SIVISTYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS Sivistyslautakunnan kokoonpano :

Transkriptio

1 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2016 Sivistyslautakunnan kokoonpano : puheenjohtaja Pentti Ojala (Seppo Lamminpää ) varapuheenjohtaja Teppo Myllymäki (Martti Jaakonniemi) Jouni Erola (Esa Haavisto) Miia Hietanen (Jouko Rosendahl) Anna Isoviita (Kari Koivunen) Keijo Kalliomäki (Sauli Setälä) Päivi Rouhelo (Satu Koskela) Sanna-Mari Salmio (Johanna Jokinen) Satu Vuorisalo (Niina Liukonen) Tulosalue 40: Hallinto Toiminta-ajatus: Sivistystoimen hallinto huolehtii sivistystoimen yleishallinnosta ja kehittämisestä sekä järjestää henkilöstölle määrärahojen puitteissa virkaehtosopimuksen mukaista ja muuta tarpeellista täydennyskoulutusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Hallinnon tehtävien hoitaminen tarkoituksenmukaisesti ja tehtävien organisoiminen niin, että oikeat henkilöt tekevät oikeita tehtäviä. Yhteistyön syventäminen ja vakiinnuttaminen naapurikuntien kanssa niin, että säädösten ja toiminnan asettamat vaatimukset saadaan täytetyksi pysyvin järjestelyin. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Toteutuminen: Osaava Satakunta -hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen täydennyskoulutuksessa sekä koulutustarjonnan laajentaminen myös muulle henkilökunnalle. Alueellisen tieto- ja viestintästrategian laadinta sekä sivistystoimen TVT-toiminnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti Täydennyskoulutusta on kyetty tarjoamaan laajasti, pääosin Osaava Satakunnan kautta. Muuta tarjontaa on hyödynnetty täydentäjänä. Alueellinen TVT-strategia on tehty, mutta käytännössä TVT/ICTtoiminta on kuntakohtaista. Tulosalue 41: Opetustoimi Toiminta-ajatus: Järjestää kunnan oppivelvollisuusikäisille opetussuunnitelman mukaista opetusta, sekä järjestää jatko-opintoihin johtavaa lukioopetusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ):

2 2 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Opetuksen toteuttaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti kaikki osa-alueet huomioiden. Perusopetus Kirkonkylän koulu: Tavoitteena laadukas perusopetus - harkintaa käyttövarojen kohdentamisessa. Eri toimintojen suunnittelussa pitää olla kustannustehokas vaarantamatta opetussuunnitelmassa olevia tavoitteita. Hyödynnetään OKM:n myöntämää opetusryhmän pienentämisrahaa ja kerhorahaa (lautapeli- ja musiikkikerho) Yhteiskoulu: Peruskoulutyön (tuntityöt ja kotitehtävät) arvostuksen korostaminen opiskelun ja menestyksen lähtökohtana. Erityisopettajaa hyödyntäminen tehokkaasti. Sisäjärjestyksen vakiinnuttaminen tasolle, jossa opettaja voi keskittyä päätyöhönsä eli opettamiseen sekä oppilaiden oppimisen ohjaamiseen, ja jossa yhdenkään oppilaan ei tarvitse "pelätä" koulua. Opetuksen tietotekniikkaan panostaminen hankkimalla aloittavalle 7- luokalle henkilökohtaiset tietokoneet ja sähköiset oppimateriaalit. Koulun sisäisen tietoliikenneverkon vahvistaminen. Yhteinen toiminta: Sopimuskunnissa tapahtuvan erityisopetuksen optimoiminen. Oppilashuoltopalvelujen järjestäminen kuntien yhteistyönä. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (myöh. APIP-toiminta) tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalisen kasvun vahvistaminen. APIPtoiminta luo lapselle tutun ja turvallisen, kasvua tukevan ja virikkeellisen toimintaympäristön ennen koulun alkua ja koulun jälkeen. Lasta ohjataan osaksi ryhmän tasavertaista yyttä - antaen myös mahdollisuus lepoon ja yksinoloon. Toteutuminen: Opetusvälineiden modernisointi eteni talousarviovuonna vaatimattomasti. Lukion lisäksi muuta tietokonekantaa on päivitetty ainoastaan pakon edessä. Kaikilla kouluilla on kuitenkin dokumenttikamerat käytännössä kaikissa luokissa. Varsinaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ei ole vielä yhtään ei tosin kaikissa muissakaan kunnissa. Erityisen tuen tarjonta on nyt vakiintunut uuden opettajan myötä taso ei ehkä ole aivan riittävä vieläkään, mutta aiempaan verrattuna parannus on merkittävä. Kuraattoripalvelu toimi periaatteessa koko ajan, mutta palvelu pitäisi ehdottomasti saada vakiintuneelle pohjalle, sama pätee psykologipalveluun. Kirkonkylän koulu: Kirkonkylän koulu sekä pienryhmäopetus: Tavoitteista nouseviin haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin

3 kahden pienryhmän ja kahden laaja-alaisen erityisopettajan ansiosta, vaikka oppilaiden oppimisvalmiudet ovat hyvin erilaiset. Toisaalta joustavat ja ammattitaitoiset luokanopettajat ovat mahdollistaneet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimisen yleisopetuksen luokkiin mahdollisimman monessa oppiaineessa. Suuret ryhmäkoot kuitenkin vaarantavat tämän. Koulumme koulunkäyntiohjaajia ei sovi unohtaa tässäkään yhteydessä. Ilman heidän rooliaan oppilaiden oppimisen tukena, emme olisi voineet pitää niin paljon oppimisvaikeuksisia lapsia kunnan omassa koulussa. Jos oppilaat joutuisivat naapurikuntien kouluihin, heidän valtionosuutensa menisivät sinne ja silti Pomarkku joutuisi maksamaan heille ohjaajat sinne. Aktiivinen oppilaskunta on osaltaan edistänyt oppilaiden aktiivista roolia kouluyhteisössämme. Yhteiskoulu: Erot oppilaiden välillä ovat kasvaneet: Iso osa opiskelee tunnollisesti, ja oppii opiskelemansa yleisesti ottaen hyvin. Vastaavasti liian moni ei käytännössä panosta kouluun kuin välttämättömän, jos sitäkään. Tilanne heijastaa kotien tilannetta. Ongelmia on saatu ratkaistua erityisopetuksen, pienryhmän ja kuraattorin avulla. Psykologipalvelua on riittänyt oppimistutkimuksiin, muttei mielenterveystyöhön. Se, mikä pätee opiskeluun, pätee myös sisäjärjestykseen. Ongelmat näkyvät pahimmillaan kiusaamisena ja ilkivaltana, toki useimmiten erinäköisenä koheltamisena. Toisaalta pääosa nuorista käyttäytyy hyvin. 7-luokka ei saanut oppilaskohtaisia tietokoneita, eli siltä osin Pomarkun kunta jättäytyi jälkeen kehityksestä. Yhteisiä koneita käytettiin käytännössä 100-prosenttisesti. Välituntiliikunta toimii kohtuullisesti, ja oppilaat liikkuvat pihalla myös oma-aloitteisesti. Piha asettaa omat rajoituksensa, asfaltti ja karkea hiekka eivät ole paras mahdollinen pelialusta. Yhteiskoululla järjestettiin kolme kerhoa: musiikki- & teknisen työn kerho läpi vuoden ja keväällä 2016 RC-kerho. Yhteinen toiminta: Yhteisen toiminnan osalta tavoitteet on pääosin saavutettu, pienimuotoisen ongelman aiheuttaa erityisoppilaiden hajaantuminen sekä Poriin että Kankaanpäähän. Tämä on varmasti yksittäisten oppilaiden etu, mutta kunnan kannalta yksi suunta olisi edullisempi ratkaisu. Tilanteesta on keskusteltu lautakunnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Riittävä ohjaajaresurssi on taannut sen, että APIP-toiminta on pääosin pystynyt vastaamaan hyvin paikkakunnan perheiden tarpeisiin ja saavuttanut asetetut tavoitteet, myös erityistä tukea tarvitsevien lapsien osalta. Lapsilla on ollut virikkeellinen ja turvallinen ympäristö sekä ohjattuun että omaehtoiseen toimintaan. Tila ei kuitenkaan ole hyvä, koska se on kovin sokkeloinen. 3 Lukio Tavoitteet: Oppilaskohtaisten tietokoneiden hankinta ja käyttöönotto I-vuosi-

4 4 kurssille. Sähköisten YO-kokeiden toteututtaminen syksystä 2016 alkaen aloittavan lukioikäluokan pitäminen 30:n tasolla. Toteutuminen: Pomarkun lukio siihen laajaan keskikastiin, jossa opiskelee oppilaita kaikista kansalaisryhmistä. Tämä näkyy kaikessa toiminnassa. Toki tavoitteet pitää koko ajan asettaa korkealle. 1-vuosikurssin oppilaille jaettiin elokuussa 2016 käyttöön henkilökohtaiset tietokoneet. Koneita on tarkoitus käyttää sekä opiskelussa että sähköisissä YO-kokeissa. Koska nyt aloittanut ikäluokka tekee kaikki YO-kokeensa sähköisesti, myös opiskelun täytyy tapahtua yhä laajemmin tietokoneavusteisesti. Kirjat ovat edelleen paperisia. Tässä noudatamme oppilailta saatua palautetta, kyselyssä 75 % oppilaista vastusti sähköisiä kirjoja. Itse asiassa joissain kunnissa ilmassa on ollut paluu paperikirjoihin. Varmasti kirjat jossain vaiheessa sähköistyvät, mutta ei siis vielä. Ensimmäiset varsinaiset sähköiset YO-kokeet pidettiin syyskuussa 2016, aineena oli saksa, filosofia ja maantiede. Pomarkussa kaikki sujui hyvin, mutta muualla maassa oli ongelmiakin. Sähköisen kokeen järjestelyt ovat huomattavasti raskaammat kuin perinteisen, mutta paluuta tuskin on. Syksyllä 2016 lukiossa aloitti täysi 26 oppilaan ikäluokka, eli oppilasmäärätavoitteesta jäätiin oikeastaan ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Koululla näyttää kuitenkin olevan hyvä maine - jota maksuttomat kirjat ja tietokoneet sekä matkat tietenkin tukevat. Oppilashankintaa ei ole helppoa tehostaa, ellei asiaan päätetä käyttää lisää rahaa. Henkilökunta (henkilökunta ) Opettajanvirat (sis. rehtori) Tuntiopettajat (sis. sivutoim.) Muu henkilökunta (oma) Perusopetusryhmät Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) 10 1) (10) - - 6,3 (6,3) 6 (+ 2 x PR) (6 (+ 2 x PR)) Pomarkun yhteiskoulu 5 1) (5) 3,5 (3,5) 1,3 (1,3) 5 (5) Pomarkun lukio 5 (5) 0,8 0,8 0,3 (0,3) 3 (3) 1) Kirkonkylän koulun & lukion yhteinen kielenopettaja ja alaluokkien erityisopettaja ovat Kirkonkylän koulun alaisuudessa. Vastaavasti yläluokkien erityisopettaja on merkitty yhteiskoulun alaisuuteen. Oppilasmäärä (oppilaat ) I II ABI Kirkonkylän koulu 25 (23) 25 (29) 29 (28) 28 (21) 27 (19) 19 (23)

5 5 (sis. pienryhmät) Pomarkun yhteiskoulu 23 (31) 33 (25) 26 (25) Pomarkun lukio 26 (32) 31 (33) 34 (25) Oppilaskohtaiset kustannukset Perusopetuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman perusopetuksen käyttökustannus / oppilas 1) ( ) ) ( ) ) ( ) ) ( ) ) Lukiokoulutuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman lukiokoulutuksen käyttökustannus / oppilas 5) 1) Perusopetus, APIP-toiminta sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 2) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. kiertävä erityis- ja kielenopetus sekä erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 3) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 4) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä), huomioitu sopimuskuntien oppilasmäärä. 5) Lukio-opetus sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). Kuljetuskustannukset (kustannukset 2015) Käyttösuunnitelma Toteutuneet 2016 Toteutumaprosentti Perusopetus ( ) Lukio (brutto) (85 200) Lukio (netto) (23 500) ( ) (51 400) (17 400) 108 % (121 %) 84 % (60 %) 62 % (75 %) Tulosalue 39: Varhaiskasvatus

6 6 Toiminta-ajatus: Pomarkun kunta järjestää luotettavaa, lasta tukevaa varhaiskasvatusta yhteistyössä huoltajien kanssa. Monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut huomioivat lapsen yksilölliset tarpeet ja vastaavat perheiden tarpeisiin. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella : Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tarpeeseen vastaaminen kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Myös vuorohoidon tarpeeseen tulee tarvittaessa vastata. Varhaiskasvatuslain muutokset ja uusi opetussuunnitelma asettavat varhaiskasvatukselle uudenlaisia edellytyksiä, jotka huomioidaan palvelun järjestämisessä. Tästä johtuen varhaiskasvatuksen hallinnon ja toiminnan sekä erilaisten toimintamuotojen ja henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee ohjata riittävästi resursseja. Varhaiskasvatuksen hallinnon tehostamiseksi otetaan käyttöön uudenlaisia järjestelmiä, jotka vastaavat paremmin tämän hetken edellytyksiä, mm. lisätään sähköistä asiointia, vähennetään käsin tehtäviä kirjauksia laskutuksessa ja työajan laskennassa. Perhepäivähoitajien määrän odotetaan edelleen vähenevän mm. eläköitymisen seurauksena ja uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on vaikeaa. Tästä johtuen päiväkotipaikkojen lisääminen tulee ajankohtaiseksi suunnittelukauden aikana. Päiväkodin nykyiset tilat ovat käytössä sataprosenttisesti eikä toiminta erillisissä yksiköissä ole yhtä kustannustehokasta kuin yhdessä. Suunnittelukauden aikana tulee tehdä suunnitelma uusien päiväkotipaikkojen luomiseksi. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman tekeminen päiväkotipaikkojen lisäämiseksi kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Henkilöstön pedagogisen osaamisen kartoitus ja sen mukaisen koulutuksen käynnistäminen. Uusien järjestelmien käyttöönotto ja uudenlaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Varhaiskasvatuspalvelujen arviointijärjestelmän luominen. Toteutuminen: Päivähoidon tarpeeseen pystyttiin vastaamaan kulloisenkin tarpeen mukaisesti hyvin ja vähintään lain edellyttämässä ajassa. Erilaisiin päivähoidon tarpeisiin vastaaminen edellytti joustavuutta sekä henkilöstön että järjestelmän suhteen. Ryhmässä toteutettavalle varhaiskasvatukselle oli kysyntää ja siihen pystyttiin vastaamaan hyvin. Keskimäärin varhaiskasvatuspaikan odotusaika lapselle kesti noin kaksi kuukautta.

7 7 Varhaiskasvatuslaki uudistui v Lain tuomat uudistukset eivät tuoneet käytäntöön merkittäviä muutoksia, uudistukset koskivat pääosin toiminnan taustalla olevia periaatteita ja velvoitteita.vuonna 2016 lakia täydennettiin subjektiivisella päivähoito-oikeudella. Se takaa jokaiselle lapselle vähintään 20 h viikossa varhaiskasvatusta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on pysynyt melko alhaisena ja sitä käyttää kunnassa vain muutama perhe. Hallitus muutti asetusta lastenpäivähoidosta siten, että päiväkodissa yhtä hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää kohden voi olla alkaen olla seitsemän (7) sijaan kahdeksan (8) kolme vuotta täyttänyttä lasta. Kunta päätti olla nostamatta suhdelukua, joten Pomarkussa yhtä työntekijää kohden voi olla seitsemän lasta. Varhaiskasvatuslakiin perustuva varhaiskasvatuksen perusteet asiakirja on normi, joka tulee voimaan elokuussa Sana päivähoito on muutetu sanaksi varhaiskasvatus, joka tarkoittaa lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Yhä enemmän toimintaan on otettu mukaan lapsi ja vanhemmat. Lastentarhanopettajan pedagoginen osaaminen korostuu. Henkilöstöä on koulutettu ja ohjeistettu toimimaan perusteiden mukaisesti pitkin vuotta. Mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan pyrittiin tarkalla työaikasuunnittelulla ja lomien oikeanlaisella jaksottamisella sijaistarpeen minimoimiseksi. Ulkopuolisia sijaisia ei tarvinnut ottaa, koska yhden perhepäivähoitajan lasten hoitoajat sopivat hyvin siihen, että hoitaja saattoi sijaistaa päiväkodissa. Uusi sähköinen järjestelmä Daisy otettiin käyttöön toukokuussa Järjestelmän tarkoituksena on mm. helpottaa käsin tehtävää raportointia ja seurantaa.vanhempien varaamia hoitoaikoja ja poissaoloja on helpompi seurata. Maksu-ja sijoituspäätökset tulevat automaattisesti raporttina. Perhepäivähoitajien reaaliaikainen työajan seuranta päivän ja koko jakson osalta käsittäen suunnitelmat, toteutumat ja muut poissaolot ovat saatavilla helposti sähköisessä muodossa. Järjestelmän käyttöönotto ja sisäänajo on tuottanut vaikeuksia melko paljon ja vieläkään järjestelmä ei toimi täysillä. Konsultaatioapua on saatu hyvin Daisy-järjestelmän työntekijöiltä. Vanhemmat ovat ottaneet Daisyn käyttöön erittäin hyvin. Varhaiskasvatuksen tilatarveselvityksen laatiminen aloitettiin syksyllä Tämän tarkoituksena oli ottaa kantaa siihen, miten varhaiskasvatus tulevaisuudessa tulisi järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Perhepäivähoito tulee vähenemään ja mahdollisesti loppumaan eläköitymisen ja rekrytoinnin haasteellisuuden vuoksi. Pomarkussa tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja jo vuonna Varhaiskasvatuspalvelujen ulkoasun kokonaisvaltaista uudistusta ei tehty kuluneen vuoden aikana. Lomakkeita yhdenmukaistettiin ja nettisivuja pyrittiin päivittämään tarpeen mukaan. Työtä jatketaan tulevina vuosina.

8 8 Päivähoidon käyttö Lapsia kokopäivähoidossa Lapsia osapäivähoidossa Esiopetuspäiviä 4h / pvä 185 Esiopetuksen oppilaat Esiopetuksen oppilaita ) Esiopetuksen käyttökustannus/oppilas esiopetuspäivän hinta /oppilas 42 Esiopetuksen hinta lasketaan oppilasmäärän keskiarvo (tammi-kesäkuu ja elo-joulukuu) jaettuna käyttökustanuksilla. ERI PÄIVÄHOITOMUOTOJEN KUSTANNUSVERTAILU PÄIVÄKOTI PERHEPÄIVÄHOITO MOLEMMAT YHTEEN läsnäolopäivät kustannukset (brutto) kustannukset (netto) hoitopv hinta (brutto) hoitopv hinta (netto) TAULUKON LUKUOHJE. Taulukossa seuraavat kustannuspaikat: - Päiväkoti sis. myös 30 % Päivähoitotoimiston kustannuksista - Perhepäivähoito sis. 70 % Päivähoitotoimiston kustannuksista Hoitopäivän hinta lasketaan jakamalla kustannukset läsnäolopäivillä. Tämä käytäntö on käytössä valtakunnallisesti ja yleisimmin verrataan bruttohintoja. Eroja on kuitenkin muihin kuntiin verrattuna mm. siinä mitä kuluja kustannuksissa on. Pomarkun laskelmissa on mukana kaikki mahdolliset kulut (sis.+ulk.vyörytykset), myös hallinnon osalta (jaettuna käytetyn työajan suhteessa). Läsnäolopäiväksi lasketaan sekä osapäiväiset läsnäolot että kokopäiväiset. Pomarkussa ei ole ollut käytössä pelkästään osapäiväistä hoitoa, joten käytännössä osapäiväiset lapset hoidetaan kokopäiväisillä paikoilla. Vajausta on pyritty täyttämään yhdistelemällä kaksi eri lasta yhdelle paikalle mutta tämä on käytännössä haasteellista eikä täysin toteudu, koska lain asettamia suhdelukuja ei voi ylittää.

9 9 Tulosalue 42: Kulttuuritoimi Toiminta-ajatus: Tukea ja edistää kunnassa harrastettavaa kulttuuritoimintaa ja järjestää kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua kulttuuritilaisuuksiin ja retkiin. Aikuisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen. Taiteen perusopetuksen antaminen lapsille ja nuorille ensisijaisesti musiikin (Kankaanpään musiikkiopisto ja Palmgren-konservatorio), mutta mahdollisuuksien mukaan myös muiden alojen perusopetuksena. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ) Vuoden aikana kunnassa pyritään järjestämään erityyppisiä kulttuuriaktiviteettiä sekä näyttelyitä. Järjestetään vuosittain vähintään kaksi lastenkulttuuritapahtumaa (konsertti, näytelmä, tms.). Kulttuuriyhdistysten toimintaedellytyksiä tuetaan jakamalla vuosittain avustuksia. Kino Hakalinnan toimintaa tuetaan niin, että elokuvateatteritoiminta säilyy Pomarkussa. Kotiseutumuseon kokoelmista huolehditaan ja museo pyritään kesällä pitämään avoinna yleisölle säännöllisesti. Museon esineistön luettelointi ja digikuvaaminen museoiden yhteiseen Musketti-tietokantaan. Paikalliseen ja seudulliseen kulttuuriyhteistyöhön osallistuminen. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Toteutuminen: Kansalaisopiston tarjonta pyritään pitämään ennallaan. Mittarina tuntimäärä. Kotiseutumuseo avoinna kesällä arkisin 2 viikkoa. Vakaa ja tasapainoinen talous. Taloudelliset kustannukset pyritään pitämään talousarvion mukaisina. Petäjä-opistolta vuonna 2016 ostettava tuntimäärä on ollut 900 tuntia, hintaan 18 kevätkaudella ja syksykaudella. Opintopiirejä pidettiin pääsääntöisesti koulujen tiloissa.. Kertomusvuonna opetustuntien kustannukset olivat Pomarkussa pidetyt kurssiaiheet painottuivat muotoiluun ja kädentaitoihin, myös kuvataiteita ja musiikkia harrastettiin kiitettävästi. Viime vuonna suosikkina olivat Pisama-kuvataidekoulu, nuorten poma, tikkuiitat, karaokekurssi, sekä venäjän alkeiskurssi ja talvella toiminut digipaja. Pomarkussa toimintaan osallistuivat lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikäihmiset. Osaston toteutunut opetustuntimäärä toiminnan vuonna oli 825 tuntia. Keväällä järjestettiin 14 kurssia ja syksyllä 19 kurssia. Opiskelijoita kaikissa piireissä oli kevätkaudella 102 ja syyskaudella 114. Digitointipajassa yhteensä osallistujia oli 34. Pomarkun kunnalla on Kankaanpään musiikkiopistossa 14 oppilaspaikkaa. Kankaanpään opisto tarjoaa pääosan opetuksesta Pomarkussa koulujen tiloissa. Porissa Palmgren-konservatoriossa on kaksi oppilaspaikkaa. Kankaanpään musiikkiopistossa opiskeli kevät- ja syyslukukauden aikana yhdeksän pomarkkulaista. Palmgren-konservatoriossa kevät- ja syyslukukaudella opiskeli kaksi pomarkkulainen opiskelijaa.

10 Kulttuuritoimi tuki paikallista elokuvateatteria rahallisin avustuksin ja kolmelle kulttuuriyhdistyksille jaettiin avustuksia. Kulttuuritoimi järjesti (pääosin yhteistyössä muiden kanssa) vuoden aikana seuraavat tapahtumat: Alppikööri-kuoron ystävänpäivän konsertti Pelimannikonsertti Tauno Kytötien muistolle Kesäkulkurit: Tanssillisia kohtaamisia Pomarkussa. Ohjelmassa oli neljä tanssiesitystä ja kaksi tanssityöpaja lapsille Elopelit Kulttuuritoimi oli mukana järjestämässä kesäteatteria Pomarkun näyttämön kanssa. Pomarkun näyttämö esitti näytelmän Siunattu hulluus. Ohjaus ja sovitus Airi Ruokoski. Yhteensä oli neljä esitystä ja kävijämäärä oli noin Perinteinen elokuinen Runo- ja tarinailta Tanssiteatteri Raatikko esitys lapsille Hys-hys-Hymylään Virittäydy joulutunnelmaan -tapahtuma Itsenäisyyspäivän tilaisuudet Matkoja järjestettiin seuraavasti: Kevätmessumatka Helsinkiin Kulttuuriretki Kristiinankaupunkiin Elämysmatka Pohjois-Karjalaan 3 päivää Pomarkun kotiseutumuseo toimii vanhassa kirkonkylän kansakoulussa. Pomarkun kotiseutumuseon näyttelytila sijaitsee kunnanvirastolla. Pomarkun kotiseutumuseo oli avoinna yleisölle kesällä la ja arkisin klo Muuten museo on avoinna sopimuksesta. Kesäkaudella museossa kävi vierailijoita yhteensä noin 130. Kesällä museossa työskenteli kesätyöntekijä. Uusi esineistö (lahjoituksia museoon 10 kpl) luetteloitiin ja digikuvattiin museoiden yhteiseen Muskettitietokantaan. 10 Tulosalue 43: Kirjastotoiminta Toiminta-ajatus: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisen verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Näin kirjasto luo pohjan laajaalaiselle sivistykselle. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ) Kirjaston palveluja tulee kehittää niin määrän kuin laadun suhteen; panostetaan lisäämällä lasten ja nuorten aineistohankintaa sekä elektronisen aineiston kuten mm. DVD:ta, äänikirjoja, e- kirjoja ja musiikki cd-levyä. Kirjastojärjestelmän vaihto vuonna 2016/2017. Otetaan kirjaston tilat tehokkaampaan käyttöön. Jär-

11 11 jestetään kirjailijavierailuja pomarkkulaisille eri-ikäisille lapsille. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Toteutuminen: Kirjastossa luodaan uusi tila lapsille, rakennetaan viihtyisä monikäyttötila nuorille, tarjotaan uusia palvelumuotoja asiakkaille mm. musiikin kuuntelumahdollisuudet sekä toimivat näyttelytilat. Vakaa ja tasapainoinen talous. Taloudelliset kustannukset pyritään pitämään talousarvion mukaisina. Kirjasto tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden käyttää tietokonetta maksuttomasti, ja lisäksi viraston aulassa on kirjaston lukusali. Kirjastossa toimii lukupiiri, joka kokoontuu joka kuukausi. Osana muuta toimintaa on järjestetty 10 omaa kirjanäyttelyä ja 10 muuta näyttelyä sekä 11 erilaista tapahtumaa mm. kirjailijavieraita, esityksiä ja teemapäiviä. Koululuokkien tutustumisia oli vuoden aikana 20, kirjoja kävi lainamassa 5 luokkaa ja satutunteja järjestettiin 23 kertaa. Viime vuoden aikana kirjasto tarjoisi asiakkaille maksutonta opetusta ja neuvontaa digitointiin liittyviin kysymyksiin, mm. yksilöopastukset. Hankkeen Lapsissamme on tulevaisuus myötä maaliskuussa luokan oppilaat tapasivat kirjailija Aleksi Delikouraksen ja 2 5. luokan oppilaat kirjailija Tuula Kallioniemen. Lisäksi huhtikuussa kirjastossa vieraili lukukoira Fiina. Esikoululaiset ja ekaluokkalaiset pääsivät lukemaan koiralle. Tavoitteena oli, että lukukoira auttaa ja innostaa lapsia lukemaan. Hankkeen Enemmän elämyksiä kirjastosta puitteissa ja sisustussuunnittelijan avulla saimme toimivat ja tehokkaat tilaratkaisut. Suunnitelmien tultua valmiiksi tuli ilmi, että tilat pitää uudistaa. Saimme luvan tehdä pintaremonttia tulevan nuorten peli- ja sarjakuvahuoneen ja lasten osastolle sekä tietokonehuoneessa. Remontin aikana kirjasto oli normaalisti auki. Paljon työtä aiheutui hyllyjen ja aineistojen siirtämisestä sekä tilapäisten säilytysratkaisujen löytämisestä. Kävimme läpi myös kaikki kuvakirjat, sadut ja runot, osa aineistoista poistettiin, kirjat järjestimme uudestaan. Lasten osaston uudet sopivat kuvakirjahyllyköt tilattiin tarjouksen perusteella puusepältä sekä hyödynnettiin jo olemassa olevia kalusteita. Nuorten huoneessa laitoimme esille lasten ja nuorten vitsikirjat ja sarjakuvakokoelma, kolme tietokonetta sekä hankimme pelikonsoli televisioineen ja lautapelit. Tilasuunnittelun avulla kirjastostamme löytyi avara ja valoisa näyttelytila, jossa myös kaikki seinät on hankeen aikana maalattu uudestaan valkoisiksi. Siinä on seinätila tauluille ja kolme lukittavaa vitriiniä taideteoksia varten. Vitriinit ja ripustusjärjestelmä ovat uusia ja hankittu näyttelytilaa varten. Ensimmäisen näyttelyn uudessa näyttelytilassa pidimme toukokuussa Yhtenä tavoitteena meillä oli tarjota asiakkaille musiikin kuuntelumahdollisuudet. Olimme hankkineet asiakkaille mukavat sohvat, kuuntelulaitteet ja laadukkaat kuulokkeet. Lasten osasto, nuorten tila, näyttelytila, musiikki ja av-materiaali sekä kuuntelumahdollisuudet löysivät oma paikkansa. Savutimme tavoitteen: laadukkaan, toimivan, kekseliään ja esteettisesti miellyttävän kokonaisuuden luomisesta. Asiakkaat ovat antaneet hyvä palautetta kirjaston uudesta ilmeestä. Huo-

12 12 masimme jo, että lapset viihtyvät kirjastossa pidempään ja lasten kävijämäärä on kasvussa. Hankeen avulla uudistumisprojekti sai alkunsa. Ilman tätä hanketta emme olisi pystyneet vain omin voimin aloittamaan muutoksia kirjaston tiloihin ja toimintaan. Nyt meillä on suunnitelma, mitä voidaan tehdä seuraavaksi. Vuonna 2016 Pomarkun kunnankirjaston kokoelmaan kuului kaikkineen nimikettä, uusia nimikkeitä hankittiin 861ja poistettiin 888 aineistoyksikköä. Lainauskertoja oli kokonaisuudessaan , erillisiä lainaajia 628. Noin 60 % lainauksista tapahtui fyysisen käynnin yhteydessä. Kokoelmat Yhteensä Kirjat Nuotit ja partituurit Musiikkiäänitteet Muut äänitteet Videot CD-ROM levyt DVD levyt Muut aineistot Hankinnat Yhteensä Lainaus Yhteensä E-aineistot E-kirjakokoelma E-kirjojen hankinnat E-kirjojen lainaus E-musiikin kirjautumiset E-musiikin lainaus E-lehtien lainaus Poistot Yhteensä Lainaajat Yhteensä Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus Näyttelyt Tapahtumat Tapahtumien osallistujamäärä

13 Käyttäjäkoulutukset Käyttäjäkoulutukset tunteina Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä