %, kun se vuoden 2015 lopussa oli 15,3 %. Vuoden 2017 huhtikuun tilaston perusteella työttömyysaste on edelleen parantunut ja työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 %. Vuoden 2016 kunnallisveron tilitykset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattua 1,5 %, eli noin 0,4 milj. euroa. Osuus yhteisöveron tuotosta väheni 0,03 %, 0,06 milj. euroa, ja kiinteistöverot lisääntyivät 1,0 %, 0,03 milj. euroa. Vuoden 2017 tammi-toukokuun kunnallisveron tilitykset ovat edellisvuoteen verrattuna vähentyneet 1,2 % ja vähennyksestä johtuu 1,1 % vuoden alusta tehdyn kunnallisveroprosentin 0,25 %-yksikön laskusta. Vuoden 2018 talousarvion ja suunnitelman veroperusteisiin ei ole tässä talousarvioraamissa tehty muutosta vuoden 2017 tasoon. Näiden perusteiden mukaan arvioitu verotulojen kehitys

6 6 noudattelee Suomen Kuntaliiton ennusteita Oriveden kaupungin veropohjasta sekä vuoden 2017 verotilitysten perusteella tehtyjä ennusteita, jotka ovat hieman Kuntaliiton kertymäennusteita pienemmät. Verotulojen ennakoitu kehitys taloussuunnitelmakaudella on seuraava: VEROTULOT / (1 000 t ) TP TP TA ETP TA TS TS Kunnallisvero Muutos % 6,9 1,1-3,2-1,1-48,2-2,8 Yhteisövero Muutos % 14,3 27,5-9,5 16,7-20,0-7,1 Kiinteistövero Muutos % 16,6 4,7-4,4 1,7 0,0 0,0 Yhteensä Muutos Muutos % 3,0 2,5-3,6 0,0-42,3-2,7 Valtionosuuksien kehitys arvioidaan käytettävissä olevin tiedoin seuraavaksi: VALTIONOSUUDET (1 000 t ) TS TP TA ETP TA TS TS Peruspalv. vos Muutos % -8,2 3,2-2,9-8,7-77,0 0,0 OKM vos Muutos % 19,0-29,4-16,7-30,0 0,0 0,0 Yhteensä Muutos Muutos % -9,7 5,7-2,3-6,9-79,6 0,0 Oriveden valtionosuuden merkittävään 1,8 milj. euron vähennykseen vuoden 2017 tasosta vaikuttaa valtion päätökset kikyn kuntien toiminnalle tuomista henkilöstömenojen säästöistä sekä Oriveden muutamana edellisenä vuonna tapahtunut asukasluvun väheneminen. Vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuden vähennys puolestaan johtuu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien toimintaan ja rahoitukseen. 3. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Talousarviotekstit laaditaan yhtenevän käytännön mukaisesti tulosalueittain pohjille, jotka löytyvät osoitteesta: O:\hallintopalvelut\talousarviot\2018\ Toiminnan vastuuhenkilö Jokaisen palvelukeskuksen/tulosalueen tekstiosan alkuun kirjoitetaan tili- ja vastuuvelvollisen viranhaltijan virkanimike ja nimi Käyttötalous Taloushallinnon talousarviosovellukseen on siirretty kustannuspaikoittain edellisen vuoden talousarviossa hyväksytyt luvut. Palvelukeskusten tulee tallentaa itse tiedot taloushallinnon järjestelmään heille annetuilla budjettitunnuksillaan. Talousarviotiedot annetaan pyöristettyinä alaspäin lähimpään 10 euroon. Käyttötaloudessa käytettävä osasto- ja kustannuspaikkakartta on A6. Mikäli kaupungin toimin-

7 7 taorganisaatioon tulee muutoksia ennen vuoden 2018 talousarviokäsittelyä, muutetaan osastoja kustannuspaikkakarttaa organisaatiomuutoksia vastaavaksi. Muutoksesta ja sen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä talousarvion laadintaan tiedotetaan erikseen Vuokrat/vastikkeet sekä tilojen vuokraaminen Tilapalvelun sisäiset vuokrat Tilapalvelut ilmoittaa palvelukeskuksille vuoden 2017 sisäiset veloitukset siivous-, ruoka- ja kiinteistöhoitopalveluille ennen talousarvion laadintaa, viimeistään mennessä. Ilmoitettua vuokratasoa voidaan soveltaa myös suunnitelmavuosiin Tilapalvelujen sisäiset vuokrat on huomioitu talousarvioraamiin vuoden 2017 tasolla. Tilapalvelun ilmoittamat sisäiset menot (ja tilapalvelun osalta tulot) tulee palvelukeskusten kirjata sisäisinä määrärahoina talousarvioon. Tilapalvelun muilta palvelukeskuksilta perimien sisäisten ylläpito- ja pääomavuokrien taso tulee olla enintään vuoden 2017 tasolla, ellei kiinteistöön kohdistu sellaisia peruskorjauksia, jotka nostavat kiinteistöstä kirjattavien poistojen määrää. Korotuksista tulee erikseen neuvotella kiinteistöä käyttävän palvelukeskuksen kanssa. Tilojen vuokraaminen Palvelukeskukset voivat vuokrata toimitiloja kaupungin organisaation ulkopuolelta vain, mikäli vuokrauksesta on etukäteen käyty neuvottelut tilapalvelun ja talousjohdon kanssa, ja että vuokraukseen on määrärahavaraus talousarviossa Palkat Kunta-ala on saavuttanut kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset neuvottelutulokset sopimuskaudelle Neuvottelutuloksen mukaan sopimuskaudella ei tule palkkoihin sopimuskorotuksia. Tammikuun 2018 jälkeisistä korotuksista ei ole sopimusta, joten talousarvioraamissa on varauduttu 0,5 %:n palkankorotuksiin vuosille Palkanlaskenta toimittaa palvelukeskuksiin palkkaliitteen henkilöstön palkoista Henkilösivukulut Palkkoihin liittyvät henkilösivukuluprosentit ovat seuraavat: * sairausvakuutusmaksu 1,08 % (2,02 %) * työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 4,00 % (3,90 %) * palkkaperusteinen maksu, työnantaja (KuEL) 16,75 % (17,05 %) * opettajien eläkevakuutusmaksu (VaEL) 16,28 % (16,28 %) KuEL:n eläkemenoperusteinen maksu ja Varhe-maksu varataan KEVA:n ohjeistuksen mukaan seuraavasti: Tili 4101 KuEL/eläkemenoperusteinen Vuosi 2018: vuoden 2017 ennakkomaksu * 1,01 Vuodesta 2019 alkaen eläkemenoperusteinen maksu esitetään poistuvaksi ja kunnille ja maakunnalle määrättäväksi uusi euromääräinen tasausmaksu, joka määrätään kuntien ja maakunnan kesken palkkasummien suhteessa. Kuntien osuus tasausmaksusta jaetaan kuntien kesken verotulojen ja valtionosuuksien suhteessa. Tasausmaksun suuruudesta ei ole vielä arvioita saatavissa, joten se varataan vuosille 2019 ja 2020 vuoden 2018 eläkemenoperusteisen maksun suuruisena.

8 8 Tili 4102 Varhe-maksu Vuosi 2018: vuoden 2017 ennakkomaksu * 1,13 Keva-lakiluonnoksen mukaan vuodesta 2019 alkaen työantajalta peritään palkkaperusteinen eläkemaksu, joka kattaa nykyiset palkkaperusteiset eläkemaksut ja varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Palkkaperusteinen maksu määräytyy %-osuutena palkoista ja siihen työnantaja pidättää itselleen työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä seuraavan taulukon mukaisesti: Palkkaperusteinen eläkemaksu 24,40 24,40 Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä 6,75 7,15 Työntekijän eläkemaksu vuotiailla 8,25 8, Muut menot Muihin menoihin ei saa tehdä korotuksia, ellei menonlisäystä ole erikseen raamin laatimisen yhteydessä hyväksytty Toimistohenkilöstön sisäiset veloitukset Hallinto- ja talouspalvelukeskus toimittaa muille palvelukeskuksille viimeistään mennessä toimistohenkilöstön sisäisten veloitusten määrät Työterveyshuollon kustannukset Kirjanpidon tilastointiohjeiden mukaisesti työterveyshuollon kustannuksiin varataan määrärahat eroteltuna vähintään toiminnoittain (kustannuspaikoittain, mikäli mahdollista) Poistot Poistot kirjataan talouspalveluissa, joten niitä ei käsitellä palvelukeskuksissa Maksut ja taksat Maksujen ja taksojen tarkistaminen toteutetaan vähintään talouden tasapainotussopimuksen mukaan. 4. TALOUSARVIORAAMI Talousarvioraamissa on huomioitu talouden tasapainotussopimuksen mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset lautakunnittain. Erikoissairaanhoitoon ja Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen palvelujen ostoihin on varauduttu tehtyjen palvelutilausten mukaisesti. Erillistä lisävarausta menojen ylittymistä varten ei talousarvioon sisälly. Rahoitustuottoihin ja kuluihin on laskettu 0,5 %-yksikön varaus korkotason mahdolliseen nousuun vuoden 2016 kesäkuun korkotasosta sekä lisäksi varauduttu taloussuunnitelman mukaiseen lainakannan kasvun tuomaan korkolisäykseen. Käyttötalouden lautakuntakohtainen toimintakate eli nettomenoraami vuodelle 2018 on tällöin: TA 2017 TA 2018 M % euroa Kaupunginhallitus , Lasten ja nuorten ltk , Elämänlaatultk , Tekninen lautakunta , Ympäristölautakunta , Toimintakatteet yhteensä ,

9 9 Alla olevalla nettoraamilla sekä edellä arvioiduilla tuloperusteilla vuoden 2018 talousarvioraami osoittaa edelleen talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta alijäämää koko taloussuunnitelmakauden. Talousarvioraamin mukainen tulosennuste on seuraava: TA 2017 ETP 2017 TA 2018 ta17-18,% TA 2019 % TA 2020 % Toimintakatteet yhteensä , , ,4 Verotulot , , ,7 Valtionosuudet , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,0 VUOSIKATE , Poistot+satunn.kulut , , ,3 TILIKAUDEN TULOS , , ,7-33,1 Tuloslaskelman mukaan vuoden 2018 vuosikate ei riitä toiminnan rahoittamiseen, koska se on negatiivinen. Vuosikatteelta ei siis jää rahoitusta lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoittamiseen, vaan nämä on tehtävä uudella lainanotolla tai omaisuutta myymällä. Vuonna 2019 lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoittamiseen näyttäisi jäävän vajaa 1,8 milj. euroa ja vuonna 2020 vajaa 1,2 milj. euroa. Kyseisinä vuosina lainojen lyhennysten ennakoidaan olevan noin 4,5 milj. euroa (v. 2018), 4,2 milj. euroa (v. 2019) ja 3,9 milj. euroa (v. 2020). Koska talousarvioraami on edelleen alijäämäinen, niin Oriveden kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteitä tulee edelleen jatkaa. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tämän talousarvioraamin antaa muitakin asiaan liittyviä tarkennuksia talousarvion laadinnan aikana. Investointiosa laaditaan vuosien taloussuunnitelmassa vahvistetun investointisuunnitelman pohjalta. Välttämättömien uusien investointien yksilöidyt ja perustellut esitykset tulee toimittaa viranhaltijaesityksinä mennessä tekniselle johtajalle ja talousjohtajalle. Investointiosan laatimista voidaan tarkentaa myöhemmin annettavilla ohjeilla. Orivedellä Juha Kuusisto kaupunginjohtaja