3. Potilaan perioperatiivinen anestesiologinen hoito aortan transkatetritekoläppäasennuksen (TAVI) yhteydessä.
|
|
- Hilkka Martta Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sydänanestesiologian lisäkoulutusohjelma Tenttikysymykset Mitraalivuodon mekanismin ja vaikeusasteen arviointi ruokatorviultraäänitutkimuksella. Kuvaa tutkimuksen kulku anestesioidulla potilaalla ennen perfuusiota. 2. Kerro, kuinka menettelet, jos sydänkeuhkokoneen pääpumppu on pysähtynyt eikä venapaluuta ole heti suljettu, niin että potilaan verivolyymistä monta litraa jää äkkiä paluusäiliöön, jolloin aortan kaari vaikuttaa tyhjältä ja ilmaa nousee aorttakanyyliin. 3. Potilaan perioperatiivinen anestesiologinen hoito aortan transkatetritekoläppäasennuksen (TAVI) yhteydessä. 4. Potilaalla on vaikea keuhkojen ahtaumasairaus pitkäaikaisen tupakoinnin seurauksena, sekuntikapasiteetin ollessa 1,1 litraa. Tästä huolimatta potilaalle on tarkoitus tehdä vaikeaoireisen sepelvaltimotaudin takia ohitusleikkaus. Miten otat huomioon potilaan keuhkosairauden ennen leikkausta, sen aikana ja leikkauksen jälkeen? 5. Vertaa akuuttikardiologiassa käytettäviä klopidogreeliä, prasugreeeliä ja tikagreloria seuraavissa asioissa: vaikutusmekanismi, tavoiteltava antitromboottinen vaikutus, käyttöön liittyvä vuotoriski ja menettely, kun tällaista hoitoa saava potilas joutuu päivystyssydänleikkaukseen. 6. Väliaikainen tahdistus avosydänleikkauksissa: käyttöindikaatiot, tahdistustekniikat ja niiden edut ja/tai haitat Tenttikysymykset Vertaa toisiinsa levosimendaania ja milrinonia. (max 6 pist.) 2. Vaikean sydämen pumppausvajauksen diagnostiikan ja hoidon algoritmi perfuusioleikkauksen lopussa. (max 6 pist.) 3. Sydämen suojauksen vaihtoehdot sydänkirurgiassa. (max 6 pist.) 4. Potilaalla on anamneesissa aiemman (useita vuosia sitten) sydänkirurgian yhteydessä todettu HIT (hepariinin indusoima trombosytopenia). Miten suunnittelet nyt tarvittavan uuden avosydänleikkauksen aikaisen ja jälkeisen antikoagulaatiohoidon. (max 6 pist.) 5. Miten ja mitä erityisiä yksityiskohtia tutkit ultraäänitekniikalla potilaalla, jolla epäillään leikkauksen jälkeistä perikardiumtamponaatiota? (max 6 pist.) 6. On käynnissä perfuusio mitraaliläppäleikkausta varten. Millä kaikilla tavoilla voidaan varmistaa, että vasemmasta eteisestä ja kammiosta ei pääse haittaavassa määrin ilmakuplia systeemikiertoon aorttapihdin avauksen yhteydessä? (max 6 pist.)
2 Tenttikysymykset Ruokatorviultraäänitutkimus aorttaläppäleikkauksessa. Mihin kysymyksiin haet erityisesti vastauksia ennen ja jälkeen perfuusion? 2. Milloin varhainen (<6t), milloin viivästetty ekstubaatio sydänkirurgian jälkeen? 3. Menettelyt warfariinia ennen sydänleikkausta käyttävällä potilaalla. 4. Veno-arterielli ECMO myrkytyksissä milloin voidaan harkita? 5. Miten hoidat low output oireyhtymää, jonka on aiheuttanut ja aiheuttaa sydänlihaksen iskemia? 6. Potilaaseen palautettava valtimoveri ei happeudu täydellisesti perfuusion aikana: Miten selvität ja hoidat ongelmaa? Sydänanestesian lisäkoulutuksen tentti ) Mitraalivuodon mekanismin ja vaikeusasteen määrittäminen ruokatorviultraäänitutkimuksella. 2) Mitä perfuusio- ja sydämensuojausstrategiaa suosittelet kirurgille seuraavissa tapauksissa. Kuvaa myös anestesiologisen hoidon periaatteet. a) 75-vuotias miespotilas, jolla on muutama tunti aikaisemmin kehittynyt selvä sydäninfarktimerkkiainepäästö. Potilas on jäänyt kipuilevaksi, ST-väli Ekg:ssa elää voimakkaasti, ejektiofraktio on 25%, ultraäänitutkimuksessa Gr 2 iskeeminen mitraalivuoto, alkaa tulla low outputin oireita, mutta ei ole vielä radiologista kongestiota. Lyhyen anamneesin ja potilaan aiemman hyvän yleistilan takia kirurgi haluaa akuutisti tehdä koronaariohitukset. Angiossa on 3 suonen tauti ja 70% vasemman päärungon ahtauma. b) Pienikokoinen iäkäs naispotilas; paino 45 kg ja ikä 75 vuotta. Preoperatiivinen Hb on 110. Potilaalla on keskivaikea aorttastenoosi, Gr 3 mitraalivuoto ja kolmen suonen koronaaritauti. Muita merkittäviä sairauksia ei ole. Kirurgi on päättänyt tehdä kahden läpän korjauksen ja neljä perifeerisen anastomoosin koronaariohitukset. Vasemman kammion funktio on normaalialueella. 3) Millä edellytyksillä rekombinantin aktivoidun tekijä VII:n (rfviia) käyttö on aiheellista sydänleikkauksen aikaisen hemostaasin aikaansaamisessa? Mitä tiedämme rfviia:n haittavaikutuksista tässä yhteydessä? 4) Potilaan perioperatiivinen hoito aortan transkatetritekoläppäasennuksen (TAVI) yhteydessä. 5) Avosydänleikkauksen jälkeinen delirium: mahdolliset syyt, seuraukset ja ennaltaehkäisy. 6) Miten valitset ja optimoit perfuusio-sydänanestesiajärjestelyt seuraavissa tilanteissa: a) Pienikokoinen Jehovan todistaja, jolle on päädytty tekemään aorttaläpän protetisointi ja kolmen perifeerisen anastomoosin koronaariohitusleikkaus b) Uusintasydänleikkaus, joka vaatii perfuusion femoraalitietä. Käytössä pitkä eteistasolle yltävä laskimokanyyli ja femoraaliarterian kanyyli c) Left bypass-tekniikalla toteutettu Th 4 L2 tason laskevan aortan aneurysman leikkaus Tenttikysymykset Miten pyrit estämään munuaistoiminnan vauriota sydänleikkauksen aikana ja miten seuraat tilannetta toimenpiteen jälkeen. 2. Perfuusiossa tehdyn sydänleikkauksen yhteydessä ilmenevä vasoplegia (vasodilataatiosyndroma): syyt ja hoitomahdollisuudet.
3 3. Aivojen verenkierron perfuusiotekniikat aortan kaaren korjausleikkauksissa: vertaile käytössä olevien tekniikoiden etuja ja haittoja. 4. Mihin tapaan teet johtopäätöksiä, kun tutkit sydämen pumppuvajauksesta kärsivää potilasta ruokatorvianturin avulla? 5. Mitä keinoja on aivojen verenkierron ja toiminnan seuraamiseksi sydänleikkauksene aikana? Mitä toimenpiteitä voit tehdä seurannan perusteella? 6. Yhden keuhkon ventilaatio; happeutumiseen ja ventilaatioon vaikuttavat tekijät ja hoitomahdollisuudet Arvosteluperusteet: Kukin kysymys arvostellaan asteikolla 0-6, joten maksimipistemäärä koko tentistä on 36. Hyväksymiseen tarvitaan vähintään 18 pistettä. Jos jostakin kysymyksestä saa 0 pistettä, tentti voidaan hyväksyä vain poikkeustapauksessa ja silloinkin sillä edellytyksellä, että kaikkiin muihin kysymyksiin on vastattu erinomaisesti. Sydänanestesian lisäkoulutuksen tentti Mitä kliinistä informatiota saat seuraavista laboratoriotutkimuksista ja minkälaista kinetiikkaa ne noudattavat perioperatiivisesti perfuusiossa tehtävän avosydänleikkauksen yhteydessä: a. P-CK-MBm (plasman kreatiinikinaasi, MB-alayksikkö, massa) b. P-TnT (plasman troponiini-t) c. B-BNP (veren natriureettinen hormini, sydänperäinen) 2. Millä tavalla arvioidaan perfuusiokierron aiheuttamaa verivauriota 3. Konversio (tekniikan vaihtaminen kesken leikkauksen) sepelvaltimoiden off-pump leikkauksessa perfuusioavusteiseen tekniikkaan Millä indikaatioilla? 4. Amiodaroni vs lidokaini sydänleikkauksen aikana 5. Biventrikulaarinen väliaikainen tahdistus sydänleikkauksissa 6. Avoimen foramen ovalen tai ASD:n toteaminen ekkokardiograafisesti anestesiainduktion jälkeen Tenttikysymykset Kortikosteroidien käyttö perfuusioleikkauksissa; mitä hyötyä, mitä haittaa? 2. Aortaläpän perioperatiivinen arviointi 2-D ruokatorviultraäänellä 3. Ohituspotilaan kiireellinen leikkaus siirtyy seuraavaan päivään. Kirurgin vaihtuessa muuttuu myös perfuusiossa tehtäväksi suunniteltu leikkaus OPCAB:ksi. Potilas on 76 vuotias diabeetikko, jolle ennen koronaariangiota ehditty antaa 300 mg klopidogreeliä kaksi päivää sitten. Pohdi, mitä mahdollisia etuja ja haittoja leikkaustyypin muutos voisi potilaalle aiheuttaa. 4. Verihiutaleiden salpaajien vaikutusmekanismit sekä kunkin vaikutuksen huomioon ottaminen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa 5. Vertaa toisiinsa levosimendaania ja milrinonia 6. Alfa-stat ja ph-stat tekniikoiden erot. Pohdi eroja myös kliiniseltä kannalta, esim. aivoverenkierron suhteen. Sydänanestesian lisäkoulutuksen tenttikysymykset Mitraalivuodon mekanismin ja vaikeusasteen määrittäminen ruokatorviultraäänitutkimuksella. 2. Mitä perfuusio- ja sydämensuojausstrategiaa suosittelet kirurgille seuraavissa tapauksissa. Kuvaa myös anestesiologisen hoidon periaatteet. a) 75-vuotias miespotilas, jolla on muutama tunti aikaisemmin kehittynyt selvä sydäninfarktimerkkiainepäästö. Potilas on jäänyt kipuilevaksi, ST-väli Ekg:ssa elää voimakkaasti, ejektiofraktio on 25%, ultraäänitutkimuksessa Gr 2 iskeeminen mitraalivuoto, alkaa tulla low outputin oireita, mutta ei ole vielä radiologista kongestiota. Lyhyen anamneesin ja potilaan aiemman hyvän yleistilan takia kirurgi haluaa akuutisti tehdä koronaariohitukset. Angiossa on 3 suonen tauti ja 70% vasemman päärungon ahtauma. b) Pienikokoinen iäkäs naispotilas; paino 45 kg ja ikä 75 vuotta. Preoperatiivinen Hb on 110.
4 Potilaalla on keskivaikea aorttastenoosi, Gr 3 mitraalivuoto ja kolmen suonen koronaaritauti. Muita merkittäviä sairauksia ei ole. Kirurgi on päättänyt tehdä kahden läpän korjauksen ja neljä perifeerisen anastomoosin koronaariohitukset. Vasemman kammion funktio on normaalialueella. 3. Miten kuvailet aortan vastapulsaattorin ja mikroaksiaalipumpun (Impella) käyttöaiheita sydänkirurgian yhteydessä. 4. Potilas ei ole herätettävissä sydänleikkauksen jälkeisenä aamuna. Syyt, selvittelyt ja hoito? 5. Esitä miten ns. miniperfuusiolaitteisto eroaa tavanomaisesta laitteistosta. 6. Heparinisaation monitorointimahdollisuudet sydänleikkausten yhteydessä. ************************************************************************************************ Sydänanestesian erityispätevyystenttien kysymykset Keuhkovaltimokatetrin käyttö sydänleikkauksissa 2. Retrogradinen ja antegradinen aivoperfuusio aortan kaaren kirurgiassa: vertaile etuja, haittoja ja indikaatioita 3. Epiduraalipuudutuksen käyttö sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä 4. Vasemman kammion diastolinen vajaatoiminta: miten diastolista toimintaa voidaan tutkia ja kvantitoida, miten diastolista vajaatoimintaa hoidetaan ja miten diastolinen vajaatoiminta vaikuttaa sydänanestesiaan 5. "Solupesuri" (cell saver) sydänkirurgiassa 6. Aikuisten sepelvaltimo- ja läppäkirurgiaan liittyvät neurologiset komplikaatiot: riskitekijät ja niihin vaikuttaminen Mitä keinoja on käytettävissä hemodiluution ja permeabiliteettihäiriön minimoimiseksi perfuusiossa? 2 Vaikean sydämen pumppausvajauksen diagnostiikan ja hoidon algoritmi perfuusioleikkauksen lopussa 3 Kuvaa vaikean perfuusion jälkeisen vaikean hyytymishäiriön diagnoosi- ja hoitoalgoritmi. Perustele eri vaiheet 4 Väliaikaisen tahdistuksen indikaatiot ja toteuttaminen avosydänleikkauksen perfuusiosta vierotuksen yhteydessä 5 Kohonnut pulmonaalipaine sydänleikkauksen aikana ja sen jälkeen. Mittausmetodit, hoitoindikaatiot ja hoito 6 Plasman laktaattitason muutosten merkitys sydänleikkauspotilaalla Mihin tapaan teet johtopäätöksiä, kun tutkit sydämen pumppausvajauksesta kärsivää potilasta ruokatorviultraäänianturin avulla? 2.Potilaalla on mitraalivuodon ja sydäninfarktien vaurioittama vasen kammio, jonka ejektiofraktio on 28%. Hereillä mitattu cardiac index on 1.8 L, keuhkovaltimon kiilapaine 25 ja rytminä on krooninen eteisvärinä. On päätetty tehdä mitraaliläpän korjausleikkaus ja neljä perifeeristä koronaarianastomoosia. Kuinka optimoit myokardin suojauksen ja varaudut perfuusion jälkeiseen pumppausvajaukseen? 3.Miten huomioit preoperatiivisen antitromboottisen hoidon sydänleikkauksissa? 4.Tahattomasti hypotermisen potilaan lämmitys perfuusiolla: potilasvalinta, perfuusiotekniikka ja perfuusion jälkeinen hoito 5 Vertaa toisiinsa midatsolaamia, propofolia, remifentaniilia ja dexmedetomidiinia sydänleikkauspotilaan sedaatiossa? 6 Avosydänleikkaukseen liittyvä systeeminen tulehdusreaktio (inflammaatio): a) luettele lyhyesti välittäjäaineet ja niiden pääasiallinen funktio b) luettele lyhyesti keinot, joilla inflammaatioon liittyviä komplikaatioita on pyritty ehkäisemään ja niiden oletettu vaikutusmekanismi Neuropsykologinen dysfunktio CABG-, OPCAB- ja läppäleikkauksissa a)esiintyvyys b)diagnosointi c)minimointi d)ennuste
5 2 Amiodaronin käyttö sydänleikkauksissa 3 Verenkiertoon annettavat hemostaattiset lääkkeet avosydänleikkauksen yhteydessä a)eri lääkkeiden vaikutusmekanismit b)keskinäinen teho c)mahdolliset sivuvaikutukset d)käyttöindikaatiot 4 Vasemman kammion tyhjennysimu (ventti) perfuusion aikana a)käyttöindikaatiot b)tekniikat ja kunkin edut ja haitat c)mahdolliset käytöstä johtuvat komplikaatiot 5 Autologisen veren käyttö avosydänleikkauksen aikana a)tekniikat ja niiden edut ja rajoitukset b)käyttöaiheet 6 Kuvaa, miten arvioit mitraaliplastian tulosta ultraäänitekniikalla perfuusiosta vierottamisen yhteydessä Aortan vastapulsaatio sydänkirurgiassa: aiheet, pallokatetrin sisäänvientitekniikat, vasteen seuranta, komplikaatiot ja vieroitus 2 Ilmateiden hoito perfuusion aikana (ventilaatio?, CPAP?, muu tekniikka?) mistä hyötyä? 3. Miten on syytä menetellä perfuusiotekniikan suhteen, jos perikardiumin avauksen jälkeen kirurgi tuntee sormillaan nousevan aortan etuseinän olevan kovettunut. a) kun leikkausindikaationa on pelkkä koronaaritauti b) kun leikkausindikaationa on koronaaritaudin lisäksi gradus 2 mitraalivuoto c) kun leikkausindikaationa on koronaaritaudin lisäksi gradus 3 aorttaläppävuoto d) kun leikkausindikaationa on ainoastaan aorttastenoosi, jossa ultraäänellä mitattu huippugradientti on 80 mmhg 3 Kerro, kuinka menettelet, jos sydänkeuhkokoneen pääpumppu on pysähtynyt eikä venapaluuta ole heti suljettu, niin että potilaan verivolyymistä monta litraa jää äkkiä paluusäiliöön, jolloin aortan kaari vaikuttaa tyhjältä ja ilmaa nousee aorttakanyyliin. 4 Heparin-induced thrombosytopenia (HIT): a) mekanismi ja aiheuttajat b)diagnoosi c)hit-potilaan antikoagulaatio ja sen kumoaminen OPCAB-leikkauksessa d)hit-potilaan antikoagulaatio ja sen kumoaminen perfuusiota vaativassa ohitusleikkauksessa 5 Levosimendaani: a) kuvaa levosimendaanin farmakologia b) miten potilaan sydänleikkausta edeltävinä päivinä saama levosimendaanihoito vaikuttaa anestesian ja leikkauksen kulkuun c) pohdi, millaisilla aiheilla levosimendaanihoito voitaisiin aloittaa leikkauksen yhteydessä Joudut miettimään yhdessä kirurgin kanssa iäkkään monisairaan koronaaripotilaan leikkauskelpoisuutta ja leikkausprotokollaa. Kuinka ratkaisuehdotukseesi vaikuttavat potilaan ikä, anamnestiset aivoverenkiertohäiriöt ja aivovaltimoiden kuvantamistulokset, ventilaatiofunktio ja keuhkoanamneesi, sepelvaltimoahtaumien sijainti ja lukumäärä, epiaortaalisen ultraäänitutkimuksen löydös, todettu vasemman kammion funktio, sydämen rytmi 2.Vasopressiinin käyttö sydänkirurgiassa Indikaatiot, vasteen valvonta, haittavaikutukset 3.Hypotermian aivosuojavaikutukset sydänkirurgiassa Vaikutukset kognitiivisten häiriöiden esiintyvyyteen Vaikutukset aivohalvausten esiintyvyyteen Mikä on optimaalinen suojauslämpötila perfuusiotuetussa sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa Mikä on optimaalinen suojauslämpötila silloin kun verenkierto joudutaan pysäyttämään Lämmityksen vaikutus aivovaurioihin 4. Kuinka selvität ja hoidat seuraavat keinoverenkierron ongelmatilanteet Valvontamonitori näyttää jatkuvasti keskuslaskimopainetta välillä mmhg Sydänkeuhkokoneen hapettimessa veren happeutuminen ei toimi totutulla tavalla: happifraktio on pidettävä normaalia selvästi suurempana, jotta saturaatiotavoitteeseen päästään Sydänkeuhkokoneen laskimopaluulinjasta tulee aluksi veren seassa selvästi näkyviä ilmakuplia ja sitten laskimopaluu katkeaa kokonaan 5 Anesteettien aiheuttama suojavaikutus sydäniskemialta (preconditioningvaikutus) Biokemiallinen mekanismi, sydänanestesiassa käytettyjen anesteettien erot suojavaikutuksessa, tehokkaiksi todetut annostasot, näkemyksesi suojavaikutuksen kliinisestä merkityksestä 6 Vertaa toisiinsa perinteistä kiertopumppua (roller) ja sentrifuugipumppua perfuusion pääpumppuna Pumppausperiaate, virtauksen mittaus ja kalibrointi, molempien edut ja haitat, erityiset käyttöaiheet
6 Miten sydänleikkauspäätös vaikuttaa potilaan lääkitykseen, jos arvioitu leikkausaika on kuukauden kuluttua, viikon kuluttua tai vuorokauden kuluttua? 2 Mihin verenpainetasoon pyrin perfuusion aikana ja miten pääsen tähän painetasoon. 3 Kuvaa toimintajärjestyksessä mitä teet ja miksi, jos sydänkeuhkokoneen hapetin alkaa vuotamaan keinoverenkierron aikana potilaasi ollessa sydän pysäytettynä 33 C hypotermiassa ja hapetin on tämän vuoksi vaihdettava. 4 Torakaalinen epiduraalipuudutus sydänleikkausten yhteydessä: tekniikka, hyödyt ja riskit. 5 Sydänkirurgian riskipisteytykset ja niiden vaikutus potilaan ennusteeseen. 6 Vierihoitoanalyysit (point-of-care, bedside) sydänleikkauspotilaan hemostaasin arvioinnissa Punasolujen, jääplasman ja verihiutaleiden transfuusioindikaatiot sydänkirurgiassa 2 Verensokerikontrolli avosydänleikkauksen yhteydessä 3 Aktivoidun hyytymisajan (ACT) tuloksen tulkinta 4 Eteisvärinä avosydänleikkauksen jälkeen 5 Vasemman kammion toiminnan arviointi ultraäänen avulla avosydänleikkauksen aikana 6 Väliaikainen tahdistus sydänkirurgiassa Aortan vastapulsaattorin (IABP) käyttö avosydänleikkausten yhteydessä 2 Aorttaläpän korjausleikkaukseen tuleva potilas: anestesiologisen hoidon ja keinoverenkierron (perfuusion) näkökohdat 3 Aivoille aiheutuvan haitan minimoiminen sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa 4 Hapettimien bioaktiiviset pinnoitteet ja elimistön vaste keinoverenkierrolle (perfuusiolle) 5 Oikean kammion pumppausvajavuus avosydänleikkauksen jälkeen 6 Aprotiniinin käyttö avosydänleikkauksissa Väliaikainen tahdistus sydänanestesiassa - miten toteutetaan ennen perfuusiota, miten perfuusion jälkeen 2 Verenpesukoneen (ns. cellsaver) käyttö sydänkirurgian yhteydessä 3 camp spesifisen fosfodiesteraasin (PDE III) estäjien käyttö sydänanestesiassa 4 Glykoproteiini IIb/IIIa-antagonistit ja niiden vaikutus sydänanestesiaan 5 Neuropsykologiset testit sydänleikkauksen yhteydessä: milloin, minkälaisia ja mitä kertovat 6 Protamiinin aiheuttamat anafylaktiset ja anafylaktoidit reaktiot Keuhkovaltimokatetrin käyttö sydänleikkauksissa 2 HIT-potilas sydänkirurgiassa (Heparin-induced.trombocytopenia) 3 Vertaa toisiinsa fentanyyliä, sufentaniiliä, alfentaniiliä ja remifentaniiliä sydänkirurgisella potilaalla 4 Retrogradinen aivoperfuusio: milloin, miten, miksi, mitä ongelmia ja komplikaatiota 5 Epiduraalipuudutuksen käyttö sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä 6 Vasemman kammion diastolinen vajaatoiminta: miten diastolista toimintaa voidaan tutkia ja kvantitoida, miten diastolista vajaatoimintaa hoidetaan ja miten diastolinen vajaatoiminta vaikuttaa sydänanestesiaan
1. Miten pyrit estämään munuaistoiminnan vauriota sydänleikkauksen aikana ja miten seuraat tilannetta toimenpiteen jälkeen.
Sydänanestesiologian lisäkoulutusohjelma Tenttikysymykset 15.10.2010 1. Miten pyrit estämään munuaistoiminnan vauriota sydänleikkauksen aikana ja miten seuraat tilannetta toimenpiteen jälkeen. 2. Perfuusiossa
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotPulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011
Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotVille-Veikko Hynninen 16.3.2012
Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotKNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes
KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
BREVIBLOC 27.2.2015, Versio 6.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä BREVIBLOC kuuluu beetasalpaajien lääkeryhmään. Sitä
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotHypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille
Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia
LisätiedotTietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio)
28 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio) Parenteraalinen ravitsemus voi olla indikoitu suurelle määrälle sairauksia, kuten syöpä ja
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotPäiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi
Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi Tuula Kurki, oyl HUS, Meilahden sairaala 10.11.06 Luennon sisältö Päiväkirurgia ja riskit Sydänpotilaiden vaaratekijät
LisätiedotTUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi
TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua
LisätiedotPOTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula
POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. Potilaan hyvän toipumisen kannalta lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää koko perioperatiivisen
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015
ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotElvytys leikkaussalialueella
Elvytys leikkaussalialueella SAY, Rosendahl 17.3.2017 Piritta Setälä Anestesiologian ja tehohoidon EL Ensihoitolääketieteen erityispätevyys TAYS Ensihoitokeskus, Lääkärihelikopteri FinnHEMS30 Insidenssi,
LisätiedotVANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI
VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotVanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen
Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen Farmakokinetiikka ikääntymiseen liittyen monien lääkeaineiden vaiheet (imeytyminen, jakautuminen, metabolia, eritys)
LisätiedotHätäensiapu ja ensihoito. Leila Niemi-Murola dos, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, HY
Hätäensiapu ja ensihoito Leila Niemi-Murola dos, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, HY Luennon sisältö Preoperatiivinen vaihe Potilaan rauhoittaminen ja sedaatio Ongelmat toimenpiteen
LisätiedotNEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA
NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA ari.ka4la@tyks.fi SULAT- kokous/ Turku 2016 Hydrokefalus Courtsesy by Dr V. Vuorinen TUUMORIT Courtesy by Dr V. Vuorinen PATOFYSIOLOGIAA VAMMAT Courtesy by Dr V. Vuorinen
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017
LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotRasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala
Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja perusteet
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta17 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
Lisätiedot