BIOKAASULAITOKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS BIOKAASULAITOKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro, asia nro 4 Asemakaava koskee tilaa Asemakaavan muutos koskee Harjavallan kaupungin 05 Sievarin kaupunginosan korttelia. Sitova tonttijako: 05 Sievarin kaupunginosan korttelin tontit ja. Laatija: Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5 B, 900 Harjavalta

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ.... PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Selostuksen lähdemateriaali TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maaperä Pohjavesi Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat Kaavan pohjakartta ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelutarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset pohjaveteen ja ilmaan Vaikutukset ilmastoon Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen Meluvaikutukset Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Poikkeaminen yleiskaavasta Yhteenveto vaikutuksista ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 0

3 . PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot 3 Asemakaava koskee tilaa Asemakaavan muutos koskee: 05 Sievarin kaupunginosan korttelia. Asemakaavalla muodostuu: 05 Sievarin kaupunginosaan kortteli osa sekä suojaviheraluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 05 Sievarin kaupunginosaan kortteli osa. Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako. Kaavaan sisältyy sitova tonttijako: 05 Sievari kortteli tontit ja. Vireille tulosta on ilmoitettu: Kaavoituskatsaus 07 ja asianosaisille kirjeitse Kaupunkikehityksen lautakunta: / Kaupunginhallitus: Selostusteksti on päivitetty:..07. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustasta lounaaseen, Sievarin teollisuusalueella Sievarinkadun lounaispuolella. Alue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartoille..3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Biokaasulaitoksen asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on osoittaa SATbioGAS Oy:n tarvitsema yli 4 ha laajuinen teollisuus- ja varastotontti biokaasun tuotantoa varten..4 Selostuksen liiteasiakirjat - osallistumis- ja arviointisuunnitelma; - kaavoitustilannekartta; - osallisten maanomistajien luettelo; - tilastolomake..5 Selostuksen lähdemateriaali - JOHDATUS YMPÄRISTÖMELUUN, Pohjois-Savon ELY-keskus, Alueidenkäytön koulutuspäivä 4..03, Larri Liikonen.

4 4. TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa SATbioGAS Oy:n kaupungilta hakema tontti biokaasun tuotantoa ja muuta teollista toimintaa varten. Korttelin loppuosa jää kaupungille myöhemmin markkinoitavaksi teollisuustontiksi. Kaavamuutoksen mahdollistama hanke aiheuttaa kaupungille kunnallistekniikan rakentamistarvetta vesihuollon osalta jo kesällä 07. Nykyisessä asemakaavassa osoitettua Yrttisuonkatua ei ole rakennettu, mutta se voidaan toteuttaa myöhemmin, koska kaava-alueen heti toteutettava osuus tukeutuu valmiiseen Sievarinkatuun. Kaava-alueelle tehdään sitova tonttijako kaavan yhteydessä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sievarin yritysalueella. Alue on nykyisin metsää. Nykyinen maankäyttö näkyy vuoden 05 ilmakuvassa (Kuva ). 3.. Luonnonympäristö Kaava-alue on mäntykangasta, lukuun ottamatta n. 0, ha peltosarkaa, joka on ollut riistapeltona. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja Rakennettu ympäristö Tontin etelä- ja itäpuolella olevalla Sievarin yritysalueella on teollisuus- ja varastorakennuksia. Sievarin alueen rakentaminen on aloitettu 980- luvulla. Länsi- ja pohjoispuolella kaava-alue rajoittuu pelto- ja metsäalueisiin. Lähin yksittäinen omakotitalo on n. 60 m tontin pohjoispuolella. Nykyinen rakennuskanta on ajantasaisena näkyvissä vuoden 05 ilmakuvassa (Kuva ). Kaava-alueella ja sen läheisyydessä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön suojelumerkintöjä yleiskaavassa eikä asemakaavoissa Maaperä Alueella ei ole tehty maaperätutkimusta. Maaperäkartan mukaan alueen maaperä on pääosin hiekkaa ja luoteisreunaltaan hiesua.

5 5 Kuva. Ilmakuva suunnittelualueesta Pohjavesi Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellun pohjavesialueen (Järilänvuori 00795, I lk.) vieressä siten, että rakennusala on ulkopuolella ja Sievarinkadun puoleinen tontin reuna pohjavesialueen sisäpuolella. Kaava-alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjavesi virtaa luoteeseen ja purkautuu Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen alapuolella Maanomistus Kaupunki omistaa kaava-alueen kokonaan. Kaavalla muodostuva Sievarinkadun puoleinen tontti on varattu SATbioGAS Oy:lle vuokrattavaksi.

6 6 3. Suunnittelutilanne 3.. Maakuntakaava Suunnittelualuetta koskee lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T). 3.. Yleiskaava Alueella on lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen Keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu puutarha- ja kasvihuoneiden korttelialueeksi (MP), maatalousalueeksi (MT) sekä katualueeksi Asemakaava Kaava-alueella on voimassa lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 7, jossa on osoitettu puutarha- ja kasvihuonerakennusten korttelialuetta (MP-). Osalla alueesta ei ole voimassa asemakaavaa Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat Harjavallan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan..00. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Kaavan pohjakartta Kaavan pohjakartta :000 on pienennös digitaalisesta :500 mittakaavaan laaditusta kantakartasta. Kaavan pohjakartalla ylläpidetään yleinen tieverkko ja rakennukset vuosittain ajantasaisina. Kiinteistörajat ja -tunnukset perustuvat kaupungin kiinteistörajakarttaan, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Pohjakarttaa on kaavan laadintavaiheessa täydennetty maastomittauksin. Kartan hyväksymisestä on merkintä asemakaavakartalla. 4. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 4. Asemakaavan suunnittelutarve SATbioGAS Oy on pyytänyt saada vuokrata Sievarinkadun varrelta tontin biokaasun tuotantoa varten. Yritys on hakenut alueelle kaavamuutosta, joka mahdollistaa suunnitellun toiminnan. 4. Suunnittelun käynnistäminen Kaupunki tekee asemakaavat ja niiden muutokset omana työnä. Kaavamuutos käynnistyi hakemuksen perusteella ja kaupunkikehityksen lautakunta päättää vireille tulosta ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja osallisten maanomistajien luettelo on kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaava sisältyy kaupungin kaavoitusohjelmaan 07. Kaava-alueen maanomistajille ja rajanaapureille lähetetään tiedote, OAS ja kaavaluonnos valmisteluvaiheen osallistumismahdollisuutta varten. Kaavaratkaisusta on neuvoteltu kaavamuutoksen hakijan kanssa.

7 7 Asemakaavaa laadittaessa on kuultu kaupungin teknistä mestaria, vesihuoltoteknikkoa ja ympäristöinsinööriä. Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset ovat vaikutusten arvioinnin mukaan melko pieniä, joten entisen teollisen mittakaavan kasvihuonetontin muutos teollisuustontiksi teollisuusalueen laidalla ei ole niin merkittävä muutos, että se edellyttäisi neuvotteluja tai lausuntoja muilta viranomaisilta. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää kaavan vireille tulosta, osallistumisja arviointisuunnitelman hyväksymisestä sekä kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla teknisissä palveluissa ja kirjastossa. Lisäksi Internetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa SATbioGAS Oy:n tarvitsema yli 4 ha laajuinen teollisuus- ja varastotontti. Yritys on pyytänyt saada vuokrata Sievarinkadun varrelta tontin biokaasun tuotantoa varten. Biokaasun tuotanto tapahtuisi kuivamädätyksellä. Yritys tuottaisi myös kaukolämpöä Sievarin alueen muille yrityksille. Liikennekäyttöön myytävä biokaasu kuljetettaisiin maahan upotettavaa putkea pitkin Nesteen huoltoasemalle rakennettavaan tankkauspisteeseen. Tontilla tuotettaisiin myös puunkuoresta pellettejä, mihin prosessiin voidaan hyödyntää tuotettavaa kaasua ja lämpöä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisu perustuu hakemukseen ja käytyihin neuvotteluihin. Kaupungilla ei ole hakijan suunnittelemaan toimintaan sopivaa tonttia tarjottavana. Alue on vuonna 005 osoitettu kasvihuonetuotannon alueeksi. Tarkoituksena oli hyödyntää suurteollisuuden matalalämpöistä kaukolämpöä kasvihuoneiden lämmitykseen, mutta hanke ei toteutunut, koska yhtä aikaa ei ollut liikkeellä riittävästi yrittäjiä tai riittävän suurella hankkeella toimintaa käynnistävää yrittäjää. Kaukolämmön tuominen olisi edellyttänyt ainakin ha kasvihuoneita. Kasvihuonehankkeen voi todeta menneen ohi ja alue voidaan osoittaa muuhun käyttöön. Kaava-alueelle suunniteltu biokaasulaitos voidaan rakentaa nopeasti ja tarkoituksena on saada se käyttöön jo vuoden 07 lopulla, jolloin toimintaan voi käyttää vuoden 07 heinäsatoa ym. biomassaa. Suunnittelussa ei tullut esille muita varteen otettavia vaihtoehtoja. Kaavasuunnitelman vaihtoehtona olisi asemakaavan jättäminen entiselleen.

8 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Aluevaraukset 8 Kaavalla osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-9) 0,56 ha. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Tehokkuusluku on 0,3, joten rakennusoikeutta on 3687 krs-m. Rakennusoikeus on kokonaan käyttämättä. Kaavalla osoitetaan suojaviheraluetta,76 ha. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on,6798 ha. Tällä asemakaava-alueella on oltava sitova tonttijako rakennuskorttelialueilla. Tonttijako sisältyy asemakaavaan. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakartalla ja tilastolomake on kaavaselostuksen liitteenä. 5. Kaavan vaikutukset 5.. Vaikutukset luonnonympäristöön Kaava-alueesta tulee rakennettua aluetta, jolla ei voida säilyttää alkuperäistä kasvillisuutta. Rakennettavan alueen puusto kaadetaan ja pintamaat poistetaan ennen biokaasulaitoksen rakentamista. Alue on kuitenkin mäntykangasta, jolla ei ole erityisiä luonnonarvoja. 5.. Vaikutukset pohjaveteen ja ilmaan Alue on pohjavesialueen vieressä, josta on merkintä kaavakartalla. Asemakaavassa todetaan pohjaveden pilaamiskielto. Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellun pohjavesialueen (Järilänvuori 00795, I lk.) vieressä siten, että rakennusala on ulkopuolella ja Sievarinkadun puoleinen tontin reuna pohjavesialueen sisäpuolella. Biokaasun tuotantoprosessissa tai kaasun puhdistuksessa ei käytetä vettä muutoin kuin liian kuivan raaka-aineen kosteuden lisäämiseen. Laitokselta muodostuu pääsääntöisesti vain hulevesiä laitoksen pihalta. Piha asfaltoidaan, jolloin hulevedet voidaan kerätä prosessissa käytettäväksi. Laitoksen mahdolliset nestemäiset syötteet varastoidaan erillisessä säiliössä erillään kiinteistä syötteistä. Käsittelyjäännöksestä separoitu rejeivesi säilytetään kaasuvaraston alle valetussa nestemäisen jakeen säiliössä, jolloin myös siitä mahdollisessa jälkikäymisessä vapautuva biokaasu varastoituu kaasuvarastoon. Biokaasuprosessista muodostuvan lopputuotteen typpi siirtyy suurelta osin nestemäiseen jakeeseen ja fosfori kiinteään jakeeseen. Raakaaineiden/jätejakeiden mukana laitokselle tulevat ravinteet siirtyvät prosessista muodostuvaan käsittelyjäännökseen/mädätysjäännökseen. Lopputuotteena syntyvä mädäte on lannoitevalmiste, jonka laatua valvotaan Eviran ohjeistuksen mukaisen omavalvontanäytteenoton avulla. Lannoitevalmisteen tulee täyttää lannoitevalmistelain 539/006 ja MMM:n asetuk-

9 9 sen 4/ vaatimukset. MMM:n 4/-asetuksessa on esitetty lannoitevalmisteelle hygieniavaatimukset sekä raskasmetalliraja-arvot. Biokaasu palaa erittäin puhtaasti ja sen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesi. Laitoksella huolto- ja häiriötilanteiden aikana syntyvän biokaasun vapautuminen ilmakehään (metaanin kasvihuonekaasuvaikutus on 5x hiilidioksidia suurempi) estetään käynnistämällä soihtu ja polttamalla metaani hiilidioksidiksi Vaikutukset ilmastoon Biokaasulaitos käyttää kaasun tuotantoon heinää ym. peltobiomassaa, joten tuotettavan kaasun käyttö on ilmaston kannalta hiilidioksidineutraalia. Laitoksen sivutuotteena tuottamaa kaukolämpöä käytetään Sievarin alueella korvaamaan lähinnä öljyä käyttäneitä tonttikohtaisia lämpölaitoksia, joiden on helppo siirtyä uuteen energiamuotoon. Biokaasua käytetään eri tarkoituksiin fossiilisen maakaasun ja öljyn sijasta, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Laitoksen tuottamaa lämpöä ja kaasua käytetään myös pellettien tuotantoon puun kuorijätteestä. Uuden voimalaitoksen käyttöönotolla on siten monia myönteisiä vaikutuksia ilmaston muutoksen ehkäisemisessä Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen Biokaasulaitostontin liikenne on tarkoitus järjestää kantatieltä 43 Sievarinkatua pitkin tontille. Liikenne on yksikkömäärältään niin pieni, noin 0 yksikköä päivittäin, ettei se aiheuta Sievarinkadulla sujuvuusongelmia. Sievarin alueen laajeneminen länteen luo paineita Sievarinkadun rakentamiseen raskaalle liikenteelle paremmin soveltuvaksi Hiittenkiukaantielle asti, jolloin liikenne voitaisiin johtaa osin Torttilan eritasoliittymän kautta. Sievarinkadun jatkeen liittäminen Hiittenkiukaantiehen tulisi toteuttaa yleiskaavan mukaisesti uutena linjauksena n. 00 m Oikotien risteyksestä Torttilan eritasoliittymän suuntaan. Kaava-alueen eteläosan tontin käyttö on vielä avoinna, joten sen liikennemääränä voidaan pitää tavanomaista teollisuustontin liikennettä Meluvaikutukset Laitoksen valmistajan, BioGTS Oy:n teettämän selvityksen mukaan biokaasulaitoksen tuottama melu muodostuu pääosin kauhakuormaajan käytöstä. Meluhaittaa voidaan vähentää rajoittamalla kauhakuormaajan käyttöaikaa ajalle 7-. Samoin laitokselle tulevien kuljetusten tuloaikaa voidaan suunnitella niin, että ne kulkevat pääsääntöisesti vain 7- välillä. Laitokselle suunniteltu CHP-yksikkö tuottaa käynnissä ollessaan melua 65 db (A) 0 m päästä mitattuna. Edellä mainitun perusteella asuinalueiden normeja ylittävää meluhaittaa ei asuintonteille aiheudu, koska lähin asunto on noin 60 metrin päässä tontin kulmalta. Äänen painetaso olisi etäisyysvaimennuksesta (pistemäisen melulähteen etäisyyden kuusinkertaistuessa melutaso laskee 6 db) johtuen n. 49 db(a). Paikkakohtaiseen mallinnukseen ei ole tarvetta, koska etäisyys voimalaitokseen on suurempi ja melutaso jää riittävällä varmuudella selvästi alle normien. Tontille tuleva liikenne ei aiheuta meluhaittaa kaava-alueen ympäristössä, koska kuljetukset tulevat Sievarinkatua pitkin tontille arkipäivisin.

10 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Biokaasulaitos työllistää suoraan noin 5 henkilöä ja välillisesti samoin noin 5 henkilöä kuljetuksiin ja materiaalin tuotantoon. Sosiaalisena vaikutuksena työpaikkojen määrän lisääntyminen on positiivista. Yritystoiminnan kasvulla on taloudellisesti myönteiset vaikutukset sekä yrittäjien että kaupungin kannalta Poikkeaminen yleiskaavasta Asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta, koska alue on yleiskaavassa osoitettu puutarha- ja kasvihuoneiden korttelialueeksi (MP) ja nyt se osoitetaan asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Poikkeama on kuitenkin melko vähäinen, koska entinen teollisen mittakaavan kasvihuonetontti muutetaan teollisuustontiksi ja alue sijaitsee teollisuusalueen laidalla. Biokaasulaitos ei tuo olemassa olevaan teolliseen ympäristöön merkittävää muutosta esimerkiksi lähimpien asuntojen kannalta. Alue on maakuntakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T), mikä ohjaa seuraavassa yleiskaavan tarkistuksessa alueen muutosta teollisuusalueeksi ja sitä kautta asemakaavassa samaan tarkoitukseen. Em. syistä kaavan poikkeaminen yleiskaavasta on perusteltua Yhteenveto vaikutuksista Vaikutuksia ympäristöön on melko vähän. Melu ei ylitä asetusten mukaisia rajoja. Laitoksella on myönteiset ilmastovaikutukset sekä kaasun liikennekäytön että energian tuotannon osalta. Vaikutukset elinkeinotoimintaan ovat positiiviset. Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Harjavallan kaupunki vuokraa tontin hakijalle omaksiosto-oikeudella sen jälkeen, kun asemakaava on tullut voimaan. Asemakaava ja tonttijako laaditaan puoliksi hakijan ja puoliksi kaupungin kustannuksella. Kyseessä on ns. hankekaava, jonka hakija yleensä maksaa, mutta tässä tapauksessa on mielekästä samalla osoittaa korttelin loppuosa kaupungin teollisuustontiksi. Hakija vastaa tontin luovutuksesta aiheutuvan lohkomisen kustannuksista. Tontin rakentamisesta vastaa tontin haltija. Kaavamuutoksen mahdollistama hanke aiheuttaa kaupungille kunnallistekniikan rakentamistarvetta vesihuollon osalta jo kesällä 07. Talous- ja jätevesijohtoja on rakennettava n. 00 m pituudelta tontin itäkulmalle asti. Nykyisessä asemakaavassa osoitettua Yrttisuonkatua ei ole rakennettu. Se voidaan toteuttaa myöhemmin, koska kaava-alueen heti toteutettava osuus tukeutuu valmiiseen katuun. Harjavallassa Jari Prehti kaupungingeodeetti

11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA BIOKAASULAITOKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava koskee: Tila Asemakaavan muutos koskee: 05 Sievarin kaupunginosan kortteli. Kuva. Suunnittelualueen sijainti. Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustasta lounaaseen, Sievarin teollisuusalueella Sievarinkadun lounaispuolella (Kuva ). Suunnittelualue on asemakaavassa puutarha- ja kasvihuonealuetta. Alue on nykyisin rakentamatonta metsää. Kaava-alueen pinta-ala on noin,68 ha.

12 . Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa SATbioGAS Oy:n tarvitsema yli 4 ha laajuinen teollisuus- ja varastotontti. Yritys on pyytänyt saada vuokrata Sievarinkadun varrelta tontin biokaasun tuotantoa varten. Biokaasun tuotanto tapahtuisi kuivamädätyksellä. Tontilla tuotettaisiin myös puunkuoresta pellettejä, mihin prosessiin voidaan hyödyntää tuotettavaa kaasua ja lämpöä. Nykyisessä asemakaavassa osoitettua Yrttisuonkatua ei ole rakennettu. Se voidaan toteuttaa myöhemmin, koska kaava-alueen heti toteutettava osuus tukeutuu valmiiseen Sievarinkatuun. Korttelin eteläosa jää kaupungille myöhemmin markkinoitavaksi teollisuustontiksi. 3. Kaavatilanne 3. Maakuntakaava Suunnittelualuetta koskee lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) (Kuva ). Kuva. Maakuntakaava

13 3. Yleiskaava Alueella on lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen Keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu puutarha- ja kasvihuoneiden korttelialueeksi (MP), maatalousalueeksi (MT) sekä katualueeksi (Kuva 3). Kuva 3. Yleiskaava

14 3.3 Asemakaavatilanne Kaava-alueella on voimassa lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 7, jossa on osoitettu puutarha- ja kasvihuonerakennusten korttelialuetta (MP-). Osalla alueesta ei ole voimassa asemakaavaa (Kuva 4). Kuva 4. Ajantasa-asemakaava

15 4. Maanomistus Kaupunki omistaa kaava-alueen kokonaan (Kuva 5). Kuva 5. Kaupungin maanomistus (punaisella värillä). 5. Kaavan vaikutuksia Asemakaavassa arvioidaan kaavan mahdollisia vaikutuksia: - rakentamisen vaikutukset ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset paikalliseen tieverkkoon ja liikenteeseen - yritysvaikutukset sekä - sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

16 6. Osalliset Asemakaavan suunnittelun osallisia ovat: - Harjavallan kaupunki - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - maanomistajat ja rajanaapurit - kaavamuutoksen hakija - ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 7. Osallistuminen ja päätöksenteko Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen vuorovaikutus ja kuuleminen asemakaavan muutosta ja tonttijakoa valmisteltaessa hoidetaan seuraavasti: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 07. Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetetään tiedote asemakaavan vireille tulosta, OAS-luonnos ja kaavaluonnos. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksymisestä ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta maaliskuussa 06. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla teknisten palvelujen yhdyskuntasuunnittelussa ja kirjastossa. Lisäksi internetissä Harjavallan kaupungin sivuilla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus.

17 8. Kaavoituksen aikataulu Kaavoitusprosessin suunnitellaan etenevän vuonna 07 seuraavasti: - kaavahakemus saapui OAS ja kaavaluonnoksen valmistelu helmikuu - vireilletulo kaavoituskatsauksessa, valtuusto tiedote maanomistajille ja rajanaapureille helmikuu - vaikutusten arviointi, kaavaselostus helmikuu - kaula: OAS, kaavaehdotus kaavaehdotus nähtävillä kaupunginhallitus: kaavan hyväksymisestä päättäminen kaava tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta Esitetty aikataulu ei ole kaupunkia sitova. Suunnitellusta aikataulusta voidaan joutua työtilanteesta riippuen poikkeamaan huomattavastikin. Nähtäville asettamiset ilmoitetaan aina erikseen ja ne saattavat poiketa suunnitelmasta. OAS päivitetty Kaavan laatija: kaupungingeodeetti Jari Prehti Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5b, 900 Harjavalta jari.prehti harjavalta.fi puh

18 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 079 Harjavalta Täyttämispvm.0.07 Kaavan nimi Biokaasulaitoksen asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha],6798 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha],8030 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 8,8768 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, , ,7, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,56 90, ,30 0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä,76 9,6,76 S yhteensä M yhteensä -8, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

19 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, , ,7, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,56 90, ,30 0, T-9 0,56 00, ,30 0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä,76 9,6,76 EV,76 00,0,76 S yhteensä M yhteensä -8, MP- -8, W yhteensä

20 kr var Höyl. var Puut. kuiv Pmo Ts Ts Z var Ts Z Ts Ts var var Ts 38 Ts Ts 434:0:7 BIOKAASULAITOKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS :3000 HARJAVALTA Asemakaava koskee tilaa Lak.yht rp :4:3 Valtaväylä KAAVAEHDOTUS 6 Asemakaavan muutos koskee: 05 Sievarin kaupunginosan korttelia Asemakaavalla muodostuu: 05 Sievarin kaupunginosaan kortteli osa sekä suojaviheraluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 05 Sievarin kaupunginosaan kortteli osa :6:57 3:4: Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako. Kaavaan sisältyy sitova tonttijako, 05 Sievari kortteli tontit ja. 39 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset: T-9 EV Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontille saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Tontille on varattava yksi autopaikka teollisuustilojen 00 kerrosneliömetriä kohti ja yksi autopaikka toimisto- ja myymälätilojen 50 kerrosneliömetriä kohti. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 5 metriä, ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu tai mikäli rajanaapuri ei anna suostumusta rakennuksen sijoittamiseen lähemmäksi rajaa. Suojaviheralue. 434:0:7 EV 3:5: pv SIEVARINKATU :5: MP- I e= SIEV II e=0.30 pv- 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. Pohjavesialueella tapahtuvassa rakentamisessa ja toiminnassa on otettava huomioon pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulain 7 ). Harjavalta Kaupungingeodeetti Jari Prehti Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n mukaiset vaatimukset. Kaupungingeodeetti Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja. Jari Prehti P MITTAKAAVAJANA rp :3: :3: :5: 4 58 p T-9 II e= SIEVARI rp Ras K50 (määräaikainen) :5: YRTTISUONKATU Pyykkialhonkatu :4: T-4 II e= SIEVARI Sievari PUUTARHAKATU SIEVARINKATU T II e= T T Sievarinkatu Z Z 0 kv Pyykkialhonkatu T T T 3 3:6: T T T T T T LYYTIKÄNKATU PYYKKIALHONKATU 7 T TTV3 II e= II e= Z T T 303 T T 0 kv kv Ketunkivenkatu Z Z Z T T T T T T T T T 4 KETUNKIVENKATU Z 4

21 Höyl Puut. kuiv Pmo Torttila :0: EV T-9 II e= :5: 3:5: T-9 II e= :6:57 3 3:5: pv- 68 SIEVARINKATU m² :5: MP- I e= PUUTARHAKATU 3:4:3 3:4:3 8.5 HARJAVALLAN KAUPUNKI SITOVA TONTTIJAKO : Kartta nro Kaupunginosa Kortteli Tontti 05, SIEVARI - Karttalehti Piirt. Tark AH JS Asemakaavan hyväksymispäivä ja numero Pohjakartan hyväksyi ja tonttijaon laati Kiinteistöinsinööri Jari Prehti Tonttijaon hyväksymispäivä ja pykälä Tasokoordinaatisto GK Korkeusjärjestelmä N000 TONTTIEN MUODOSTUMINEN Nro Yht m² Kiinteistö :3:5: Hällinpuisto :3:5: Hällinpuisto P 85 3:3: :5: m² SIEVARI YRTTISUONKATU T-4 II e= SIEVARINKATU 34 KOORDINAATTILUETTELO, TAITEPISTEET N:O X Y :3: :5: 80 rp74

22 Kotosuo Lammaistensuo Siikasuo Pikku Äimäsuo Iso Äimäsuo Uotilansuo Naakanrahkasuo Harolanjärvi Hakuninmäki Pirkkala Niuttula Lammainen Huopila Torttila Sievari Metsäkulma Räikänmä Kuparinkylä K Kaleva Ratala Valtala Siltala Nummi Niitunrinta Hiirijärvi Huhdankulma Killankalliot Isomäki Kraakanmäki Saamanmäki Hiittenharju Hiittenkiukaanmäki Pörönmäki Kotamäki Veeravaaranahde Putkonmäki Murronmäki Setälä Yli-Priia Yli-Futka Heikkilä Jalonen Halme Salminen Vähä-Laurila Haavisto Juhola Kaunislaakso Nurmi Niittumaa ranta Koivula Metsäkulma Bäck Kaunisto Rajala äki Rintala Saarikko Klomsi Uuloo Tolvi Yli-Laurila Rauhala Ylätalo Koivuniemi Pelto-Hyötilä Sievari Lehtosuo Yrjölä Mäkiviita Maantila Koivula Pelkki Koivunotko Ojala Nurkkala Kiurula Koivunen Pispa Heinilä Nokelainen Seiväsoja Koivumäki Suokannonmäki Inkinen Kuusisto Severi a Mäkelä Kangasniemi Kurru Uusi-Simula Tammi Tuom Katila Kivimäki Mäki Kiviniemi Heikkilä lä Töyrylä Lähdeviita Mattila Vesala Hakamäki Soraharju Kaunismäki Lähdemäki Uusi-Kraapo Välinen Mäkelä Haukka Toivola Kuusisto Kesti Anttila Päivärinta Ojala Mikola Eskola Ala-Kleemola Yli-Kleemola Mäkelä Mattila Jussila Pirttilä Huhtamäki Mäkilä Kopra Lohikallio Keinonen Mäenpää Kuusiniemi Ranta Keinonen Huhtala Koivumäki Mäntylä niittu Pohjola Metsärinne Tarkki Sillanpää Kivimäki Mattila Laikko Ruohomaa Satalinna Lammaistenlahti Kissakuja Pyykkialho Leikkaus Muihko Kortteenrapakko Kuolinmaa Sortti Hosiossaari Mahalisto Munakangas Pruntt Palokangas Kokemäenjoki Pörönoja Haukanoja irijärvenoja Saamanoja HARJAVALTA HARJAVALTA Koulu Sairaala Pumppuamo B B B Kirkko P K.talo Koulu Terv.k. Paloas. Sair. B Lava Uimahalli Vt. B Hot. Vedenottamo Laavu Koulu Urh. Uimar. Urh. Uimar. Urh. Urh. U Uim Urh. Urh. Urh. Urheilualue Jousiamp.rata Urh. Ampumar Urh. Ls.alue Ls.alue Ls.alue Ls.alue iuas Kivik. asuinpaikka Hiidenkiuas Pumppuamo Kivik. asuinpaikka Tori Amm.opisto Hypp.mäki R HARJAVALTA Harjavallan kaupunki YHDYSKUNTASUUNNITTELU 07 Asemakaava-alue, Asemakaava-alue, jolla ei ole sitovaa tonttijakoa Osayleiskaava-alue Oyk KAAVOITUSTILANNE..07 Oyk Oyk Kaavamuutosalue HARJAVALTA :30000 Kaavamuutosalue

23