Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
|
|
- Aila Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointia työstä
2 Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan
3 Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja niiden hallintaan. Paketti sisältää tietoa psykososiaalista kuormitustekijöistä sekä niiden hallinnasta yleisellä tasolla. Yksittäisistä kuormitustekijöistä käsitellään esimerkkinä työn keskeytyksiä. Valitse käsittelyyn oman työpaikkasi kannalta olennaiset kuormitustekijät. Niiden käsittelyssä voit hyödyntää sivustolta löytyvää tietoa. Kalvosarjan lopuksi on esimerkki myös tehtävänannosta, jolla psykososiaalisen kuormituksen hallintaa voi työpaikalla työstää eteenpäin.
4 Työhyvinvoinnin edistäminen Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä epäkohtiin puuttumista että vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä.
5 Työn psykososiaaliset kuormitustekijät
6 Mitä tarkoitetaan henkisellä kuormituksella? Henkisellä työkuormituksella tarkoitetaan ihmisen psyykkisten (henkisten) ja sosiaalisten voimavarojen käyttöä työssä ja työprosessissa. Työn tekeminen aiheuttaa aina jonkinlaista kuormitusta; nollakuormitus ei ole mahdollista. Työn suunnitteluun ja johtamiseen, työn hallintaan, työjärjestelyihin sekä sosiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn piirteitä kutsutaan psykososiaalisiksi (kuormitus)tekijöiksi. Psykososiaaliset tekijät työssä voivat olla kielteisiä, haitallista kuormittumista aiheuttavia (esim. jatkuva kiire) tai myönteisiä, voimavaroja tukevia ja lisääviä tekijöitä (esim. hyvät vaikutusmahdollisuudet). Myönteinen, sopiva työkuormitus on hyväksi ja luo hyvinvointia. Kohtuullisesta työkuormituksesta palaudutaan normaalin vapaa-ajan puitteissa.
7 Psyykkiset kuormitustekijät Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön. Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia: työn tavoitteet ovat epäselvät työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire, määräaikoja ei pysty pitämään, aikapaineen vuoksi työtä joutuu tekemään huonosti työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta työssä on jatkuvia muutoksia ja pitkittynyttä epävarmuutta
8 Sosiaaliset kuormitustekijät Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä. Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi häirintä, epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä esimiestoiminnan puutteet; töiden huono organisointi, puutteellinen perehdyttäminen
9 Sosiaaliset kuormitustekijät Myös seuraavat tilanteet voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia: työskentely yksin, erillään muista ihmisten välisen yhteistyön sujumattomuus työpaikalla heikko tiedonkulku epäjohdonmukainen esimiestyö työhön sisältyvät kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteet asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa
10 Psykososiaaliset tekijät voimavarana Työn voimavarat syntyvät työstä, työyhteisöstä ja yksilöstä itsestään. Työn psykososiaaliset voimavarat ovat työn piirteitä, jotka työntekijä kokee palkitsevina. Ne lisäävät työmotivaatiota ja sitoutumista työhön sekä työn imua. Työn voimavarat lisäävät työn imua erityisesti silloin, kun työssä tai työyhteisössä on kuormittavuutta. Moni psyykkinen kuormitustekijä on myös sellainen, että se myönteisenä edistää hyvinvointia ja oppimista.
11 Psykososiaaliset tekijät voimavarana Työhön ja työyhteisöön liittyviä psykososiaalisia voimavaroja ovat mm. Mahdollisuus osallistua työhön liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon Työn itsenäisyys Mielekkäiksi koetut työtehtävät, työn merkityksellisyys Mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä Työn palkitsevuus - sekä materiaalinen että ei-materiaalinen kuten palkka, kannustimet, työstä saatava palaute Mahdollisuus saada tukea työssä, työtovereiden tuki, lähiesimiehen tuki Joustavat työajat Minkälaiset työn ja työyhteisön piirteet tai muut työhön liittyvät olosuhteet tuottavat voimavaroja ja tukevat työhyvinvointia tällä työpaikalla?
12 Työn imu (work engagement) (Jari Hakanen 2005) kuvaa myönteistä, suhteellisen pysyvää tunneja motivaatiotäyttymyksen tilaa. Tarmokkuus: on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä. Omistautuminen: on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä. Uppoutuminen: on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta.
13 Työn imun seurauksia: myönteisten voimavarakehien syntyminen (Jari Hakanen 2005) Halu jatkaa työelämässä. Motivaatio oppimiseen, aloitteellisuuteen ja parhaansa antamiseen työssä. Työn imu on myönteisessä yhteydessä hyvinvointiin kotona, parisuhteessa ja vanhemmuuden roolissa. Työn imu on yhteisöllistä ja tarttuvaa! Työn voimavarat lisäävät työn imua erityisesti silloin, kun työssä tai työyhteisössä on kuormittavuutta (esimerkiksi organisaatio- tai työn muutokset).
14 Stressi Normaali ja tarkoituksenmukainen; lajityypillinen sopeutumisreaktio nopeisiin tai voimakkaisiin ympäristön muutoksiin. Stressaavassa tilanteessa elimistö asettuu taisteluja pakovalmiuteen. Kun ihminen arvioi tilannetta oman hyvinvointinsa kannalta, hän vertaa tilanteen vaatimuksia käytössään oleviin voimavaroihin. Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on lievä jännite, ihminen näkee tilanteen haasteena. Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on suuri jännite, tilanne koetaan uhkaavana. Jos vaatimukset ovat saavuttamattomissa käytettävissä olevilla resursseilla, kysymyksessä on menetys.
15 Palautuminen Kohtuullinen, ajoittainen stressi on terveellistä - se ikään kuin pitää koneiston kunnossa. Terve ihminen kestää lyhytaikaisesti hyvinkin voimakkaita kuormitushuippuja. Pitkäaikainen stressi altistaa sairastumiselle. Olennaista on palautuminen.
16 Stressi, ylikuormitus ja työuupumus Stressi työkuormitus on liiallista työ sujuu ja asiat pysyvät hallinnassa oireet ovat koettuja eivätkä näy päällepäin ei estä onnistumista elämän muissa rooleissa Ylikuormitus tilapäinen kriisi: asiat eivät pysy hallinnassa työ ei suju oireet näkyvät ulospäin oireilla yhteys kuormittavaan tilanteeseen häiritsee selviytymistä elämän muissa rooleissa Työuupumus kriisi on pitkittynyt oireet ovat jatkuneet pitkään voimavarat ovat lopussa oireilla ei ole yhteyttä työn kuormitushuippuihin oireet eivät lievity levolla väsymyksen lisäksi asennemuutoksia; toimintakyky alentunut
17 Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi on työnantajan velvollisuus.
18 Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ( 8): Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi ( 10): Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Myös työn psykososiaaliset riskit on selvittävä ja tunnistettava.
19 Työturvallisuuslaki (738/2002) Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen ( 25): Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Lisäksi laissa säädetään mm. terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavan häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun lopettamisesta ( 28) sekä väkivallan uhan ennaltaehkäisystä ( 27).
20 Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää Työntekijän velvollisuus on toimia työpaikan ohjeiden mukaan ( 18) ja ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle ( 19).
21 Keinoja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseen Käytännössä haitallista psykososiaalista kuormitusta vähennetään työpaikalla pienin askelin pitkäjänteisellä toiminnalla esimiehen ja työyhteisön voimin työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tuella.
22 Vinkkejä esimiehelle Rohkaise työntekijöitä ottamaan asia kanssasi puheeksi, mikäli he kokevat työssään liiallista kuormitusta. Ota kehityskeskustelussa puheeksi myös kunkin työntekijän työssä jaksaminen ja kokemus työmäärästään, työnjaosta, tiedon saannista ja muista psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Keskustelkaa myös kunkin työssään kokemista voimavaroista. Käytä työyhteisön yhteisiä palavereita keskusteluun työyhteisön yhteisistä asioista: työn tavoitteista, töiden organisoinnista, tiedonkulusta ym. Tuo asiat yhteiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun työhön suunnitellaan tai on tulossa muutoksia. Käytä hyväksesi työilmapiiriselvityksen tuloksia sekä työolojen mahdollisten kuormitustekijöiden että voimavarojen tunnistamisen osalta. Laatikaa koko yhteisön kanssa yhdessä suunnitelmat liiallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tai hallitsemiseksi ja voimavaratekijöiden edistämiseksi. Tee yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa.
23 Vinkkejä työntekijöille Kaikessa ei kannata jäädä odottamaan esimiehen tai työpaikan toimia, vaan jokainen voi myös itse vaikuttaa työnsä psykososiaaliseen kuormitukseen. Jokaisen on myös tärkeää miettiä yksilöllisiä keinoja työperäisen stressin hallintaan. Yhtä tärkeää kuin työkuormituksen vähentäminen on omasta palautumisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Ota kokemuksesi puheeksi esimiehen kanssa. Puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi muille. Muilla voi olla samanlaisia kokemuksia. Menkää yhdessä kertomaan asiasta esimiehelle. Yhdessä kannettu taakka on kevyempi kantaa. Kuuntele itseäsi ja ota todesta omasta jaksamisestasi kertovat merkit. Tartu asioihin!
24 Esimerkiksi jos kuormituksen lähteenä on työn keskeytykset Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä ja toimintakäytännöistä: onko mahdollista rauhoittaa osa työpäivästä keskittymistä vaativille tehtäville esimerkiksi sulkemalla puhelin ja sähköposti? Sopikaa myös siitä, onko tarpeen rauhoittaa osa työpäivästä työkavereiden konsultaatioilta tai miten teidän yksikössänne ilmaistaan tarve saada keskittyä rauhassa. Tehokkainta on keskittyä tekemään yhtä asiaa kerrallaan. Kun tärkeysjärjestys on selvä, on helpompi keskittyä vain yhteen tehtävään kerrallaan. Tekemättömistä tai muistamista vaativista tehtävistä kannattaa myös tehdä lista esimerkiksi aina päivän aluksi tai päätteeksi. Näin ne eivät rasita muistikapasiteettia.
25 Miksi kannattaa panostaa pieniin askeliin? Jos työssä ja työyhteisössä onnistutaan saamaan aikaan pieniä myönteisiä liikahduksia työn voimavaroissa, voi siitä seurata laajempiakin uusien voimavarojen saavuttamisen kehiä.
26 Ryhmätehtävä Miettikää 4-6 hengen ryhmissä, mitkä ovat tämän työn tärkeimmät kuormitustekijät ja/tai voimavarat. Valitkaa kolme tärkeintä yhteiseen käsittelyyn. Kerätkää ryhmien tuottamat kuormitustekijät/ voimavarat yhteen. Päättäkää tärkeysjärjestys (ks. esim. seuraava kalvo). Ottakaa käsittelyyn 1-2 tärkeintä ja työstäkää ryhmissä konkreettisia ratkaisuja. Huom! Pitäkää näkökulmana se, mitä voimme itse tehdä.
27 Mistä kannattaa aloittaa? helppo/nopea vaikea tärkeä Korjaa nämä heti! Suunnitelmat, vastuuhenkilöt ja aikataulut sovittava. ei tärkeä Näihin ei kannata tuhlata liikaa paukkuja, mutta korjataan jos mahdollista. Voiko näiden antaa olla? Palataanko näihin myöhemmin? Heli Hannonen
28 Kiitos!
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotTyön n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän
LisätiedotTyön n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotEnergiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti
VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Anna Laaksonen, erityisasiantuntija
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen Anna Laaksonen, erityisasiantuntija anna.laaksonen@ttl.fi Myönteinen työhyvinvointi Ongelmien ja riskien tarkastelun sijaan katse tavoitteisiin ja
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus
Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotKEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun
KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotPsykososiaalisen kuormituksen hallinta
Psykososiaalisen kuormituksen hallinta Johdanto 3 Työsuojeluvastuu 5 Yleinen huolehtimisvelvoite 6 Työnantajan velvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen selvittämisessä 6 Mitä tarkoitetaan henkisellä
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työssä - mitä se on, miten se ilmenee, miten toimitaan? 30.10.2014 Tiina Koivisto Työterveyspsykologi
Psykososiaalinen kuormitus työssä - mitä se on, miten se ilmenee, miten toimitaan? 30.10.2014 Työterveyspsykologi Tutkittua tietoa: Työn piirteet 2000 luvulla: Paikasta ja ajasta riippumaton työ lisääntyy
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotPsykososiaalinen hyvinvointi työssä
Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen
LisätiedotWorld-Wide Work Stress
Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS
LisätiedotTyöhyvinvoinnin johtaminen
Työhyvinvoinnin johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 20.4.2016 Hanna.pratsch@ttk.fi P. 050 544 4889 Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis
Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis 13.2.2018 Orientaatio aamupäivään Esittele itsesi vierustoverillesi Kerro, millaisin odotuksin saavuit Kerro myös joku
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä
Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset
LisätiedotTyöturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa
Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotMiksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse
LisätiedotOHJE PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUKSEN VALVONNASTA
OHJE 704679 v. 3 1(11) 14.06.2013 STM/2254/2013 OHJE PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUKSEN VALVONNASTA Ohjeen tarkoitus Tässä ohjeessa käsitellään psykososiaalisen kuormituksen valvontaa. Psykososiaalista kuormitusta
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI
HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotTyöelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen
Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,
LisätiedotMielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos
Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotHavaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen 15.3.2016
Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta Yhteistyötapaaminen 15.3.2016 1 Yhteistyötapaamisen asialista 1. Tilaisuuden avaus, Tiimipäällikkö, ylitarkastaja Sari Roivainen 2. Havaintoja
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotAsiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto
1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän
LisätiedotAsianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista
Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotPSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA
Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotHenkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL
Psykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL Riihimäen kaupunki työnantajana Kaksi toimialaa, sosiaalija terveystoimen sekä kaupunginhallituksen
LisätiedotSykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa
Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista
LisätiedotTyön voimavarat ja palkitsevuus hyvinvoinnin ja innostuksen lähteenä. Saija Koskensalmi
Työn voimavarat ja palkitsevuus hyvinvoinnin ja innostuksen lähteenä Saija Koskensalmi järjestää koulutusta, luennoi ja konsultoi organisaatioiden kehittämisen, hyvän työyhteisön, työhyvinvoinnin ja esimiestyön
LisätiedotPäätös Dnro ESAVI/388/05.13.01.02/2014 1 (4) 8.4.2016
1 (4) Työsuojelupäällikkö Anne Roine Helsingin Eläinsuojeluyhdistys - Helsingfors Djurskydssförening HESY Ry Yhdyskunnantie 11 00680 HELSINKI Viite Kuuleminen dnro ESAVI/388/05.13.01.02/2014, 4.3.2014
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena
Lisätiedot8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor
8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on
LisätiedotTyön mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri
Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotSOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA
SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA Sovunrakennushanke Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kirkon johtamisforum 2018 1 Hanke sovittelumenettelystä Hanke sovittelumenettelystä vuosina 2015 2016.
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotHenkilöstö strategisena resurssina -tutkimus
Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus Arttu2 Kuntaseminaari 15.12. 2017 Jari Hakanen, tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti, Twitter: @jari_hakanen ARTTU2: Henkilöstö strategisena resurssina
LisätiedotVARAVOIMAA FARMARILLE
VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun
LisätiedotONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa
ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa Kiipulan kuntoutuskeskuksen juhlaseminaari 8.9.2010 Työelämäpäällikkö Maija-Leena Kaikkonen KIIPULAN TYÖHYVINVOINNIN VIITEKEHYS Kiipulassa
LisätiedotSuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen
LisätiedotTyöhyvinvointi johtamisen välineenä
Työhyvinvointi johtamisen välineenä 10.10.2014 Ensihoitoalan johtamisen opintopäivät Sokos Hotel Vantaa Sanna Kallankari TtM, Ensihoitaja AMK Pertti Jarla /Fingerpori Suuri osa työtä tekevän työikäisen
LisätiedotTullinkulman Työterveys
Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotTyöpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida
Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKuinka jaksan työssäni?
Kuinka jaksan työssäni? Näkökulmia saattohoitotyötä tekevien työssä jaksamiseen Riikka Koivisto Kuinka jaksaa saattohoitotyössä? Auttamistyön moodeja Kartoittaja, äitimoodi Mitä on tapahtunut, mikä on
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
Lisätiedot