Sipoon Fågelbackenin toiminta-alueen läheisten Keuksuon ja Koukkusuon luonnon alustava katselmus 2014
|
|
- Mikael Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sipoon Fågelbackenin toiminta-alueen läheisten Keuksuon ja Koukkusuon luonnon alustava katselmus 2014 Tilaaja: Rudus Oy Toimituspäivämäärä:
2 1. Johdanto Tämä luontoselvitys on tehty Rudus Oy:n toimeksiannosta Sipoon Fågelbackenin louhinta-alueen lähistöllä sijaitsevien kahden suoluontokohteen alustavaa arviointia varten syksyllä Toinen toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevista luontokohteista on ns. Keuksuo. Keuksuota ei ole nimetty peruskartassa, mutta sille johtava tie on nimetty Keuksuontieksi, mistä systä tässä käytetään kyseisestä kosteasta alueesta nimeä Keuksuo. On tosin mahdollista, että tien nimi viittaa myös lännempänä olevaan Koukkusuohon, jonka osalta arvioitiin myös kasvillisuus. Alueet kuljettiin läpi 4.9. (Keuksuo, linnusto, elinympäristöarviointi), (Koukkusuo, kasvillisuus), (Keuksuo, kasvillisuus). Maastokäyntien yhteydessä pyrittiin arvioimaan alueiden tilaa ja merkitystä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia eri lajeille ja lajiryhmille. Katselmusajankohdasta johtuen linnustollisia arvioita voi pitää suuntaa-antavina, kasvillisuuden osalta suotyypit oli mahdollista arvioida suhteellisen tarkasti. Tämän alustavaksi tarkoitetun luoontokatsausraportin on laatinut FM (biologi) Tommi Lievonen, joka vastasi myös linnustoarviosta sekä muista eläinrymäarvioista. Kasvillisuusarviot on tehnyt FM (biologi) Krister Karttunen. Selvitysalueet. Keuksuo näkyy alla vihreällä vinoviivoituksella ja ojitettu Koukkusuo sinisellä.
3 2. Kasvillisuus 2.1. Keuksuo Maastokäynti tehtiin kasvillisuuden osalta Alueen suot ovat edustavia ja puustoltaan ja hydrologialtaan lähes luonnontilaisia. Vallitseva suotyyppi, sarakorpi eli nevakorpi, on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi. Alue muodostaa yhtenäisen useiden suotyyppien kokonaisuuden ja on pinta-alaltaan suhteellisen laaja (6,5 ha); suoalue on suojeluarvoltaan merkittävä. Alueen vallitseva suotyyppi on sarakorpi. Sitä luonnehtii märkä, tasainen välipinta, jolla nevakasvillisuus vallitsee ja kuivemmat, puustoiset, korpikasvillisuuden luonnehtimat mätäspinnat; suotyypin puusto on harvaa ja kituliasta. Tyypillisimmillään tyyppi esiintyy alueen etelä ja keskiosissa; paikoin suon kasvillisuus lähestyy muita suotyyppejä; puusto on tiheämpää ja järeämpää, mutta niilläkin mätäs ja välipinta vuorottelevat mosaiikkimaisesti. Suo viettää pohjoisesta etelään ja samalla ravinteisuus, korpien lajisto, ja märkyys, luhta- ja nevalajisto, lisääntyvät. Alueen keskiosan kapeikko, missä pintavalunnan voi arvella vaikuttavan voimakkaimmin, on selvästi rehevin ja luhtaisin osa-alue. Aluetta rajaavat mäet, joilta tuleva pintavalunta ja toisaalta alueen suhteellisen vähäinen kallistus ovat olleet soistumisen edellytyksiä. Lisäksi pohjaveden pinnan taso vaikuttaa suon hydrologiaan ja kasvillisuuteen. Alueen eteläosa, 2,7 ha, on tyypillistä sarakorpea. Märkä välipinta on vallitseva, mättäiden osuus vaihtelee 10-40%. Puusto on suotyypille luonteenomaista: mättäillä kasvavaa kituliasta, 1-2m korkeaa kuusta, hieskoivua, tervaleppää ja niukasti mäntyä sekä paikoin tiheää, matalaa pajukkoa. Puuston peittävyys on 20-50%, pensaskerroksen pajukon 2-60%. Välipinta on karua saranevaa, valtalajeina pullosara ja rämerahkasammal, joukossa myös luhtataisuutta ilmentäviä lajeja, kuten jouhivihvilä vehka ja kurjenjalka Mättäät ovat suhteellisen korkeita, 50 cm välipintaa ylempänä. Niiden kenttä ja sammalkerroksessa runsaina esiintyvät puolukka ja mustikka sekä rämerahakasammal, punarahkasammal ja korpirahasammal Siirryttäessä pohjoiseen keskiosan kapeikko, pinta-alaltaan 0,7 ha, on luhtaisempaa ja puustoltaan järeämpää; välipinnan nevakasvillisuuden osuus on edellistä pienempi. Suotyypiltään osa-alue lähestyy ruoho- ja heinäkorpea. Siellä vuorottelevat mosaiikkimaisesti mätäspinta, välipinta ja rimpipinta. Lajistossa mm. luhtalajit vehka, raate, kurjenjalka, järvikorte, viitakastikka, jouhivihvilä, ranta-alpi ja hapra-rahkasammal, sekä lähteisyyttä kuvastavat hetesirppisammal ja kiiltosirppisammal. Mätäspinnoilla kasvaa suhteellisen järeää kuusta ja koivua, läpimitaltaan cm, ja kitulista tervaleppää sekä pajukkoa, puuston peittävyys on noin 60%. Keskiosassa nevakorpi, 1,0 ha, on lajistoltaan niukempi, luhtaisuutta ilmentävät lajit lähes puuttuvat. Koilliskulman suo on tyypiltään lähinnä korpirämettä, jonka pohjakerroksessa kuitenkin vuorottelevat mosaiikkimaisesti nevainen välipinta ja kuivempi mätäspinta. Puusto on tiheää ja yhtenäinen, sen latvuskerroksen muodostaa, järeähkö, läpimitaltaan cm, paikoin keloutuva mänty, joukossa harvakseltaan koivua, läpimitaltaan noin 20 cm, ja tiheä, matala, 2-5 m, läpimitaltaan noin 10 cm, kuusikko. Mätäspinnoilla kasvaa puolukkaa, mustikkaa, pallosaraa ja tupasvillaa sekä räme-, puna- ja korpirahkasammalta ja seinäsammalta; välipinnoilla raatetta sekä räme- ja korpirahkasammalta ja korpikarhunsammalta.
4 Luoteinen osa-alue on tasainen, mätäs- ja välipintojen vuorottelu puuttuu. Suotyyppi on sararäme. Puusto on harvaa, valtapuu on mänty joukossa matalaa koivua, 1-5 m, ja kuusta, korkeudeltaan noin 1m. Kasvillisuudessa vallitsevat jouhisara ja rämerahkasammal, joukossa niukasti raatetta, suokukkaa ja tupasvillaa.
5 Yhteenveto Alueen suot ovat edustavia ja puustoltaan ja hydrologialtaan lähes luonnontilaisia. Vallitseva suotyyppi, sarakorpi eli nevakorpi, on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi. Alue muodostaa yhtenäisen useiden suotyyppien kokonaisuuden ja on pinta-alaltaan suhteellisen laaja (6,5 ha); suoalue on suojeluarvoltaan merkittävä Koukkusuo Kuvaus Suo on jyrkästi ja selvärajaisesti kivennäismaiden, moreeni ja kallioalueiden, rajoittama. Sen valuma-alue, alue jolta suolle voi tulla pintavesiä kuten lumen sulamisvesiä, on karttatarkastelun perustella pieni. Toisaalta rinteiden jyrkkyys saattaa lisätä valuntaa. Itse suolla valumasuunta on pohjoiseen. Turvekerros lienee paksuimmillaan yli metrin, ojien syvyyden perusteella arvioiden; suo on tasapintainen, selviä matäs- tai välipintoja ei erotu. Suo on ojitettu, sarkaleveys on noin 50 metriä, ojat purkautuvat pohjoiseen. Alueen pinta-ala, pois lukien ulkoilutien itäpuolinen osa ja pohjoisessa metsäsaarekkeiden erottama alue, on noin kymmenen hehtaaria. Puusto on mäntyvaltaista, tiheää ja melko kookasta, läpimitaltaan cm, tasaikäistä, männyn taimia tai kelottuneita puita ei suolla ole. Paikoin esiintyy pieniä, alle kolmen metrin korkuisia hieskoivuja. Alueella vallitsee suokasvillisuus. Lajien runsaussuhteita, yleisyyttä ja peittävyyttä, kuvataan taulukossa 1. Yleisyys kuvastaa kuinka suurella osalla aluetta tai osa-aluetta jokin laji esiintyy, ikäänkuin alue olisi jaettu sataan ruutuun, joilla lajien esiintymistä havainnoidaan; peittävyys taas kuinka suuren osan noin yhden neliömetrin ruudusta kasvilaji tyypillisesti kasvaessaan peittää. Suon kasvillisuudessa voidaan erottaa kaksi osa-aluetta. Pohjoisosassa suopursu (Ledum palustre) on kenttäkerroksen valtalaji, tupasvilla ja muurain ovat yleisiä, mutta peittävyydeltään vähäisiä; rahkasammaleet peittävät pohjakerroksessa alle puolet, mutta rämeille tyypillisten lajien määrä on melko korkea (Kuva 2.). Muutkin rämevarvut ja jopa nevoille tyypillisemmät lajit (Andromeda polifolia, suokukka; Vaccinium oxycoccos, karpalo) ovat yleisiä. Erityisesti osa-alueen koillisreunalla ulkoilutien läheisyydessä metsäsammaleet (Plerozium schreberii, seinäsammal; Dicranum polysetum; kangaskynsisammal) ja mustikka (Vaccinium myrtillus) ovat runsaita; näitä lajeja voidaan kuitenkin tavata myös täysin luonnontilaisilla soilla. Eteläisellä osa-alueella suovarpujen peittävyys on pienempi ja kanerva runsain varpu; pohjakerroksessa on melkein yksinomaan rahkasammalia. Ruskorahkasammal (Sphagnum fuscum) esiintyy pieninä laikkuina. Alue rajoittuu idässä ulkoilutiehen, joka lienee rakennettu suon päälle: sen takana on vielä kapea kaistale suokasvillisuutta. Ojat ovat kokonaan kasvittuneet. Niissä on runsaasti tupasvillaa ja niitä peittää haprarahkasammal (Sphagnum riparium). Se on laji, joka erittäin usein leviää ojiin, mutta puuttuu varsinaisesta suokasvillisuudesta. Aluetta tutkittiin noin neljän tunnin ajan.
6 Suotyyppi Soiden luokittelu eri tyyppeihin perustuu mm. puustoon ja kasvilajien runsaussuhteisiin kenttäkerroksessa (varvut, sarat ja ruohot) ja pohjakerroksessa (sammaleet). Voidaan erottaa esimerkiksi nevoille tai rämeille tyypillisiä lajeja, vain tietyllä suotyypillä kasvavia, tyypillisiä metsälajeja tai lajeja, jotka menestyvät niin metsissä kuin soilla. Yksittäisten lajien esiintymisen perusteella ei suotyyppiä voi määrittää, vaan on tarkasteltava lajien runsautta. Suomessa on erotettu monia kymmeniä erilaisia suotyyppejä ja arvioitu niiden levinneisyyttä ja uhanalaisuutta. Useimmilla rämetyypeillä puustossa vallitsee mänty, kenttäkerroksessa rämevarvut ja pohjakerroksessa rahkasammaleet. Ojitetuille soille on kuvattu omia kasvillisuustyyppejään, kuivumisen ja kasvillisuuden muuttumisen voimakkuuden mukaan: ojikko, muuttuma ja turvekangas. Koukkusuo on tyypiltään isovarpuräme muuttuma. Tyypille tunnusomaisesti turvekerros on kohtalaisen paksu ja yhtenäine. Rämevarvut, suopursu, juolukka tai kanerva, ovat vallitsevia; rämeiden rahkasammallajit ja muut suosammaleet (Polytrichum strictum, rämekarhunsammal; Dicranum bergeri, rämekynsisammal) ovat melko yleisiä; lisäksi jopa enemmin nevoille tyypilliset varvut, suokukka ja karpalo, ovat yleisiä. Muihin suotyyppeihin voisi viitata metsäsammalten ja mustikan runsaus, mutta se johtunee ojituksen aiheuttamasta kuivumisesta. Suon eteläosa ja osin pohjoisosa ovat vähiten muuttuneita ja niitä voisi pitää vasta ojikkovaiheessa olevina, toisaalta koillisreunan kasvillisuus on muuttunut siinä määrin, että se voitaisiin katsoa turvekankaaksi. Isovarpurämeitä pidetään Etelä-Suomessa uhanalaisina, vaarantuneena luontotyyppinä. Luonnontilaisuus Alue on ojitettu ilmeisesti jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Ojaverkko on kuitenkin suhteellisen harva ja melkoiselta osin jo umpeutumassa. Suo lienee kuivahtanut, mikä näkyy kasvillisuudessa metsäsammalien runsautena rahkasammalten kustannuksella. Jälkimmäisen tiedetään olevan yleinen ojitusalueilla. Lisäksi metsävarpuja (Vaccinium myrtillus, mustikka) ja hieskoivua on suhteellisen runsaasti. Toisaalta alueella ovat säilyneet rämeille tyypilliset sammallajit, isovarpurämeen tyyppilajit ovat edelleen vallitsevia ja monet muut suovarvut runsaita. Puustossa ojituksen vaikutukset ehkä näkyvät männyn kasvun voimistumisena, mistä ei kuitenkaan ole varmuutta, ja hieskoivun taimettumisena. Koukkusuon voidaan arvioida olevan edustavuudeltaan luokassa hyvä tai jopa erinomainen. Kaikki suotyypin tunnuslajit löytyvät alueelta, eikä lajistossa ole tyypille kokonaan vieraita lajeja. Luonnontilaltaan alue kuluu luokkaan hyvä. Ojituksen vaikutukset näkyvät vesitaloudessa ja lajien runsaussuhteissa, mutta vaikutukset eivät liene pysyviä. Puuston tasaikäisyys heikentää suon rakenteellista luonnontilaisuutta jossain määrin. Suon ojat ovat jo pääosin kasvittuneet ja vähitellen umpeutumassa. Ne ovat kuitenkin edelleen suon pintaa alempana, joten alueen kuivuminen todennäköisesti jatkuu hitaasti edelleen, vaikka kunnostusojituksia ei tehtäisi. Ulkoilutie suon itäreunalla on myös voinut vaikuttaa kuivattavasti: se
7 on voinut katkaista pohjavesivaikutuksen ja se estää pintavalunnan idästä. Ennallistamistoimenpiteillä suon luonnontilan ja edustavuuden voisi palauttaa. Uhkat Ulkoilutien läheisyys voi johtaa opportunististen lajien, kuten horsmat, leviämiseen suolle. Lisääntyvä retkeily saattaa lisätä tallausta. Kunnostusojitukset tai puuston hakkuut luonnollisesti tuhoaisivat suon. Pohjaveden pinnan aleneminen voisi vaikuttaa suon hydrologiaan. Muutokset pintavalunnassa ovat myös uhkatekijä, jo nykyisin valunta lienee estynyt idästä ulkoilutien takia. Umpeen kasvava oja ja Isovarpuista rämettä. Yhteenveto Koukkusuo on edustava isovarpuräme, jolla ojitettunakin luontotyypin ominaispiirteet ja lajisto ovat hyvin säilyneet. Suon ennallistaminen olisi helppoa. Isovarpurämeet ovat uhanalainen luontotyyppi Etelä-Suomessa ja näinkin laajat rämeet seudulla harvinaisia ja arvokkaita. 3. Linnustollisista arvoista Ojitettua Koukkusuota ei käyty läpi linnustollista arviota varten. Keuksuon alue on useamman erilaisen elinympäristön yhdistelmä. Siten toisistaan poikkeavia elinympäristöjä suosivat lajit voivat hyödyntää sitä sekä pesintään että ravinnonhankintaan. Linnustollisesti katsoen alue vaikuttaa kuitenkin ensitarkastelun perusteella sellaiselta, että se ei muodosta yhtenäisiä, suurempia kokonaisuuksia sellaisia suotyyppejä, joilla olisi merkittävää linnustollista merkitystä. Jotta suoympäristö muodostaisi linnustollisesti merkittävämmän kokonaisuuden ja pystyisi ylläpitämään esim. märälle nevalle tyypillisiä lajeja, tulisi alueen olla
8 selvästi suurempi. Toisaalta koko aluetta luonnehtii mosaiikki, jossa eri elinympäristöt vaihtuvat nopeasti. On selvää, että tällainen mosaiikki pystyy tarjoamaan elinympäristöjä joillekin sellaisille lajeille, jotka hyödyntävät esim. kosteuden vaivaamien metsien alueita mm. töyhtötiainen havaittiin alueella. Muita havaittuja lajeja olivat talitiainen, sepelkyyhky, korppi (ylilento), vihervarpunen (ylilentäviä), räkätti- ja mustarastaat sekä käpytikka (suoalueen ulkopuolella). Tällaisilla satunnaishavainnoilla etenkin katsauksentekoaikaan ei voida katsoa olevan suurtakaan merkitystä. Alueen pesimälajiston kartoittaminen edellyttäisi vähintään 2-3 käyntiä kevät-kesäaikaan. On kuitenkin mahdollista arvioida, että todennäköisesti alue tarjoaa pesimismahdollisuuksia jonkinlaiselle skaalalle varpuslintuja pääasiassa tavanomaista metsien lajistoa, sillä varsinaisen suolajiston esiintymiseksi alue on turhan pieni ja etenkin sulkeutunut. Pyy todennäköisesti esiintyy alueella, mutta sekin ehkä enemään niiden hakkaamattomien reunametsien ansiosta, jotka kasvavat tiheämpää kuusikkoa. Periaatteessa useammatkin tikkalajit voivat hyödyntää kosteuden vaivaamaa metsäisempää aluetta. Suoalueen itäpuolella on tehty hakkuita, mutta länsipuolilla jäljellä on melko varttunutta metsää edelleen kostean alueen reunoilla. Nämä reunametsät yhdessä kostean ja enemmän lehtipuuta kasvavan ja avoimen ymnpäristön kanssa muodostavat kokonaisuuden, jolla on enemmän linnustollista kokonaisarvoa kuin pelkällä kostealla / märällä suoalueella. Monet lajit, joita alueella todennäköisesti pesimälinnustokartoituksessa havaittaisiin, esiintyisivät alueella nimenomaisesti reunametsien vuoksi, ei niinkään kostean korven vuoksi (poislukien esim. juuri töyhtötiainen). Vaikka tällainen kostean korven kokonaisuus voi suotyyppinä olla Etelä-Suomessa arvokas, näin pienialaisella alueella ei etenkin jos reunametsät hakataan, kuten Keuksuon pohjoisreunassa on tehty ole erityisen suurta linnustollista arvoa. Säästämällä reunametsät alue tarjoaa tavanomaista talousmetsää paremmat elinolosuhteet tavamnomaista suuremmalle määrälle lajeja. Mikäli pitäisi elinympäristötulkinnan perusteella arvioida, mitkä lajit voisivat pesiä suoalueella, arvio olisi seuraava: peippo, pajulintu, lehtokurppa, ehkä metsäviklo, töyhtötiainen, punarinta, keltasirkku, mahdollisesti myös pyy ja lehtokerttukin. Mikäli vielä pystyssä olevat reunametsät otetaan mukaan, lajilista voisi täydentyä mm. tiltaltilla, hippiäisellä, puukiipijälläkin, käpytikalla, sepelkyyhkyllä, variksella, eri rastailla ja metsäkirvisellä. Mahdollisesti esiintyvän lajiston arvailu ei yleisesti ottaen ole kovin suotavaa, muta tässä esitetyillä lajiesimerkeilläon tarkoitus tuoda esiin, että alueen linusto on todennäköisesti varsin tavanomaista. Luonnollisesti aina yksittäisten harvinaisempien lajien esiintyminen on mahdollista. Linnustollisesti kokonaisuuden kannalta suurinta monimuotoisuutta pitäisi yllä tilanne, jossa kostean suoalueen reunoilla on ainakin jonkin verran vanhenevaa puustoa, jolloin alue tarjoaa monimuotoisemman elinympäristökokonaisuuden. 4. Luontodirektiivin IV(a) lajit Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Laki tarkoittaa, että kaikkien liitteen IV(a) lajien. lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suojeltuja eikä kielto edellytä mitään erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Myös
9 esimerkiksi lisääntymis- ja levähdysalueille kulkevien liikkumisyhteyksien katkaiseminen on katsottu näiden paikkojen hävittämiseksi ja siten lainvastaiseksi toimeksi. Niin sanotun Keuksuon alueelta arvioitiin seuraavien luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien mahdollisuudet esiintyä alueella: liito-orava, viitasammakko, sudenkorennot sekä lepakot. Näiden lajien ja lajiryhmien osalta on tarkasteltu lisääntymis- ja levähdyspaikkojen mahdollista esiintymistä. Liito-orava Lajista ei havaittu merkkejä. Lajia etsittiin alueelta tarkastamalla soveltuvien puiden tyviltä mahdollisia ulostepapanakasoja. On mahdollista, että lajia ei havaittu, koska kesäaikaiset ulosteet ovat vaikeammin löydettävissä kuin talviaikaiset kellertävät ulostepapanat. Papanat on helpompi havaita lajin suositeltuun kartoitusaikaan kevättalvella, jolloin ne näkyvät hangella paremmin. Todennäköisimmältä kuitenkin vaikuttaa, että laji ei esiinny alueella; vanha ja vahvasti käytössä oleva liito-oravan elinpiiri on yleensä havaittavissa ympäri vuoden, koska ulostepapanoita kertyy suuria määriä mm. pesäpuun alle. Lisäksi tulee huomata, että vaikka lajin on todettu esiintyvän myös epätyypillisissä elinympäristöissä, kostea harvapuustoinen soistuva alue näin nuorella / kitukasvuisella puustolla ei tarjoa lajille mitenkään erityisen hyvin soveltuvaa elinympäristöä. Viitasammakko Laji voi esiintyä alueella ja todennäköisesti esiintyykin, mutta sille eritysen hyvin sopivia lammikoita tai ojia ei havaittu. Pienet kosteat lampareet ja vesialueet voivat luonnollisesti tarjota lajille levähdyspaikkoja, mutta lajin esiintymisen tai puuttumisen varmistaminen vaatisi lisäselvityksen. Todennäköiseltä lisääntymis- ja levähdyspaikalta alue ei kuitenkaan vaikuta. Sudenkorennot Alueella ei ole luontodirektiivin mukaisille lajeille sopivia elinympäristöjä suolla ei ole sellaisia vesialueita, joissa laji pystyisi lisääntymään. Lepakot Alueella ei tehty lepakkokartoitusta, mutta alueen ominaispiirteitä arvoitiin siltä kannalta, löytyisikö suolta lepakoille soveltuvia lisääntymis- ja levähdysalueita. Yksittäiset lepakot voivat käyttää puiden halkeamia, kallioiden halkeamia, luolia, koloja ja kivikoita ainakin lepopaikkoinaan (päiväpiilot), mutta maastokäynnin perusteella alueella ei käytännössä ole sellaisia kohteita, jotka voisivat toimia minkään lepakkolajin kunnollisena lisääntymis- tai levähdysalueena (jokin luonnonkolo alueella varmasti on). Epäilemättä suolla ja sen reunamilla voi esiintyä ravinnonhankintaan liittyvää lepakoiden liikkumista (jota voidaan detektorein ja lämpökameroin sekä paljain silmin toki havainnoida), mutta lain tarkoittamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja alueella ei todennäköisesti ole.
10 5. Uhanalaisesta lajistosta ja tietolähteistä Tätä selvitystä varten ei haettu alueellisia uhanalaistietoja. Niiden avulla voidaan kuitenkin mahdollisissa jatkoselvityksissä kohdentaa selvityksiä tiettyihin lajeihin tai lajiryhmiin, mikäli lähialueen uhanalaistiedot antavat siihen aihetta. Samoin paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen esim. 5 vuoden havaintorekisteriote laajennusalueelta ja lähialueilta saattaa antaa hyvää taustatietoa alueen linnustosta, joskaan maastokatselmuksen perusteella ja alueen sijainti ja laatu huomioiden laajennusalueelta tuskin löytyy mittavia havaintomääriä tai huomionarvoisia lajeja (ellei sattumalta alueelta ole ilmoitettu jostain syystä poikkeuksellisen paljon havaintoja). 6. Muu eläimistö Ei ole syytä olettaa, että alueen nisäkäslajisto tai muukaan fauna juuri poikkeaisi tavanomaisesta metsälajistosta ja kosteita korpinotkoja ja märkiä ympäristöjä suosivista lajeista.
KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys
17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä.
VENKAAN LÄHTEEN NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 9.9.2012 Krister Karttunen Lausunnossaan (23.1.2012) Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI1103801) Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne-
KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA
Heinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
Lintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen
Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
1. Selvitys. 2. Kohteet
Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille
Merkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
Soiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen
Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
Teernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,
Koskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km
NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti