Asemakaavan muutos A-2538 (Sopenkorvenkatu 2 4) Asemakaavan muutos A-2669 (Ahjokatu 2 4) KAAVALUONNOSTEN KUVAUS

Transkriptio

1 Asemakaavan muutos A-2538 (Sopenkorvenkatu 2 4) Asemakaavan muutos A-2669 (Ahjokatu 2 4) KAAVALUONNOSTEN KUVAUS Luonnosvaiheen kuuleminen: Suunnittelualue Sopenkorven teollisuusalue sai alkunsa vuonna Lahden kaupunki osti silloin sankkaan kuusikkokorpeen raivatut pellot, jonne ensimmäiset teollisuusrakennukset rakennettiin vuonna Sata vuotta myöhemmin, vuonna 2012, Sopenkorpi merkittiin uuteen Lahden yleiskaavaan yhdistetyksi elinkeinoelämän ja asumisen alueeksi. Tulevaisuudessa Sopenkorven valtteja asuinpaikkana voisivat olla keskustan läheisyys, erinomaiset yhteydet sekä alueen mielenkiintoinen ja värikäs historia. Sopenkorvessa on monenlaista toimintaa: kauppaa, teollisuutta, toimistoja ja varastointia sekä vähän myös asumista. Osa tiloista on kuitenkin vajaakäytössä. Teollisuuden murroksen ja alueen potentiaalin vuoksi on tarpeen miettiä alueen tulevaisuutta uudelleen. Voisiko Sopenkorpi olla sekoitettu asumisen ja työpaikkojen alue? Miten muutos hoidetaan hallitusti ja mitä se tarkoittaisi käytännössä? Kuinka lisärakentaminen tulisi alueelle toteuttaa? Sopenkorven teollisuusaluetta viistoilmakuvassa

2 Lähes kaikki Sopenkorven teollisuusalueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa, joten aloitteen asemakaavan muuttamisesta tekevät maanomistajat itse. Teollisuusympäristöstä johtuen yhden yksittäisen tontin osalta kaavamuutosta ei ole kuitenkaan mielekästä tehdä vaan muutoksen tulisi koskea riittävän laajaa kokonaisuutta. Näin varmistettaisiin uuden ja vanhan yhteensopivuus. Lisäksi on huomioitava erilaiset suojeluarvot. Kaavatöiden käynnistyminen ja tavoitteet Kaupunki on saanut Sopenkorvenkatu 2 4 ja Ahjokatu 2 4 -tonteilta hakemuksia asemakaavojen muuttamiseksi teollisuuskäytöstä asumiseen. Kaavatyöt on käynnistetty selvittämällä hankkeiden taloudellisia mahdollisuuksia. Aiemmasta teollisuuskäytöstä johtuen useilla tonteilla joudutaan maaperän puhdistustöihin. Lisäksi vanhojen, suojeltavaksi tarkoitettujen rakennusten kunnostamiseen ja ylläpitoon on varattava taloudellisia edellytyksiä. Kaavatyön kohteena olevilla tonteilla on kullakin omat, maanomistajien asettamat yksilölliset tavoitteensa. Maanomistajilla on ollut esimerkiksi tavoitteena saavuttaa riittävä uudisrakentamisen rakennusoikeus tai suojella alueella olevia vanhoja teollisuuskiinteistöjä ja muuntaa ne uuteen käyttötarkoitukseen, kuten esim. loft-asumiseen tai toimisto- ja liiketiloiksi. Yhteistä kaikille kaavamuutosta hakeneille maanomistajille on se, että jokainen on joutunut pohtimaan nykyisen toiminnan käyttöarvon ja kaavamuutoksella mahdollisesti saavutettavan uuden lisäarvon keskinäistä suhdetta. Kaupunki tulee perimään kaavamuutoksen yhteydessä maanomistajilta maankäyttömaksuja suhteessa tonttien arvonnousuun. Kaupunkisuunnittelussa on nähty tärkeänä tavoitteena Sopenkorven kehittämisessä sen monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen. Monimuotoisuuden säilyttäminen tulisi turvata huolehtimalla eri toimintojen (esim. asuminen ja elinkeinoelämä) riittävällä sekoittumisella sekä rakennusten arkkitehtuurin, muodon, korkeuden ja materiaalien vaihtelulla. Toisaalta kaavoituksessa tulee huomioida Sopenkorven teollisuusalueen potentiaali kaupungille merkittävänä asuinalueena sekä kiinteistökehittämisen taloudelliset vaatimukset. Myös liikenteellisten olojen parantaminen ja turvaaminen ovat kaavatyön yhtenä tavoitteena. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä on parannettava samalla, kun nykyisen teollisuustoiminnan vaatimukset mm. raskaan liikenteen osalta on huomioitava. Asumisen mahdollinen lisääminen tuo mukanaan uusia vaatimuksia liikenteen, viheralueiden, palveluiden, pysäköinnin, viihtyisyyden ja turvallisuuden osalta. Sopenkorven alue on kehittynyt vaiheittain pitkän ajan kuluessa ja täydentynyt tarpeen mukaisesti. Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös jatkossa. Aiempia vaiheita Sopenkorven alueelle on laadittu useita selvityksiä (mm. maaperään ja maaperän pilaantuneisuuteen, rakennushistoriaan ja pohjaveteen liittyen). Selvityksiä on lisätty kaavatyön verkkosivulle. Hämeen ELY-keskus käynnisti vuonna 2008 PIUHA-hankkeen (Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke), jossa Sopenkorven teollisuusalue oli yhtenä kohteena. Vuonna 2012 laadittiin ehdotus Lahden oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi, jossa Sopenkorven alue osoitettiin pääosin elinkeinoelämän ja asumisen alueeksi (T/A-1). Alue varattiin yrityksille, työpaikoille ja asumiselle. Yleiskaava sai lainvoiman ARA järjesti yhteistyössä Lahden kaupungin sekä Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa vuoden 2012 aikana arkkitehtiopiskelijoille tarkoitetun kansainvälisen kilpailun, jossa tarkoituksena oli ideoida tulevaisuuden asumista vuonna Kilpailualueena oli koko Sopenkorven teollisuusalue, jonne kilpailijat saivat vapaasti sijoittaa ehdotuksensa. Kilpailuun saatiin yhteensä 148 työtä, joista noin puolet tuli ulkomaisilta opiskelijoilta. Kilpailun voitti Mikki Ristola Aalto-yliopistosta ehdotuksellaan "Homer".

3 ARA-asunto kilpailun voittajatyö Homer, Mikki Ristola Kaavatyön aikana on laadittu useita erilaisia havainnekuvia ja idealuonnoksia mahdollisesta tulevasta rakenteesta ja maankäytöstä. Luonnoksia on laadittu kaupunkisuunnittelun ja maanomistajien apuna olleiden konsulttien toimesta. Sopenkorven teollisuusalueelle aiemmin laadittuja idealuonnoksia, kaupunkisuunnittelu Sopenkorven alueella järjestettiin ideointityöpaja, jossa kerättiin tietoa alueen historiasta ja nykytilanteesta sekä keskusteltiin jatkosuunnitteluun liittyvistä rajoitteista, haasteista ja mahdollisuuksista. Työpajassa saatuja ideoita, toiveita ja palautetta on pyritty huomioimaan alueelle laaditussa Sopenkorven teollisuusalue - kaavoituksen periaatteet - suunnitelmassa sekä tätä kautta alueelle laadituissa kaavaluonnoksissa. Työpajan raportti löytyy kaavatyön kotisivulta.

4 Muut suunnitelmat Sopenkorven teollisuusaluetta koskien on nähty tärkeäksi laatia yleinen, koko aluetta koskevista kaavoituksen periaatteista kertova suunnitelma. Alueelle on laadittu Sopenkorven kaavoitus - kaavoituksen periaatteet -suunnitelma, johon on koottu tavoitteita, joita alueen kaavoituksessa on tarkoitus noudattaa. Suunnitelma ei kuitenkaan ole yleiskaavan tai asemakaavan tavoin oikeusvaikutteinen tai sitova vaan sen on tarkoitus toimia ohjeena ja muistiona, johon yleisiä periaatteita on kirjattu ylös. Sopenkorven teollisuusalue - kaavoituksen periaatteet -suunnitelma Sopenkorven teollisuusalueelle on tehty yleissuunnitelma katualueita koskien (2013). Suunnitelmassa on tutkittu katutiloihin mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, mikäli alue muuttuu teollisuudesta asumisen ja elinkeinoelämän sekoitetuksi alueeksi. Yleissuunnitelmassa on esitetty mm. ajoratojen kaventamista, kadunvarsipysäköintiä, katuvalaistusta ja puuistutuksia. Sopenkorvenkadun tuleva tyyppipoikkileikkaus (alla) sekä nykyinen poikkileikkaus (yllä), liikennesuunnittelu

5 Kaavaluonnosten kuvaus A-2538 (Sopenkorvenkatu 2 4): Kaavaluonnoksessa tontit muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1) ja niillä sallitaan uutta, enintään 6-kerroksista kerrostalorakentamista. Sopenkorvenkatu 4 -tontilla jätetään nykyisen tontin eteläreunaan osa teollisuuskäyttöön (TL-51), jotta sillä oleva teollisuuskiinteistön osa voi säilyä nykykäytössä. Mäkelän sähkön tontilla (Sopenkorvenkatu 2) on lähimpänä Hämeenlinnantietä oleva vanha, punatiilinen rakennus osoitettu suojeltavaksi ja siihen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Pihan toinen rakennus on mahdollista purkaa osin, mutta sen julkisivuja (kaavan ju/smerkintä) on säästettävä ja niihin voidaan tehdä jonkin verran muutoksia. Purettavan rakennuksen paikalle on mahdollista rakentaa pysäköintiä kansiratkaisun avulla siten, että Sopenkorvenkadulta voitaisiin ajaa pysäköintitilan ylä- ja alatasolle. Pihan perälle on mahdollista kaavaluonnoksen mukaisesti rakentaa yksi kerrostalo, jonka Hämeenlinnantien puoleinen pää on neljä- ja muu osa viisikerroksinen. Rakennuksen on oltava julkisivuiltaan pääosin paikalla muurattua tummanharmaata tiiltä tai luonnonväristä puuta (ju-1). Piha-alueelle on rakentamisen lisäksi varattava myös riittävät ulko-oleskelutilat (le-1). Sopenkorvenkatu 2 -tontilta otetaan kaavaluonnoksen mukaisesti pieni osa pohjoiskärjestä yleiseksi jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueeksi (pp). Tontti ulottuu tällä hetkellä kulkuväylälle. Sopenkorvenkatu 4 -tontilla sijaitseva asuinrakennus ja pohjoisosan teollisuuskiinteistö on mahdollista purkaa. Tontille osoitetaan kaavaluonnoksessa L:n muotoon ja toisiinsa kiinni kolme kerrostaloa, joiden julkisivujen tulee olla pääosin valkoiseksi rapattuja ja tehosteena paikalla muurattua punatiiltä sekä kunkin rakennuksen ulkoasun tulee olla toisistaan poikkeavat (ju-2). Sopenkorvenkadun puolella kerrostalon kerrosluku olisi kuusi kerrosta, joista kaksi ylintä on sisäänvedettyjä. Radalle päin suuntautuva kerrostalo olisi viisi kerrosta, joista kaksi ylintä olisi sisäänvedettyjä. Tontin sisäpihalle sijoittuisivat autopaikat ja ulko-oleskelutilat. Autopaikat olisivat osin pihakannen alla. Vaikka uudet kerrostalot voivat kaavamerkinnän mukaisesti olla asuin-, liike- tai toimistotilaa, on rakennusten todennäköinen käyttötarkoitus asumista. Rakennuksiin on sijoitettava 5 % kerrosalasta työtilaa tai työtilaksi muutettavissa olevaa tilaa (työ). Kaavaratkaisut ja rakentamisen tehokkuus on mitoitettu siten, että Sopenkorvenkatu 4 - tontilla on saavutettu tehokkuus e=2.0 (rakennusoikeuden suhde tontin/tonttien pinta-alaan) ja Sopenkorvenkatu 2 -tontilla riittävä kerrostalon kokonaisrakennusoikeus (n k-m2). Kaavaluonnoksessa määrätään myös mm. hulevesien käsittelyyn, pohjaveden suojeluun, pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, meluntorjuntaan, istutettaviin alueisiin, aitaamiseen sekä autopaikkojen järjestämiseen liittyvistä asioista.

6 A-2669 (Ahjokatu 2 4): Kaavaluonnoksessa tontit osoitetaan pääosin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Ahjokatu 2 -tontilla reilut puolet jätetään teollisuustontiksi nykyisen asemakaavan mukaisesti (TL-51). Kaavaluonnoksella sallitaan molemmille Ahjokadun varren tonteille yhden uuden, viisikerroksisen kerrostalon rakentaminen. Rakennukset ovat molemmat kooltaan kerrosalaneliömetriä. Lisäksi sallitaan yksikerroksisten autokatos-, autotalli- tai piharakennusten rakentaminen. Tonteilla merkitään suojeltaviksi vanhat teollisuuskiinteistöt (sr-1). Suojelluiksi osoitettuihin rakennuksiin on sijoitettava 20 % kerrosalasta liike- ja toimistotiloja, mikä vastaa viisikerroksisessa rakennuksessa esim. maantasokerrosta. Lisäksi kaavamääräyksellä suojellaan mm. punatiiliset savupiiput ja yksi siilorakennus (sr-2). Ahjokatu 4 -tontilla merkitään matala, yksikerroksinen teollisuus- ja liikekiinteistö jätettäväksi nykyiseen käyttötarkoitukseen ilman suojelumerkintää. Kaavaluonnoksessa on osoitettu piha-alueet, jonne pysäköintipaikkoja voidaan sijoittaa (p- 1) ja istutettavaksi määrätyt alueet (pisterasteri). Pysäköinti on mahdollista hoitaa maantasossa ilman rakenteellisia kansiratkaisuja. Tonteilla edellytetään pensasaitoja, jotka tuovat vihreyttä ympäristöön ja toisaalta rajaavat pehmeästi piha-alueet ympäristöstä (ai-1). Sopenkorven alueen halkaiseva, vanha ratapohja osoitetaan suunnittelualueen kohdalta yleiseksi jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla vanha teollisuusraide tulee säilyttää (pp/s). Väylää levitetään nykyisestä viidestä metristä 15 metriin. Alue tulee olemaan kaupungin omistuksessa ja sille voidaan suunnitella istutuksia tai muita rakenteita myöhemmässä vaiheessa erillisen suunnitelman mukaisesti. Väylälle annetaan kaavaluonnoksessa nimeksi Vänkärinkuja nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti. Vaikka uudet kerrostalot voivat kaavamerkinnän mukaisesti olla asuin-, liike- tai toimistotilaa, on rakennusten todennäköinen käyttötarkoitus asumista. Rakennuksiin on sijoitettava vähintään 5 % kerrosalasta työtilaa tai työtilaksi muutettavissa olevaa tilaa (työ). Tällaista tilaa voivat olla mm. katutason ikkunalliset yhteistilat, taloyhtiön yhteiset työtilat tai asuntojen yhteydessä olevat työhuoneet esimerkiksi etätyön tekemistä varten. Kaavaratkaisut ja rakentamisen tehokkuus on mitoitettu siten, että tonteilla voidaan pysäköinti hoitaa maantasopysäköintinä ilman rakenteellisia kansi- tai halliratkaisuja mahdollistaen samalla riittävien ulko-oleskelualueiden toteuttaminen. Kaavaratkaisu mahdollistaa suojeltujen rakennusten muuttamisen osin asumiskäyttöön. Kaavaluonnoksessa määrätään myös mm. hulevesien käsittelyyn, pohjaveden suojeluun, pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, meluntorjuntaan, istutettaviin alueisiin, aitaamiseen sekä autopaikkojen järjestämiseen liittyvistä asioista.

7 Laaditut selvitykset ja lisämateriaali Kaavatöiden aikana laadittuja selvityksiä sekä kaavatöihin liittyvät aineistot ovat nähtävänä kaavatöiden verkkosivuilla internetissä: Sopenkorvenkatu 2 4: -> Kaavoituskohteet -> Sopenkorpi, Sopenkorvenkatu 2 ja 4 Ahjokatu 2 4: -> Kaavoituskohteet -> Sopenkorpi, Mestarinkatu ja Sopenkorvenkatu 11 Vuonna 2010 yleiskaavatyön yhteydessä laadittu teemakartta Sopenkorven teollisuusalueen kehittämisestä