Asia: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran lausunto työryhmän esityksestä Kulttuuriympäristöstrategiaksi

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Kulttuuriympäristöstrategiatyöryhmä cc: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura Hallituskatu 2 B, 2 krs Helsinki hanna.lamsa@kulttuuriperintokasvatus.fi Asia: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran lausunto työryhmän esityksestä Kulttuuriympäristöstrategiaksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura kiittää mahdollisuudesta sekä osallistua Kulttuuriympäristöstrategian valmisteluun Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö työpajassa syksyllä 2012 että lausua työryhmän esityksestä Kulttuuriympäristöstrategiaksi. Esitämme lausunnossamme seuraavaa: I YLEISTÄ Kulttuuriympäristöstrategiassa nostetaan ansiokkaasti esille kulttuuriympäristöjen hoitoon, suojeluun ja kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ratkaisuehdotuksia niihin. Erityisesti arvostamme kappaletta Kulttuuriympäristökasvatus lisää ymmärrystä ja arvostusta. (s.21) Kappale vaatii mielestämme kuitenkin hieman laajentamista ja täsmentämistä. Lausunnon huomiot liittyvät pääasiallisesti ko. kappaleeseen. 1

2 Kommentit kappaleeseen Kulttuuriympäristökasvatus lisää ymmärrystä ja arvostusta: a) Kulttuuriympäristökasvatuksen määritelmää tulee täsmentää b) Formaali ja informaali oppiminen tulee erottaa strategiassa c) Strategian tilannekuvaa koskien kulttuuriympäristön käsittelyä opetuksessa ja koulutuksessa tulee tarkentaa sekä termit korjata d) Muutosehdotukset Kulttuuriympäristökasvatus lisää ymmärrystä ja arvostusta -kappaleen tavoitetilaan e) Muutosehdotukset Kulttuuriympäristökasvatus lisää ymmärrystä ja arvostusta -kappaleen toimenpiteisiin 17 ja 18 Kommentit strategiaesityksen muihin kohtiin: f) Kestävä kehitys tulisi hahmottaa kautta linjan koostuvan neljästä ulottuvuudesta, joilla on yhteiset tavoitteet g) Lisäysehdotukset tavoitteita koskevaan osioon h) Strategiaesityksen vision tulisi sisältää myös kansalaisten osallisuuden lisäämisen i) Hyvään kulttuuriympäristöön liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää j) Säännösten yhteneväisyyden ja hallinnon yhteistyön merkitys tulisi ilmaista vahvemmin k) Kulttuuriympäristötiedon kulkua tulee edistää ja kulttuuriympäristöohjelmat tulee laatia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa l) Faron sopimuksen ratifiointi on kannatettavaa II KOMMENTIT KAPPALEESEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUS LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ JA ARVOSTUSTA Kulttuuriympäristökasvatuksen tarve perustuu perustuslain pykäliin 17 ja 20, joihin viitataan strategiaesityksen sivulla 8. Strategiaesityksessä todetaan, että Suomessa jokaisella on vastuu kulttuuriympäristön arvojen vaalimisesta ja ympäristön hyvästä ylläpidosta omassa elinpiirissään. Jokaisella on myös oikeus hyvään kulttuuriympäristöön ja sen antiin: sen sisältämään tietoon, viihtyisyyteen ja esteettisyyteen. Perustuslain lisäksi kulttuuriympäristökasvatuksen tulee toteuttaa myös mm. päivähoitolain ja asetuksen 1 sekä perusopetuslain ja -asetusten kasvatukselle ja opetukselle asettamia velvoitteita. Opetuksen tavoitteena on muun muassa tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. (Perusopetuslaki 12 ) Laadukas kulttuuriympäristökasvatus tukee kokonaisvaltaista kulttuuriympäristöpolitiikkaa sekä sen toteutumista käytännössä. 1 Hallitusohjelman ja Valtioneuvoston päättämän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta, jota koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan

3 a) Kulttuuriympäristökasvatuksen määritelmää tulee täsmentää Strategiassa todetaan, että Kulttuuriympäristöjen arvostaminen vaatii kykyä ymmärtää ja tulkita sitä. Kulttuuriympäristökasvatusta ei määritellä tarkemmin. Kulttuuriympäristökasvatuksella edistetään ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamista, arvioimista ja arvostamista. Sillä tuetaan myös ympäristösuhteen ja kulttuuri-identiteetin muodostumista sekä kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Ko. määritelmä perustuu ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmätyöhön, jonka tuloksena on juuri ilmestynyt julkaisu Yhteinen käsitys. (Kierrätyskeskus 2013). Yhteisten käsitteiden määrittelytyöllä pyritään tukemaan mm. ympäristö- ja opetusalan yhteistyötä määrittelemällä yhteisiä käsitteitä. b) Formaali ja informaali oppiminen tulee erottaa strategiassa Strategiassa todetaan, että Yleisen kulttuuriympäristömyönteisen ilmapiirin luomisessa kodeilla, päiväkodeilla ja kouluilla on keskeinen merkitys, sillä varhaisja peruskasvatuksessa omaksutut arvot vaikuttavat usein läpi koko elämän. Yleisen kulttuuriympäristömyönteisen ilmapiirin luomisessa on keskeinen merkitys sekä kodeilla ja vapaa-ajan toiminnalla että päiväkodeilla, kouluilla, ammatillisilla oppilaitoksilla ja vapaan sivistystyön oppilaitoksilla. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa omaksutut arvot vahvistuvat toisen asteen opinnoissa ja vaikuttavat usein läpi koko elämän. Strategiassa tulisi erottaa toisistaan formaali ja informaali oppiminen, koska niiden ohjauskeinot ovat erit. Kotien kasvatustyötä tulisi tukea toisella tavalla kuin esimerkiksi koulujen. On huomioitava, että sekä varhaiskasvatusta, perusopetusta että toisen asteen koulutusta ohjaavat omat lait, asetukset sekä opetussuunnitelmat. Myös yhteiskunnassa vallitsevat arvot vaikuttavat kasvatuksen ja opetuksen painopisteisiin. c) Strategiaesityksen tilannekuvaa koskien kulttuuriympäristön käsittelyä opetuksessa ja koulutuksessa tulee tarkentaa sekä termit korjata Strategiaesityksessä todetaan: Esi-, ja perus- sekä toisen asteen opetuksessa kulttuuriperintöosaamisen kehittäminen kuuluu opetussuunnitelmaan. Kulttuuriympäristöä käsitellään peruskoulussa ja lukiossa eri oppiaineissa, muun muassa kuvataiteen, historian sekä maantiedon opetuksessa. 3

4 Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa kulttuuriperintöosaamisen kehittäminen kuuluu opetussuunnitelmaan ja ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Kulttuuriympäristöä voidaan käsitellä esimerkiksi peruskoulussa ja lukiossa eri oppiaineissa, muun muassa kuvataiteen, historian sekä maantiedon opetuksessa. Selvää käsitystä siitä, missä määrin kulttuuriympäristöä koulutusjärjestelmän eri tasoilla käsitellään, ei kuitenkaan ole. Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa ja koulujen työsuunnitelmissa painotukset vaihtelevat ja opettajan oma aktiivisuus ja mielenkiinto vaikuttavat viime kädessä oppituntien sisältöön. Opettajien omaan perus- ja täydennyskoulutukseen sisältyvä kulttuuriympäristötieto on siten ensiarvoisen tärkeää. Kulttuuriympäristökasvatuksen kehittämiseksi kulttuuriympäristöön liittyvien sisältöjen ja näkökulmien esiintyvyys eri koulutusasteilla tulisi olla selvillä. Strategiassa todetaan, että kulttuuriympäristökasvatusta pitäisi olla tarjolla kaikille kansalaisille läpi koko elämän. Mahdollisuuden kulttuuriympäristöoppimiseen tulisi olla tarjolla kaikille kansalaisille koko elämän. d) Muutosehdotukset tavoitetilaan Lapset, nuoret ja aikuiset oppivat hyvän kulttuuriympäristönlukutaidon. Heidän suhteensa ympäristöön ja osallisuus kulttuurista vahvistuu. He tunnistavat eri aikakausien piirteitä ja tarinoita omassa lähiympäristössään ja arvostavat niitä. Museot tarjoavat, tallentavat ja julkaisevat tietoa kulttuuriympäristöstä sekä tarjoavat mahdollisuuden osallistavaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan. Kulttuuriympäristökasvatuksen yhdenvertaisuus toteutuu, kun päiväkodit, koulut ja toisen asteen oppilaitokset toteuttavat laadukasta kulttuuriympäristökasvatusta. Myös vapaa-ajan toiminnan järjestäjät sekä vapaan sivistystyön toimijat tarjoavat kulttuuriympäristökasvatusta. Kulttuuriympäristön parissa toimivat yhdistykset ovat aktiivisia, välittävät kulttuuriympäristötietoa ja sitä kautta vahvistavat kulttuuriympäristön arvostusta. e) Muutosehdotukset koskien toimenpiteitä 17 ja Edistetään monimuotoista kulttuuriympäristökasvatusta päiväkodeissa, kouluissa, ammatti- ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, museoissa sekä vapaa-ajan toiminnassa. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja ammatillisten perustutkintojen perusteisiin sisällytetään kulttuuriympäristönäkökulma. Se otetaan huomioon läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden ja tutkinnon osien 4

5 opetuksen yhteydessä. Kulttuuriympäristöä koskevaa tietoa ja aineistoa on tarjolla opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen käyttöön. 18. Tuetaan museoita kehittymään elinikäisen kulttuuriympäristöoppimisen alueellisina ja paikallisina keskuksina. Päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille, vapaa-ajan toiminnan järjestäjille sekä vapaan sivistystyön toimijoille on tarjolla tukea kulttuuriympäristökasvatuksen toteuttamiseksi. II KOMMENTIT STRATEGIAESITYKSEN MUIHIN KOHTIIN f) Kestävä kehitys tulisi hahmottaa kautta linjan koostuvan neljästä ulottuvuudesta, joilla on yhteiset tavoitteet Strategiassa kestävää kehitystä lähestytään kokonaisuutena, joka koostuu neljästä merkityksellisestä näkökulmasta kulttuuriympäristöön. Strategiassa tulisi vielä täsmentää sitä, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat yhteiset sekä osoittaa keinoja niiden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen nelikenttää voisi hahmottaa esim. seuraavalla tavalla: Ekologinen: kulttuuriympäristön hoidon, suojelun ja kehittämisen tulee olla resurssiviisasta, materiaali- ja energiatehokasta, ilmastonmuutosta hillitsevää Taloudellinen: kulttuuriympäristöjen hoidon, suojelun ja kehittämisen tulee olla taloudellisesti kannattavaa, ylläpitää kansallisomaisuuden arvoa, luoda mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle Kulttuurinen: kulttuuriympäristön hoidon, suojelun ja kehittämisen tulee säilyttää kulttuurisia arvoja Sosiaalinen: kulttuuriympäristön hoidon, suojelun ja kehittämisen seurauksena tulee muodostua ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia ympäristöjä g) Lisäysehdotukset kulttuuriympäristöstrategian tavoitteita koskevaan osioon (s.1) Mahdollisuus. ( ) Vahvistamalla kulttuuriympäristön asemaa ja merkitystä yksityisten ihmisten, yritysten, yhteisöjen ja hallinnon päätöksenteossa tuetaan kulttuuriarvojen lisäksi muun muassa taloutta, työllisyyttä, ympäristön hyvinvointia, alueiden kilpailukykyä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. ( ) Kestävä kehitys. Strategian tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja siihen sisältyviä ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja edistämällä kulttuuriympäristön hyvää hoitoa ja vastuullista kehittämistä sekä kestävän kehityksen kasvatusta. ( ) 5

6 Kulttuuriympäristökasvatus on osa kestävän kehityksen kasvatusta ja koulutusta. Kulttuuriympäristöstrategian tulisi olla linjassa Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategian ja toimeenpanosuunnitelmaan ( ) sekä niitä koskevan arvioinnin kanssa. (opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) Hyvä hallinto. ( ) Tavoitteena on myös, että hallinto tarjoaa hyviä työkaluja ja selkeän lainsäädännön tukemaan kansalaisten osallistumista, toimintaa ja vaikuttavuutta kulttuuriympäristöasioissa. Hyvä hallinto tarkoittaa myös eri hallinnon alojen keskinäisen yhteistyön lisäämistä. ( ) Kuten strategiaesityksessä todetaan, kulttuuriympäristöasioita käsitellään useilla eri hallinnonaloilla ja -tasoilla. (s.23) h) Strategiaesityksen vision tulisi sisältää myös kansalaisten osallisuuden lisäämisen Visiossa vuodelle 2020 todetaan, että Suomalaiset arvostavat kulttuuriympäristöä. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö elää ajassa ominaispiirteensä säilyttäen. Se lisää viihtyisyyttä ja tuo alueille elinvoimaa. Ihmiset kokevat mielihyvää ja ylpeyttä historian jäljistä ympärillään. Elinkeinoelämälle kulttuuriympäristön monimuotoisuus avaa menestymisen mahdollisuuksia. Visiossa tulisi olla mainittu kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivisempi rooli esim. seuraavalla tavalla: Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt osallistuvat kulttuuriympäristöjen hoitoon, suojeluun ja kehittämiseen. Strategiaesityksessä nostetaan usein esille yksittäisten kansalaisten sekä kansalaisyhteiskunnan kasvava merkitys tulevaisuudessa. Mm. s. 10 todetaan, että Omistussuhteiden muuttuessa ja julkisen hallinnon resurssien supistuessa kansalaisten ja elinkeinoelämän panos kulttuuriympäristön hoitoon muuttuu yhä tärkeämmäksi. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan muuttuva rooli tulisi näkyä myös strategian visiossa. i) Hyvään kulttuuriympäristöön liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää Luvussa 2.1. Kulttuuriympäristö - ihmisen ympäristö määritellään hyvä kulttuuriympäristö seuraavalla tavalla: ne vahvistavat ihmisten suhdetta elinympäristöönsä sekä auttavat ymmärtämään menneen lailla myös nykyisyyttä ja rakentamaan tulevaisuutta (s. 8) Strategiassa tulisi huomioida, että hyvän kulttuuriympäristön todentamiseksi siihen liittyvää monitieteellistä tutkimusta tulisi lisätä. (vrt. luonnon hyvinvoinnin mittaaminen). 6

7 j) Säännösten yhteneväisyyden ja hallinnon yhteistyön merkitys tulisi ilmaista vahvemmin Strategian luvussa 2.3. Kulttuuriympäristön säädösperusta todetaan, että Kansallinen lainsäädäntö antaa hyvät edellytykset kulttuuriympäristön vaalimiselle paikalliset olosuhteet huomioiden. Moniin eri lakeihin hajautuvat säännökset ovat kuitenkin myös haaste kulttuuriympäristön kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. (s. 12). Strategiaesityksen tilannekuvaus on positiivisempi kuin esimerkiksi rakennussuojelusta vastuuta kantavien yhdistysten käsitys tilanteesta.. Esimerkiksi kuntien vastuu kaavoituksesta merkitsee usein sitä, että suojelutavoitteita ei saavuteta. (vrt. Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n lausunto strategiaesityksestä) Strategian antamaan tilannekuvaa sekä toimenpiteitä voi olla syytä tarkentaa. Toimenpiteessä 10. liittyen lukuun 3.2 (s. 19) todetaan, että: laaditaan kulttuuriympäristöön liittyvien säännösten kokonaisarviointi erityisesti kulttuuriympäristöön vaikuttavien kansainvälisten sopimusten näkökulmasta. Tässä yhteydessä olisi syytä tarkentaa, että tavoitteena on myös se, että säännökset eri hallinnon aloilla yhteneväistyvät. Lisätään kuntien toimenpiteeseen 23 (s. 24): Selkiytetään sekä valtionhallinnon eri toimijoiden keskinäisiä että valtionhallinnon, kuntien, maakuntamuseoiden ja maakuntien liittojen välisiä sektorivastuita ja yhteistyötä kulttuuriympäristöasioissa. k) Kulttuuriympäristötiedon kulkua tulee edistää ja kulttuuriympäristöohjelmat tulee laatia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Strategian luvussa 3.5. Kulttuuriympäristötieto on riittävää ja laadukasta kulttuuriympäristöohjelmille asetetaan mm. seuraavia tavoitteita: ne heijastavat alueiden erityisyyttä ja tukevat paikallista identiteettejä, tuovat alueen asukkaat ja muut toimijat yhteen pohtimaan alueena arvoja ja kulttuuriympäristön tavoitteita. Todetaan myös, että kulttuuriympäristöohjelmia voidaan käyttää ympäristötiedon lisäämisen ja paikallisen identiteetin rakentamisen ohella osittain myös kaavoituksen pohjatietona (s. 17) Lisätään em. lauseeseen: tuovat alueen eri-ikäiset asukkaat ja muut toimijat yhteen ( ) Strategiaesityksen toimenpiteeseen 29 (s. 28) tulisi lisätä, että alueelliset ja paikalliset kulttuuriympäristöohjelmat tulee laatia yhteistyössä eri hallinnon alojen, kuten ympäristö-, opetus-, nuoriso- ja kulttuurialan sekä eri toimijoiden, kuten yksittäisten ihmisten ja järjestöt, kanssa. 7

8 Strategiassa tulisi ottaa selvemmin kantaa siihen, että eri toimijoiden, kuten yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen, osallistumista kaavoitusprosessiin edistetään esimerkiksi tiedonkulkua parantamalla (kuten MRL edellyttää). Kulttuuriympäristöä koskevat päätökset tehdään yleensä alueellisesti ja paikallisesti. Kokonaisvaltainen kulttuuriympäristöpolitiikka, joka perustuu kulttuuriympäristön arvoon, edellyttää laajapohjaista yhteistyötä eri hallinnon alojen välillä sekä eri-ikäisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamista valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. l) Faron sopimuksen ratifiointi on kannatettavaa Strategiaesityksessä (s. 25) Toimenpiteessä 26 todetaan, että Edistetään kansalaisja yhteisölähtöistä kulttuuriperintöpolitiikkaa valmistelemalla Suomen liittyminen Euroopan Neuvoston Faron puiteyleissopimukseen. Kannatamme Faron puiteyleissopimuksen ratifiointia, koska se mahdollistaa kulttuuriympäristöjen kehittämisen yhteisölähtöisesti sekä kannustaa kulttuuriympäristöön liittyvään arvokeskusteluun. Ehdotamme, että yhteisen hyvän ajatuksen konkretisoimiseksi viimeistään strategian toimeenpanosuunnitelmassa päätetään myös laatia kulttuuriympäristöä koskevat jokamiehen oikeudet. Kunnioittavasti, Helsingissä Heljä Järnefelt puheenjohtaja Hanna Lämsä toiminnanjohtaja 8