Asemakaavaselostus A-2538 Sopenkorvenkatu 2 4, Sopenkorpi

Transkriptio

1 Asemakaavaselostus A-2538 Sopenkorvenkatu 2 4, Sopenkorpi / kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski Sijaintikartta

2 SELOSTUS A D/1293/ /2013 2(22) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 15. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2538 (Sopenkorvenkatu 2 4, Sopenkorpi) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Sopenkorven (26.) kaupunginosan korttelin 667 tontteja 15 ja 23 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Lahden kaupungin Sopenkorven (26.) kaupunginosan korttelin 667 tontit sekä katualueita Suunnittelualue sijoittuu Sopenkorvenkadun pohjoispään itäpuolelle, ja se sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Lahden kauppatorilta lounaaseen. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS Tavoitteena on mahdollistaa Sopenkorven teollisuusalueen kehittäminen asumisen ja elinkeinoelämän sekoittuneena alueena ottaen huomioon suojeluarvojen lisäksi ympäristön rakenne, toiminnot, monimuotoisuus sekä liikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuosien kaavoitusohjelmiin. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä.

3 SELOSTUS A D/1293/ /2013 3(22) 1 TIIVISTELMÄ Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Sopenkorvenkatu 2 ja 4 kiinteistöjen omistajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin Asemakaavan muutoksella tontit osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1) ja niillä sallitaan uutta, enintään 5 6 -kerroksista kerrostalorakentamista. Sopenkorvenkatu 4 -tontista jätetään osa teollisuuskäyttöön (TL-51). Mäkelän Sähkön tontilla (Sopenkorvenkatu 2) vanha, punatiilinen rakennus osoitetaan suojeltavaksi ja siihen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Pihan toinen rakennus on mahdollista purkaa, mutta sen julkisivuja on osin säästettävä (ju/s). Purettavan rakennuksen paikalle on mahdollista rakentaa pysäköintiä kahteen tasoon. Pihan perälle on mahdollista kaavaehdotuksen mukaisesti rakentaa yksi kerrostalo, jonka Hämeenlinnantien puoleinen pää on neljä- ja muu osa viisikerroksinen. Sopenkorvenkatu 2 -tontilta otetaan kaavaehdotuksen mukaisesti osa pohjoiskärjestä yleiseksi jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueeksi (pp). Sopenkorvenkatu 4 -tontilla sijaitseva asuinrakennus ja pohjoisosan teollisuuskiinteistö on mahdollista purkaa. Tontille osoitetaan kaavaehdotuksessa L:n muotoon ja toisiinsa kiinni kolme kerrostaloa. Sopenkorvenkadun puolella kerrostalon kerrosluku olisi kuusi kerrosta, joista ylin on sisäänvedetty. Radalle päin suuntautuva kerrostalo olisi viisi kerrosta, joista 1 2 ylintä olisi sisäänvedettyjä. Tontin sisäpihalle sijoittuisivat osin pihakannen alle sijoittuvat autopaikat sekä ulko-oleskelutilat. Kaavaluonnoksessa määrätään myös mm. julkisivuihin, ulko-oleskelutiloihin, hulevesien käsittelyyn, pohjaveden suojeluun, pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, meluntorjuntaan, istutettaviin alueisiin, aitaamiseen sekä autopaikkojen järjestämiseen liittyvistä asioista. Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Kuva 1. Sopenkorven teollisuusaluetta viistoilmakuvassa

4 SELOSTUS A D/1293/ /2013 4(22) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA MAANOMISTUS Oheisessa taulukossa on eritelty kaava-alueen kiinteistöjen ja alueiden omistajat: Kiinteistön osoite / osoitteet tai alue Kiinteistötunnus Omistajat Hämeenlinnantie 16 / Sopenkorvenkatu Laikkari Oy HISTORIA Sopenkorvenkatu Tapani Heinonen Ulla Tähtinen Lauri Heinonen Katualue - Lahden kaupunki Taulukko 1. Kaava-alueen kiinteistöjen ja alueiden omistajat Sopenkorpi-nimen historia ulottuu Lahden kylän aikoihin, jolloin seudulla oli sankka kuusikkokorpi. Isojaossa alue liitettiin Kartanon maihin, jolloin se raivattiin pelloksi (Rakennushistoriallinen selvitys, Latva). Lahden kaupunki hankki Sopenkorven alueen omistukseensa vuonna 1912 tarkoituksenaan osoittaa se teollisuudelle. Arkkitehti Carolus Lindberg kaavoitti alueen 1922 teollisuuskortteleiksi ja työväen asuinalueeksi. Alue rakentui kuitenkin vasta kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen vuonna 1937 laatiman kaavan pohjalta (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista). Ensimmäisinä teollisuuslaitoksina Sopenkorven alueelle sijoittuivat 1914 kaupungin perustama Lahden Karjapörssi Oy sekä kunnallinen teurastamo ja elintarvikkeiden tarkastusasema nykyiseen Sopenkorvenkatu 10:een (Latva). Sopenkorvenkatu 2 -tontin rakennusten ensimmäiset käyttötarkoitukset ovat olleet autohuoltamotoiminta sekä asuinkäyttö. Sopenkorvenkatu 4 -tontille rakennuslupia ovat hakeneet mm. Lahden Halko ja Puu Oy, Kiitolinja Oy sekä Liha Heinonen Ky (Latva). KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Sopenkorven alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen luetteloon sekä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon. Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuun Lahden varikkoalueeseen. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Sopenkorpi sijaitsee 1. Salpausselän eteläreunalla. Maan pinta on suunnittelualueella noin tasolla Salpausselän etelärinteelle tyypillisesti Sopenkorven alueelle on kerrostunut useiden kymmenien metrien paksuisia kerroksia hienoa hiekkaa ja silttiä.

5 SELOSTUS A D/1293/ /2013 5(22) Suunnittelualueella on jonkin verran puustoa ja kasvillisuutta tonttien rajoilla. Alueella ei ole todettu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut teollisen toiminnan seurauksena. Tonttien piha-alueet on asfaltoitu. MAISEMA Alue sijoittuu Salpausselän harjun eteläpuoleiseen alareunaan. Salpausselkä on selkeä itälänsisuuntainen metsänselänne. Maisema on suurimittakaavainen ja detaljeja on vähän. Alueelta avautuu näkymiä Lahden maamerkkeihin. POHJAVESI Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueella ja alueen pohjoisosa kuuluu pohjaveden muodostumisalueeseen. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen tontit ovat teollisuus-, toimisto- ja liikekäytössä. Sopenkorvenkatu 4 -tontilla sijaitsee yksi asuinrakennus. Rakennusten rakennusvaiheet sijoittuvat vuosille Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee rautatiealue ja pohjoispuolella valtatie (VT12, Hämeenlinnantie). Kiinteistön osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Kerrosala Kerrosluku Valmistunut Sopenkorvenkatu 2 Toimistorakennukset Muut varastorakennukset III I Sopenkorvenkatu 4 Muut varastorakennukset Yhden asunnon talot Teollisuus- ja pienteollisuustalot I I I (epäv.) 1994 Taulukko 2. Kaava-alueen rakennusten tietoja (lähde: Lahden perusrekisteri) LIIKENNE Suunnittelualue sijoittuu Hämeenlinnantien (VT12) ja Sopenkorvenkadun risteykseen. Risteys on liikennevalo-ohjattu. Suunnittelualueen pohjois- ja länsiosassa on ajoratojen varsilla jalkakäytävät. Sopenkorvenkatu 2 -tontti ulottuu nykytilassa kävelyn ja pyöräilyn käytössä olevalle asfaltoidulle alueelle. Suunnittelualueen koillisosassa on Hämeenlinnantien varressa kulkevalta jalkakäytävältä ramppi alemmalla tasolla radan varressa kulkevalle kävelyn ja pyöräilyn reitille. Lähimmät joukkoliikennereitit kulkevat Hämeenlinnantiellä suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. PALVELUT Suunnittelualueen lähin koulu on Salpausselän peruskoulu (yläaste). Lähimmät kaupalliset palvelukeskittymät sijaitsevat kaupungin keskustassa, Launeen liikekeskusalueella, Hennalassa sekä Metsäkankaan ostoskeskuksessa. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 2 km etäisyydellä.

6 SELOSTUS A D/1293/ /2013 6(22) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kuva 2. Suunnittelualueen rakennusvaihekartta (Rakennushistoriallinen selvitys, Latva) VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat yleispiirteisesti maankäytön suunnittelua. Tavoitteista erityisesti eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuriperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat kohdat liittyvät suunnittelukohteeseen. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 Ympäristöministeriön vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C). Suunnittelualue kuuluu kehittämisen kohdealueeseen (kk). Aluetta sivuava Hämeenlinnantie on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai -kaduksi (vt11). LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu elinkeinoelämän ja asumisen alueeksi (T/A-1). Alue varataan yrityksille, työpaikoille ja asumiselle. Korttelikohtainen pääkäyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksessa. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta. Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty pääosin kuuluvaksi pohjaveden muodostumisalueeseen (pvm). Alue rajautuu yleiskaavan Salpausselkä-merkintään, Sopenkorvenkadun

7 SELOSTUS A D/1293/ /2013 7(22) ja Hämeenlinnantien varsien kevyen liikenteen pääväyliin sekä radan toisella puolella varikkoalueen kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön kannalta tärkeän alueen rajaukseen (ma). Yleiskaavan aluekohtaisissa suunnitteluohjeissa todetaan, että "Sopenkorven teollisuusalue ja VR:n varikon alue muuttuvat vähitellen elinkeinoelämän ja asumisen seka-alueeksi. Samassa korttelissa ja samassa rakennuksessa asutaan ja työskennellään. Alueelle laaditaan uusia asuinkortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä. Asuminen sijoitetaan vain häiriöttömiin olosuhteisiin, nykyisen yritystoiminnan ja sen kehittämisen ehdoilla. Alueelle sallitaan uutta elinkeinotoimintaa, jos se ei aiheuta ympäristöhäiriötä. Arvokkaat vanhat teollisuuskiinteistöt säilytetään. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen." Kuvat 3 ja 4. Otteet Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 ja Lahden yleiskaavasta 2025 Kuva 5. Yleiskaavatyötä varten laadittu ideakartta Sopenkorven ja varikkoalueen kehittämisestä (Maankäyttö, 2010)

8 SELOSTUS A D/1293/ /2013 8(22) NYKYINEN ASEMAKAAVA Suunnittelualueen kiinteistöillä on tällä hetkellä voimassa sama, vahvistettu asemakaava (A-001). Tontit on merkitty teollisuutta, varastointia ja näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (TL-51). Erillistä liiketoimintaa sallitaan rakennusoikeudesta 5 %. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Kiinteistöjen tehokkuusluku (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) on e=2.0. Rakennusten korkeus on Sopenkorvenkatu 2 -tontilla enintään 12 m ja Sopenkorvenkatu 4 -tontilla enintään 18 m. Tontille tulee rakentaa yksi autopaikka jokaista asuntoa ja kolmea työntekijää kohti. Tonttien rajoille on määrätty istutettavaksi puurivejä. RAKENNUSJÄRJESTYS Lahden kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan POHJAKARTTA Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Kuva 6. Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamerkinnästä ja suunnittelualueen viitteellinen rajaus (sininen katkoviiva)

9 SELOSTUS A D/1293/ /2013 9(22) SELVITYKSET Suunnittelualuetta koskien on tehty mm. seuraavia selvityksiä ja hankkeita: Selvitys/hanke Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke (PIUHA), ELY-keskus, 2011 Rakennushistoriallinen selvitys, Jorma J. Latva, 2010 Keskeinen sisältö Hämeen ELY-keskus käynnisti syksyllä 2008 PIUHA-hankkeen (PIUHA = pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöhanke). Hankkeen idea syntyi vuonna 2007, kun valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan. PIUHAssa selvitettiin saadaanko riskinarvion ja kaavoituksen ennakoivalla yhteistyöllä vähennettyä alueelta poiskaivettavien pilaantuneiden maiden määrää ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä pilaantuneiden maiden käsittelyssä. PIU- HAn johtopäätöksenä suunniteltiin toimintamalli, jota kuvataan etenemiskaaviolla. Selvityksen runkona toimii tonttikohtainen rakennusvaihetarkastelu. Sen pohjana ovat haetut rakennusluvat, joita on verrattu nykytilanteeseen sekä vanhaan kartta- ja kuva-aineistoon. Kustakin rakennusvaiheesta on mainittu rakennuttaja sekä rakennuksen käyttötarkoitus, mutta tilakohtaista tarkastelua ei rakennuksista ole tehty aineistoon laajuudesta johtuen. Runkotekstiä on täydennetty alueen alkuperäisiä kaavallisia, rakenteellisia ja arkkitehtonisia lähtökohtia tarkastelevalla johdantotekstillä. Alueen rakennuskannasta on tehty selvitystyön yhteydessä 3Dmalli, johon on sisällytetty tiedot rakennusten iästä. Sopenkorven riskinarviointi, Ramboll Oy, 2010 Riskiarvioinnissa esitetään Sopenkorven alueella tehtyihin tutkimuksiin pohjautuen arvio alueen nykytilassa esiintyvistä terveys- ja ympäristöriskeistä sekä laaditaan reunaehtoja eri maankäyttömuodoille todetun pilaantuneisuuden mukaisesti. Sopenkorven alue edustaa teollisuusaluetta, jossa on toiminut lukuisia pieniä yrityksiä. Tästä johtuen pilaantuneisuus alueella on pääosin pintanuhraantuneisuutta ja pistemäisiä, syvemmälle ulottuvia pilaantuneita kohtia. Tämän tyyppinen pilaantuneisuus laajalta kohdealueelta on hankalaa todeta tutkimuksilla, koska pistemäiseen pilaantumaan osumisen todennäköisyys on heikko. Tutkimusten on oltava erittäin kattavia. Riskinarvioinnissa on Sopenkorven alueella todettu, että akuutteja riskejä ei nykyisellä maankäytöllä esiinny. Selvityksen mukaan tulevalla maankäyttömuodolla on merkittävä vaikutus riskimahdollisuuksiin. Laajimmat riskit esiintyvät pientaloasutuksella ja vastaavasti vähiten vaikutuksia maaperän haitta-aineista on varasto-, liikenne- ja teollisuusalueella. Pima-rakennettavuuden tarkastelu, Golder Associates Oy, 2010 Pima-rakennettavuuden tarkastelun tarkoituksena on arvioida maaperän haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamia kustannuksia Sopenkorven teollisuusalueen kehittämisen yhteydessä. Lähtötietoina on käytetty Piuha-hankkeessa tehtyjen tutkimusten tuloksia maaperän haitta-ainepitoisuuksista. Kustannusten arvioinnissa on lisäksi käytetty kokemusperäistä ja kirjallisuudesta haettua tietoa kustannuksista, massamääristä ja rakentamisesta. Tarkastelun perusteella arvioitu tonttihinta alueella on jokaisella käyttömuodolla arvioituja kunnostuskustannuksia korkeampi.

10 SELOSTUS A D/1293/ / (22) Pohja- ja orsivesiselvitys, Ramboll Oy, 2009 Pohja- ja orsivesiselvityksen täydennys, Ramboll Oy, 2010 Alueelle tehtiin maaperäkairauksia. Maaperä oli kaikissa pisteissä silttiä lukuun ottamatta pistettä 1, jossa oli 4 m hiekkaa maan pinnassa. Siltissä oli vaihtelevasti karkeampia ja hienompia kerroksia, mutta ei selkeitä vettä pidättäviä läpäisemättömiä kerroksia kuten savea, tai vettä hyvin johtavia hiekkaisia kerroksia. Pohjavedellä kyllästynyt maakerros alkoi 2 5 m syvyydessä maan pinnasta. Mytäjäisten lampi oli korkeammalla kuin havaitut pohjavesipinnat. Selvitysten mukaan Sopenkorven alueella ei ole erillistä orsivesikerrosta, vaan eri tasossa olevat pohjavesipinnat ovat osa yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjaveden korkeuserot matalissa ja syvissä havaintoputkissa johtuvat alueen pohjaveden virtauskuvasta, jossa pohjavesi virtaa Sopenkorven alueella ensin alaspäin kääntyen sitten yhä enemmän horisontaalisesti virtaamaan Launeen ruhjeelle päin. Ympäristöselvitys, Environ Corporation Finland Oy, 2009 Selvityksen tarkoitus on kartoittaa alueen käyttöhistoriasta ja nykykäytöstä aiheutuneet todennäköisimmät maaperän- ja pohjaveden pilaantumisriskit. Tiedot hankittiin tarkastelemalla Hämeen ympäristökeskuksen ja Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimen arkistoja, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen arkistoa sekä muiden julkisesti saatavilla olevien lähteiden perusteella. Kohteet jaettiin kolmeen riskiluokkaan. Selvityksessä Sopenkorvenkatu 2 ja 4 -tontit on merkitty riskiluokkaan 2. Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Oy, 2009 Lisätutkimukset, Ramboll Oy, 2010 Raportissa esitetään Sopenkorven alueen maaperätutkimusten eteneminen ja tulokset sekä arvioidaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Tutkimuspisteitä tehtiin yhteensä 35 kpl. Näytteistä osassa ohjearvot ylittyivät. Vuonna 2010 alueelle tehtiin 22 tutkimuspistettä kiinteistöille, joita ei aiemmin ollut tutkittu ja joille oli saatu kiinteistönomistajan lupa. Suunnittelualueen tonteilla (Sopenkorvenkatu 2 ja 4) näytteet (3 kpl) ovat alle alemman ohjearvon. Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten 2009, Mikko Erkinaro Sopenkorven teollisuusalueen selvitys, Tuula Wuori ja Annika Pitkänen, 2008 Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Tuija Vertainen ja Riitta Niskanen (toim.), 2012 Sopenkorven - Varikon alue sisältyy yhtenä tutkimusalueena selvitykseen. Lepakkohavainnot keskittyvät alueella Mytäjärven tuntumaan. Teollisuusalueelta ei saatu yhtään lepakkohavaintoa. Takojankadun ja Kirveskadun välissä oleva puistoalue on esitetty säilytettäväksi maisemaelementiksi ja -kokonaisuudeksi sekä viheryhteydeksi ja ekologiseksi käytäväksi. Selvityksessä kartoitetaan mm. Sopenkorven alueen historiaa, kaavatilannetta, maisemaa, luonnonympäristöä, rakennuskantaa sekä maaperän pilaantuneisuutta. Selvityksessä annetaan suosituksia alueen kasvillisuuden huomioimiseen sekä alueen kehittämiseen. Suunnittelualue sisältyy selvityksessä mainittuihin kohteisiin osana Sopenkorven teollisuusaluetta.

11 SELOSTUS A D/1293/ / (22) Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Henrik Wager, Päijät-Hämeen liitto, 2006 Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Riitta Niskanen (toim.), Lahden kaupunginmuseo, 2000 Lahden meluselvitys 2012, Lahden kaupunki ja liikennevirasto, Promethor Oy Lahden varikkoalueen tärinäselvitys, Promethor Oy, Senaatti-kiinteistöt, 2010 Tärinätarkastelu, Promethor Oy, 2013 Suunnittelualue on selvityksessä mainittu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Sopenkorven teollisuusalue). Suunnittelualue sisältyy Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon. Lahden alueelle on tehty meluselvitys (EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012), joka koskee suunnittelualueen osalta pääradan junaliikenteen aiheuttamaa melua sekä Hämeenlinnantien (VT12) ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Selvityksen mukaan Sopenkorvenkatu 2 -tontti sijoittuu osin melualueelle. Selvityksessä on mitattu ja arvioitu suunnittelualueen viereiselle veturitallialueelle (Varikon alue) pääradan raideliikenteestä aiheutuvaa tärinää. Suunnittelualue sijoittuu selvityksen kohteena olevan alueen toiselle puolelle pääradalta päin katsottuna, jolloin selvityksen tuloksia voi käyttää myös arvioitaessa raideliikenteestä aiheutuvaa tärinää suunnittelualueella. Selvityksen mukaan varikkoalueen pohjoisosassa tärinäneristystarve uusille asuinrakennuksille on epätodennäköinen. Taulukko 3. Suunnittelualueelle ja sitä koskien tehtyjä selvityksiä ARA-ASUNTO KILPAILU ARA järjesti yhteistyössä Lahden kaupungin sekä Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa vuoden 2012 aikana arkkitehtiopiskelijoille tarkoitetun kansainvälisen kilpailun, jossa tarkoituksena oli ideoida tulevaisuuden asumista vuonna Kilpailualueena oli koko Sopenkorven teollisuusalue, jonne kilpailijat saivat vapaasti sijoittaa ehdotuksensa. Kilpailuun saatiin yhteensä 148 työtä, joista noin puolet tuli ulkomaisilta opiskelijoilta. Kilpailun voitti Mikki Ristola Aalto-yliopistosta ehdotuksellaan "Homer". Kuva 7. ARA-asunto kilpailun voittajatyö Homer, Mikki Ristola

12 SELOSTUS A D/1293/ / (22) MUUT SUUNNITELMAT Sopenkorven teollisuusaluetta koskien on nähty tärkeäksi laatia yleinen, koko aluetta koskevista kaavoituksen periaatteista kertova suunnitelma. Alueelle on laadittu Sopenkorven teollisuusalue - kaavoituksen periaatteet -suunnitelma, johon on koottu tavoitteita, joita alueen kaavoituksessa on tarkoitus noudattaa. Suunnitelma ei kuitenkaan ole yleiskaavan tai asemakaavan tavoin oikeusvaikutteinen tai sitova vaan sen on tarkoitus toimia ohjeena ja muistiona, johon yleisiä periaatteita on kirjattu ylös. Kuva 8. Sopenkorven teollisuusalue - kaavoituksen periaatteet -suunnitelma ( ) Sopenkorven teollisuusalueelle on tehty yleissuunnitelma katualueita koskien (2013). Suunnitelmassa on tutkittu katutiloihin mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, mikäli alue muuttuu teollisuudesta asumisen ja elinkeinoelämän sekoitetuksi alueeksi. Yleissuunnitelmassa on esitetty mm. ajoratojen kaventamista, kadunvarsipysäköintiä, katuvalaistusta ja puuistutuksia. Kaavatyön luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä on esitetty päivitetty suunnitelma (Kaupunkiympäristön lausunto) Sopenkorvenkadun tyyppipoikkileikkauksesta, jossa on esitetty pyöräilyn laatukäytävänä osoitetut erilliset, yksisuuntaiset pyöräkaistat sekä yhdistetty pysäköinti- ja puuistutuskaista. Lahden yleiskaavassa 2025 Sopenkorvenkadulla on merkitty kulkevaksi kevyen liikenteen pääväylä.

13 SELOSTUS A D/1293/ / (22) Kuva 9. Ote alueelle laaditusta yleissuunnitelmasta (2013), Sopenkorvenkadun nykyinen ja suunniteltu poikkileikkaus Kuva 10. Sopenkorvenkadun tyyppipoikkileikkaus sekä katutilan varauskaavio (2016), kaupunkiympäristö

14 SELOSTUS A D/1293/ / (22) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Sopenkorvenkatu 2 ja 4 kiinteistöjen omistajat. 3.2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on mahdollistaa Sopenkorven teollisuusalueen kehittäminen asumisen ja elinkeinoelämän sekoittuneena alueena ottaen huomioon suojeluarvojen lisäksi ympäristön rakenne, toiminnot, monimuotoisuus sekä liikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Kaupunkisuunnittelussa on nähty tärkeänä tavoitteena Sopenkorven kehittämisessä sen monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen. Monimuotoisuuden säilyttäminen tulisi turvata huolehtimalla eri toimintojen (esim. asuminen ja elinkeinoelämä) riittävällä sekoittumisella sekä rakennusten arkkitehtuurin, muodon, korkeuden ja materiaalien vaihtelulla. Toisaalta kaavoituksessa tulee huomioida Sopenkorven teollisuusalueen potentiaali kaupungille merkittävänä asuinalueena sekä kiinteistökehittämisen taloudelliset vaatimukset. Myös liikenteellisten olojen parantaminen ja turvaaminen ovat kaavatyön yhtenä tavoitteena. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä on parannettava samalla, kun nykyisen teollisuustoiminnan vaatimukset mm. raskaan liikenteen osalta on huomioitava. Asumisen mahdollinen lisääminen tuo mukanaan uusia vaatimuksia liikenteen, viheralueiden, palveluiden, pysäköinnin, viihtyisyyden ja turvallisuuden osalta. Sopenkorven alue on kehittynyt vaiheittain pitkän ajan kuluessa ja täydentynyt tarpeen mukaisesti. Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös jatkossa. 3.3 OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OSALLISET MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset - - Kaupunkiympäristö / liikennesuunnittelu, kadunpito - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy - Lahden kaupunginmuseo - Liikennevirasto / rata - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy

15 SELOSTUS A D/1293/ / (22) VIREILLETULO - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Päijät-Hämeen Yrittäjät ry / Lahden Yrittäjät ry - Liekki ry - Salpausselän luonnonystävät ry - Mytäjäisten asukasyhdistys - Lahden kaupunkikulttuuriseura ry - Lahti-Seura ry - Lahden Teollisuusseura ry - Harjunalusta-seura Kaavahanke on sisältynyt kaupungin vuosien kaavoitusohjelmiin. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Sopenkorven alueella järjestettiin ideointityöpaja, jossa kerättiin tietoa alueen historiasta ja nykytilanteesta sekä keskusteltiin jatkosuunnitteluun liittyvistä rajoitteista, haasteista ja mahdollisuuksista. Alueen naapurikiinteistöille, maanomistajille sekä viranomaisille toimitettiin postitse kaavaluonnos, kaavaluonnoksen kuvaus, Sopenkorven teollisuusalue - kaavoituksen periaatteet -suunnitelma ja OAS. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastaukset niihin: Luonnosvaiheen kuuleminen Osallinen Hämeen ELY-keskus Lahden kaupunginmuseo Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Kaavaluonnoksessa on hyvin huomioitu alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat piirteet ja kuvattu ne kaavaselostuksessa. Tärkeimmät rakennukset on osoitettu suojeltaviksi. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen yleiseen siisteyteen, pilaantuneiden maiden puhdistamiseen rakennusvaiheessa ja varauduttava maaperän epäpuhtauksien mahdollisiin uusiin löytöihin. Sopenkorven teollisuusalue on Lahden ainoa jäljellä oleva ajallisesti kerroksinen, monipuolinen verstas- ja tehdasalue. Kokonaisuuden merkitys on paljolti siinä, että teollisuusalue on monikerroksinen, osin suunnittelemattomasti syntynyt, yllätyksekäs ja rosoinen. Museo Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan - Asemakaavan muutos on laadittu kiinteistöittäin yksilöllisesti kunkin kiinteistönomistajan asettamat tavoitteet huomioon ottaen. Tonttikohtainen tarkastelu ja yksilölliset ratkaisut voidaan nähdä myös esitettynä transformaationa. Rakentamisen ohjaaminen aiempaa tarkemmin on kuitenkin tarpeen, jotta uusi

16 SELOSTUS A D/1293/ / (22) esittää, että kaavat laadittaisiin vielä esitettyä painokkaammin transformaation, jatkuvan muuntumisen periaatteiden mukaiseksi. Osa rakennuksista ja rakenteista on välttämätöntä varustaa suojelumerkinnöin, mutta niiden kaikkien ei tarvitse olla perinteisen tiukkoja ja detaljien vaalimiseen tähtääviä määräyksiä, vaan erilaisiin käyttötarkoituksiin ja niiden vaatimiin muutoksiin tähtääviä ratkaisuja. Alueen mahdollinen tiiviys ei ole suojelunäkökulmasta haitta, eikä perinteisiä suojeltujen rakennusten ympärille vaadittuja tarkasteluväljyyksiä tarvitse Sopenkorvessa ottaa huomioon. Palokujat ja vanhat puurivit tulee suojella, ja niitä voi myös alueelle tyypillisinä viheraiheina lisätä. Muutoin ympäristössä tulee vaalia ennemminkin teollisuusalueen karuutta kuin sievistää sitä istutuksin. rakentaminen ei muotoudu pelkästään taloudellisten ja rakennusteknisten tekijöiden tuloksena. Kaupunkisuunnittelussa on nähty tärkeänä tavoitteena Sopenkorven kehittämisessä sen monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen. Pelkästään transformaation periaatteiden mukaisesti edetessä saattaa lopputulos olla myös näiden edellä mainittujen tavoitteiden vastainen. Monimuotoisuuden säilyttäminen tulisi turvata huolehtimalla eri toimintojen (esim. asuminen ja elinkeinoelämä) riittävällä sekoittumisella sekä rakennusten arkkitehtuurin, muodon, korkeuden ja materiaalien vaihtelulla. Sopenkorven alue on kehittynyt vaiheittain pitkän ajan kuluessa ja täydentynyt tarpeen mukaisesti. Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös jatkossa. Alueen suojelukysymykset on tarkoitus ratkaista kiinteistökohtaisesti kunkin tontinomistajan tavoitteet sekä rakennustekniset mahdollisuudet ja realiteetit huomioiden. Liikennevirasto Ei huomautettavaa. - Esitettyjä periaatteita on lisätty Sopenkorven teollisuusalue - kaavoituksen periaatteet -suunnitelmaan. Lahden ympäristöpalvelut Lahden kaupunkiympäristö Kaavamuutoksen kohteena oleva alue jatkaa luontevasti länsipuolella olevaa asumisen aluetta. Liikennemelu vähentää alueen asumisviihtyvyyttä. Kaavassa tulee varmistaa, että suojeltavaan rakennukseen (sr-1) saadaan terveelliset ja turvalliset asuintilat. Viereiset teollisuustoiminnat saattavat aiheuttaa ympäristöhäiriötä tai asuminen voi aiheuttaa yrityksille toimintarajoituksia/lisäinvestointitarpeita häiriön poistamiseksi. Hulevesien imeyttäminen voi olla vaikeaa, joten kaavamääräyksessä voisi sallia myös hulevesien viivyttämisen. Teollisuustontille (TL-51) tulisi lisätä pvja hu-määräykset. Sopenkorven alueen läpi kaakosta luoteeseen johtavan reitin talvikunnossapitoa ei ole käytännössä mahdollista järjestää (ahtaus ja rinnejyrkkyys). Vanhojen kiskojen kohdalle merkitty väylän suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota Kaavassa on määrätty meluntorjuntaan liittyvistä asioista. Suojeltavassa rakennuksessa ei sallita asumista, vaan sen tulee olla liike- ja toimistotilaa (k588). Esitetty muutos hulevesien viivytysmahdollisuudesta on korjattu kaavaehdotukseen. TL-51 -tontille on lisätty pv-1 - määräys, hulevesimääräys edellyttäisi maaperän puhtauden toteamista. Sopenkorven alueen kaakkois-luoteissuunnassa kulkeva reitti on tärkeä alueen saavutettavuuden kannalta erityisesti, mikäli yhteys pääradan ylitse koillisen suuntaan toteutuisi. Kunnossapidon tasosta päättää kaupunkiympäristö.

17 SELOSTUS A D/1293/ / (22) tekniseen toteutukseen sekä suojelumerkinnän edellytyksiin, turvallisuuteen ja ylläpidon vaatimuksiin. Teollisuusraide voi jäädä myös puistoalueeksi. Raskaan liikenteen ja asumisen liikenteen yhteensovittaminen on haastavaa, näkemäalueet on huomioitava. Rakennukset tulisi sijoittaa vähintään neljän metrin päähän tontinrajasta. Sopenkorvenkadulle esitetään päivitetty poikkileikkaus ja suunnitelma, jossa esitetty mm. katupuiden sijoitusperiaate. Kadunvarsipysäköintiä on tarve säilyttää. Lumitiloihin katujen varsille on varauduttava. Palokujilla ei ole kääntöpaikkoja. Sopenkorven alueen läpi kulkevan vanhan ratapohjan alue on kaavaehdotuksessa A-2669 muutettu puistoalueeksi, jolla vanha teollisuusraide tulee säilyttää (VP/s). Rakennusten sijoittuminen kiinni tontin kadun puoleiseen reunaan on Sopenkorven alueella historiallisesti tyypillistä ja tärkeää kaupunkikuvan ja yhtenäisen katujulkisivulinjan kannalta. Rakennusten rajautuminen katuun luo myös kaupunkimaista, tiivistä katutilaa, jolloin katualueen rakenteet, eri vyöhykkeet ja istutukset korostuvat. Katusuunnitelmat on mahdollista laatia siten, että esitetyt periaatteet kadunvarsipysäköinnin, pyöräilykaistojen ja istutusten suhteen toteutuvat. Esitetyt, päivitetyt suunnitelmat on lisätty kaavaselostukseen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TU- KES Gasum Oy Alueen lähellä ei ole Tukesin valvomia vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja/tai varastoivia laitoksia. Kaavan A-2538 osalta ei huomautettavaa. Maakaasua on mahdollista saada käyttöön alueella. Tonttien rajoille sijoittuvat palokujat on tarkoitettu istutettaviksi alueiksi, joilla ei ole ajoneuvoliikennettä tai pysäköintiä. - - Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Ei kommentoitavaa. - As Oy Lahden Viikarinkulma Kadunvarsipysäköintimahdollisuuden Sopenkorvenkadulla toivotaan säilyvän. Alueella on pulaa pysäköintipaikoista. Kaupunkiympäristön esittämässä lausunnossa kadunvarsipysäköinnin säilyttäminen Sopenkorven alueella on todettu tärkeäksi tavoitteeksi, joka tultaneen huomioimaan myöhemmässä yleis- ja katusuunnitteluvaiheessa. Taulukko 4. Osallisten lausunnot/mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Muilta osallisilta ei valmisteluvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta on pyydetty lausunto kaavaluonnoksesta luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Hämeen ELY-keskukselta. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen ja ELY-keskuksen yhteisissä kaavaneuvotteluissa sekä ja maastokäynnillä

18 SELOSTUS A D/1293/ / (22) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Kaavaluonnoksessa tontit muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1) ja niillä sallitaan uutta, enintään 5 6 -kerroksista kerrostalorakentamista. Sopenkorvenkatu 4 -tontilla jätetään nykyisen tontin eteläreunaan osa teollisuuskäyttöön (TL-51), jotta sillä oleva teollisuuskiinteistön osa voi säilyä nykykäytössä. Mäkelän Sähkön tontilla (Sopenkorvenkatu 2) on lähimpänä Hämeenlinnantietä oleva vanha, punatiilinen rakennus osoitettu suojeltavaksi ja siihen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Pihan toinen rakennus on mahdollista purkaa osin, mutta sen julkisivuja (kaavan ju/smerkintä) on säästettävä ja niihin voidaan tehdä jonkin verran muutoksia. Purettavan rakennuksen paikalle on mahdollista rakentaa pysäköintiä kansiratkaisun avulla siten, että Sopenkorvenkadulta voitaisiin ajaa pysäköintitilan ylä- ja alatasolle. Pihan perälle on mahdollista kaavaluonnoksen mukaisesti rakentaa yksi kerrostalo, jonka Hämeenlinnantien puoleinen pää on neljä- ja muu osa viisikerroksinen. Rakennuksen on oltava julkisivuiltaan pääosin paikalla muurattua tummanharmaata tiiltä tai luonnonväristä puuta (ju-1). Piha-alueelle on rakentamisen lisäksi varattava myös riittävät ulko-oleskelutilat (le-1). Sopenkorvenkatu 2 -tontilta otetaan kaavaluonnoksen mukaisesti pieni osa pohjoiskärjestä yleiseksi jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueeksi (pp). Tontti ulottuu tällä hetkellä kulkuväylälle. Sopenkorvenkatu 4 -tontilla sijaitseva asuinrakennus ja pohjoisosan teollisuuskiinteistö on mahdollista purkaa. Tontille osoitetaan kaavaluonnoksessa L:n muotoon ja toisiinsa kiinni kolme kerrostaloa, joiden julkisivujen tulee olla pääosin valkoiseksi rapattuja ja tehosteena paikalla muurattua punatiiltä sekä kunkin rakennuksen ulkoasun tulee olla toisistaan poikkeavat (ju-2). Sopenkorvenkadun puolella kerrostalon kerrosluku olisi kuusi kerrosta, joista ylin on sisäänvedetty. Radalle päin suuntautuva kerrostalo olisi viisi kerrosta, joista 1 2 ylintä olisi sisäänvedettyjä. Tontin sisäpihalle sijoittuisivat autopaikat ja ulko-oleskelutilat. Autopaikat olisivat osin pihakannen alla. Vaikka uudet kerrostalot voivat kaavamerkinnän mukaisesti olla asuin-, liike- tai toimistotilaa, on rakennusten todennäköinen käyttötarkoitus asumista. Rakennuksiin on sijoitettava 5 % kerrosalasta työtilaa tai työtilaksi muutettavissa olevaa tilaa (työ). Kaavaluonnoksessa määrätään myös mm. hulevesien käsittelyyn, pohjaveden suojeluun, pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, meluntorjuntaan, istutettaviin alueisiin, aitaamiseen sekä autopaikkojen järjestämiseen liittyvistä asioista. MITOITUS JA ALUEVARAUKSET Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,81 ha. AL-1 -tonttien yhteenlaskettu kerrosala on k-m2 ja AL-1 -tonttien yhteenlaskettu aluetehokkuus on e a=1.86. Kaavaratkaisut ja rakentamisen tehokkuus on mitoitettu siten, että Sopenkorvenkatu 4:n AL-1 -tontilla on saavutettu tehokkuus e=2.00 (rakennusoikeuden suhde tontin/tonttien pinta-alaan) ja Sopenkorvenkatu 2 -tontilla riittävä kerrostalon kokonaisrakennusoikeus (n k-m2). Sopenkorvenkatu 2 -tontin tehokkuus on e=1.62. TL-51 -tontilla rakennusoikeus on tehokkuudella e=2.00 yhteensä k-m2.

19 SELOSTUS A D/1293/ / (22) 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. VAIKUTUKSET IHMISEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan aiempaa korkeampi rakentaminen sekä asuminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla teollisuusalueella. Asemakaavan muutoksella vähennetään osin nykyisen asemakaavan mukaista rakentamistehokkuutta Sopenkorvenkatu 2 -tontilla, Sopenkorvenkatu 4 -tontilla rakentamistehokkuus säilyy nykyisen asemakaavan mukaisena (e=2.0). Aiemman asemakaavan mukaisesti on Sopenkorvenkatu 2 -tontille ollut mahdollista rakentaa 12 m korkeita rakennuksia (vastaa n. 3 4 kerrosta) ja Sopenkorvenkatu 4 -tontilla on ollut mahdollista rakentaa 18 m korkeita rakennuksia (vastaa n. 5 6 kerrosta). Kaavan toteuttaminen edellyttää joidenkin olemassa olevien rakennusten purkamista. Uusi rakentaminen olisi nykyistä, toteutunutta rakentamista selkeästi korkeampaa (nykyisin toteutunut 1 3 kerrosta, tuleva 3 6 kerrosta) ja näkyisi maisemassa läheisiltä asuinalueilta ja asuinrakennuksista. Asemakaava mahdollistaa n. 200 uuden asukkaan sijoittumisen suunnittelualueelle. Uudet asukkaat alueella ja uusien toimintojen aiheuttama liikenne muuttavat alueen nykytilannetta. Alueelta poistuu kaavan mukaisen rakentamisen myötä nykyistä teollisuus- ja liiketoiminnan aiheuttamaa liikennettä ja ympäristöhäiriötä, minkä vuoksi kaavan vaikutukset eivät olennaisesti muutu ympäristön ihmisten elinolojen ja elinympäristön kannalta ympäristöhäiriön osalta. Kaavamuutoksella muutetaan osaltaan Sopenkorven teollisuusaluetta asumisen ja elinkeinoelämän sekoitetuksi alueeksi, jossa tavoitteena on vaikuttaa alueen ja sen lähiympäristön asukkaiden elinoloihin mm. parantamalla katutilojen jaottelua kävelyä ja pyöräilyä suosivammaksi, lisäämällä katualueen istutuksia viihtyisyyden lisäämiseksi, tuomalla katutilaan kaupunkimaista ja asumiseen paremmin sopivaa ilmettä nykytilanteeseen verrattuna sekä edellyttämällä asumisen vaatimusten mukaisesti alueen yleistä siistiytymistä ja esimerkiksi maaperän puhdistamista. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON Asemakaavan muutoksella on tarkoitus parantaa maanomistajan taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa maaperän pilaantuneisuuden selvittäminen ja tarvittaessa sen puhdistaminen. Maaperän ei ole alustavissa selvityksissä todettu olevan pilaantunut, mutta pilaantuneisuuden selvittäminen vaatii vielä tarkempia tutkimuksia. Aiemman käyttöhistorian perusteella suunnittelualueen molemmat tontit on luokiteltu riskiluokkaan 2 (Environ Corporation Finland Oy, 2009). Maaperän mahdollinen puhdistaminen vähentää pohjaveden laatuun kohdistuvia riskejä. Kaavamuutoksella ei ole olennaista vaikutusta alueella muodostuvan pohjaveden määrään, mikäli puhtaat hulevedet imeytetään alueella kaavamääräyksen mukaisesti (hu-1). Kaavamuutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia kallioperään, ilmaan tai ilmastoon.

20 SELOSTUS A D/1293/ / (22) VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUON- NONVAROIHIN Asemakaavan muutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia alueen kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonvaroihin. Alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaimmat alueet on kaavassa määrätty säilyttämään istutettuina alueen osina osana kulttuurihistoriallista ympäristöä. Kaavan toteuttamisen seurauksena nykyisiä reunavyöhykkeiden puita ja muita istutuksia voidaan joutua poistamaan, mutta kaavan istutusmääräys edellyttää kasvillisuuden uudelleenistuttamista. Alueella ei ole todettu erityisiä arvokkaita luontokohteita. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIA- TALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN Asemakaavan muutoksella tiivistetään olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja yhdyskuntarakennetta noin 1,5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta nykyiseen, toteutuneeseen tilanteeseen nähden. Aiemman asemakaavan mukaiseen tilanteeseen nähden kaavamuutoksella väljennetään osin yhdyskuntarakentamista sallitun kokonaisrakennusoikeuden osalta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan tehokas ja tiivis asuminen lähellä kaupungin keskustaa, olemassa olevia liikenne- ja kunnallisteknisiä verkostoja sekä muuta ympäröivää rakennetta. Alue tukeutuu olemassa olevaan vesihuolto-, energia- ja liikenneverkostoon. Kaavatyö on osa laajempaa, Sopenkorven teollisuusaluetta koskevaa tavoitetta muuttaa alue vähitellen asumisen ja elinkeinoelämän sekoitetuksi alueeksi. Sopenkorven alueen yleinen kehittäminen edellyttää edetessään muutoksia katutilaan ja muuhun verkostoon. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uutta asuinrakentamista Sopenkorven teollisuusalueella yhteensä k-m2, mikä tarkoittaisi n. 200 uutta asukasta alueella, mikäli kaikki rakennusoikeus toteutuu. Asuminen ja muut toiminnot aiheuttavat liikennettä ympäristöönsä. Nykyinen teollisuus- ja liiketoiminnasta aiheutuva liikenne poistuu pääosin. Suunnittelualueen tonteilla on tarkoitus järjestää niiden tarvitsemat pysäköintipaikat tonteilla. Alustavien, Sopenkorvenkatua koskevien suunnitelmien mukaisesti on kadunvarsipysäköintiä kuitenkin tarkoitus säilyttää kadulla. Kaavatyön yhteydessä muutetaan Sopenkorvenkatu 2 -tontilla pohjoisosa jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi, kun se aiemmin on ollut osa tonttia. Tällä selkeytetään nykytilanteessa jalkakäytävänä toimivan alueen tilannetta. VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKEN- NETTUUN YMPÄRISTÖÖN Asemakaavan muutoksella on olennaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan sekä kulttuuriperintöön. Toteutuessaan uudet kerrostalot muodostavat Sopenkorven alueelle saavuttaessa selkeän porttiaiheen yhdessä Sopenkorvenkadun länsipuolella olevien asuinkerrostalojen kanssa. Kerrostalo sekä uusi pientalorakentaminen alueella vaikuttavat tiivistävästi kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella luoden sille uuden ajallisen kerrostuman. Kaavalla merkitään suojeltaviksi yksi vanha rakennus, jota ei aiemmin ole asemakaavalla suojeltu.

21 SELOSTUS A D/1293/ / (22) Kaavan mukainen rakentaminen peittää jostain kohden Sopenkorvenkadulta katsottuna näkymät Lahden radiomastoihin. Nykyinen asemakaava on mahdollistanut myös korkeamman rakentamisen, joka peittäisi näitä näkymiä. Sopenkorvenkatu 2 -tontille sijoittuva kerrostalo muodostuisi Kirveskadun päätteeksi. Nykyisen, päätteenä olevan rakennuksen julkisivuja on määrätty kaavamuutoksella suojeltavaksi osittain (ju/s). Kaavan toteuttaminen edellyttää alueelta joidenkin rakennusten purkamista. Rakennuksia ei kuitenkaan ole määritetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi tai suojeltaviksi yksittäisinä rakennuksina. 4.3 SUUNNITTELUA RAJOITTAVAT TEKIJÄT Alueen suunnittelua rajoittavat mm. maaperän pilaantuneisuus, alueen suojeluarvot sekä kaavataloudellisuuteen liittyvät kysymykset. Kuva 11 (vas.). Sopenkorvenkatu 2 Oy Nobel-Standard Ab, autohuoltamo ja asuinrakennus 1935 (Latva) Kuva 12 (oik.). Sopenkorvenkatu 2 rakennukset lounaasta (Latva) Kuva 13 (vas.). Sopenkorvenkatu 4 Kiitolinja Oy, konttori ja varasto 1967 (Latva) Kuva 14 (oik.). Sopenkorvenkatu 4 Kiitolinjan varaston pihasivu (Latva)

22 SELOSTUS A D/1293/ / (22) 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTTAMISTA OHJAAVA HAVAINNOLLISTAVA AINEISTO 5.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Kuva 15. Havainnekuva suunnittelualueesta (Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, ) Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta sekä sillä muodostuvien tonttien lohkomista. Lahdessa kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski LIITTEET Asemakaavan seurantalomake

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: SOPENKORVEN (26.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 667 TONTTEJA 15 JA 23 SEKÄ KATUALUETTA. ASEMAKAAVAN Kaavan nimi MUUTOKSELLA MUODOSTUU: SOPENKORVEN 826.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 667 TONTIT JA KATUALUEET Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2538 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,8117 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,8117 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,37 0, A yhteensä 0, , ,86 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,0800 9, ,00-0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,0 0,0040 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

24 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,37 0, A yhteensä 0, , ,86 0, AL-1 0, , ,86 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,0800 9, ,00-0, TL-5 0, , ,00-0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,0 0,0040 L 0, ,0 0,0040 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava