Varhaiskasvatuksen visio ja arvot Palveluiden järjestämisen ja pedagogiikan kehittämisen painopisteet

Transkriptio

1 2017 Varhaiskasvatuksen visio ja arvot Palveluiden järjestämisen ja pedagogiikan kehittämisen painopisteet

2 Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen tehtävät: Varhaiskasvatus edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisena työelämään ja opiskeluun (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 14). Visio: Yhdessä toimien, hyvää lapsuutta edistäen Arvot: Turvallisuus - osallisuus - luovuus TURVALLISUUS: Lapsen kasvu- ja oppimisympäristö on psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Lapsi tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Lapsen tarpeista huolehtii sensitiivisesti toimiva, ammattitaitoinen henkilöstö. Lapsen fyysisen ympäristön turvallisuudesta huolehditaan aktiivisesti. OSALLISUUS: Lapsi ja hänen huoltajansa ovat osa varhaiskasvatuksen yhteisöä ja vaikuttavat sekä lasta itseään että hänen oppimisympäristöään koskeviin asioihin. Henkilöstö kannustaa lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. LUOVUUS: Lapsi leikkii, liikkuu, tutkii ympäristöään ja kokeilee erilaisia itselleen mielekkäitä toiminnan tapoja. Henkilöstö innostaa lasta käyttämään mielikuvitustaan sekä ajattelemaan ja toimimaan luovasti. Henkilöstö mahdollistaa ja rikastuttaa lapsen toimintaa hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia pedagogisia menetelmiä.

3 Toimintastrategia: Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisen ja pedagogisen kehittämisen painopisteet muodostavat varhaiskasvatuksen toimintastrategian Strategia pohjautuu syksyn 2016 aikana määriteltyihin varhaiskasvatuksen visioon ja arvoihin, jotka ovat syntyneet monitasoisen, laajaan osallisuuteen perustuvan prosessin tuloksena. Työskentelyyn ovat osallistuneet sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö että asiakkaat. Visio ja arvot ovat linjassa Rovaniemen kaupungin arvojen ja vision kanssa, niissä huomioidaan myös varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatuksen arvopohja määritellään seuraavien periaatteiden kautta: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, ) Varhaiskasvatuslaki säätää lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja määrittää varhaiskasvatuksen tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta ja oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 20). Varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden konkretisoituminen toimintayksiköissä toteutettavassa varhaiskasvatuksessa edellyttää uudistuksia useilla toiminnan osa-alueella. Muutosten käynnistyminen tarkoittaa nykyiseen toimintakulttuuriin liittyvien uskomusten ja asenteiden tunnistamista. Toimintakulttuuriin liittyvien, tiedostamattomienkin perusolettamusten tunnistaminen vaatii yksiköissä yhteistä keskustelua ja avointa pohdintaa. Johtajat ovat avainasemassa keskustelun avaajina, edistäjinä ja ylläpitäjinä. Heidän on tärkeää saada rinnalleen koko työyhteisö pohtimaan yksikön toimintakulttuurin rakenteita ja luomaan pohjaa uudistuvalle varhaiskasvatukselle. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos korostaa erityisesti pedagogisen johtamisen merkitystä. Laaja-alainen pedagoginen johtajuus toteutuu, kun henkilöstö yhdessä johtajan kanssa kantaa vastuuta pedagogiikan laadusta ja sen kehittämisestä. Varhaiskasvatuksen perustehtävän hyvä toteuttaminen edellyttää, että kaikkea toimintaa johdetaan osana pedagogista prosessia.

4 Pedagogiseen johtajuuteen sisältyy siten myös henkilöstön ja talouden johtamisen sekä päivittäistyönjohdollinen ulottuvuus. Pedagogisen ja oppimista edistävän toimintakulttuurin kehittyminen vaatii rakenteita, jotka tukevat ja vauhdittavat sen syntymistä. Tähän liittyvät tehtävänkuvien, työnjaon ja työaikasuunnittelun uudistaminen sekä pedagogista toimintaa vahvistava henkilöstörakenteen muutos. Rakenteiden lisäksi toiminnan kehittyminen edellyttää toimintayksiköissä johdonmukaista oman toiminnan arviointia. Itsearvioinnin työvälineiksi otetaan käyttöön arviointilomakkeet, jotka ohjaavat arvioimaan ryhmävasun toteutumista, tiimitoimintaa ja pedagogiikkaa yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä. Varhaiskasvatuksessa edistetään lapsen ja huoltajien osallisuutta kaikessa toiminnassa. Osallisuutta edistävien toimintatapojen ja rakenteiden kehittämistä jatketaan syventämällä ja monipuolistamalla oppimista ja osallisuutta edistäviä toimintamalleja johtamisessa, pedagogiikan sekä hoivan ja hoidon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteistyössä huoltajien kanssa. Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia ja ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 52) Lapsen kehityksen ja oppimisen oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen järjestämiseksi kehitetään edelleen johtajan, varhaiserityisopettajan ja tiimivastaavan yhteistyömallia. Tavoitteena on moniammatillinen havainnointiin, pedagogiseen dokumentointiin ja arviointiin perustuva lapsen tuen suunnittelu ja toteutumisen varmistaminen. Palveluiden järjestämisen painopisteet : Palvelun tarve ei määrällisesti tule olennaisesti kasvamaan vuosina , mikäli varhaiskasvatuslakiin ei tulla kirjaamaan maksutonta varhaiskasvatusta. Palvelun tarpeen kasvun vähenemisen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea syntyvyyden pieneneminen. Samalla on kuitenkin huomioitava, että vuosittain yhä suurempi osuus alle kouluikäisistä on varhaiskasvatuksen piirissä. Odotettavissa on, että lähitulevaisuudessa tulee toteutumaan sekä maksuton varhaiskasvatus että hoitoaikaperusteinen asiakasmaksu. Näiden kahden muutoksen yhteisvaikutus voi olla odottamattoman suuri. Muutoksiin tulee varautua ennakoivalla suunnittelulla, jossa uudistuksien vaikutusta pyritään hahmottamaan ainakin seuraavien tekijöiden osalta: Miten mahdolliset muutokset vaikuttavat palveluverkon ja henkilöstöresurssien tarpeeseen, työaikasuunnitteluun ja työtehtäviin? Miten varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pohjautuen lähdetään toteuttamaan mahdollisia uudistuksia ja muutoksia?

5 Miten lapsen tuen tarpeisiin vastataan pedagogisen tuen lisäksi rakenteellisin keinoin? Mikä on palvelusetelin ja oman toiminnan suhde tulevaisuudessa? Mitkä ovat johtajuuden mallit palveluverkon tiivistyessä? Miten koulu- ja varhaiskasvatuspalveluiden yhteistoiminta kehittyy tulevaisuudessa? Tavoitteena on kehittää palvelumuotoja ja palveluiden toteuttamistapaa huomioiden varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden keskeinen näkökulma: lapsi keskiössä. Palveluita järjestettäessä lapsivaikutukset huomioidaan talousvaikutusten rinnalla. Toiminnan arviointiin ja valvontaan tulee myös resursoida riittävästi. Palveluverkko Oman toiminnan ja palvelusetelitoiminnan suhde Palvelusetelitoiminnan riskienhallintasuunnitelma laatiminen ja toteuttaminen Terveelliset, turvalliset ja pedagogisesti toimivat tilat Yksiköiden optimaalinen sijainti, hyvä saavutettavuus Johtamisjärjestelyt Palveluverkon tiivistyessä yksiköiden koko kasvaa, johtajuuden ja varajohtajuuden kehittäminen Johtajuuden vaatimustason määrittäminen, hyvän johtajuuden kriteerit Varhaiskasvatuslain tuomat muutokset Maksuttomaan 20 tunnin varhaiskasvatukseen varautuminen Hoitoaikaperusteiseen varhaiskasvatukseen varautuminen

6 Pedagogisen kehittämisen painopisteet : Tavoitteena on vuosien aikana kehittää ja vakiinnuttaa Rovaniemen varhaiskasvatukseen oppimista ja osallisuutta edistävä toimintakulttuuri uudistamalla varhaiskasvatuksen työtapoja ja toimintakäytäntöjä vastaamaan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden asettamia vaatimuksia. Keskeiset keinot ja menetelmät tavoitteen saavuttamiseksi: Pedagogisen johtajuuden kehittäminen jaettu pedagoginen johtajuus pedagogisen johtajuuden vuosirunko käyttöön kaikissa yksiköissä Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista pedagogiikkaa vahvistavat rakenteet Johdonmukaiseen dokumentointiin ja arviointiin perustuva varhaispedagogiikka tehtävänkuvien uudistaminen työjakoon ja työvuorosuunnitteluun liittyvät käytäntöjen uudistaminen yli 3-v. ryhmät 2 lto, 1 lh henkilöstörakenne Arviointiin perustuvan varhaispedagogiikan suunnittelumalli käyttöön kaikissa yksiköissä Yhdenmukaiset pedagogiikan itsearviointikäytännöt kaikissa yksiköissä Riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen Varhaiskasvatusyksikön johtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja tiimivastaavan yhteistoimintamallin edelleenkehittäminen Lapsen ja huoltajien osallisuutta edistävien työtapojen kehittäminen Monipuolisten toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen, nykyisten toimintamallien vakiinnuttaminen

7 Yksikön kehittämissuunnitelma keskeiset keinot ja menetelmät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (Yksikön suunnitelma toimitetaan palvelualuepäällikölle syyskuun loppuun mennessä Palvelualuepäällikkö ja yksikön johtaja arvioivat suunnitelman toteutumista kehityskeskustelussa) Yksikkö: Pedagogisen johtajuuden kehittäminen miten toteutamme yksikössä mistä aloitamme miten etenemme mikä on tilanteemme v lopussa Varhaiskasvatuslain ja vasuperusteiden mukaista pedagogiikkaa vahvistavat rakenteet yksikön henkilöstörakenteen muutostarve ja -mahdollisuudet Johdonmukaiseen dokumentointiin ja arviointiin perustuva varhaispedagogiikka miten toteutamme yksikössä mistä aloitamme miten etenemme mikä on tilanteemme v lopussa Riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen yhdessä veon kanssa suunnitellaan, miten johtajan, veon ja tiimivastaavan yhteistyö toteutuu yksikössä Lapsen ja huoltajien osallisuutta edistävien työ- ja toimintatapojen kehittäminen mitä erityisesti kehitämme aikana?

8 Pedagogisen johtajuuden kehittäminen Jaettu pedagoginen johtajuus: Jaetulla pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan organisaation eri tasojen pedagogiseen kehittämiseen tähtäävien johtamistoimintojen liittymistä toisiinsa. Jaettu pedagoginen johtajuus perustuu ajattelulle, jonka mukaan johtamisella tulee edistää kasvatusyhteisön laajaa osallisuutta toiminnan kehittämiseen ja yhteiseen päätöksentekoon. Jaettu johtajuus on jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa, jota johtaja suunnittelee, ohjaa ja koordinoi. Varhaiskasvatuksen eri toimijat toteuttavat pedagogista johtajuutta oman ammatillisen asemansa määrittäminä. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa työtehtävässään jaettua johtajuutta ja samalla velvollisuus kantaa sen tuomaa vastuuta. Jaettu johtajuus uudistaa johtamisen tapaa, mutta ei vähennä johtajan merkitystä toimintayksikön pedagogiikan ja laadun kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Jaetun pedagogisen johtajuuden kohteena on yksikkötasolla ensisijaisesti yksikön pedagogiikka ja sen kehittäminen. Siten se kytkeytyy ennen kaikkea yksikön varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön ja pedagogiseen kehittämiseen.

9 Pedagogisen johtajuuden vuosirunko: Varhaiskasvatusyksiköiden pedagogiikan johtamista kehitetään jaetun pedagogisen johtajuuden pohjalta, jossa pedagogisten prosessien läpiviemisestä kantavat vastuun yksikön johtaja ja työryhmät tiimivastaavien johdolla. Pedagogisen johtamisen tehtäväkokonaisuudet toistuvat varhaiskasvatusyksiköissä jokaisena toimintavuotena. Näitä toistuvia tehtäviä voidaan hahmottaa ja hallita pedagogisen johtamisen vuosirungon avulla (esimerkki alla). Yhtenäiseen vuosirunkoon on kirjattu yksikön johtajan vastuulla olevat pedagogisen johtamisen asiakokonaisuudet sekä tiimien vastuulla olevat asiat. Vuosirunko muodostaa perusrakenteen, jota yksikössä voidaan kehittää vastaamaan tarkemmin yksikön omia tarpeita.

10 Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista pedagogiikkaa vahvistavat rakenteet Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemusta sekä sitä, että koko henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet painottavat toimintakulttuurin kehittämistä osana varhaiskasvatuksen organisointia, suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Toimintakulttuuri rakentuu muun muassa: arvoista ja periaatteista työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta oppimisympäristöistä ja työtavoista yhteistyöstä ja sen eri muodoista vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää myös sellaisia toimenpiteitä, joilla luodaan edellytykset ammatillisesti suotuisille työskentelyolosuhteille. Toimintakulttuurin uudistumisen vauhdittamiseksi ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen toiminnan varmistamiseksi: 1) Kevään 2017 aikana uudistetaan tehtävänkuvat varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toiminnallisia vaatimuksia vastaaviksi. 2) Kevään 2017 aikana uudistetaan työjakoon ja työvuorosuunnitteluun liittyvät käytännöt huomioiden varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimukset. Lisäksi selvennetään lastentarhanopettajien lapsiryhmätyöskentelyn ja lapsiryhmän ulkopuolisen työskentelyn välistä suhdetta. 3) Jatketaan henkilöstörakenteen asteittaista muutosta siten, että kaikissa yli 3-vuotiaiden ryhmissä työskentelee 2020 mennessä kaksi lastentarhanopettajaa.

11 Dokumentointiin ja arviointiin perustuva varhaispedagogiikan suunnitteluprosessi Korkealaatuinen pedagoginen toiminta edellyttää tiedostavaa ja suunnitelmallista dokumentointia, arviointia ja kehittämistä. Pedagogiikan suunnitteluun vaikuttaa havainnoitu ja analysoitu tieto lapsiryhmän oppimisen ja tavoitteiden kannalta merkityksellisistä tekijöistä. Pedagoginen dokumentointi on keskeinen menetelmä suunnittelussa, arvioimisessa ja kehittämisessä tarvittavan tiedon keräämiseksi. Arviointiin perustuvalla varhaispedagogiikan suunnitteluprosessilla vahvistetaan paitsi pedagogisen toiminnan laatua, myös tiimin työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Vastuu prosessin toteutumisesta on tiimivastaavalla. Varhaiskasvatuksen toteutumisen johdonmukaista itsearviointia toteutetaan kaikissa lapsiryhmissä. Havainnoinnin ja arvioinnin kohteena ovat ryhmävasu, tiimitoiminta, leikki, lasten osallisuus, varhaiskasvatusympäristö. ASKA - askelittaisen kehittämisen suunnittelumalli otetaan yksiköissä käyttöön helpottamaan kehittämistyötä. Arviointiin ja kehittämiseen käytetään kaikissa yksiköissä yhtenäisiä lomakkeita.

12 Riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tukea järjestetään lapselle heti, kun tarve on tunnistettu. On myöskin tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana ja lapsen aloittaessa esiopetuksen (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 52). Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla järjestelyillä ja käyttämällä monipuolisesti erilaisia työtapoja. Työtapoja ja oppimisympäristöjä muokataan ja muunnellaan lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Lapsen tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 54). Riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistamiseksi kehitetään varhaiskasvatusyksikön johtajan, varhaiserityisopettajan ja tiimivastaavan yhteistoimintamallia, jonka tavoitteena on suunnitella, arvioida ja kehittää lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin perustuvia pedagogisia ja toiminnallisia käytäntöjä sekä päättää tarvittavista rakenteellisista ratkaisuista. Yhteistoimintamalli parantaa johtajan tietoisuutta lapsiryhmien tilanteista, kuten koetuista haasteista, lasten tuen tarpeista ja tiimin pedagogisista valinnoista. Johtajan vastuulla on tarpeellisten resurssien ja kulloinkin tarvittavan osaamisen varmistaminen. Varhaiserityisopettajalla on ajantasainen tieto lapsiryhmien tilanteesta, haasteista ja lasten tuen tarpeista sekä konsultaation tai muun tuen tarpeesta. Tiimivastaavalla on tiimin itsearviointiin perustuva tieto ryhmänsä toiminnasta ja mahdollisista tuen tarpeista sekä lasten vasuihin ja pedagogiseen dokumentointiin perustuva tieto yksittäisen lapsen (tuen) tarpeista. Yhteistoimintamallissa tiimivastaava välittää tiimin näkemykset tuen tarpeista samanaikaisesti sekä johtajalle että varhaiserityisopettajalle. Tiimivastaava toimii oman tiiminsä yhteyshenkilönä tuen asioissa. Johtaja Tiimivastaava Veo

13 Oppimista ja osallisuutta edistävien työtapojen kehittäminen Varhaiskasvatuksen kaikessa toiminnassa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen ja rakenteiden tietoista kehittämistä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 30). Varhaiskasvatusyksiköissä jatketaan oppimista ja osallisuutta edistävien työmenetelmien käyttämistä ja edelleen kehittämistä. Osallisuutta edistäviä työmenetelmiä kehitetään kaikessa toiminnassa. Osallisuutta edistetään esimiestyössä, yhteistyössä huoltajien kanssa sekä pedagogisissa valinnoissa että hoivan ja hoidon käytänteissä. (Shier 2001, Osallisuuden tasomalli)