Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
|
|
- Tapio Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I
2 Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa kuona-aineita (CO 2, virtsa-aine etc.) 4) Kuljettaa kemiallisia viestejä (hormonit) 5) Tasoittaa ruumiinosien välisiä lämpötila-, happamuusym. eroja (lämpöenergian ja protonien kuljetus)
3 Verenkiertojärjestelmän yleisrakenne Sydän Pieni verenkierto (keuhkoverenkierto) Suuri verenkierto Valtimot eli arteriat Laskimot eli veenat Hiussuonet eli kapillaarit
4 Iso verenkierto Sydämen vasen kammio aortta aortan lukuiset haarat pienemmät valtimot hiussuonet pienemmät laskimot ylä- ja alaonttolaskimo oikea eteinen Arterioissa hapekasta verta, veenoissa vähähappista
5 Pieni verenkierto Oikea kammio keuhkovaltimorunko oikea ja vasen keuhkovaltimo pienemmät keuhkovaltimot kapillaarit pienet keuhkolaskimot suuremmat keuhkolaskimot (4 kpl) vasen eteinen Arterioissa vähähappista verta, laskimoissa hapekasta
6 Sydän Paino n g (nuori mies) Ontto lihas (sydänlihaskudosta) 2/3 keskiviivan vasemmalla puolella Tyvi ylhäällä, kärki alhaalla vasemmalla Kaksi eteistä, kaksi kammiota (vasen ja oikea puoli) Eteisiin liittyvät sydänkorvakkeet Kiertynyt siten, että oikea kammio osittain vasemman kammion edessä Suuret suonet liittyvät sydämen tyveen: aortta-vasen kammio, keuhkovaltimorunko-oikea kammio, ylä- ja alaonttolaskimo-oikea eteinen, neljä keuhkolaskimoavasen eteinen
7 Sydämen seinämän kerrokset Perikardium (sydänpussi) - uloimpana, kaksilehtinen kalvo - sisempi lehti kiinni sydänlihaksessa, ulompi ympäröivissä kudoksissa, lehdet vaihtuvat toisiinsa suurten verisuonten tyvessä, lehtien välissä liukastavaa nestettä Myokardium (sydänlihas) - paksuus: vasen kammio > oikea kammio > eteiset - harjoittelu (ja kohonnut verenpaine) kasvattaa Endokardium (sydämen sisäkalvo) - sidekudosta ja levyepiteeliä (endoteeliä) - sydämen läpät endoteelin poimuja - endokardiitti = sydämen sisäkalvon tulehdus
8 Sydämen verenkierto Sydänlihas kuluttaa valtavasti happea ja energiaa Oma verenkierto: vasen ja oikea sepelvaltimo (l. koronaarivaltimo) ja niitä seuraavat sydänlaskimot sekä erilliset pikkulaskimot Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä, lähes aorttaläppien sisäpuolelta - vasemman sepelvaltimon laskeva haara kulkee edessä kammioiden välissä, kiertävä haara kiertyy vas. eteiskammiovälissä taakse - oikean sepelvaltimon päähaara kiertyy oik. eteiskammiovälissä taakse - kaikista päähaaroista runsaasti pieniä haaroja sydänlihaksen
9 Sydänlaskimot seuraavat koronaareja ja yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi Osa koronaarien verestä palaa eteisiin ja kammioihin erillisiä pikkulaskimoita myöten Sydämen supistumisesta seuraava paineaalto hidastaa tai jopa pysäyttää vasemman kammion verensaannin painehuipun aikana Oikean kammion verensaanti koko ajan hyvä
10 Sydämen läpät Eteis-kammioläpät - tyypiltään purjeläppiä, eteisen ja kammion rajalla - jännerihmat kiinni kammioiden nystylihaksissa - vasemmalla kaksipurjeinen hiippaläppä l. mitraaliläppä (l. bikuspidaaliläppä), oikealla kolmipurjeinen trikuspidaaliläppä Kammio-valtimoläpät - tyypiltään taskuläppiä l. puolikuuläppiä, kolme taskua - vasemmalla aorttaläppä, oikealla keuhkovaltimo- l. pulmonaaliläppä Toiminta passiivista, perustuu paineenvaihteluihin
11 Sydämen supistuminen Sydänlihas toimii käytännössä kuin yksi solu - eteiset supistuvat yhtä aikaa, sitten kammiot eteisten jälkeen Sydänlihas erittäin väsymätöntä Voi supistua ilman hermoyhteyksiäkin, toiminta automaattista - autonominen hermosto kuitenkin vaikuttaa sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa Systole = kammioiden supistumisvaihe Diastole = kammioiden veltostumisvaihe (Voidaan myös erikseen puhua eteissystolesta ja eteisdiastolesta)
12 Impulssinjohtojärjestelmä Sydämen aktiopotentiaali eli impulssi syntyy impulssinjohtojärjestelmässä, joka koostuu erikoistuneista sydänlihassoluista Impulssi johtuu järjestelmässä ensin koko sydämeen ja vasta sitten tavallisiin sydänlihassyihin yhtäaikainen supistuminen Sinussolmuke Kolme eteisjohtorataa Eteis-kammiosolmuke Eteiskammiokimppu Eteis-kammiokimpun kaksi päähaaraa jakautuvat edelleen pienemmiksi haaroiksi
13 Sinussolmuke - oikean eteisen takaseinämässä, ~1cm - sinusrytmi n iskua/min - käynnistää sydämen toimintakierron Eteis-kammiosolmuke - oikean eteisen alaosassa Eteis-kammiokimppu - läpäisee eteisiä ja kammioita erottava sidekudoslevyn, impulssi viivästyy rajalla n. 0,1s, minkä takia eteiset supistuvat ennen kammioita Respiratorinen arytmia
14 Sydämen toimintakierto Systolen aikana kammiopaine kasvaa, eteiskammioläpät sulkeutuvat - isometrinen vaihe (kaikki läpät kiinni) Kammiopaine ylittää suurten valtimoiden paineen, kammio-valtimoläpät avautuvat - isotoninen vaihe (kammioiden paine hetken aikaa sama, vaikka tilavuus pienenee) Diastolen alussa verta alkaa virrata takaisin kammioita kohden, kammio-valtimoläpät sulkeutuvat Kammiopaine laskee nopeasti, eteis-kammioläpät avautuvat, veri eteisistä kammioihin Kammiodiastolen viimeisen kolmanneksen aikana eteissystole
15 Sydämen tilavuuksia ja arvoja Iskutilavuus systolessa kammion kerrallaan pumppaama verimäärä, n ml (lepotilassa) Jäännöstilavuus kammioihin systolen jälkeen jäävä veri, n ml (lepotilassa) Syke eli lyöntitaajuus lepotilassa 60-80/min Minuuttitilavuus yhden sydänpuoliskon kautta minuutissa kulkeva verimäärä (iskutilavuus x syke), levossa n. 5 l Kuormituksen aikana syke, iskutilavuus, minuuttitilavuus, jäännöstilavuus Starlingin laki
16 Sydänäänet Voidaan kuunnella eli auskultoida stetoskoopilla rintakehältä Varsinaisia, normaaleja sydänääniä kaksi: - eteis-kammioläppien sulkeutuminen (1.) - kammio-valtimoläppien sulkeutuminen (2.) Terveestä sydämestä saattaa kuulua myös heikko, systolinen sivuääni, diastolinen ääni merkki sairaudesta Sivuäänet - turbulenttinen virtaus - läppästenoosi, läppäinsuffisienssi - (ruumiillinen rasitus, kuume, anemia) Fonokardiografia
17 EKG, elektrokardiografia Tutkii johtoratajärjestelmän (ja sydämen) toimintaa rekisteröimällä iholta sydämen sähköisen toiminnan aiheuttamia potentiaaliheilahduksia Standardikytkennät Kahden elektrodin välisen jännitteen muuttuminen ajan funktiona P-poikkeama eteisten depolarisaatio QRS-kompleksi kammioiden depolarisaatio S-T-väli, tulee olla tasainen, kammiot edelleen depolarisoituneena T-poikkeama kammioiden repolarisaatio
18 EKG Raajakytkennät - yksi elektrodi kumpaankin käteen, yksi vasempaan alaraajaan Rintakytkennät - kuusi elektrodia rintakehälle sydämen tutkiminen eri suunnista Kuormituskoe eli rasituskoe EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti Vektorikardiografia
19 Verisuonten yleisrakenne Laskimot, valtimot, hiussuonet Perusrakenne: - sisäkalvo (intima): (endoteeli + tyvikalvo) - keskikalvo (media): sileälihasyitä ja kimmosyitä - ulkokalvo (adventitia): sidekudosta Hiussuonissa pelkkä endoteeli + tyvikalvo Suurissa paineentasaajavaltimoissa (esim. aortta) paljon kimmosyitä, pienissä valtimoissa etenkin sileälihassyitä Valtimot paksuseinäisiä (korkea verenpaine), pieni luumen Laskimot ohutseinäisiä, suuri luumen, laskimoläpät
20 Terminologiaa Anastomoosit - verisuonten yhdyshaaroja - tukostapauksessa veri voi kiertää toista kautta tukkeutuminen ei johda kuolioon - aivoissa ja sydämessä riittämättömästi valtimoanastomooseja Kollateraalit - rinnakkain samaan kohteeseen kulkevat verisuonet
21 Ison verenkierron valtimot Aortta (nouseva, kaari, laskeva, rinta-, vatsa-) aortan haarat, joista tärkeimpiä ovat (järjestyksessä): 1) sepelvaltimot sydänlihas 2) yhteiset kaulavaltimot ja solisvaltimot pää ja yläraajat 3) kylkivaltimot mm. kylkivälilihakset lisäksi haaroja hengityselimiin ja ruokatorveen 4) sisusvaltimorunko maha, perna, maksa 5) ylempi suolilievevaltimo ohutsuoli, paksusuolen alkuosa 6) munuaisvaltimot munuaiset 7) alempi suolilievevaltimo paksusuolen loppuosa 8) yhteiset lonkkavaltimot alaraajat
22 Yläraajan valtimot Solisvaltimo kainalovaltimo olkavarsivaltimo kyynärvaltimo (pikkurillin puolella) ja värttinävaltimo (peukalon puolella) kämmenkaaret (2 kpl) sormien valtimot Pulssia voidaan tunnustella värttinävaltimosta ranteen kohdalta
23 Alaraajan valtimot Yhteiset lonkkavaltimot ulompi lonkkavaltimo reisivaltimo polvitaivevaltimo etumainen jalanselänvaltimo) ja takimmainen säärivaltimo ( pohjevaltimo) Alaraajan pulsseja voi tunnustella reisivaltimosta nivussiteen keskikohdan alapuolelta, polvitaivevaltimosta polvitaipeesta, takimmaisesta säärivaltimosta sisäkehräksen takaa, jalanselänvaltimosta jalan selästä
24 Ison verenkierron laskimot Pääsääntöisesti samannimiset laskimot seuraavat valtimoita Kuitenkin: - maksan porttilaskimo - ylä- ja alaonttolaskimo - aivojen veriviemärit - pinnalliset iholaskimot - alaraajojen iso ja pieni safeena - yläraajojen ulompi ja sisempi iholaskimo
25 Pienen verenkierron suonet (Oikea kammio) keuhkovaltimorunko vasen ja oikea keuhkovaltimo pienemmät keuhkovaltimonhaarat kapillaarit pienemmät keuhkolaskimot vasemmat (2kpl) ja oikeat (2kpl) keuhkolaskimot (vasen eteinen) Keuhkoverenkierrossa paineet ovat huomattavasti pienempiä
Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotSYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson
SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotKiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin
Samuli Rantanen Kiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin Diplomityö Espoo 26. marraskuuta 2012 Valvoja: Ohjaajat: Prof. Mervi Paulasto-Kröckel FT
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotSuomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, PL 64, 01451, Vantaa. 2002
Opintojakso 3 Verenkierto Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot verenkiertojärjestelmän rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, jotka
LisätiedotVerenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,
LisätiedotVerenpaineen kajoamaton mittaus pulssin kulkuajan avulla
Paula Haarnoja Verenpaineen kajoamaton mittaus pulssin kulkuajan avulla Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotDILATOIVA KARDIOMYOPATIA
DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotSYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää
SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotBIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN. sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Potilaan opas
BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN sydämen vajaatoiminnan hoitoon Potilaan opas 1 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. SYDÄN Sydän ja verenkiertojärjestelmä Mitä sydämen syke on? Sydämen johtumishäiriöt 2. SYDÄMEN
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotVERENPAINEEN MITTAAMINEN
1 F1 VERENPAINEEN MITTAAMINEN Täytä tulostaulukko sivulla 7. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 1 2. 2 VERENPAINE Käytännön työssä verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Systolisen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotSydän- ja verisuonisairaudet
1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
Lisätiedot黃 帝 八 十 一 難 經. Huángdì bāshíyī Nánjīng. Kappale 8 八 難 曰 寸 口 脉 平 而 死 者. 何 謂 也. 然. 諸 十 二 經 脉 者. 皆 係 於 生 氣 之 原.
黃 帝 八 十 一 難 經 Huángdì bāshíyī Nánjīng Klassikkoiltama 12.10.2014 Kappaleita kolmoislämmittimeen liittyen Kappale 8 八 難 曰 寸 口 脉 平 而 死 者. 何 謂 也. 諸 十 二 經 脉 者. 皆 係 於 生 氣 之 原. 所 謂 生 氣 之 原 者. 謂 十 二 經 之 根 本 也.
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
Lisätiedot4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen
4. KUORMITUSFYSIOLOGIA 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen Hengityselimistö on keuhkojen, hengitysteiden ja hengityslihasten muodostama kokonaisuus. Sen tehtävänä on huolehtia keuhkotuuletuksesta
LisätiedotKÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA
KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Niina Haaraoja Saara-Susanna Palomäki Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso
Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Yleistä verenkiertoelimistöstä Sydämen ja verenkiertoelimistön
LisätiedotVoiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?
PROFILES -opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnontieteet Biologia ja terveystieto 7.-9. luokka (2011) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotMari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN
Mari Isotupa ja Elina Lahti VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO -KURSSIN OPPIMATERIAALIEN UUDISTAMINEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2016 VERENKIERTO, HENGITYS JA NESTETASAPAINO
LisätiedotHENGITYS JA VERENKIERTO OPPIKIRJOISSA JA OPPILAIDEN KÄSITYKSISSÄ
HENGITYS JA VERENKIERTO OPPIKIRJOISSA JA OPPILAIDEN KÄSITYKSISSÄ No siis se menee sillei varmaan niinku täst keuhkojen kautta ni sit menee käy tuolla jossain veren niinku verta menee sinne keuhkojen mukana
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa
Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari
LisätiedotPotilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen
Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista
LisätiedotVERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ
OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ - Kysely työterveyshoitajille T E K I J Ä :
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotKOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.
KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotAamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla
Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla Forsman, Nina 2018 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla vuodeosastolla Forsman, Nina Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotSYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO
SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO Pro gradu tutkielma Heikki Matikainen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2011
LisätiedotLEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN
LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN Juha Hietaoja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroteknologia 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotABCDE-työkalun käyttö sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoidossa, ohje kotihoidolle
ABCDE-työkalun käyttö sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoidossa, ohje kotihoidolle Niemelä Elina Tölli Ilkka 2018 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu ABCDE-työkalun käyttö sydämen vajaatoimintaa
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotSISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,
LisätiedotROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN
ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN Koulutus nuorille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2015 Emma Westerlund TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön
LisätiedotEKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset
EKG-REKISTERÖINTI Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset Satu-Maria Rantala Emilia Vuorimaa Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotEKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotVERENVIRTAUKSEN MITTAUS
VERENVIRTAUKSEN MITTAUS 19.04.2003 sivu 1/ 5 VERENVIRTAUKSEN MITTAUS VERENVIRTAUSMITTAUKSET Veren virtausta voidaan mitata invasiivisilla ja noninvasiivisilla menetelmillä. Käytössä on useita menetelmiä,
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen
NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Sydänsairaudet Sydämen tutkiminen Sydämen tutkimuksessa auskultointi on tärkein menetelmä. Yksinkertaiset, riittävän suuret fonendoskoopin rasiamallit riittävän
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma. Heli Laakkonen EKG-OPASVIHKO ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN PERHEILLE
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Heli Laakkonen EKG-OPASVIHKO ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN PERHEILLE Opinnäytetyö Helmikuu 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto...5
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotEdistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA
Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia
LisätiedotIhmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.
LisätiedotDemo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT
Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotSYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2013 5.11.2013 L Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen
LisätiedotLäppävika (läppävuoto, endokardioosi, myksomatoottinen läppärauppeuma, mitral valve disease = MVD)
SYDÄN SANOO DUN-LOP Whippet-Harrastajat Ry:n jalostustoimikunta järjesti 13.10. luentotilaisuuden sydänsairauksista ja niiden diagnostiikasta. Luennoitsijaksi oli kutsuttu Pieneläinsisätautiopin dosentti
LisätiedotPerustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto
Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotFysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali
Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia
LisätiedotHEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU
HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
Lisätiedot