EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Transkriptio

1 EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

2 EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva sähkövirta piirtyy positiivisena ja siitä poispäin kulkeva virta negatiivisena

3

4 Sydämen johtoratajärjestelmä sinussolmuke eteiskammiosolmuke Hisin kimpun vasen haara Hisin kimpun oikea haara

5 Rytmin nopeus ja mekanismi Kammioheilahdusten taajuus aikuisella >100/min takykardia < 50/min bradykardia Kammioheilahdusten säännöllisyys miksi rytmi on nopea/hidas? liittyykö nopeuteen/hitauteen oireita? lisälyönnit

6 P-aalto (eteisheilahdus) sinussolmuke aktivoituu ja depolarisoi molemmat eteiset kesto normaalisti noin 0.10 s näkyykö P-aaltoja ja onko niiden taajuus säännöllinen? edeltääkö jokaista QRS-kompleksia P- aalto? P-aallon koko, muoto ja suunta? ovatko P-aallot keskenään samannäköisiä?

7 PQ-väli aika impulssin kulkemisesta sinussolmukkeesta eteisiin ja eteiskammiosolmukkeen kautta kammioihin normaalialue sekuntia PQ > 0.20 s: hidastunut eteiskammiojohtuminen PQ < 0.12 s: onko P-aalto normaali ja näkyykö nk. delta-aaltoa kammioiden varhaisaktivaation merkkinä? Onko PQ yhtä pitkä jokaisessa lyönnissä?

8 Eteiskammiokatkokset I eteiskammiokatkos II eteiskammiokatkos, Mobitz 1 (Wenkebach) II eteiskammiokatkos, Mobitz 2 III eteiskammiokatkos

9 QRS-kompleksi (kammioheilahdus) herätteen kulku Hisin kimpun kautta kammioihin ja kammioiden aktivaatio (depolarisaatio) kesto normaalisti alle 0.12 sekuntia R leveä QRS (>0.12 s) - kammioperäinen lyönti - oikea haarakatkos - vasen haarakatkos Q S ovatko kaikki QRS-kompleksit samanmuotoisia? esiintyykö Q-aaltoja? QRS-kompleksien korkeus?

10 Haarakatkokset vasen haarakatkos (LBBB) V1 V6 oikea haarakatkos (RBBB) V1 V6

11 T-aalto kammioiden repolarisaatio, eli sähköinen toipuminen heilahdus normaalisti ylöspäin (paitsi avr ja toisinaan V1 ja III) ovatko T-aallot oikeansuuntaiset? ovatko T-aallot yksihuippuiset ja symmetriset?

12 ST-väli normaalisti isoelektrinen (=perusviivassa) ST-vajoama viittaa usein subendokardiaaliseen iskemiaan hyödynnetään sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ST-nousu viittaa usein transmuraaliseen iskemiaan ja uhkaavaan vaurioon (sydäninfarkti) epäspesifit ST-muutokset tavallisia

13 QT-aika käytetään kuvaamaan repolarisaatiovaiheen kestoa QT-aika lyhenee rytmin nopeutuessa ja pitenee rytmin hidastuessa korjattu QT-aika (QTc) ottaa huomioon rytmin nopeuden vaikutuksen hyvin pitkään QT-aikaan voi liittyä vakavan rytmihäiriön riski perinnöllinen pitkä-qt tiettyjen lääkkeiden pidentämä QT

14 supraventrikulaariset Rytmihäiriöt

15 Rytmihäiriöt ventrikulaariset (=kammioperäiset)

16 EKG:n järjestelmällinen tulkitseminen: 1. sydämen syketaajuus nopeus, hitaus, säännöllisyys 2. sydämen rytmi sinusperäinen, muu eteisperäinen, kammioperäinen, kiertoaktivaatio 3. PQ-aika eteiskammiokatkos, varhaisaktivaatio 4. QRS-kompleksit vauriot, hypertrofia, johtumisen häiriöt 5. ST-väli ja T-aalto iskemia, elektrolyyttihäiriöt

17 EKG diagnostisena työkaluna sepelvaltimotautikohtaukset johtumishäiriöt rytmihäiriöt diagnostisia vihjeitä myös: elektrolyyttihäiriöt perinnölliset sähköviat rakenteelliset poikkeavuudet

18 Tulkinnasta useimmissa nykylaitteissa automaattinen tulkintaehdotus kyseessä on nimenomaan ehdotus! hoitava lääkäri vastaa aina lopullisesta tulkinnasta vanhat EKG: vertailuun!

19 EKG ei mittaa sydämen pumppaustoimintaa normaali EKG ei sulje pois sydänsairautta poikkeava EKG ei aina merkitse sydänsairautta

20 1. 70-v mies a Sinusrytmi ja eteislisälyöntejä. b Eteisvärinä taloudellisella kammiovasteella. c Häiriöiden takia rytmi ei ole luotettavasti arvioitavissa v mies a Akuutti transmuraalinen etuseinäinfarkti. b Varhainen repolarisaatio. c Akuutti perikardiitti v mies a Tahdistintakykardia. b Eteislepatus nopealla kammiovasteella. c Sinustakykardia v mies a Eteisvärinä rauhattomalla potilaalla. b Eteislepatus 3:1 eteiskammiojohtumisella. c Sinustakykardia, muuten normaali EKG v nainen a Normaali sinusrytmi, raajaelektrodien asetteluvirhe. b Oikea haarakatkos. c Ektooppinen eteisrytmi.

21 6. 23-v mies a Kammioiden varhaisaktivaatio eteis-kammio-oikoradan kautta. b Oikea haarakatkos ja oikean kammion hypertrofia. c Kammioperäinen rytmi v mies a Eteisvärinä ja heikentynyt eteiskammiojohtuminen b Vasen haarakatkos c Eteis- ja kammiotahdistus v mies a Eteislepatus ja oikea haarakatkos b Kammiotakykardia c Sinustakykardia ja oikea haarakatkos v nainen a Normaali sinusrytmi b Raajakytkentöjen asetteluvirhe c Vanha sydäninfarkti v mies a Epäsäännöllinen sinustakykardia b Eteisvärinä c Lihasjännitystä ja eteislisälyöntejä

22 v nainen a Eteistahdistin b Akuutti sydänlihasiskemia c Vasemman kammion hypertrofia v nainen a Fysiologinen sinusarytmia b Sinussolmukkeen toimintahäiriö c Ektooppinen eteisrytmi v nainen a Vasen haarakatkos ja eteislisälyöntejä b Oikea haarakatkos ja kammiolisälyöntejä c Vasen haarakatkos ja kammiolisälyöntejä v nainen a Eteis-kammiokatkos b Sinussolmukkeen toimintahäiriö c Eteisvärinärytmi v mies a Eteis-kammiokatkos b Sinussolmukkeen toimintahäiriö c Akuutti sydäninfarkti

23 v nainen a Oikean kammion hypertrofia b Elektrodien virheellinen asettelu c Faskikulaarinen rytmi v mies a I asteen eteiskammiokatkos b II asteen eteiskammiokatkos c III asteen eteiskammiokatkos v mies a Vasen haarakatkos, eteislisälyöntejä b Vasen haarakatkos, eteisvärinä c Vasen haarakatkos, kammiolisälyöntejä v nainen a Parkinsonin tauti ja eteislisälyöntejä b Sinusrytmi ja sydänlihasiskemia c Eteisvärinä ja vasemman kammion hypertrofia v mies a Akuutti perikardiitti b Akuutti sydäninfarkti c Oikea haarakatkos