ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria 4. TURINGIN KONEET. Turingin koneet
|
|
- Hanna Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ICS-C2000 Tetojekästtelyteora Lueto 8: Turg koeet Aalto-ylopsto Perustetede korkeakoulu Tetotekka latos Kevät 2016 Alue ja aheet: Orpose pruju luvut 41 42, 61 Turg koede perusteet ouraset Turg koeet ja de smulot stadardmallslla koella oauhaset Turg koeet ja de smulot stadardmallslla koella Epädetermstset Turg koeet ja de smulot determstsllä Rekursvset ja rekursvsest umerotuvat kelet 2/60 Turg koeet 4 TURINGIN KONEET Ala Turg auha: T U R I N G auhapää: q2 ohjausykskkö: δ Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auha utta koe vo srtää auhapäätä sekä okealle että vasemmalle Samo se vo pats lukea myös krjottaa auhapää kohdalla oleva merk Lsäks auha o okealle rajato Church Turg tees kä tahasa mekaasest ratkeava ogelma vodaa ratkasta Turg koeella 3/60 4/60
2 äärtelmä 41 Turg koe o setskko Turg koee kassa ekvvaletteja lasketamalleja: Gödel Kleee rekursvsest määrtellyt fuktot (1936), Church λ-kalkyyl (1936), Post (1936) ja arkov (1951) merkkjoomuuossysteemt, kakk ykyset ohjelmotkelet (ku must määrää e ole rajattu) Turg koeet ohjelmotkel mssä: = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), Q o koee tloje äärelle joukko; Σ o koee äärelle syöteaakkosto; Γ Σ o koee äärelle auha-aakkosto (ol että, / Γ); δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ {, }) Q (Γ {, }) {L,R} o koee srtymäfukto; q 0 Q o koee alkutla (q 0 q acc ja q 0 q rej ); q acc Q o koee hyväksyvä ja q rej Q se hylkäävä lopputla (q rej q acc ) 5/60 6/60 Srtymäfukto arvo tulkta: δ(q,a) = (q,b, ) Ollessaa tlassa q ja lukessaa auhamerk (ta alku- ta loppumerk) a, koe srtyy tlaa q, krjottaa lukemaasa pakkaa merk b, ja srtää auhapäätä yhde merkkpaka verra suutaa (L left, R rght ) Lsäks sallttuja krjotettava merkkejä ja srtosuuta o rajotettu: Srtymäfukto arvo o aa määrttelemätö, ku q = q acc ta q = q rej Joutuessaa jompaa kumpaa ästä tlosta koe pysähtyy het Kaklle srtymlle δ(q,a) = (q,b, ) vaadtaa: jos a =, b = ja = R El auha alotusmerkkä e ylkrjoteta ekä srrytä se vasemmalle puolelle jos b =, a = El e krjoteta uusa auha alotusmerkkejä jos b =, a = ja = L El e krjoteta uusa auha lopetusmerkkejä (vaa e tulevat automaattset srryttäessä okealle auha krjottamattomaa osaa) 7/60 8/60
3 Koee tlae o elkko (q,u,a,v) Q Γ (Γ {ε}) Γ, mssä vo olla a = ε, mkäl myös u = ε ta v = ε Tulkta: koe o tlassa q, auha ssältö se alusta auhapää vasemmalle puolelle o u, auhapää kohdalla o merkk a ja auha ssältö auhapää okealta puolelta käytety osa loppuu o v ahdollsest o a = ε, jos auhapää sjatsee ava auha alussa ta se käytety osa lopussa Esmmäsessä tapauksessa ajatellaa, että koe havatsee merk ja tosessa tapauksessa merk Alkutlae syötteellä x = a 1 a 2 a o elkko (q 0,ε,a 1,a 2 a ) Tlaetta (q, u, a, v) merktää yleesä ykskertasemm (q,uav), ja alkutlaetta syötteellä x ykskertasest (q 0,x) Tlae (q,w) johtaa suoraa tlateesee (q,w ), merktää (q,w) (q,w ), jos jok seuraavsta ehdosta täyttyy: jos δ(q,a) = (q,b,r), (q,uacv) (q,ubcv); jos δ(q,a) = (q,b,l), (q,ucav) (q,ucbv); jos δ(q, ) = (q,,r), (q,εcv) (q,cv); jos δ(q, ) = (q,b,r), (q,uε) (q,ubε); jos δ(q, ) = (q,b,l), (q,ucε) (q,ucb); jos δ(q, ) = (q,,l), (q,ucε) (q,uc) mssä q,q Q, u,v Γ, a,b Γ ja c Γ {ε} Tlateet, jotka ovat muotoa (q acc,w) ta (q rej,w) evät johda mhkää muuhu tlateesee Nässä tlatessa koe pysähtyy 9/60 10/60 Tlae (q,w) johtaa tlateesee (q,w ), merktää (q,w) (q,w ), jos o olemassa tlaejoo (q 0,w 0 ), (q 1,w 1 ),, (q,w ), 0, ste että Kel {a 2k k 0} vodaa tustaa Turg koeella = ({q 0,q 1,q acc,q rej },{a},{a},δ,q 0,q acc,q rej ), (q,w) = (q 0,w 0 ) (q 1,w 1 ) (q,w ) = (q,w ) mssä Kaavoestys: Turg koe hyväksyy merkkjoo x Σ, jos (q 0,x) (q acc,w) jollak w Γ ; muute hylkää x: Koee tustama kel o: δ(q 0,a) = (q 1,a,R), δ(q 1,a) = (q 0,a,R), δ(q 0, ) = (q acc,,l), δ(q 1, ) = (q rej,,l) a/a, R a/a, R L() = {x Σ (q 0,x) (q acc,w) jollak w Γ } 11/60 12/60
4 a/a, R Kaavoestyksessä käytetyt merkät: q Tla q a/a, R q 0 Alkutla a/b, q q Hyväksyvä lopputla (qacc) Hylkäävä lopputla (q rej ) Tlasrtymä δ(q, a) = (q, b, ) Koee lasketa esmerkks syötteellä aaa eteee seuraavast: (q 0,aaa) (q 1,aaa) (q 0,aaa) (q 1,aaaε) (q rej,aaa) Koe pysähtyy tlassa q rej, jote aaa / L() (Huom: koska tämä koe va srtyy okealle ja joko hyväksyy ta hylkää syöttee lopussa, kyseessä o käytäöllsest katsoe äärelle automaatt) 13/60 14/60 (E-yhteydettömä) kele {a k b k c k k 0} tustava Turg koe: C/C, R a/a, R a/a, R b/b, R q 0 q 1 q 2 q 5 q 4 a/a, R A/A, R q 3 b/b, R C/C, R c/c, L C/C, L b/b, L B/B, L a/a, L Selkeyde vuoks e koee hylkäävää lopputlaa q rej ole tässä estetty eksplsttsest Tulkta o tällö, että kakk kaavosta puuttuvat kaaret johtavat tähä tlaa Koee lasketa syötteellä aabbcc: (q 0,aabbcc) (q 1,Aabbcc) (q 1,Aabbcc) (q 2,AaBbcc) (q 2,AaBbcc) (q 3,AaBbCc) (q 3,AaBbCc) (q 3,AaBbCc) (q 3,AaBbCc) (q 4,AaBbCc) (q 1,AABbCc) (q 1,AABbCc) (q 2,AABBCc) (q 2,AABBCc) (q 3,AABBCC) (q 3,AABBCC) (q 3,AABBCC) (q 3,AABBCC) (q 4,AABBCC) (q 5,AABBCC) (q 5,AABBCC) (q 5,AABBCC) (q 5,AABBCCε) (q acc,aabbcc) a/a, R a/a, R b/b, R q2 q5 q4 C/C, R a/a, R A/A, R q3 b/b, R C/C, R c/c, L C/C, L b/b, L B/B, L a/a, L 15/60 16/60
5 Koee lasketa syötteellä aabcbc: (q 0,aabcbc) (q 1,Aabcbc) (q 1,Aabcbc) (q 2,AaBCbc) (q 3,AaBCbc) (q 3,AaBCbc) (q 3,AaBCbc) (q 4,AaBCbc) (q 1,AABCbc) (q 1,AABCbc) (q rej,aabcbc) C/C, R a/a, R a/a, R b/b, R q2 q5 q4 a/a, R A/A, R q3 b/b, R C/C, R c/c, L C/C, L b/b, L B/B, L a/a, L Huom! Tustamsessa e vaadta koee pysähtymstä hylkäävää tlaa syöttellä, jotka evät kuulu kelee Turg koe, joka jää kusee slmukkaa jollak syöttellä: a/b,r b/a,r b/a,l a/b,l q2 c/c,r Lasketa syötteellä abc: (q 1,abc) (q 2,bbc) (q 1,bac) (q 2,aac) (q 1,abc) (q 2,bbc) (q 1,bac) (q 2,aac) acc 17/60 Koe tustaa aakkosto {a, b, c} kele, joka vodaa kuvata sääöllsellä lausekkeella (a b)c(a b c) 18/60 Turg koe, joka jää kusee slmukkaa ja käyttää määrättömäst auhaa jollak syöttellä: s1 a/b,r b/a,r /a,r s2 b/a,l a/b,l /a,l a/b,r b/a,r /a,r s3 c/c,r acc Turg koede laajeuksa Lasketa syötteellä a: (q 1,a) (q 2,bε) (q 3,baε) (q 1,baa) (q 2,bba) (q 3,bbbε) (q 1,bbba) (q 2,bbaa) (q 3,bbabε) (q 1,bbaba) 19/60 20/60
6 42 Turg koede laajeuksa Votasko saada velä vahvempa laskea malleja laajetamalla Turg koede määrtelmää uuslla omasuukslla? Vosmme esm salla useamma luku/krjotusauha ta epädetermsm (kute äärellsllä automaatella) Seuraavassa tutustutaa johk tälläs laajeuks ja äytetää, että kakk kelet, jotka laajeetulla automaatella pystytää tustamaa, vodaa tustaa myös alkuperäsllä Turg koella Church Turg tees kä tahasa mekaasest ratkeava laskealle ogelma vodaa ratkasta Turg koeella 1 ouraset koeet Salltaa, että Turg koee auha koostuu k:sta rakkasesta urasta, jotka kakk koe lukee ja krjottaa yhdessä lasketa-askeleessa A T L A U A T R N H I auhapää: Koee srtymäfukto arvot ovat tällö muotoa: I N S O N G δ(q,(a 1,,a k )) = (q,(b 1,,b k ), ), mssä a 1,,a k ovat urlta 1,,k luetut merkt, b 1,,b k de tlalle krjotettavat merkt, ja {L, R} o auhapää srtosuuta Laskea aluks tutkttava syöte sjotetaa ykkösura vasempaa lataa; mulle urlle tulee se kohdalle ertysä tyhjämerkkejä 21/60 22/60 Formaalst k-urae Turg koe o setskko = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), mssä muut kompoett ovat kute stadardmallssa, pats srtymäfukto: δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L,R} Seuraajatlaerelaato, alkutla je määrtelmät ovat peä muutoksa lukuuottamatta samalaset ku stadardmallssa 2-urae Turg koe rewd, joka kelaa auhapää auha alkuu: (x, y)/(x, y), L /, R q 0 q 1 Lyheysmerktä (x,y)/(x,y),l tarkottaa kakka srtymä, mtkä saadaa korvaamalla muuttujat x ja y jollak auha-aakkosella 23/60 24/60
7 2-urae Turg koe succ, joka laskee uralla 1 oleva bäärumero (pe btt es) seuraaja uralle 2: (1, x)/(1, 0), R (1, x)/(1, 1), R (0, x)/(0, 0), R (0, x)/(0, 1), R (, x)/(, ), R q 0 q 1 q 4 (0, x)/(0, 1), R (x, y)/(x, ), L q 2 q 3 (, x)/(, 1), R Koee ( lasketa umerolla ) 3 10 = (auhalla pe btt es): q 0, ( ) q 2, 0 ( ) q 2, 0 0 ( ) q 1, ( ) q 4, ε (1, x)/(1, 0), R 25/60 26/60 2-uraste koede succ ja rewd peräkkä kytketä: succ ja sama laajeettua: (1, x)/(1, 0), R (1, x)/(1, 1), R (0, x)/(0, 0), R rewd (0, x)/(0, 1), R (, x)/(, ), R (0, x)/(0, 1), R (x, y)/(x, ), L (, x)/(, 1), R (x, y)/(x, y), L /, R Lause 41 Jos formaal kel L vodaa tustaa k-urasella Turg koeella, se vodaa tustaa myös stadardmallsella Turg koeella Todstus Olkoo = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) k-urae Turg koe, joka tustaa kele L Vastaava stadardmalle koe muodostetaa seuraavast: = ( Q,Σ, ˆΓ, ˆδ, ˆq 0,q acc,q rej ), mssä Q = Q {ˆq 0, ˆq 1, ˆq 2 }, ˆΓ = Σ Γ k ja kaklla q Q o [ ] [ ] a1 b1 ˆδ(q, ) = (q,, ), a k ku b k δ(q,(a 1,,a k )) = (q,(b 1,,b k ), ) (1, x)/(1, 0), R 27/60 28/60
8 2 oauhaset koeet Koee laskea aluks täytyy syötejoo ostaa ykkösuralle, so korvata auhalla merkkjoo a 1 a 2 a merkkjoolla a 1 a 2 Tätä operaatota varte ltetää :stä kopodu srtymäfukto osa alkuu velä pe esprosessor : x/ ˆq 0 x, R ˆq 1 x /, R a / x, L q A L A N A T H I S O N T U R I N G δ q2 Salltaa, että Turg koeella o k tosstaa rppumatota auhaa, jolla o kullak oma auhapääsä Koe lukee ja krjottaa kakk auhat yhdessä lasketa-askelessa Laskea aluks syöte sjotetaa ykkösauha vasempaa lataa ja kakk auhapäät auhojesa alkuu 29/60 30/60 Tällase koee srtymäfukto arvot ovat muotoa δ(q,a 1,,a k ) = (q,(b 1, 1 ),,(b k, k )), mssä a 1,,a k ovat auholta 1,,k luetut merkt, b1,,b k de tlalle krjotettavat merkt, ja 1,, k {L,R,S} auhapäde srtosuuat (S el stay e srrä lukupäätä) Formaalst k-auhae Turg koe o setskko = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), mssä muut kompoett ovat kute stadardmallssa, pats srtymäfukto: δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ {, }) k Q ((Γ {, }) {L,R,S}) k Seuraajatlaerelaato ym peruskästteet määrtellää pe muutoks etsee tapaa Kolmauhae Turg koe Rew2, joka srtää tose auha lukupää alkuu (e tee mtää mulle auholle): x,z,y/(x,s),(z,l),(y,s) whe z rew x,,y/(x,s),(,r),(y,s) acc Tässä x, y ja z ovat jällee lyheysmerktäparametreja ja esm srtymä x,z,y/(x,s),(z,l),(y,s) whe z kuvaa kakka mahdollsa srtymä, jotka saadaa korvaamalla x, y ja z mllä tahasa auhaaakkosella (pl tapaus z = ) 31/60 32/60
9 Kolmauhae koe 4Succ2, joka laskee auhalla 2 oleva ;- termodu 4-katase, vähte merktsevä umero es -estety, luvu seuraaja Koe tulee käystää tlateessa, jossa auha 2 lukupää o alussa ja se jättää lukupää johok kohtaa auhaa x,3,y/(x,s),(0,r),(y,s) x,0,y/(x,s),(1,s),(y,s) x,1,y/(x,s),(2,s),(y,s) x,2,y/(x,s),(3,s),(y,s) Koede 4Succ2 ja Rew2 peräkkä kytketä, joka laskee auhalla 2 oleva ;-termodu 4-katase, vähte merktsevä umero es - estety, luvu seuraaja ja srtää lukupää auha 2 alkuu Koe tulee käystää tlateessa, jossa auha 2 lukupää o alussa s x,;,y/(x,s),(1,r),(y,s) t x,z,y/(x,s),(;,s),(y,s) acc x,3,y/(x,s),(0,r),(y,s) x,0,y/(x,s),(1,s),(y,s) x,1,y/(x,s),(2,s),(y,s) x,2,y/(x,s),(3,s),(y,s) x,z,y/(x,s),(z,l),(y,s) whe z Esm luvu 33 4 (el ) seuraaja lasketa: abba abba abba s, 33; s, 03; s, 00; 111; 111; 111; abba acc, 001; 111; t, abba 001ε 111; x,;,y/(x,s),(1,r),(y,s) x,z,y/(x,s),(;,s),(y,s) x,,y/(x,s),(,r),(y,s) acc 33/60 34/60 Lause 42 Jos formaal kel L vodaa tustaa k-auhasella Turg koeella, se vodaa tustaa myös stadardmallsella Turg koeella Todstus Olkoo = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) k-auhae Turg koe, joka tustaa kele L Koetta vodaa smuloda 2k-urasella koeella ste, että koee parttomat urat 1,3,5,,2k 1 vastaavat : auhoja 1,2,,k, ja kutak partota uraa seuraavalla parllsella uralla o merkllä merktty vastaava auha auhapää sjat A T L A U A T R δ H I q2 N I N S G O N Smulo aluks syötemerkkjoo sjotetaa ormaalst koee ykkösuralle Esmmäsessä srtymässää merktsee auhapääosottmet parllste ure esmmäs merkkpakkoh Tämä jälkee tom pyyhkmällä auhaa edestakas se alkuja loppumerk välllä Vasemmalta okealle pyyhkäsyllä kerää tedot kuk osottme kohdalla olevasta : auhamerkstä Ku kakk merkt ovat selvllä, smulo yhde : srtymä, ja takas okealta vasemmalle suutautuvalla pyyhkäsyllä krjottaa -osottme kohdalle asamukaset uudet merkt ja srtää osottma 35/60 36/60
10 3 Epädetermstset koeet Formaalst epädetermste Turg koe o setskko = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ), mssä muut kompoett ovat kute determstsessä stadardmallssa, pats srtymäfukto: δ : (Q {q acc,q rej }) (Γ {, }) P (Q (Γ {, }) {L,R}) Srtymäfukto arvo δ(q,a) = {(q 1,b 1, 1 ),,(q k,b k, k )} tulkta o, että ollessaa tlassa q ja lukessaa merk a koe vo toma jok kolmko (q,b, ) mukasest Epädetermstse koee tlateet, tlaejohdot je määrtellää formaalst samo ku determstsek koee tapauksessa, pats että ehdo δ(q,a) = (q,b, ) sjaa krjotetaa (q,b, ) δ(q,a) Tämä muutokse taka seuraajatlaerelaato e ole eää yksarvoe: koee tlateella (q, w) vo yt olla useta vahtoehtosa seuraaja, so tlateta (q,w ), jolla (q,w) (q,w ) Koee tustama kel määrtellää: L() = {x Σ (q 0,x) (q acc,w) jollak w Γ } Epädetermstse koee tapauksessa ss merkkjoo x kuuluu : tustamaa kelee, jos jok : kelvolle tlaejoo johtaa alkutlateesta syötteellä x hyväksyvää lopputlateesee 37/60 38/60 Yhdstettyje lukuje tustame epädetermstsllä Turg koella E-egatve kokoasluku o yhdstetty, jos sllä o kokoaslukutekjät p,q 2, jolla pq = Luku, joka e ole yhdstetty, o alkuluku Oletetaa, että o jo suuteltu determste koe CHECK_ULT, joka tustaa kele L(CHECK_ULT) = {pq, p, q bäärlukuja, = pq} Olkoo lsäks GO_START determste Turg koe, joka srtää auhapää osottamaa auha esmmästä merkkä Olkoo edellee GEN_INT seuraava melvaltase ykköstä suuremma bäärluvu (ete merktsevä btt es) auha loppuu tuottava epädetermste Turg koe: 0/0, R 1/1, R /, R /1, R /0, R /0, R /1, R /1, R 39/60 40/60
11 Koee GEN_INT lasketoja syötteellä 0 : q 1,0 q 1,0ε q 2,0ε q 3,01ε Epädetermste Turg koe TEST_COPOSITE, joka tustaa kele L(TEST_COPOSITE) = { o bäärmuotoe yhdstetty luku} vodaa muodostaa ästä kompoetesta yhdstämällä: p pq pq q 4,010ε q 3,010ε q 4,011ε q 3,011ε GEN INT GEN INT GO START CHECK ULT q 4,0100ε q 3,0100ε q 4,0101ε q 3,0101ε Yhdstetty koe hyväksyy syötteeä aetu bäärluvu, jos ja va jos o olemassa bäärluvut p,q 2, jolla = pq ss jos ja va jos o yhdstetty luku 41/60 42/60 Huom Ylee kaavomerktä Turg koede yhdstämselle: Lause 43 Jos formaal kel L vodaa tustaa epädetermstsellä Turg koeella, se vodaa tustaa myös stadardmallsella determstsellä Turg koeella 1 Todstus (dea) Olkoo 0 = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) 2 epädetermste Turg koe, joka tustaa kele L Koetta vodaa smuloda kolmeauhasella determstsellä koeella, joka käy systemaattsest läp : mahdollsa lasketoja (tlaejooja), kues löytää hyväksyvä jos sellae o olemassa Koe vodaa edellee muutaa stadardmallseks edellste lausede kostruktolla 43/60 44/60
12 Ykstyskohtasemm: Nauhalla 1 sälyttää kopota syötejoosta ja auhalla 2 se smulo koee työauhaa Kuk smulotava laskea aluks kopo syöttee auhalta 1 auhalle 2 ja pyyhk pos auhalle 2 edellse laskea jäljltä mahdollsest jääeet merkt Nauhalla 3 ptää krjaa vuorossa oleva laskea järjestysumerosta D1 p W u O R K D3 D2 D2 D1 D4 δ q2 t D3 Tarkemm saoe, olkoo r suur : srtymäfukto arvojouko koko Tällö :lla o ertyset auhamerkt D 1,,D r, josta koostuva jooja se geero auhalle 3 kaosessa järjestyksessä: ε, D 1, D 2,, D r, D 1 D 1, D 1 D 2,, D 1 D r, D 2 D 1, Kutak geerotua jooa kohde smulo yhde : osttase laskea, jossa epädetermstset valat tehdää kolmosauha koodjoo lmasemalla tavalla D1 W O R K D3 D2 D2 D1 D4 p δ u q2 t D3 45/60 46/60 Esmerkks jos kolmosauhalla o joo D 1 D 3 D 2, esmmäsessä srtymässä valtaa vahtoehto 1, tosessa vahtoehto 3, kolmaessa vahtoehto 2 Elle tämä lasketa johtaut : hyväksyvää lopputlaa, geerodaa seuraava koodjoo D 1 D 3 D 3 ja alotetaa alusta Jos koodjoo o epäkelpo, so jos sä jossak kohde o tlateesee la suur kood, smulotu lasketa keskeytetää ja geerodaa seuraava joo D1 p W u O R K D3 D2 D2 D1 D4 δ q2 t D D1 W O R K D3 D2 D2 D1 D4 p δ u q2 Selväst tämä systemaatte koee lasketoje läpkäyt johtaa koee hyväksymää syötejoo, jos ja va jos koeella o syöttee hyväksyvä lasketa Jos hyväksyvää lasketaa e ole, koe e pysähdy a a Smulova koe vos hylätä syöttee, jos jollak laskea ptuudella kakk laskeat johtavat smulotava koee hylkäävää lopputlaa; luoollsest tämä e takaa pysähtymstä sllo, ku smulotavalla koeella o päättymättömä lasketoja t D3 47/60 48/60
13 Church Turg tees: elvaltae (rttävä vahva) laskulate Turg koe Laskettavuusteora: Tarkastellaa mtä Turg koella vo ja ertysest mtä e vo laskea Tärkeä erottelu: Pysähtyvät ja e-pysähtyvät Turg koeet Laskettavuusteoraa äärtelmä 61 Turg koe = (Q,Σ,Γ,δ,q 0,q acc,q rej ) o totaale, jos se pysähtyy kaklla syöttellä Formaal kel A o rekursvsest umerotuva, jos se vodaa tustaa jollak Turg koeella, ja rekursve, jos se vodaa tustaa jollak totaalsella Turg koeella 49/60 50/60 Vahtoehtoe termstö: Palautetaa mel päätösogelme (bäärvasteste I/O-kuvauste) ja formaale kelte vastaavuus: päätösogelmaa Π vastaava formaal kel A Π koostuu stä syöttestä x, jolle ogelma Π vastaus o kyllä (so tovottu vaste = 1) Päätösogelma Π o ratkeava (egl decdable), jos stä vastaava formaal kel A Π o rekursve, ja ostta ratkeava (egl sem-decdable), jos A Π o rekursvsest umerotuva Ogelma, joka e ole ratkeava, o ratkeamato (egl udecdable) (Huom: ratkeamato ogelma vo ss olla ostta ratkeava) Tos saoe: päätösogelma o ratkeava, jos sllä o totaale, kaklla syöttellä pysähtyvä ratkasualgortm, ja ostta ratkeava, jos sllä o ratkasualgortm joka kyllä -tapauksssa vastaa aa oke, mutta e -tapauksssa vo jäädä pysähtymättä Aakkosto {a, b, c} kel {a b c 0} o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua aakkosto {a, b, c} merkkjoo x Oko x muotoa a b c jollek 0? 51/60 52/60
14 Aakkosto {0, 1,} kel {pq,p,q {0,1} bäärlukuja ja = pq} o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua aakkosto {0, 1,} merkkjoo x Oko x muotoa pq, mssä,p,q {0,1}, ja pätee = pq ku,p,q tulktaa bäärlukua? Aakkosto {0, 1} kel { o bäärkoodattu alkuluku} o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua bäärluku Oko alkuluku? ta velä epämuodollsemm Aettua bäärluvut,p,q Päteekö = pq? 53/60 54/60 Aakkosto {0x00, 0x01,, 0xff} kel {p p o UTF-8-koodattu merkkjoo, joka kuvaa Pytho-ohjelmaa, joka suortus pysähtyy kaklla syöttellä} Turg pysähtymsogelma, esmmäe kohtaame o saallsest kuvattua päätösogelmaa Aettua Pytho-ohjelma p Pysähtyykö p: suortus kaklla syöttellä? 55/60 56/60
15 18 Ekskurso: Turg pysähtymsogelma Väte Vodaa äyttää (seuraava kerros), että formaaleja kelä o äärettömäst eemmä ku Turg koeta (ta C/Pytho/-ohjelma) Koska kel laskealle päätösogelma, kakka päätösogelma e voda ratkasta Etä jok kokreette esmerkk tällasesta? Tuetu esmerkk o s Turg pysähtymsogelma (Ala Turg, 1936) C-ohjelma käyttäe tulos vodaa muotolla seuraavast: E ole olemassa C-fuktota halt(p,x), joka saa syötteeää melvaltase C-fukto tekst p ja tälle tarkotetu syöttee x ja tuottaa tulokse 1, jos p: suortus pysähtyy syötteellä x, ja 0 jos p: suortus x:llä jää kusee slmukkaa Tässä oletetaa, että ohjelmlla o rajato määrä musta käytössää Todstus Oletetaa vättee vastasest, että tällae fukto halt votas laata uodostetaa tätä käyttäe toe fukto cofuse (ks alla) erktää fukto cofuse ohjelmatekstä C:llä ja tarkastellaa fukto cofuse lasketaa tällä omalla kuvauksellaa vod cofuse ( char * q ) { t h a l t ( char * p, char * x ) { / * Code f o r the f u c t o * / } f ( h a l t ( q, q ) == 1) whle ( 1 ) ; } Saadaa rstrta: cofuse(c) pysähtyy halt(c,c) == 1 cofuse(c) e pysähdy Rstrdasta seuraa, että oletettua pysähtymstestausfuktota halt e vo olla olemassa Samasukusa s ratkeamattoma ogelma o tse asassa paljo Asaa palataa seuraavlla kerrokslla 57/60 58/60 Sama Pytholla Tedosto haltgtesterpy, jossa kuvtteelle pysähtymsetestausfukto doeshalt: (C) 2013 H Ackerfrau def doeshalt ( sourcename, putname ) : " " " Returs t r u e f the program f l e sourcename h a l t s whe t s ru o the p u t f l e putname, f a l s e otherwse " " " f s = ope ( sourcename, " r " ) f = ope ( putname, " r " ) r e t u r r e s u l t f ame == ma : source = sys argv [ 1 ] p u t = sys argv [ 2 ] h a l t s = doeshalt ( source, p u t ) p r t ( source+ " h a l t s o " + p u t + " : " + h a l t s ) Tedosto cofusepy: (C) 2013 H Ackerfrau def doeshalt ( sourcename, putname ) : " " " Returs t r u e f the program f l e sourcename h a l t s whe t s ru o the p u t f l e putname, f a l s e otherwse " " " f s = ope ( sourcename, " r " ) f = ope ( putname, " r " ) r e t u r r e s u l t f ame == ma : sourceadiput = sys argv [ 1 ] h a l t s = doeshalt ( sourceadiput, sourceadiput ) f h a l t s : whle True : pass p r t ( " I l l ow h a l t : ) " ) llo komeo pytho cofusepy cofusepy suortus pysähtyy? 59/60 60/60
Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään
4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 8: Turingin koneet Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Alue ja aiheet: Orposen prujun luvut 4.1 4.2, 6.1 Turingin koneiden
Lisätiedotδ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}.
42 Turingin koneiden laajennuksia 1 oniuraiset koneet Sallitaan, että Turingin koneen nauha koostuu k:sta rinnakkaisesta urasta, jotka kaikki kone lukee ja kirjoittaa yhdessä laskenta-askelessa: Koneen
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 206 Kierros 0, 2. 24. maaliskuuta Huom! Perjantaina 25. maaliskuuta ei ole laskareita (pitkäperjantai), käykää vapaasti valitsemassanne ryhmässä aiemmin viikolla.
LisätiedotM = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )
6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.
LisätiedotRaja-arvot. Osittaisderivaatat.
1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2010 Luku 3 Raja-arvot Osttasdervaatat 1 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat ovat
LisätiedotKokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava: Esitiedot
TKK (c) Ilkka Mell (2004) Kokoastodeäkösyys ja Kokoastodeäkösyys ja : Johdato Kokoastodeäkösyyde ja Bayes kaavoje systeemteoreette tulkta Johdatus todeäkösyyslasketaa Kokoastodeäkösyys ja TKK (c) Ilkka
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 10: Lisää ratkeamattomuudesta Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Aiheet: Pysähtymisongelma Epätyhjyysongelma Rekursiiviset
Lisätiedot13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit
68 3. Leaarset esmmäse kertaluvu dfferetaalsysteemt Tarkastelemme systeemejä () x () t = A() t x() t + b () t, jossa matrs A kertomet ja b ovat välllä I jatkuva. Jatkuve vektorarvoste fuktode avaruutta
Lisätiedoton rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.
6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = { M pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti
LisätiedotTuringin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 17. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen
LisätiedotTuringin koneen laajennuksia
Turingin koneen laajennuksia Turingin koneen määritelmään voidaan tehdä erilaisia muutoksia siten että edelleen voidaan tunnistaa tasan sama luokka kieliä. Moniuraiset Turingin koneet: nauha jakautuu k
LisätiedotKielenä ilmaisten Hilbertin kymmenes ongelma on D = { p p on polynomi, jolla on kokonaislukujuuri }
135 4.3 Algoritmeista Churchin ja Turingin formuloinnit laskennalle syntyivät Hilbertin vuonna 1900 esittämän kymmenennen ongelman seurauksena Oleellisesti Hilbert pyysi algoritmia polynomin kokonaislukujuuren
Lisätiedot9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli
Ssältö Kertausta: ykskertae lkeeteoreette mall M/M/-PS asakasta palvelja asakaspakkaa M/M/-PS asakasta palveljaa asakaspakkaa Sovellus elastse datalketee malltamsee vuotasolla M/M//k/k-PS k asakasta palvelja
LisätiedotTKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24
Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,
Lisätiedot9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli
lueto9.ppt S-38.45 Lkeeteora perusteet Kevät 5 Ykskertae lkeeteoreette mall Puhdas jakojärjestelmä Asakkata saapuu keskmäär opeudella asakasta per akayks. / keskmääräe asakkade välaka Asakkata palvellaa
Lisätiedot6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli. H = {c M w M pysähtyy syötteellä w}
6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = {c w pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti
LisätiedotLaskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 20. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 20. kesäkuuta 2013 Sisällys Päätösongelmat Ongelma on päätösongelma (engl. decision problem), jos se on muotoa Onko
Lisätiedot4. Tehtävässä halutaan todistaa seuraava ongelma ratkeamattomaksi:
T-79.148 Kevät 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 12 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävässä halutaan todistaa seuraava ongelma ratkeamattomaksi: Hyväksyykö annettu Turingin kone
LisätiedotLaskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 6. maaliskuuta 2012 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. maaliskuuta 2012 Sisällys Sisällys Päätösongelmat Ongelma on päätösongelma (engl. decision problem), jos se on
LisätiedotLaskennan rajoja. Sisällys. Meta. Palataan torstaihin. Ratkeavuus. Meta. Universaalikoneet. Palataan torstaihin. Ratkeavuus.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 17. lokakuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 17.10.2016 klo 15:07 passed waiting redo submitters
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
LisätiedotYhteydettömän kieliopin jäsennysongelma
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa
LisätiedotTodistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.
Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,
LisätiedotHY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.
HY, MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II, kevät 208 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoo Y, Y rppumato otos Pareto jakaumasta, fy; θ θc θ y θ+ { y > c } tuetulla vakolla
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016
ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. lokakuuta 2016 Sisällys ja ja Vuosi on 1936, eikä tietokoneita ollut. Computer oli ammattinimike. http://www.nasa.gov/centers/dryden/
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
Lisätiedot1. Universaaleja laskennan malleja
1. Universaaleja laskennan malleja Laskenta datan käsittely annettuja sääntöjä täsmällisesti seuraamalla kahden kokonaisluvun kertolasku tietokoneella, tai kynällä ja paperilla: selvästi laskentaa entä
LisätiedotLaskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. joulukuuta 2015 Sisällys TM vs yleiset kieliopit Lause Jokaiselle kielelle A seuraavat ovat yhtäpitävät: 1.
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotTestaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin
Yhteydettömien kielioppien ja pinoautomaattien yhteys [Sipser s. 117 124] Todistamme, että yhteydettömien kielioppien tuottamat kielet ovat tasan samat kuin ne, jotka voidaan tunnistaa pinoautomaatilla.
LisätiedotBaltian Tie 2001 ratkaisuja
Balta Te 001 ratkasuja 1. Olkoot tehtävät T, = 1,,..., 8. Eräs mahdollsuus jakaa tehtävät kahdeksalle opskeljalle O j, j =1,,..., 8 o ohesessa taulukossa T 1 T T T 4 T T 6 T 7 T 8 O 1 O O O 4 O O 6 O 7
LisätiedotS uay uvaxy uv 2 Ax 2 y... uv i Ax i y uv i wx i y.
3.8 Yhtedettömien kielten rajoitksista Yhtedettömille kielille on oimassa säännöllisten kielten pmppaslemman astine. Nt kitenkin merkkijonoa on pmpattaa samanaikaisesti kahdesta paikasta. Lemma 3.9 ( -lemma
Lisätiedot= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2
HY / Matematka ja tlastotetee latos Tlastolle päättely II, kevät 28 Harjotus 3A Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoot Y,, Y ja Nθ, ) Osota, että T T Y) Y 2 o parametr gθ) θ 2 harhato estmaattor Laske
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
Lisätiedot9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko
9.5. Turingin kone Turingin kone on järjestetty seitsikko TM = (S, I, Γ, O, B, s 0, H), missä S on tilojen joukko, I on syöttöaakkosto, Γ on nauha-aakkosto, I Γ, O on äärellinen ohjeiden joukko, O S Γ
Lisätiedot1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on
HY MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II kevät 019 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I 1 Mostee teht 516 Eräde kuulalaakerede kestoa mljooaa kerrosta o totuttu kuvaamaa Webull-jakaumalla
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslasku A
TKK / Systeemaalyys laboratoro Mat-.9 Sovellettu todeäkösyyslasku A Nordlud Harjotus 8 (vko 45/3) (Ahe: Raja-arvolauseta, otostuuslukuja, johdatusta estmot, Lae luvut 9.5,.-.6). Olkoo X ~ p(λ), mssä λ
LisätiedotAlgoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3]
Algoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3] Mitä algoritmilla yleensä tarkoitetaan periaatteessa: yksiselitteisesti kuvattu jono (tietojenkäsittely)operaatioita, jotka voidaan toteuttaa mekaanisesti käytännössä:
LisätiedotSäännöllisen kielen tunnistavat Turingin koneet
186 Säännöllisen kielen tunnistavat Turingin koneet Myös säännöllisen kielen hyväksyvien Turingin koneiden tunnistaminen voidaan osoittaa ratkeamattomaksi palauttamalla universaalikielen tunnistaminen
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotTavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä
Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste
LisätiedotMatematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)
Matematan ja tlastoteteen latos Johdatus dsreettn matemataan (Sysy 28 4. harjotus Ratasuja (Juss Martn 1. Kertomus Hotell Kosmosesta jatuu: Hotellyhtymän johdolta tul määräys laata luettelo asta mahdollssta
Lisätiedotvaihtoehtoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 13. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 13. lokakuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 13.10.2016 klo 9:42 passed waiting redo submitters
Lisätiedot(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3
T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit
Rajoittamattomat kieliopit Ohjelmoinnin ja laskennan perusmalleista muistetaan, että kieli voidaan kuvata (esim.) kieliopilla joka tuottaa sen, tai automaatilla joka tunnistaa sen. säännölliset lausekkeet
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja 1. Seuraavissa laskennoissa tilat on numeroitu sarakkeittain ylhäältä alas jättäen kuitenkin hyväksyvä tila välistä. Turingin koneen laskenta
LisätiedotTuringin koneet. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 7. joulukuuta 2015 Sisällys Vuosi on 1936, eikä tietokoneita ollut. Computer oli ammattinimike. http://www.nasa.gov/centers/dryden/
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. toukokuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotKonvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet: Mitä opimme?
TKK (c) Ilkka Mell (004) Kovergesskästteet ja raja-arvolauseet Kovergesskästtetä Suurte lukuje lat Keskee raja-arvolause Keskese raja-arvolausee seurauksa Johdatus todeäkösyyslasketaa Kovergesskästteet
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotOutput. Input Automaton
16 Aakkostot, merkkijonot ja kielet Automaattiteoria diskreetin signaalinkäsittelyn perusmallit ja -menetelmät ( diskreettien I/O-kuvausten yleinen teoria) 1011 Input Automaton Output Automaatin käsite
Lisätiedotuv n, v 1, ja uv i w A kaikilla
2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko
Lisätiedot2. Laskettavuusteoriaa
2. Laskettavuusteoriaa Käymme läpi ratkeamattomuuteen liittyviä ja perustuloksia ja -tekniikoita [HMU luku 9]. Tämän luvun jälkeen opiskelija tuntee joukon keskeisiä ratkeamattomuustuloksia osaa esittää
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. syyskuuta 2016 Sisällys Neuvoja opintoihin tee joka päivä ainakin vähän uskalla mennä epämukavuusalueelle en
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 1. Esitä tilakaaviona NFA N = (Q, Σ, δ, q 0, F ), missä Q = { q 0, q 1, q 2, q 3, q 4, q 5, q 6, q 7 }, Σ = { a, b, c }, F = { q 4 } ja δ on
Lisätiedot7. Menetysjärjestelmät
lueto7.ppt S-38.45 Leeteora perusteet Kevät 25 Ssältö Kertausta: ysertae leeteoreette mall Posso-mall asaata, palvelota Sovellus vrtaava dataletee malltamsee vuotasolla Erlag-mall asaata, palvelota < Sovellus
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista
Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista Antti-Juhani Kaijanaho 15. maaliskuuta 2012 1 Apumääritelmä Määritelmä 1. Olkoon Σ merkistö, jolla on olemassa täydellinen järjestys ( ) Σ 2.
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.
MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
LisätiedotIlkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot
Mat-.09 Sovellettu todeäkösyyslasku Systeemaalyys laboratoro Teklle korkeakoulu SYKSY 00 Ilkka Mell Sovellettu todeäkösyyslasku: Kaavat ja taulukot f XY x X x X y Y ( x, y) exp XY ( XY ) XY XY X X Y Tomttaut
LisätiedotRekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää
Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää S AB CA... A CB...... ja kutsua Derives(S, abcde), niin kutsu Derives(B,
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 26. tammikuuta 2012 Sisällys Luennon pähkinä Millä tavalla voidaan rakentaa tietokoneohjelma (tai kirjasto), joka
LisätiedotPinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Pinoautomaatti NFA:n yleistys automaatilla on käytössään LIFO-muisti 1 eli pino Pino
LisätiedotRekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]
Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle
LisätiedotMat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat:
Mat-.3 Koesuuttelu ja tlastollset mallt 4. harjotukset Mat-.3 Koesuuttelu ja tlastollset mallt 4. harjotukset / Ratkasut Aheet: Avasaat: Yhde selttäjä leaare regressomall Artmeette keskarvo, Estmaatt,
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu
83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi
LisätiedotGalerkin in menetelmä
hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotSäännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tähän mennessä: säännölliset kielet. Säännöllisten kielten pumppauslemma M :=
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Alue ja aiheet: Orposen prujun
Lisätiedot5.3 Ratkeavia ongelmia
153 5.3 Ratkeavia ongelmia Deterministisen äärellisten automaattien (DFA) hyväksymisongelma: hyväksyykö annettu automaatti B merkkijonon w? Ongelmaa vastaava formaali kieli on A DFA = { B, w B on DFA,
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 8. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Otos ja otosjakaumat Avainsanat:
Mat-1.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa Mat-1.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Otos ja otosjakaumat Avasaat: Artmeette keskarvo, Beroull-jakauma, Beroull-koe, χ -jakauma, Frekvess, Frekvessjakauma,
LisätiedotRatkeavuus ja efektiivinen numeroituvuus
Luku 6 Ratkeavuus ja efektiivinen numeroituvuus Proseduurit Olkoon A aakkosto. Proseduuri aakkoston A sanoille on mikä hyvänsä prosessi (algoritmi) P, jolle annetaan syötteeksi sana w A, ja joka etenee
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015
ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho NFA:ksi TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. marraskuuta 2015 Sisällys ja NFA:ksi NFA:ksi Kohti säännöllisiä lausekkeita ja Nämä tiedetään:
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Lisätiedot7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.
7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden
LisätiedotHarjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12
Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle
Lisätiedot1. Universaaleja laskennan malleja
1. Universaaleja laskennan malleja Esimerkkinä universaalista laskennan mallista tarkastellaan Turingin konetta muunnelmineen. Lyhyesti esitellään myös muita malleja. Tämän luvun jälkeen opiskelija tuntee
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 2: Äärelliset automaatit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Kertausta: kielet ja automaatit Laskennallisen ongelman ratkaisevia
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Alue ja aiheet: Orposen
LisätiedotLisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
Lisätiedot1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.
BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä
LisätiedotChomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit
Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit Laskennan teorian opintopiiri Tuomas Hakoniemi 21. helmikuuta 2014 Käsittelen tässä laskennan teorian opintopiirin harjoitustyössäni muodollisten kielioppien
Lisätiedot10.5 Jaksolliset suoritukset
4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e
LisätiedotTodennäköisyyden aksioomat. Todennäköisyyden aksioomat. Todennäköisyyden aksioomat: Mitä opimme? 2/2. Todennäköisyyden aksioomat: Mitä opimme?
TKK () Ilkka Mell (2004) 1 Todeäkösyyde aksoomat Suhteelle rekvess, klasse todeäkösyys ja ehdolle todeäkösyys Johdatus todeäkösyyslasketaa Todeäkösyyde aksoomat TKK () Ilkka Mell (2004) 2 Todeäkösyyde
LisätiedotMuunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja
sekä muita TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton
LisätiedotTilastollinen päättely. 2. Datan redusoinnin periaatteet Tyhjentävyys Uskottavuus
Mat.36 Tlastolle päättely. Data reduso peraatteet Tlastolle päättely. Data reduso peraatteet.. Tyhjetävyys Asllaarsuus, Basu teoreema, Data redusot, Faktorotteoreema, Iformaato, Mmaale tyhjetävyys, Otos,
LisätiedotPysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2]
Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2] Osoitamme nyt vihdoin, että jotkin Turing-tunnistettavat kielet ovat ratkeamattomia ja jotkin kielet eivät ole edes Turing-tunnistettavia. Lisäksi toteamme,
LisätiedotHASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta
HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten
LisätiedotMuuttujien välisten riippuvuuksien analysointi
Mat-.4 Tlastollse aalyys peusteet, kevät 7 5. lueto: Tlastolle ppuvuus ja koelaato Muuttuje välste ppuvuukse aalysot Tlastollsssa aalyysessä tutktaa use muuttuje välsä ppuvuuksa Työttömyysastee ppuvuus
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
LisätiedotVasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: S A S B Samaan jäsennyspuuhun päästään myös johdolla S AB Ab ab: S A S B Yhteen jäsennyspuuhun liittyy aina tasan yksi vasen
LisätiedotSuoran sovittaminen pistejoukkoon
Suora sovttame pstejoukkoo Ku halutaa tutka kahde tlastollse muuttuja rppuvuutta tosstaa, käytetää use leaarsta regressota el suora sovttamsta havatojoukkoo. Sä o aettu joukko havatopareja (x, y ), ja
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. toukokuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. toukokuuta 2011 Sisällys engl. random-access machines, RAM yksinkertaistettu nykyaikaisen (ei-rinnakkaisen)
Lisätiedot