ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria 4. TURINGIN KONEET. Turingin koneet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria 4. TURINGIN KONEET. Turingin koneet"

Transkriptio

1 ICS-C2000 Tetojekästtelyteora Lueto 8: Turg koeet Aalto-ylopsto Perustetede korkeakoulu Tetotekka latos Kevät 2016 Alue ja aheet: Orpose pruju luvut 41 42, 61 Turg koede perusteet ouraset Turg koeet ja de smulot stadardmallslla koella oauhaset Turg koeet ja de smulot stadardmallslla koella Epädetermstset Turg koeet ja de smulot determstsllä Rekursvset ja rekursvsest umerotuvat kelet 2/60 Turg koeet 4 TURINGIN KONEET Ala Turg auha: T U R I N G auhapää: q2 ohjausykskkö: δ Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auha utta koe vo srtää auhapäätä sekä okealle että vasemmalle Samo se vo pats lukea myös krjottaa auhapää kohdalla oleva merk Lsäks auha o okealle rajato Church Turg tees kä tahasa mekaasest ratkeava ogelma vodaa ratkasta Turg koeella 3/60 4/60

2 äärtelmä 41 Turg koe o setskko Turg koee kassa ekvvaletteja lasketamalleja: Gödel Kleee rekursvsest määrtellyt fuktot (1936), Church λ-kalkyyl (1936), Post (1936) ja arkov (1951) merkkjoomuuossysteemt, kakk ykyset ohjelmotkelet (ku must määrää e ole rajattu) Turg koeet ohjelmotkel mssä: = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), Q o koee tloje äärelle joukko; Σ o koee äärelle syöteaakkosto; Γ Σ o koee äärelle auha-aakkosto (ol että, / Γ); δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ {, }) Q (Γ {, }) {L,R} o koee srtymäfukto; q 0 Q o koee alkutla (q 0 q acc ja q 0 q rej ); q acc Q o koee hyväksyvä ja q rej Q se hylkäävä lopputla (q rej q acc ) 5/60 6/60 Srtymäfukto arvo tulkta: δ(q,a) = (q,b, ) Ollessaa tlassa q ja lukessaa auhamerk (ta alku- ta loppumerk) a, koe srtyy tlaa q, krjottaa lukemaasa pakkaa merk b, ja srtää auhapäätä yhde merkkpaka verra suutaa (L left, R rght ) Lsäks sallttuja krjotettava merkkejä ja srtosuuta o rajotettu: Srtymäfukto arvo o aa määrttelemätö, ku q = q acc ta q = q rej Joutuessaa jompaa kumpaa ästä tlosta koe pysähtyy het Kaklle srtymlle δ(q,a) = (q,b, ) vaadtaa: jos a =, b = ja = R El auha alotusmerkkä e ylkrjoteta ekä srrytä se vasemmalle puolelle jos b =, a = El e krjoteta uusa auha alotusmerkkejä jos b =, a = ja = L El e krjoteta uusa auha lopetusmerkkejä (vaa e tulevat automaattset srryttäessä okealle auha krjottamattomaa osaa) 7/60 8/60

3 Koee tlae o elkko (q,u,a,v) Q Γ (Γ {ε}) Γ, mssä vo olla a = ε, mkäl myös u = ε ta v = ε Tulkta: koe o tlassa q, auha ssältö se alusta auhapää vasemmalle puolelle o u, auhapää kohdalla o merkk a ja auha ssältö auhapää okealta puolelta käytety osa loppuu o v ahdollsest o a = ε, jos auhapää sjatsee ava auha alussa ta se käytety osa lopussa Esmmäsessä tapauksessa ajatellaa, että koe havatsee merk ja tosessa tapauksessa merk Alkutlae syötteellä x = a 1 a 2 a o elkko (q 0,ε,a 1,a 2 a ) Tlaetta (q, u, a, v) merktää yleesä ykskertasemm (q,uav), ja alkutlaetta syötteellä x ykskertasest (q 0,x) Tlae (q,w) johtaa suoraa tlateesee (q,w ), merktää (q,w) (q,w ), jos jok seuraavsta ehdosta täyttyy: jos δ(q,a) = (q,b,r), (q,uacv) (q,ubcv); jos δ(q,a) = (q,b,l), (q,ucav) (q,ucbv); jos δ(q, ) = (q,,r), (q,εcv) (q,cv); jos δ(q, ) = (q,b,r), (q,uε) (q,ubε); jos δ(q, ) = (q,b,l), (q,ucε) (q,ucb); jos δ(q, ) = (q,,l), (q,ucε) (q,uc) mssä q,q Q, u,v Γ, a,b Γ ja c Γ {ε} Tlateet, jotka ovat muotoa (q acc,w) ta (q rej,w) evät johda mhkää muuhu tlateesee Nässä tlatessa koe pysähtyy 9/60 10/60 Tlae (q,w) johtaa tlateesee (q,w ), merktää (q,w) (q,w ), jos o olemassa tlaejoo (q 0,w 0 ), (q 1,w 1 ),, (q,w ), 0, ste että Kel {a 2k k 0} vodaa tustaa Turg koeella = ({q 0,q 1,q acc,q rej },{a},{a},δ,q 0,q acc,q rej ), (q,w) = (q 0,w 0 ) (q 1,w 1 ) (q,w ) = (q,w ) mssä Kaavoestys: Turg koe hyväksyy merkkjoo x Σ, jos (q 0,x) (q acc,w) jollak w Γ ; muute hylkää x: Koee tustama kel o: δ(q 0,a) = (q 1,a,R), δ(q 1,a) = (q 0,a,R), δ(q 0, ) = (q acc,,l), δ(q 1, ) = (q rej,,l) a/a, R a/a, R L() = {x Σ (q 0,x) (q acc,w) jollak w Γ } 11/60 12/60

4 a/a, R Kaavoestyksessä käytetyt merkät: q Tla q a/a, R q 0 Alkutla a/b, q q Hyväksyvä lopputla (qacc) Hylkäävä lopputla (q rej ) Tlasrtymä δ(q, a) = (q, b, ) Koee lasketa esmerkks syötteellä aaa eteee seuraavast: (q 0,aaa) (q 1,aaa) (q 0,aaa) (q 1,aaaε) (q rej,aaa) Koe pysähtyy tlassa q rej, jote aaa / L() (Huom: koska tämä koe va srtyy okealle ja joko hyväksyy ta hylkää syöttee lopussa, kyseessä o käytäöllsest katsoe äärelle automaatt) 13/60 14/60 (E-yhteydettömä) kele {a k b k c k k 0} tustava Turg koe: C/C, R a/a, R a/a, R b/b, R q 0 q 1 q 2 q 5 q 4 a/a, R A/A, R q 3 b/b, R C/C, R c/c, L C/C, L b/b, L B/B, L a/a, L Selkeyde vuoks e koee hylkäävää lopputlaa q rej ole tässä estetty eksplsttsest Tulkta o tällö, että kakk kaavosta puuttuvat kaaret johtavat tähä tlaa Koee lasketa syötteellä aabbcc: (q 0,aabbcc) (q 1,Aabbcc) (q 1,Aabbcc) (q 2,AaBbcc) (q 2,AaBbcc) (q 3,AaBbCc) (q 3,AaBbCc) (q 3,AaBbCc) (q 3,AaBbCc) (q 4,AaBbCc) (q 1,AABbCc) (q 1,AABbCc) (q 2,AABBCc) (q 2,AABBCc) (q 3,AABBCC) (q 3,AABBCC) (q 3,AABBCC) (q 3,AABBCC) (q 4,AABBCC) (q 5,AABBCC) (q 5,AABBCC) (q 5,AABBCC) (q 5,AABBCCε) (q acc,aabbcc) a/a, R a/a, R b/b, R q2 q5 q4 C/C, R a/a, R A/A, R q3 b/b, R C/C, R c/c, L C/C, L b/b, L B/B, L a/a, L 15/60 16/60

5 Koee lasketa syötteellä aabcbc: (q 0,aabcbc) (q 1,Aabcbc) (q 1,Aabcbc) (q 2,AaBCbc) (q 3,AaBCbc) (q 3,AaBCbc) (q 3,AaBCbc) (q 4,AaBCbc) (q 1,AABCbc) (q 1,AABCbc) (q rej,aabcbc) C/C, R a/a, R a/a, R b/b, R q2 q5 q4 a/a, R A/A, R q3 b/b, R C/C, R c/c, L C/C, L b/b, L B/B, L a/a, L Huom! Tustamsessa e vaadta koee pysähtymstä hylkäävää tlaa syöttellä, jotka evät kuulu kelee Turg koe, joka jää kusee slmukkaa jollak syöttellä: a/b,r b/a,r b/a,l a/b,l q2 c/c,r Lasketa syötteellä abc: (q 1,abc) (q 2,bbc) (q 1,bac) (q 2,aac) (q 1,abc) (q 2,bbc) (q 1,bac) (q 2,aac) acc 17/60 Koe tustaa aakkosto {a, b, c} kele, joka vodaa kuvata sääöllsellä lausekkeella (a b)c(a b c) 18/60 Turg koe, joka jää kusee slmukkaa ja käyttää määrättömäst auhaa jollak syöttellä: s1 a/b,r b/a,r /a,r s2 b/a,l a/b,l /a,l a/b,r b/a,r /a,r s3 c/c,r acc Turg koede laajeuksa Lasketa syötteellä a: (q 1,a) (q 2,bε) (q 3,baε) (q 1,baa) (q 2,bba) (q 3,bbbε) (q 1,bbba) (q 2,bbaa) (q 3,bbabε) (q 1,bbaba) 19/60 20/60

6 42 Turg koede laajeuksa Votasko saada velä vahvempa laskea malleja laajetamalla Turg koede määrtelmää uuslla omasuukslla? Vosmme esm salla useamma luku/krjotusauha ta epädetermsm (kute äärellsllä automaatella) Seuraavassa tutustutaa johk tälläs laajeuks ja äytetää, että kakk kelet, jotka laajeetulla automaatella pystytää tustamaa, vodaa tustaa myös alkuperäsllä Turg koella Church Turg tees kä tahasa mekaasest ratkeava laskealle ogelma vodaa ratkasta Turg koeella 1 ouraset koeet Salltaa, että Turg koee auha koostuu k:sta rakkasesta urasta, jotka kakk koe lukee ja krjottaa yhdessä lasketa-askeleessa A T L A U A T R N H I auhapää: Koee srtymäfukto arvot ovat tällö muotoa: I N S O N G δ(q,(a 1,,a k )) = (q,(b 1,,b k ), ), mssä a 1,,a k ovat urlta 1,,k luetut merkt, b 1,,b k de tlalle krjotettavat merkt, ja {L, R} o auhapää srtosuuta Laskea aluks tutkttava syöte sjotetaa ykkösura vasempaa lataa; mulle urlle tulee se kohdalle ertysä tyhjämerkkejä 21/60 22/60 Formaalst k-urae Turg koe o setskko = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), mssä muut kompoett ovat kute stadardmallssa, pats srtymäfukto: δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L,R} Seuraajatlaerelaato, alkutla je määrtelmät ovat peä muutoksa lukuuottamatta samalaset ku stadardmallssa 2-urae Turg koe rewd, joka kelaa auhapää auha alkuu: (x, y)/(x, y), L /, R q 0 q 1 Lyheysmerktä (x,y)/(x,y),l tarkottaa kakka srtymä, mtkä saadaa korvaamalla muuttujat x ja y jollak auha-aakkosella 23/60 24/60

7 2-urae Turg koe succ, joka laskee uralla 1 oleva bäärumero (pe btt es) seuraaja uralle 2: (1, x)/(1, 0), R (1, x)/(1, 1), R (0, x)/(0, 0), R (0, x)/(0, 1), R (, x)/(, ), R q 0 q 1 q 4 (0, x)/(0, 1), R (x, y)/(x, ), L q 2 q 3 (, x)/(, 1), R Koee ( lasketa umerolla ) 3 10 = (auhalla pe btt es): q 0, ( ) q 2, 0 ( ) q 2, 0 0 ( ) q 1, ( ) q 4, ε (1, x)/(1, 0), R 25/60 26/60 2-uraste koede succ ja rewd peräkkä kytketä: succ ja sama laajeettua: (1, x)/(1, 0), R (1, x)/(1, 1), R (0, x)/(0, 0), R rewd (0, x)/(0, 1), R (, x)/(, ), R (0, x)/(0, 1), R (x, y)/(x, ), L (, x)/(, 1), R (x, y)/(x, y), L /, R Lause 41 Jos formaal kel L vodaa tustaa k-urasella Turg koeella, se vodaa tustaa myös stadardmallsella Turg koeella Todstus Olkoo = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) k-urae Turg koe, joka tustaa kele L Vastaava stadardmalle koe muodostetaa seuraavast: = ( Q,Σ, ˆΓ, ˆδ, ˆq 0,q acc,q rej ), mssä Q = Q {ˆq 0, ˆq 1, ˆq 2 }, ˆΓ = Σ Γ k ja kaklla q Q o [ ] [ ] a1 b1 ˆδ(q, ) = (q,, ), a k ku b k δ(q,(a 1,,a k )) = (q,(b 1,,b k ), ) (1, x)/(1, 0), R 27/60 28/60

8 2 oauhaset koeet Koee laskea aluks täytyy syötejoo ostaa ykkösuralle, so korvata auhalla merkkjoo a 1 a 2 a merkkjoolla a 1 a 2 Tätä operaatota varte ltetää :stä kopodu srtymäfukto osa alkuu velä pe esprosessor : x/ ˆq 0 x, R ˆq 1 x /, R a / x, L q A L A N A T H I S O N T U R I N G δ q2 Salltaa, että Turg koeella o k tosstaa rppumatota auhaa, jolla o kullak oma auhapääsä Koe lukee ja krjottaa kakk auhat yhdessä lasketa-askelessa Laskea aluks syöte sjotetaa ykkösauha vasempaa lataa ja kakk auhapäät auhojesa alkuu 29/60 30/60 Tällase koee srtymäfukto arvot ovat muotoa δ(q,a 1,,a k ) = (q,(b 1, 1 ),,(b k, k )), mssä a 1,,a k ovat auholta 1,,k luetut merkt, b1,,b k de tlalle krjotettavat merkt, ja 1,, k {L,R,S} auhapäde srtosuuat (S el stay e srrä lukupäätä) Formaalst k-auhae Turg koe o setskko = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), mssä muut kompoett ovat kute stadardmallssa, pats srtymäfukto: δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ {, }) k Q ((Γ {, }) {L,R,S}) k Seuraajatlaerelaato ym peruskästteet määrtellää pe muutoks etsee tapaa Kolmauhae Turg koe Rew2, joka srtää tose auha lukupää alkuu (e tee mtää mulle auholle): x,z,y/(x,s),(z,l),(y,s) whe z rew x,,y/(x,s),(,r),(y,s) acc Tässä x, y ja z ovat jällee lyheysmerktäparametreja ja esm srtymä x,z,y/(x,s),(z,l),(y,s) whe z kuvaa kakka mahdollsa srtymä, jotka saadaa korvaamalla x, y ja z mllä tahasa auhaaakkosella (pl tapaus z = ) 31/60 32/60

9 Kolmauhae koe 4Succ2, joka laskee auhalla 2 oleva ;- termodu 4-katase, vähte merktsevä umero es -estety, luvu seuraaja Koe tulee käystää tlateessa, jossa auha 2 lukupää o alussa ja se jättää lukupää johok kohtaa auhaa x,3,y/(x,s),(0,r),(y,s) x,0,y/(x,s),(1,s),(y,s) x,1,y/(x,s),(2,s),(y,s) x,2,y/(x,s),(3,s),(y,s) Koede 4Succ2 ja Rew2 peräkkä kytketä, joka laskee auhalla 2 oleva ;-termodu 4-katase, vähte merktsevä umero es - estety, luvu seuraaja ja srtää lukupää auha 2 alkuu Koe tulee käystää tlateessa, jossa auha 2 lukupää o alussa s x,;,y/(x,s),(1,r),(y,s) t x,z,y/(x,s),(;,s),(y,s) acc x,3,y/(x,s),(0,r),(y,s) x,0,y/(x,s),(1,s),(y,s) x,1,y/(x,s),(2,s),(y,s) x,2,y/(x,s),(3,s),(y,s) x,z,y/(x,s),(z,l),(y,s) whe z Esm luvu 33 4 (el ) seuraaja lasketa: abba abba abba s, 33; s, 03; s, 00; 111; 111; 111; abba acc, 001; 111; t, abba 001ε 111; x,;,y/(x,s),(1,r),(y,s) x,z,y/(x,s),(;,s),(y,s) x,,y/(x,s),(,r),(y,s) acc 33/60 34/60 Lause 42 Jos formaal kel L vodaa tustaa k-auhasella Turg koeella, se vodaa tustaa myös stadardmallsella Turg koeella Todstus Olkoo = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) k-auhae Turg koe, joka tustaa kele L Koetta vodaa smuloda 2k-urasella koeella ste, että koee parttomat urat 1,3,5,,2k 1 vastaavat : auhoja 1,2,,k, ja kutak partota uraa seuraavalla parllsella uralla o merkllä merktty vastaava auha auhapää sjat A T L A U A T R δ H I q2 N I N S G O N Smulo aluks syötemerkkjoo sjotetaa ormaalst koee ykkösuralle Esmmäsessä srtymässää merktsee auhapääosottmet parllste ure esmmäs merkkpakkoh Tämä jälkee tom pyyhkmällä auhaa edestakas se alkuja loppumerk välllä Vasemmalta okealle pyyhkäsyllä kerää tedot kuk osottme kohdalla olevasta : auhamerkstä Ku kakk merkt ovat selvllä, smulo yhde : srtymä, ja takas okealta vasemmalle suutautuvalla pyyhkäsyllä krjottaa -osottme kohdalle asamukaset uudet merkt ja srtää osottma 35/60 36/60

10 3 Epädetermstset koeet Formaalst epädetermste Turg koe o setskko = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), mssä muut kompoett ovat kute determstsessä stadardmallssa, pats srtymäfukto: δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ {, }) P (Q (Γ {, }) {L,R}) Srtymäfukto arvo δ(q,a) = {(q 1,b 1, 1 ),,(q k,b k, k )} tulkta o, että ollessaa tlassa q ja lukessaa merk a koe vo toma jok kolmko (q,b, ) mukasest Epädetermstse koee tlateet, tlaejohdot je määrtellää formaalst samo ku determstsek koee tapauksessa, pats että ehdo δ(q,a) = (q,b, ) sjaa krjotetaa (q,b, ) δ(q,a) Tämä muutokse taka seuraajatlaerelaato e ole eää yksarvoe: koee tlateella (q, w) vo yt olla useta vahtoehtosa seuraaja, so tlateta (q,w ), jolla (q,w) (q,w ) Koee tustama kel määrtellää: L() = {x Σ (q 0,x) (q acc,w) jollak w Γ } Epädetermstse koee tapauksessa ss merkkjoo x kuuluu : tustamaa kelee, jos jok : kelvolle tlaejoo johtaa alkutlateesta syötteellä x hyväksyvää lopputlateesee 37/60 38/60 Yhdstettyje lukuje tustame epädetermstsllä Turg koella E-egatve kokoasluku o yhdstetty, jos sllä o kokoaslukutekjät p,q 2, jolla pq = Luku, joka e ole yhdstetty, o alkuluku Oletetaa, että o jo suuteltu determste koe CHECK_ULT, joka tustaa kele L(CHECK_ULT) = {pq, p, q bäärlukuja, = pq} Olkoo lsäks GO_START determste Turg koe, joka srtää auhapää osottamaa auha esmmästä merkkä Olkoo edellee GEN_INT seuraava melvaltase ykköstä suuremma bäärluvu (ete merktsevä btt es) auha loppuu tuottava epädetermste Turg koe: 0/0, R 1/1, R /, R /1, R /0, R /0, R /1, R /1, R 39/60 40/60

11 Koee GEN_INT lasketoja syötteellä 0 : q 1,0 q 1,0ε q 2,0ε q 3,01ε Epädetermste Turg koe TEST_COPOSITE, joka tustaa kele L(TEST_COPOSITE) = { o bäärmuotoe yhdstetty luku} vodaa muodostaa ästä kompoetesta yhdstämällä: p pq pq q 4,010ε q 3,010ε q 4,011ε q 3,011ε GEN INT GEN INT GO START CHECK ULT q 4,0100ε q 3,0100ε q 4,0101ε q 3,0101ε Yhdstetty koe hyväksyy syötteeä aetu bäärluvu, jos ja va jos o olemassa bäärluvut p,q 2, jolla = pq ss jos ja va jos o yhdstetty luku 41/60 42/60 Huom Ylee kaavomerktä Turg koede yhdstämselle: Lause 43 Jos formaal kel L vodaa tustaa epädetermstsellä Turg koeella, se vodaa tustaa myös stadardmallsella determstsellä Turg koeella 1 Todstus (dea) Olkoo 0 = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) 2 epädetermste Turg koe, joka tustaa kele L Koetta vodaa smuloda kolmeauhasella determstsellä koeella, joka käy systemaattsest läp : mahdollsa lasketoja (tlaejooja), kues löytää hyväksyvä jos sellae o olemassa Koe vodaa edellee muutaa stadardmallseks edellste lausede kostruktolla 43/60 44/60

12 Ykstyskohtasemm: Nauhalla 1 sälyttää kopota syötejoosta ja auhalla 2 se smulo koee työauhaa Kuk smulotava laskea aluks kopo syöttee auhalta 1 auhalle 2 ja pyyhk pos auhalle 2 edellse laskea jäljltä mahdollsest jääeet merkt Nauhalla 3 ptää krjaa vuorossa oleva laskea järjestysumerosta D1 p W u O R K D3 D2 D2 D1 D4 δ q2 t D3 Tarkemm saoe, olkoo r suur : srtymäfukto arvojouko koko Tällö :lla o ertyset auhamerkt D 1,,D r, josta koostuva jooja se geero auhalle 3 kaosessa järjestyksessä: ε, D 1, D 2,, D r, D 1 D 1, D 1 D 2,, D 1 D r, D 2 D 1, Kutak geerotua jooa kohde smulo yhde : osttase laskea, jossa epädetermstset valat tehdää kolmosauha koodjoo lmasemalla tavalla D1 W O R K D3 D2 D2 D1 D4 p δ u q2 t D3 45/60 46/60 Esmerkks jos kolmosauhalla o joo D 1 D 3 D 2, esmmäsessä srtymässä valtaa vahtoehto 1, tosessa vahtoehto 3, kolmaessa vahtoehto 2 Elle tämä lasketa johtaut : hyväksyvää lopputlaa, geerodaa seuraava koodjoo D 1 D 3 D 3 ja alotetaa alusta Jos koodjoo o epäkelpo, so jos sä jossak kohde o tlateesee la suur kood, smulotu lasketa keskeytetää ja geerodaa seuraava joo D1 p W u O R K D3 D2 D2 D1 D4 δ q2 t D D1 W O R K D3 D2 D2 D1 D4 p δ u q2 Selväst tämä systemaatte koee lasketoje läpkäyt johtaa koee hyväksymää syötejoo, jos ja va jos koeella o syöttee hyväksyvä lasketa Jos hyväksyvää lasketaa e ole, koe e pysähdy a a Smulova koe vos hylätä syöttee, jos jollak laskea ptuudella kakk laskeat johtavat smulotava koee hylkäävää lopputlaa; luoollsest tämä e takaa pysähtymstä sllo, ku smulotavalla koeella o päättymättömä lasketoja t D3 47/60 48/60

13 Church Turg tees: elvaltae (rttävä vahva) laskulate Turg koe Laskettavuusteora: Tarkastellaa mtä Turg koella vo ja ertysest mtä e vo laskea Tärkeä erottelu: Pysähtyvät ja e-pysähtyvät Turg koeet Laskettavuusteoraa äärtelmä 61 Turg koe = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) o totaale, jos se pysähtyy kaklla syöttellä Formaal kel A o rekursvsest umerotuva, jos se vodaa tustaa jollak Turg koeella, ja rekursve, jos se vodaa tustaa jollak totaalsella Turg koeella 49/60 50/60 Vahtoehtoe termstö: Palautetaa mel päätösogelme (bäärvasteste I/O-kuvauste) ja formaale kelte vastaavuus: päätösogelmaa Π vastaava formaal kel A Π koostuu stä syöttestä x, jolle ogelma Π vastaus o kyllä (so tovottu vaste = 1) Päätösogelma Π o ratkeava (egl decdable), jos stä vastaava formaal kel A Π o rekursve, ja ostta ratkeava (egl sem-decdable), jos A Π o rekursvsest umerotuva Ogelma, joka e ole ratkeava, o ratkeamato (egl udecdable) (Huom: ratkeamato ogelma vo ss olla ostta ratkeava) Tos saoe: päätösogelma o ratkeava, jos sllä o totaale, kaklla syöttellä pysähtyvä ratkasualgortm, ja ostta ratkeava, jos sllä o ratkasualgortm joka kyllä -tapauksssa vastaa aa oke, mutta e -tapauksssa vo jäädä pysähtymättä Aakkosto {a, b, c} kel {a b c 0} o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua aakkosto {a, b, c} merkkjoo x Oko x muotoa a b c jollek 0? 51/60 52/60

14 Aakkosto {0, 1,} kel {pq,p,q {0,1} bäärlukuja ja = pq} o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua aakkosto {0, 1,} merkkjoo x Oko x muotoa pq, mssä,p,q {0,1}, ja pätee = pq ku,p,q tulktaa bäärlukua? Aakkosto {0, 1} kel { o bäärkoodattu alkuluku} o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua bäärluku Oko alkuluku? ta velä epämuodollsemm Aettua bäärluvut,p,q Päteekö = pq? 53/60 54/60 Aakkosto {0x00, 0x01,, 0xff} kel {p p o UTF-8-koodattu merkkjoo, joka kuvaa Pytho-ohjelmaa, joka suortus pysähtyy kaklla syöttellä} Turg pysähtymsogelma, esmmäe kohtaame o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua Pytho-ohjelma p Pysähtyykö p: suortus kaklla syöttellä? 55/60 56/60

15 18 Ekskurso: Turg pysähtymsogelma Väte Vodaa äyttää (seuraava kerros), että formaaleja kelä o äärettömäst eemmä ku Turg koeta (ta C/Pytho/-ohjelma) Koska kel laskealle päätösogelma, kakka päätösogelma e voda ratkasta Etä jok kokreette esmerkk tällasesta? Tuetu esmerkk o s Turg pysähtymsogelma (Ala Turg, 1936) C-ohjelma käyttäe tulos vodaa muotolla seuraavast: E ole olemassa C-fuktota halt(p,x), joka saa syötteeää melvaltase C-fukto tekst p ja tälle tarkotetu syöttee x ja tuottaa tulokse 1, jos p: suortus pysähtyy syötteellä x, ja 0 jos p: suortus x:llä jää kusee slmukkaa Tässä oletetaa, että ohjelmlla o rajato määrä musta käytössää Todstus Oletetaa vättee vastasest, että tällae fukto halt votas laata uodostetaa tätä käyttäe toe fukto cofuse (ks alla) erktää fukto cofuse ohjelmatekstä C:llä ja tarkastellaa fukto cofuse lasketaa tällä omalla kuvauksellaa vod cofuse ( char * q ) { t h a l t ( char * p, char * x ) { / * Code f o r the f u c t o * / } f ( h a l t ( q, q ) == 1) whle ( 1 ) ; } Saadaa rstrta: cofuse(c) pysähtyy halt(c,c) == 1 cofuse(c) e pysähdy Rstrdasta seuraa, että oletettua pysähtymstestausfuktota halt e vo olla olemassa Samasukusa s ratkeamattoma ogelma o tse asassa paljo Asaa palataa seuraavlla kerrokslla 57/60 58/60 Sama Pytholla Tedosto haltgtesterpy, jossa kuvtteelle pysähtymsetestausfukto doeshalt: (C) 2013 H Ackerfrau def doeshalt ( sourcename, putname ) : " " " Returs t r u e f the program f l e sourcename h a l t s whe t s ru o the p u t f l e putname, f a l s e otherwse " " " f s = ope ( sourcename, " r " ) f = ope ( putname, " r " ) r e t u r r e s u l t f ame == ma : source = sys argv [ 1 ] p u t = sys argv [ 2 ] h a l t s = doeshalt ( source, p u t ) p r t ( source+ " h a l t s o " + p u t + " : " + h a l t s ) Tedosto cofusepy: (C) 2013 H Ackerfrau def doeshalt ( sourcename, putname ) : " " " Returs t r u e f the program f l e sourcename h a l t s whe t s ru o the p u t f l e putname, f a l s e otherwse " " " f s = ope ( sourcename, " r " ) f = ope ( putname, " r " ) r e t u r r e s u l t f ame == ma : sourceadiput = sys argv [ 1 ] h a l t s = doeshalt ( sourceadiput, sourceadiput ) f h a l t s : whle True : pass p r t ( " I l l ow h a l t : ) " ) llo komeo pytho cofusepy cofusepy suortus pysähtyy? 59/60 60/60

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 8: Turingin koneet Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Alue ja aiheet: Orposen prujun luvut 4.1 4.2, 6.1 Turingin koneiden

Lisätiedot

δ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}.

δ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}. 42 Turingin koneiden laajennuksia 1 oniuraiset koneet Sallitaan, että Turingin koneen nauha koostuu k:sta rinnakkaisesta urasta, jotka kaikki kone lukee ja kirjoittaa yhdessä laskenta-askelessa: Koneen

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 206 Kierros 0, 2. 24. maaliskuuta Huom! Perjantaina 25. maaliskuuta ei ole laskareita (pitkäperjantai), käykää vapaasti valitsemassanne ryhmässä aiemmin viikolla.

Lisätiedot

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej ) 6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.

Lisätiedot

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat. 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2010 Luku 3 Raja-arvot Osttasdervaatat 1 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat ovat

Lisätiedot

Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava: Esitiedot

Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava: Esitiedot TKK (c) Ilkka Mell (2004) Kokoastodeäkösyys ja Kokoastodeäkösyys ja : Johdato Kokoastodeäkösyyde ja Bayes kaavoje systeemteoreette tulkta Johdatus todeäkösyyslasketaa Kokoastodeäkösyys ja TKK (c) Ilkka

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 10: Lisää ratkeamattomuudesta Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Aiheet: Pysähtymisongelma Epätyhjyysongelma Rekursiiviset

Lisätiedot

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit 68 3. Leaarset esmmäse kertaluvu dfferetaalsysteemt Tarkastelemme systeemejä () x () t = A() t x() t + b () t, jossa matrs A kertomet ja b ovat välllä I jatkuva. Jatkuve vektorarvoste fuktode avaruutta

Lisätiedot

on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.

on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. 6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = { M pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti

Lisätiedot

Turingin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi

Turingin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 17. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen

Lisätiedot

Turingin koneen laajennuksia

Turingin koneen laajennuksia Turingin koneen laajennuksia Turingin koneen määritelmään voidaan tehdä erilaisia muutoksia siten että edelleen voidaan tunnistaa tasan sama luokka kieliä. Moniuraiset Turingin koneet: nauha jakautuu k

Lisätiedot

Kielenä ilmaisten Hilbertin kymmenes ongelma on D = { p p on polynomi, jolla on kokonaislukujuuri }

Kielenä ilmaisten Hilbertin kymmenes ongelma on D = { p p on polynomi, jolla on kokonaislukujuuri } 135 4.3 Algoritmeista Churchin ja Turingin formuloinnit laskennalle syntyivät Hilbertin vuonna 1900 esittämän kymmenennen ongelman seurauksena Oleellisesti Hilbert pyysi algoritmia polynomin kokonaislukujuuren

Lisätiedot

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli Ssältö Kertausta: ykskertae lkeeteoreette mall M/M/-PS asakasta palvelja asakaspakkaa M/M/-PS asakasta palveljaa asakaspakkaa Sovellus elastse datalketee malltamsee vuotasolla M/M//k/k-PS k asakasta palvelja

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli lueto9.ppt S-38.45 Lkeeteora perusteet Kevät 5 Ykskertae lkeeteoreette mall Puhdas jakojärjestelmä Asakkata saapuu keskmäär opeudella asakasta per akayks. / keskmääräe asakkade välaka Asakkata palvellaa

Lisätiedot

6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli. H = {c M w M pysähtyy syötteellä w}

6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli. H = {c M w M pysähtyy syötteellä w} 6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = {c w pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti

Lisätiedot

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 20. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 20. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 20. kesäkuuta 2013 Sisällys Päätösongelmat Ongelma on päätösongelma (engl. decision problem), jos se on muotoa Onko

Lisätiedot

4. Tehtävässä halutaan todistaa seuraava ongelma ratkeamattomaksi:

4. Tehtävässä halutaan todistaa seuraava ongelma ratkeamattomaksi: T-79.148 Kevät 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 12 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävässä halutaan todistaa seuraava ongelma ratkeamattomaksi: Hyväksyykö annettu Turingin kone

Lisätiedot

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 6. maaliskuuta 2012 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 6. maaliskuuta 2012 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. maaliskuuta 2012 Sisällys Sisällys Päätösongelmat Ongelma on päätösongelma (engl. decision problem), jos se on

Lisätiedot

Laskennan rajoja. Sisällys. Meta. Palataan torstaihin. Ratkeavuus. Meta. Universaalikoneet. Palataan torstaihin. Ratkeavuus.

Laskennan rajoja. Sisällys. Meta. Palataan torstaihin. Ratkeavuus. Meta. Universaalikoneet. Palataan torstaihin. Ratkeavuus. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 17. lokakuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 17.10.2016 klo 15:07 passed waiting redo submitters

Lisätiedot

6. Stokastiset prosessit (2)

6. Stokastiset prosessit (2) Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella

Lisätiedot

Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma

Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia. HY, MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II, kevät 208 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoo Y, Y rppumato otos Pareto jakaumasta, fy; θ θc θ y θ+ { y > c } tuetulla vakolla

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016 ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. lokakuuta 2016 Sisällys ja ja Vuosi on 1936, eikä tietokoneita ollut. Computer oli ammattinimike. http://www.nasa.gov/centers/dryden/

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst

Lisätiedot

1. Universaaleja laskennan malleja

1. Universaaleja laskennan malleja 1. Universaaleja laskennan malleja Laskenta datan käsittely annettuja sääntöjä täsmällisesti seuraamalla kahden kokonaisluvun kertolasku tietokoneella, tai kynällä ja paperilla: selvästi laskentaa entä

Lisätiedot

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. joulukuuta 2015 Sisällys TM vs yleiset kieliopit Lause Jokaiselle kielelle A seuraavat ovat yhtäpitävät: 1.

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

Testaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin

Testaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin Yhteydettömien kielioppien ja pinoautomaattien yhteys [Sipser s. 117 124] Todistamme, että yhteydettömien kielioppien tuottamat kielet ovat tasan samat kuin ne, jotka voidaan tunnistaa pinoautomaatilla.

Lisätiedot

Baltian Tie 2001 ratkaisuja

Baltian Tie 2001 ratkaisuja Balta Te 001 ratkasuja 1. Olkoot tehtävät T, = 1,,..., 8. Eräs mahdollsuus jakaa tehtävät kahdeksalle opskeljalle O j, j =1,,..., 8 o ohesessa taulukossa T 1 T T T 4 T T 6 T 7 T 8 O 1 O O O 4 O O 6 O 7

Lisätiedot

S uay uvaxy uv 2 Ax 2 y... uv i Ax i y uv i wx i y.

S uay uvaxy uv 2 Ax 2 y... uv i Ax i y uv i wx i y. 3.8 Yhtedettömien kielten rajoitksista Yhtedettömille kielille on oimassa säännöllisten kielten pmppaslemman astine. Nt kitenkin merkkijonoa on pmpattaa samanaikaisesti kahdesta paikasta. Lemma 3.9 ( -lemma

Lisätiedot

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2 HY / Matematka ja tlastotetee latos Tlastolle päättely II, kevät 28 Harjotus 3A Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoot Y,, Y ja Nθ, ) Osota, että T T Y) Y 2 o parametr gθ) θ 2 harhato estmaattor Laske

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko

9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko 9.5. Turingin kone Turingin kone on järjestetty seitsikko TM = (S, I, Γ, O, B, s 0, H), missä S on tilojen joukko, I on syöttöaakkosto, Γ on nauha-aakkosto, I Γ, O on äärellinen ohjeiden joukko, O S Γ

Lisätiedot

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on HY MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II kevät 019 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I 1 Mostee teht 516 Eräde kuulalaakerede kestoa mljooaa kerrosta o totuttu kuvaamaa Webull-jakaumalla

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A TKK / Systeemaalyys laboratoro Mat-.9 Sovellettu todeäkösyyslasku A Nordlud Harjotus 8 (vko 45/3) (Ahe: Raja-arvolauseta, otostuuslukuja, johdatusta estmot, Lae luvut 9.5,.-.6). Olkoo X ~ p(λ), mssä λ

Lisätiedot

Algoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3]

Algoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3] Algoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3] Mitä algoritmilla yleensä tarkoitetaan periaatteessa: yksiselitteisesti kuvattu jono (tietojenkäsittely)operaatioita, jotka voidaan toteuttaa mekaanisesti käytännössä:

Lisätiedot

Säännöllisen kielen tunnistavat Turingin koneet

Säännöllisen kielen tunnistavat Turingin koneet 186 Säännöllisen kielen tunnistavat Turingin koneet Myös säännöllisen kielen hyväksyvien Turingin koneiden tunnistaminen voidaan osoittaa ratkeamattomaksi palauttamalla universaalikielen tunnistaminen

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin) Matematan ja tlastoteteen latos Johdatus dsreettn matemataan (Sysy 28 4. harjotus Ratasuja (Juss Martn 1. Kertomus Hotell Kosmosesta jatuu: Hotellyhtymän johdolta tul määräys laata luettelo asta mahdollssta

Lisätiedot

vaihtoehtoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 13. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

vaihtoehtoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 13. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 13. lokakuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 13.10.2016 klo 9:42 passed waiting redo submitters

Lisätiedot

(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3

(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3 T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w

Lisätiedot

Rajoittamattomat kieliopit

Rajoittamattomat kieliopit Rajoittamattomat kieliopit Ohjelmoinnin ja laskennan perusmalleista muistetaan, että kieli voidaan kuvata (esim.) kieliopilla joka tuottaa sen, tai automaatilla joka tunnistaa sen. säännölliset lausekkeet

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja 582206 Laskennan mallit (syksy 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja 1. Seuraavissa laskennoissa tilat on numeroitu sarakkeittain ylhäältä alas jättäen kuitenkin hyväksyvä tila välistä. Turingin koneen laskenta

Lisätiedot

Turingin koneet. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Turingin koneet. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 7. joulukuuta 2015 Sisällys Vuosi on 1936, eikä tietokoneita ollut. Computer oli ammattinimike. http://www.nasa.gov/centers/dryden/

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. toukokuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet: Mitä opimme?

Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mell (004) Kovergesskästteet ja raja-arvolauseet Kovergesskästtetä Suurte lukuje lat Keskee raja-arvolause Keskese raja-arvolausee seurauksa Johdatus todeäkösyyslasketaa Kovergesskästteet

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot

Lisätiedot

Output. Input Automaton

Output. Input Automaton 16 Aakkostot, merkkijonot ja kielet Automaattiteoria diskreetin signaalinkäsittelyn perusmallit ja -menetelmät ( diskreettien I/O-kuvausten yleinen teoria) 1011 Input Automaton Output Automaatin käsite

Lisätiedot

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla 2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko

Lisätiedot

2. Laskettavuusteoriaa

2. Laskettavuusteoriaa 2. Laskettavuusteoriaa Käymme läpi ratkeamattomuuteen liittyviä ja perustuloksia ja -tekniikoita [HMU luku 9]. Tämän luvun jälkeen opiskelija tuntee joukon keskeisiä ratkeamattomuustuloksia osaa esittää

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. syyskuuta 2016 Sisällys Neuvoja opintoihin tee joka päivä ainakin vähän uskalla mennä epämukavuusalueelle en

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 1. Esitä tilakaaviona NFA N = (Q, Σ, δ, q 0, F ), missä Q = { q 0, q 1, q 2, q 3, q 4, q 5, q 6, q 7 }, Σ = { a, b, c }, F = { q 4 } ja δ on

Lisätiedot

7. Menetysjärjestelmät

7. Menetysjärjestelmät lueto7.ppt S-38.45 Leeteora perusteet Kevät 25 Ssältö Kertausta: ysertae leeteoreette mall Posso-mall asaata, palvelota Sovellus vrtaava dataletee malltamsee vuotasolla Erlag-mall asaata, palvelota < Sovellus

Lisätiedot

Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista

Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista Antti-Juhani Kaijanaho 15. maaliskuuta 2012 1 Apumääritelmä Määritelmä 1. Olkoon Σ merkistö, jolla on olemassa täydellinen järjestys ( ) Σ 2.

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut) J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät

Lisätiedot

Ilkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot

Ilkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot Mat-.09 Sovellettu todeäkösyyslasku Systeemaalyys laboratoro Teklle korkeakoulu SYKSY 00 Ilkka Mell Sovellettu todeäkösyyslasku: Kaavat ja taulukot f XY x X x X y Y ( x, y) exp XY ( XY ) XY XY X X Y Tomttaut

Lisätiedot

Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää

Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää S AB CA... A CB...... ja kutsua Derives(S, abcde), niin kutsu Derives(B,

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 26. tammikuuta 2012 Sisällys Luennon pähkinä Millä tavalla voidaan rakentaa tietokoneohjelma (tai kirjasto), joka

Lisätiedot

Pinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta

Pinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Pinoautomaatti NFA:n yleistys automaatilla on käytössään LIFO-muisti 1 eli pino Pino

Lisätiedot

Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]

Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle

Lisätiedot

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat:

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat: Mat-.3 Koesuuttelu ja tlastollset mallt 4. harjotukset Mat-.3 Koesuuttelu ja tlastollset mallt 4. harjotukset / Ratkasut Aheet: Avasaat: Yhde selttäjä leaare regressomall Artmeette keskarvo, Estmaatt,

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu 83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi

Lisätiedot

Galerkin in menetelmä

Galerkin in menetelmä hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tähän mennessä: säännölliset kielet. Säännöllisten kielten pumppauslemma M :=

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tähän mennessä: säännölliset kielet. Säännöllisten kielten pumppauslemma M := ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Alue ja aiheet: Orposen prujun

Lisätiedot

5.3 Ratkeavia ongelmia

5.3 Ratkeavia ongelmia 153 5.3 Ratkeavia ongelmia Deterministisen äärellisten automaattien (DFA) hyväksymisongelma: hyväksyykö annettu automaatti B merkkijonon w? Ongelmaa vastaava formaali kieli on A DFA = { B, w B on DFA,

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 8. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Otos ja otosjakaumat Avainsanat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 8. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Otos ja otosjakaumat Avainsanat: Mat-1.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa Mat-1.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Otos ja otosjakaumat Avasaat: Artmeette keskarvo, Beroull-jakauma, Beroull-koe, χ -jakauma, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Ratkeavuus ja efektiivinen numeroituvuus

Ratkeavuus ja efektiivinen numeroituvuus Luku 6 Ratkeavuus ja efektiivinen numeroituvuus Proseduurit Olkoon A aakkosto. Proseduuri aakkoston A sanoille on mikä hyvänsä prosessi (algoritmi) P, jolle annetaan syötteeksi sana w A, ja joka etenee

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015 ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho NFA:ksi TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. marraskuuta 2015 Sisällys ja NFA:ksi NFA:ksi Kohti säännöllisiä lausekkeita ja Nämä tiedetään:

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset. 7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden

Lisätiedot

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12 Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle

Lisätiedot

1. Universaaleja laskennan malleja

1. Universaaleja laskennan malleja 1. Universaaleja laskennan malleja Esimerkkinä universaalista laskennan mallista tarkastellaan Turingin konetta muunnelmineen. Lyhyesti esitellään myös muita malleja. Tämän luvun jälkeen opiskelija tuntee

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 2: Äärelliset automaatit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Kertausta: kielet ja automaatit Laskennallisen ongelman ratkaisevia

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Alue ja aiheet: Orposen

Lisätiedot

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti

Lisätiedot

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0. BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä

Lisätiedot

Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit

Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit Laskennan teorian opintopiiri Tuomas Hakoniemi 21. helmikuuta 2014 Käsittelen tässä laskennan teorian opintopiirin harjoitustyössäni muodollisten kielioppien

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

Todennäköisyyden aksioomat. Todennäköisyyden aksioomat. Todennäköisyyden aksioomat: Mitä opimme? 2/2. Todennäköisyyden aksioomat: Mitä opimme?

Todennäköisyyden aksioomat. Todennäköisyyden aksioomat. Todennäköisyyden aksioomat: Mitä opimme? 2/2. Todennäköisyyden aksioomat: Mitä opimme? TKK () Ilkka Mell (2004) 1 Todeäkösyyde aksoomat Suhteelle rekvess, klasse todeäkösyys ja ehdolle todeäkösyys Johdatus todeäkösyyslasketaa Todeäkösyyde aksoomat TKK () Ilkka Mell (2004) 2 Todeäkösyyde

Lisätiedot

Muunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja

Muunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja sekä muita TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton

Lisätiedot

Tilastollinen päättely. 2. Datan redusoinnin periaatteet Tyhjentävyys Uskottavuus

Tilastollinen päättely. 2. Datan redusoinnin periaatteet Tyhjentävyys Uskottavuus Mat.36 Tlastolle päättely. Data reduso peraatteet Tlastolle päättely. Data reduso peraatteet.. Tyhjetävyys Asllaarsuus, Basu teoreema, Data redusot, Faktorotteoreema, Iformaato, Mmaale tyhjetävyys, Otos,

Lisätiedot

Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2]

Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2] Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2] Osoitamme nyt vihdoin, että jotkin Turing-tunnistettavat kielet ovat ratkeamattomia ja jotkin kielet eivät ole edes Turing-tunnistettavia. Lisäksi toteamme,

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Muuttujien välisten riippuvuuksien analysointi

Muuttujien välisten riippuvuuksien analysointi Mat-.4 Tlastollse aalyys peusteet, kevät 7 5. lueto: Tlastolle ppuvuus ja koelaato Muuttuje välste ppuvuukse aalysot Tlastollsssa aalyysessä tutktaa use muuttuje välsä ppuvuuksa Työttömyysastee ppuvuus

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:

Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: S A S B Samaan jäsennyspuuhun päästään myös johdolla S AB Ab ab: S A S B Yhteen jäsennyspuuhun liittyy aina tasan yksi vasen

Lisätiedot

Suoran sovittaminen pistejoukkoon

Suoran sovittaminen pistejoukkoon Suora sovttame pstejoukkoo Ku halutaa tutka kahde tlastollse muuttuja rppuvuutta tosstaa, käytetää use leaarsta regressota el suora sovttamsta havatojoukkoo. Sä o aettu joukko havatopareja (x, y ), ja

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. toukokuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. toukokuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. toukokuuta 2011 Sisällys engl. random-access machines, RAM yksinkertaistettu nykyaikaisen (ei-rinnakkaisen)

Lisätiedot