KAAVASELOSTUS VAALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VAALAN KUNTA LUONNOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Transkriptio

1 VAALAN KUNTA VAALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 2 (19)

3 Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminen, kunnanvaltuusto VAIHE PÄIVÄYS

4 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Otsikko Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus S wec o Y mp äris tö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku Vaala_Vaalantien_AK_selostus_ w ww.s w ec o.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

5 5.1.2 Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kartat: Asemakaavakartta 1: VIRHE. TIEDOSTOSSA EI OLE MÄÄRITETYN TYYLISTÄ TEKSTIÄ. AJ v:\tekninentoimi\tekninen hallinto\kaavatk\keskusta mt800\vaala_vaalantien_ak_selostus_ docx

6

7 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Vaalan keskustassa keskustan läpi kulkevan Vaalantien / maantie 800 varrella. Vaalan kuntakeskuksen läpi ja on samalla kuntakeskuksen pääraitti. Suunnittelue alkaa Vuolijoentien liittymästä n. 0,7 km kuntakeskuksen länsipuolelta ja päättyy valtatien 22 liittymään, n. 1 km taajaman itäpuolella. ase- Kaavamuutosalueen rajaus ja alustava kaavamuutosluonnos voimassa olevalla makaavakartalla. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1 (13)

8 2 TIIVISTELMÄ Täydennetään ehdotusvaiheessa 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Täydennetään ehdotusvaiheessa Otsikko 3 Täydennetään ehdotusvaiheessa 2.2 Asemakaava Täydennetään ehdotusvaiheessa 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Täydennetään ehdotusvaiheessa 3 LÄHTÖKOHDAT Ajoneuvoliikenteen osalta ongelmaksi keskusta-alueella on koettu suuret nopeudet sekä huonot näkemäolosuhteet Vaalantien ja Kolehmaisentien liittymässä. Kevyen liikenteen osalta ongelmaksi koetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettujen kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Nykyiset jalkakäytävät ovat noin 2m leveät, mikä ei mahdollista pyöräilyä. Kevyen liikenteen väylä puuttuu kokonaan väliltä Teollisuustie Vt 22. Keskustan 1,2 km maantiejaksolla on seitsemän katuliittymää ja n. 30 suoraa tonttiliittymää. Tonttiliittymät ovat jäsentymättömiä ja hyvin leveitä. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on Vaalan kunnan keskustaajamaan. Maatieluokiteltu tie kulkee alueen läpi ja sitä reunustaa taajaman palvelut ja asunnot. Kaava-alueen itäosassa on metsäisempää. Kaava-alue sisältää pääosin mt 800 liikennealueen, mutta mukana on myös muutama asuin- ja liikerakentamisen korttelialue Luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu suurimmaksi osaksi rakennettuun ympäristöön. Taajama-alueen ja vt 22 liittymäalueen väliin jäävä jakso on suurimmaksi osaksi harvahkoa nuorta sekametsää ja pienpuustoa kasvavaa suoaluetta. Lähellä Vt22 liittymäaluetta maasto muuttuu hiekkapohjaiseksi ja harjumaiseksi havumetsäalueeksi. 2 (13)

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen rakennettu ympäristö on eri ikäistä ja koostuu pääosin 1-2 kerroksisesta liikerakentamisesta. Alueella ei ole arvokkaita rakennuskohteita Maanomistus Alue on valtion, kunnan ja yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista tuli voimaan Päätös tavoitteiden tarkentamisesta tehtiin ja ne tulivat voimaan Uudistetuissa tavoitteissa kiinnitettiin erityisesti huomiota ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja siihen varautumiseen. Lisäksi tavoitemuotoja on täsmennetty ja niiden velvoittavuutta on lisätty. Tavoitteet jakautuvat pääluokkien lisäksi yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet velvoittavat eteenkin maakuntakaavoitusta ja yleiskaavoitusta. Erityistavoitteiden huomioon ottaminen liittyy edellisten lisäksi myös asemakaavoitukseen. Tavoitteiden merkittävyyttä meneillään olevaan kaavahankkeeseen voidaan harkita ja keskittyä olennaisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tällä kaavalla on selkeimmin vaikutusta seuraavien tavoitteiden toteutumiseen: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöauto-liikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. 3 (13)

10 Maakuntakaava Ohessa ote vuonna 2007 hyväksytystä maakuntakaavakartasta. Maakuntakaavassa ei aseta suunnittelulle rajoituksia eikä siinä ole suunnitteluun merkittävästi vaikuttavia merkintöjä. Yleismääräyksistä aluetta koskee ensisijaisesti: LIIKENNETURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenneympäristön saavuttamiseen. Taajaman yleiskaava Vaalan keskustan yleiskaava on hyväksytty vuonna Laaditussa osayleiskaavassa suunnittelualue on määritelty keskustatoimintojen alueeksi Vaalankurkusta Järvikyläntien liittymäalueen itäpuolelle saakka. Keskustatoimintojen alueesta itään päin on pientalovaltainen asuntoalue ja siitä edelleen tien eteläpuolinen alue on määritelty teollisuus- ja varastoalueeksi. Valtatien 22 liittymäalueelle on määritelty työpaikka- ja palvelujen alue sekä pientalovaltainen asuntoalue. Kaavassa taajaman läpi kulkeva tie on osoitettu seututienä / pääkatuna. 4 (13)

11 Ote taajaman yleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava koko alueella. Vaalan keskustan asemakaava on laadittu alun perin vuonna 1968 ja siihen on tehty vuosien mittaan lukuisia muutoksia ja laajennuksia. Voimassa olevassa asemakaavassa maantiealue on merkinnöillä maantiealueena merkinnöillä LT ja LYT. Laadittu tienparannussuunnitelma Ramboll Oy on laatimassa yhteistyössä suunnittelua ohjanneen hankeryhmän kanssa suunnitelman liikennejärjestelyjen parantamiseksi taajamassa mt 800 varrella. Tienparannussuunnitelman ensisijaisena tavoitteena on ollut suunnitella ratkaisut, joilla parannetaan Vaalantien (mt800) liikenteen turvallisuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Vaalan keskustassa sekä keskustaajaman ja valtatien 22 välisellä tiejaksolla. Lisäksi tavoitteina on keskustaympäristön viihtyisyyden parantaminen. Suunnitelma on syksyllä 2014 luonnosvaiheessa ja valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Parantamissuunnitelman luonnokset on karttojen osalta esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä (pienennökset). Merkittävimmät suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat: korotetun kevyen liikenteen väylien leventäminen kolmeen metriin molemmin puolin tietä Vuolijoentien liittymän ja Kanervatien liittymän välillä ja samalla ajoneuvoliikenteen väylän kaventaminen 7 m:iin. uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Teollisuustie vt 22 liittymä 5 (13)

12 Vuolijoentien liittymän ja sen yhteydessä olevien linja-autopysäkkien parantaminen Kolehmaisentien liittymään suojatiesaarekkeiden rakentaminen Korotetun liittymäalueen parantaminen Saharannantien liittymässä ja uuden rakentaminen Koulutien liittymään Teollisuustien ja Kanervatien liittymien parantaminen tonttiliittymien kaventaminen ja jäsentäminen keskusta-alueella valaistuksen uusiminen koko suunnittelujaksolle hulevesiviemäröinnin rakentaminen keskusta-alueelle sivuojan pohjavesisuojauksen rakentaminen pohjavesialueella Hankkeen toteutuksen yksityiskohtainen aikataulu on auki, hankkeen toteuttamiselle ei ole toistaiseksi osoitettu rahoitusta Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maantien 800 parantaminen Vaalan keskustassa, Ramboll Oy (13)

13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Nykyinen voimassa oleva asemakaava ei mahdollista kaikkien Vaalantien liikennejärjestelyjen parantamiseksi laadittuun tienparannussuunnitelmaan sisältyvien muutosten toteutusta. Kaavamuutoksen tarkoituksena onkin mahdollistaa suunnitelman toteutusedellytykset. Suunnitelma edellyttää kaavaan yksittäisiä kortteli- ja liikennealueiden muutoksia tien varrella. Asemakaavassa tarkistetaan mm. tonttiliittymien sijainteja sekä yleisen tien liikennealueen laajuutta. Korttelialueille ja tonteille kohdistuvat muutokset ovatkin suurimmaksi osaksi Vaalantien varteen kohdistuvia teknisiä muutoksia lähinnä em. rajausten tarkistuksiin liittyen. Lisäksi kaavaan sisältyy mm. liikekiinteistöjen paikoitusjärjestelyjä mahdollistavia muutoksia. Muutoksen yhteydessä tehdään myös joitakin yksittäisiä asemakaavan päivityksiä vastaamaan nykytilannetta 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vaalan kunnanhallitus on tehnyt kaavan laatimispäätöksen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 62 ) on määritelty kaavahankkeen osallliset. Tämän lain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä seka kaavaehdotusvaiheessa jättää tarvittaessa muistutus kaavasta. Tässä kaavahankkeessa osallisiksi on arvioitu seuraavat tahot: Kaavamuutosalueen kiinteistöjen omistajat ja haltijat Alueen asukkaat, alueella toimivat yritykset ja yhdistykset Kaavamuutosalueen rajanaapurit - Viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Kainuun Museo Museovirasto Kainuun Liitto Pelastuslaitos 7 (13)

14 - Energia-- - Alueella toimivat energia-, puhelinyhtiöt ja muut vastaavat toimijat, mm: DNA Elisa Oulun Seudun Sähkö Telia Sonera Finland TDC Vaalan kunta/ vesi- ja lämpölaitos - Muut mahdolliset tahot joiden toimintaan kaavamuutoksella voi olla vaikutuksia Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelmassa osoitetut liikenneturvallisuus yms. muutostarpeet. Lisäksi tavoitteen on, että kaavamuutos mahdollistaa kehittämistoimenpiteet muutamalla korttelialueella Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineistosta (ks. kohta 3.2) merkityksellisimmät tavoitteet liittyvät taajamakuvan eheyttämiseen ja liikenneturvallisuuteen (Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet, maakuntakaava) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Täydennetään ehdotusvaiheessa 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutosta varten ei laadittu varsinaisia vaihtoehtoja Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Vaalan kunnanhallitus on tehnyt kaavan laatimispäätöksen Vaalan kunnanhallitus on päättänyt kaavaluonnoksen nähtävilleasettamisesta (13)

15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset liikenneturvallisuus ja muut toimenpiteet Vaalantiellä. Samalla tutkitaan myös muutostarpeita muutamassa korttelissa. Kaava-alueen rakenne ei muutu. Korttelissa 43 tontilla 4 on käyttötarkoitus muuttunut (julkinen toiminta on loppunut ja tontti on asumiskäytössä) Kolehmaisentien ja Vaalantien risteyksessä. Korttelissa 71 poistetaan Junatien ja alueen osa liitetään LH-kortteliin (huoltoasema) Loppuosa korttelista on mukana liikennealueen laajentumisen takia. Korttelissa 65 ja 73 (tontti 4) on tarvetta tarkistaa rakennusoikeutta. Korttelin 77 tontilla 2 tontin rakentamisen peitteisyysprosentti (40%) tarkistetaan vastaamaan paremmin olevaa tilannetta. Korttelin 44 tontti 2, korttelin 58 tontti 2 ja korttelin 79 tontti 1 ovat mukana liikennealueen laajentumisen takia. 9 (13)

16 5.1.1 Mitoitus Mitoitus perustuu olevaan tilanteeseen ja tiedossa oleviin hankkeisiin Palvelut Kaava-alueen on kunnan kaupallisia ja julkisia palveluja ja ne säilyvät. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Kaavamuutos mahdollistaa Vaalan kuntakeskuksen pääliikenneväylän ympäristön parantamistoimet. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. KL Liikerakennusten korttelialue. KLT-1 Liike- ja teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle ei saa sijoittaa elintarvikemyymälää. Teollisuustoiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava vähintään 180 cm korkea peittävä aita. YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. LH Huoltoaseman korttelialue. 10 (13)

17 5.3.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue VP Puisto LT Maantien alue. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava muuttaa jonkin verran rakennettua ympäristöä etenkin korttelissa 65, jossa rakentaminen lisääntyy. Lisäksi kaava mahdollistaa tiealueen ulkonäön parantamisen tiesuunnitelman mukaisesti. Muuten muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueella ei ole arvokkaita luonnonympäristön kohteita eikä kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia luontoon Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Vaalantie on kohtuullisen vilkasliikenteinen kunnan pääväylä, joten alueella on liikenteestä johtuvaa melua. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Rakennukset tulee toteuttaa julkisivumateriallsien ja -värityksen sekä kattomuodon suhteen kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennuspaikkojen välisille rajoille on rajan molemmin puolin säilytettävä tai istutettava puita vähintään 4 m levyiselle alueelle. Rakentamattomiksi jääville rakennuspaikan osilla, joita ei käytetä liikenne-, pysäköinti tai varastoalueina, puusto on säilytettävä tai alueet on istutettava. 11 (13)

18 Ulkovarastot on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin tai niiden näkösuojaksi on rakennettava vähintään 180 cm korkea peittävä aita. Liittymän pitäminen liikennealueilla muualla kuin kaavassa osoitetuissa kohdissa on kielletty. Alueella olemassa olevissa rakennuksissa tai niiden osissa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä on määrätty rakennuksen kerrosluvusta ja rakennuksen enimmäiskerrosalasta sekä rakennuksen kellari- tai ullakkokerroksessa sallitusta kerrosalaan laskettavasta rakennusoikeudesta. Uudisrakennusten tai olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten sopeutumiseen taajamakuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee kooltaan, muodoiltaan ja materiaaliltaan muodostaa viereisille rakennuspaikoilla olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Autopaikkoja on toteutettava seuraavasti: AL-korttelialueella tulee olla 1 ap liike- ja toimistotilan 65 m2 kohti ja 1 autopaikka asuntoa kohti. KL-korttelialueella tulee olla 1 ap/50 k-m2 KLT-1 korttelialueella 1 ap/100 k-m Nimistö Kaavamuutoksessa alueelta poistuu Junatien. 12 (13)

19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Täydennetään ehdotusvaiheessa 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Täydennetään ehdotusvaiheessa 6.3 Toteutuksen seuranta Täydennetään ehdotusvaiheessa Oulussa, 25. helmikuuta 2015 Sweco Ympäristö Oy Mikko Korhonen Suunnittelija TkK 13 (13)