A S E M A K A A V A N M U U T O K S E N J A A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N M U U T O K S E N J A A S E M A K A A V A N S E L O S T U S päivättyyn Oulun kaupungin Hiukkavaaran kaupunginosaa koskeva asemakaava sekä Saarelan kaupunginosan suojaviher- ja liikennealuetta koskeva asemakaavan muutos sekä katu-, ympäristö- ja kunnallistekniikan suunnittelu HIUKKAVAARAN KESKUKSEN SOITTAJANKANGAS, VASKIKANGAS JA MONITOIMITALO kaavatunnus: diaarinumero: 4571/2013 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Kaava on tullut voimaan

2 asemakaava Sisällysluettelo 1.1 TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN LAADINNAN VAIHEET ASEMAKAAVAN LAADINNAN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Suunnittelun organisointi Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN LAADINNAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Puistot ja vapaa-alueet Liikenne- ja katualueet Tekninen huolto KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 40

3 asemakaava Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Vaikutukset kulttuuriperintöön Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja hulevedet YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAMERKINNÄT ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA YHTEYSTIETOJA LIITE 1 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. Kansikuva ja sivun 3 näkymäkuva kaava-alueelta, Arkkitehdit m3

4 asemakaava PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Oulun kaupungin Hiukkavaaran kaupunginosaa koskeva asemakaava sekä Saarelan kaupunginosan suojaviher- ja liikennealuetta koskeva asemakaavan muutos sekä katu- ja ympäristösuunnittelu. Osalla Vaalantietä on voimassa yhdyskuntalautakunnan hyväksymä asemakaava. Suunnittelualueeseen kuuluu osia Saarelan kaupunginosan asemakaavoista, jotka ovat hyväksytty teknisessä lautakunnassa, (1500), (1658) ja Poikkimaantien asemakaava, joka on hyväksytty (1931). Kaavan nimi: Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalo Kaavatunnus: Kaavan laatija: kaavoitusarkkitehti Eini Vasu. Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Asemakaavoitus Solistinkatu 2, PL 32, OULUN KAUPUNKI eini.vasu (a)ouka.fi arkkitehti Kari Nykänen, Arkkitehdit m3 Oy / konsultti Kaavan vireille tulo: Asemakaava on tullut vireille _ Vireille tulosta on ilmoitettu kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja sanomalehti Kalevassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan

5 asemakaava Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Hiukkavaaran suuralueeseen ja Hiukkavaaran kaupunginosaan, Hiukkavaaran keskukseksi kutsutulla alueella. Asemakaava-alueen sijainti on esitetty opaskartassa sivulla Kaavan nimi ja tarkoitus Hiukkavaaran kaupunginosaa koskeva Hiukkavaaran keskuksen Soittajankankaan, Vaskikankaan ja monitoimitalon asemakaava sekä Saarelan kaupunginosan suojaviher- ja liikennealuetta koskeva asemakaavan muutos sekä katu- ja ympäristösuunnittelu Asemakaavan tarkoituksena on laatia maankäyttöä ja rakentamista ohjaava asemakaava Oulun kaupungin Hiukkavaaran keskuksen Soittajankankaan, Vaskikankaan ja monitoimitalon alueelle. Asemakaavassa esitetään, miten alue on toteutettavissa asuinrakentamiseen, julkisille ja yksityisille palveluille sekä virkistyskäyttöön rakennuskorttelien, viheralueiden, liikenneyhteyksien, ulkoilureittien ja kunnallisteknisten verkkojen osalta ja miten sen liittyminen ympäristöön on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Suunnittelualue on Hiukkavaaran keskuksen ensimmäinen asemakaavoitettava osa: Soittajankangas, Vaskikangas, sekä monitoimitalo. Asemakaavoitettavan alueen laajuus on n 81ha, koko Hiukkavaaran keskuksen alue on 290ha. Soittajankankaalle ja Vaskikankaalle osoitetaan asemakaavalla pääasiassa erityyppistä asumista sekä lähipalveluita. Monitoimitaloon sijoittuvat yhtenäisperuskoulu, päivähoito ja esiopetus, kirjasto, nuorisotoimi sekä liikuntatilat. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Seurantalomake (2 sivua) Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) (5 sivua) Liite 3 kaavakartat, asemakaavamerkinnät ja määräykset ja havainnekuva (8 sivua) Liite 4 Mielipiteet, lausunnot ja niiden vastineet (26 sivua) Liite 5 Asemakaavan, ympäristön ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaraportti (47sivua) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hiukkavaaran keskuksen Vaskikankaan, Soittajankankaan ja monitoimitalon asemakaava pohjautuu Hiukkavaaran kaavarunkoon ( ) sekä Hiukkavaaran keskuksen alueesta järjestetyn yleisen arkkitehtikilpailun (2009) tuloksiin. Asemakaavalla muodostetaan Hiukkavaaran kaavarungon mukainen kolmas alue - osa-alueet Soittajankangas (kutsuttu luonnosvaiheessa A4) ja Vaskikangas (kutsuttu luonnosvaiheessa A5) - Kivikkokankaan ja Kiulukankaan asemakaavojen jälkeen. Asemakaavaan liittyy myös Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo. Asemakaavoituksesta vastasi Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalvelujen asemakaavoitus. Asemakaavan maankäytön suunnittelun teki konsulttityönä Arkkitehdit m3 Oy. Liikenteen ja katujen suunnitelmat laati konsulttityönä Ramboll Finland Oy. Ympäristö- ja vihersuunnittelusta vastasi Destia Oy. Vesihuollon yleissuunnitelman laati Pöyry Finland Oy. Energiahuollon suunnitelmat laadittiin Oulun Energian omana työnä. Suunnittelua on ohjannut yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden johtajan asettama ohjausryhmä. Hankkeen etenemisestä on vastannut projektiryhmä. Asemakaavan laatiminen on käynnistetty ja Hiukkavaaran keskuksen OAS on asetettu Teknisessä lautakunnassa nähtäville Asemakaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja

6 asemakaava arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti sekä Oulun kaupungin internet-sivustolla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jätettiin kaksi lausuntoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty Marraskuussa 2012 Hiukkavaaran keskuksen asemakaavoitustyötä vaiheistettiin ja Hiukkavaaran keskuksen eteläosa päätettiin asemakaavoittaa ensin. Talven ja kevään 2013 aikana suunnittelua on jatkettu kaavarunkovaiheen periaatteiden pohjalta. Suunnittelualueelle laadittiin aluksi useita vaihtoehtoisia maankäytön malleja, joiden pohjalta laadittiin 3 erilaista rakennemallia. Rakennemalleista laadittiin maankäytön, liikenteen, ympäristön sekä kunnallisteknisten ratkaisujen vertailu sekä ilmastovaikutusten arviointi. Vaihtoehtojen pohjalta laadittiin alueen asemakaavaluonnos. Asemakaavaluonnos oli yhdyskuntalautakunnassa , joka päätti asettaa sen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 tarkoituksessa ja maankäyttö- ja asetuksessa 30 säädetyllä tavalla. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Saarelan päiväkodin urheilusalissa (Poolakuja 1). Asemakaavaluonnoksesta jätettiin 3 lausuntoa JA 7 mielipidettä. Asemakaavaehdotus oli yhdyskuntalautakunnassa , joka päätti asettaa sen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 tarkoituksessa ja maankäyttö ja rakennusasetuksessa 27 säädetyllä tavalla mukaisesti. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Saarelan päiväkodin urheilusalissa (Poolakuja 1). Asemakaavaehdotuksesta esitettiin 3lausunto ja 2muistutusta. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan Asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on laatia maankäyttöä ja rakentamista ohjaava asemakaava Oulun kaupungin Hiukkavaaran keskuksen Soittajankankaan, Vaskikankaan sekä monitoimitalon alueelle. Asemakaavassa esitetään, miten alue on toteutettavissa asuinrakentamiseen, julkisille ja yksityisille palveluille sekä virkistyskäyttöön rakennuskorttelien, viheralueiden, liikenneyhteyksien, ulkoilureittien ja kunnallisteknisten verkkojen osalta ja miten sen liittyminen ympäristöön on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Suunnittelualue on osa Hiukkavaaran keskuksen 290 ha:n asemakaavoitettavaa aluetta. Eteläosan osa-alueet Soittajankangas ja Vaskikangas - sekä monitoimitalon on vaiheistettu omaksi asemakaavaprojektikseen. Asemakaavoitettavan alueen laajuus on noin 81 ha. Asemakaava-alue rajoittuu luoteessa tulevaan Raitotiehen ja tulevaan Vanhaan Hiukkavaaraan, pohjoisessa Hiukkavaaran keskuksen ytimen palvelu- ja asuinalueeseen, koillisessa Sarvikankaan ympäristön viheralueeseen, kaakossa Kivikkokankaan alueeseen ja lounaassa Vaalantiehen. Asemakaavalla osoitetaan Hiukkavaaran keskuksen (eteläosaan) Soittajankankaan ja Vaskikankaan alueelle kaupunkimaisten pientalojen asuinalueet noin 673 asunnolle ja noin 1700 asukkaalle sekä tilavaraukset yksityisille tai kunnallisille lähipalveluille. Asemakaavassa on osoitettu alue myös Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalolle (peruskoulu, luokat 1-9 / 700 oppilasta ja päiväkoti /150 lasta) ja sen laajennusvaralle Hiukkavaaran aluekeskuksen yhteyteen. Asuntoalueen yleisilme on pienen rakeisuuden ja polveilevan katuverkon vuoksi kylämäisen tiivis ja matala. Alueen noin 673 asunnoista omakotitaloja (AO) on 33%, erillistaloja tai kytkettyjä pientaloja (AP) 51%, rivitaloja (AR) 5%, pienkerrostaloasuntoja (AK) on 11%. Asuntotavoitteissa on otettu huomioon uuden maankäytön toteuttamisohjelman ( ) tavoitteet. (asuntomäärien tarkempi mitoitustaulukko on kohdassa 5.1.1)

7 asemakaava Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalon alue on ensimmäinen asemakaavoitettava ja rakentuva osa Hiukkavaaran keskusta. Hiukkavaaran keskus on Oulun kolmas aluekeskus palveluineen, joka tulee palvelemaan lähiseudun asukasta. Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalon alue muodostaa tärkeän osan tulevan aluekeskuksen palvelualueen lähiympäristöä tukien merkittävästi keskuksen kehittymistä toimivaksi ja monipuoliseksi aluekeskukseksi. Asemakaava mahdollistaa Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalon rakentamisen. Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas ja Vaskikangas jatkaa Hiukkavaaran kaupunginosan rakentamista Hiukkavaaran Kivikkokankaan ja Kiulukankaan asemakaavojen jälkeen. Alueita ympäröi laaja viheralueiden verkosto. Osa-alueiden sisälle muodostuu pienirakenteista, polveilevaa ja rakennettua kaupunkipientaloympäristöä. Alueen rakentuminen kohottaa huomattavasti Vaalantien varren kaupunkikuvaa - alue luo Vaalantien, Raitotien ja Poikkimaantien suuntaan uuden Hiukkavaaran keskuksen julkisivun. Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton ja rakentamaton. Suunnittelualue on osa merkittävää virkistysaluetta, jossa sijaitsee ulkoilu-, marjastus- ja moottorikelkkailualueita. Asemakaavan kohteena oleva alue on Oulun kaupungin omistuksessa. Vaalantien tiealueen omistaa Valtio. Suunnittelualueelle on tehty kattavasti perusselvityksiä kaavarunkotyön sekä Hiukkavaaran keskuksen asemakaavoitustyön aikana. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Alustavan suunnitelman mukaisesti alue tullaan toteuttamaan kunnallisteknisten töiden edetessä vuosien aikana.

8 asemakaava LÄHTÖKOHDAT Kuva: Ote opaskartasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Kuva: Suunnittelualue ilmakuvassa

9 asemakaava Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Hiukkavaaran keskuksen Soittajankaan ja Vaskikankaan asuinalueet sijoittuvat tulevan aluekeskuksen eteläpuolelle. Suunnittelualue sijaitsee n. 7 km Oulun kaupungin keskustasta koilliseen. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 81 ha. Alue on pääosin rakentamaton ja asemakaavoittamaton, vain Vaalantien eteläpuoliset Saarelan alueet ovat kaavoitettuja suojaviher- ja puistoalueita. Suunnittelualue rajautuu tällä hetkellä koillisessa ja luoteessa Hiukkavaaran entistä kasarmialuetta ympäröivään metsä-alueeseen ja Sarvikankaan selänteeseen, kaakossa Kivikkokankaan rakentuvaan asuinalueeseen ja lounaassa Vaalantiehen. Hiukkavaaran kaavarungon mukaisesti suunnittelualue rajoittuu luoteessa tulevaan Raitotiehen ja Vanhaan Hiukkavaaraan, pohjoisessa Hiukkavaaran keskuksen ytimen palvelualueeseen, koillisessa Sarvikankaaseen, kaakossa Kivikkokankaan alueeseen ja lounaassa Vaalantien eteläpuolen suojaviheralueisiin. Vaalantien eteläpuolella sijaitsee Saarelan Kumpulankankaan asuinalue. Raitotien länsipuolella on Hiukkavaaran entinen kasarmialue ja sitä ympäröivät harjoitusmaastoina toimineet metsäalueet. Alueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa 110 kv:n voimalinja Luonnonympäristö Hiukkavaaran maiseman perusrungon muodostavat Sarvikankaan ja Hirsikankaan luode-kaakko-suuntaiset harjanteet ja Myllyojan laakso. Korkeusvaihtelu alueella on melko vähäistä, alueen keskimääräinen korkeustaso on 23 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen korkein kohta, Sarvikankaan laki, ulottuu noin 45 metriin merenpinnan yläpuolelle. Kuva: Ote Hiukkavaaran keskuksen luonto- ja maisemaselvityksestä, maisemarakenne. Plaana ja Näkymä Oy Myllyoja laakso on esitetty vihreällä vinoviivoituksella, lakialueet ruskealla pystyviivoituksella. Sarvikangas erottuu muutoin tasaisessa maastossa paikallisesti merkittävinä maisema-alueena. Selvitysalueen eteläosassa Vaalantien varressa on avoin peltoalue, joka erottuu muutoin peitteisestä metsämaisemasta.

10 asemakaava Alueen kallioperä on graniittia ja maaperä koostuu pääosin moreeni- ja hiekkamaista. Hirsikankaan ja Sarvikankaan moreeniselänteiden väliin jää laaja karkean hiedan alue ja näiden väliset alueet ovat hiekkamaita. Avokallioita ei alueella ole. Alueen maaperä on hyvin rakentamiseen soveltuvaa, mutta lakialueet ja laakson pohjat tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Hiukkavaaran keskuksen maisemakuvan kannalta alueen huomioarvoisimmat kohteet ovat Sarvikangas, Hirsikangas, Myllyojan laakso sekä Vaalantien varressa oleva avoin alue, entinen pelto. Alueella on myös runsaasti erilaisia kosteikkoja. Valkiaisjärventien ja nykyisen sähkölinjan risteyskohdassa. Maanläjitysalue on puhdistettu pilaantuneista maa-aineksista. Selvitysalueen metsät ovat pääosin talousmetsiä. Kangasmetsien puuston ikäjakauma kaupungin omistamilla mailla vaihtelee vuotiaista vuotiaisiin, joiden lisäksi alueella on taimikoita (Teknisen keskuksen metsätalousinventoinnit 1998, 2000, 2008). Komeimmat männiköt sijoittuvat selännemetsiin. Muuten alueen metsät ovat ilmeeltään melko tavanomaisia, luonteeltaan puoliavoimia tai suljettuja alueita. Hiukkavaaran keskustan alueella on myös esihistoriallisia kohteita. Hirsikankaalla sijaitsee varhaismetallikautinen keittokuoppa ja kaksi mahdollista asuinpaikkakuoppaa, joiden rauhoitusluokka on II. Sarvikankaalla on siirtolohkareessa ajoittamaton kalliomaalaus, joka kuuluu myös rauhoitusluokkaan II. Sarvikankaalla on myös rauhoitusluokkaan III kuuluva Struven ketjun piste. Kohteet sijoittuvat viheralueille ja ne otetaan huomioon mm. reittien suunnittelussa. Luonto Hiukkavaaran keskuksen alue on ennen rakentamistoimenpiteitä pääosin metsämaastoa, mm. tuoreita tai kuivahkoja kangasmetsiä. Havu- ja sekapuustoisten talousmetsien lisäksi alueella on runsaasti kosteikkoja. Hiukkavaaran keskustaan laaditun luonto- ja maisemaselvityksen 2010 mukaan alueen eteläosassa on lisäksi taimikoita ja peltoalue. Karuimmat metsätyypit, kuivahkot ja karukkokankaat, sijoittuvat selvitysalueen itäosaan Sarvikankaan ympäristöön. Metsien pääpuulaji on mänty, jonka lisäksi alueella on sekametsää ja lehtipuustoa. Hiukkavaaran keskuksen alueella on runsaasti erityyppisiä kosteikkoja, jotka ovat ojitettuja ja kasvillisuudeltaan muuntuneita, mm. rämeitä ja turvekankaita. Tuoreilla kankailla on myös soistumia. Kuva: Hiukkavaaran luonto- ja maisemaselvitys , Hiukkavaaran keskuksen kasvillisuuskuviointi. Plaana, Pöyry, Näkymä 2010.

11 asemakaava Suojelualueet ja kohteet Hiukkavaaran selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura verkoston kohteita, arvokkaiksi luokiteltuja lintualueita, arvokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemakohteita. Arvokkaat luontotyypit Myllyojan Valkeisjärventien eteläpuoliset alueet ja Sarvikankaan karukkokankaat ovat luonnontilaisen kaltaisia, joten ne kuuluvat metsälain (N:o 1093, 10) mukaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin. Myllyojan luonnontilainen osa on vesilain 17a :n tarkoittama luonnontilainen uoma, jonka luonnontilaa ei saa muuttaa. Purojen lähiympäristöt ovat lisäksi metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Uhanalaiset luontotyypit ja eliölajit Hiukkavaaran keskuksen Soittajankankaan ja Vaskikankaan alueella ei ole havaittu uhanalaisia lajeja. Eläimistö Tiedot Hiukkavaaran linnustosta on koottu luonto- ja maisemaselvitykseen Oulun seudun ympäristöviraston Lintuatlas tietokannasta (Matti Tynjälä ). Alueen linnusto koostuu pääosin havu- ja sekametsien yleislajeista sekä osin kulttuurivaikutteisten avomaiden lajeista. Alueella on tavattu myös soiden tyyppilintuja ja vesilintuja. EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeista esiintyy alueella todennäköisesti 6 lajia, teeri, peltosirkku, liro, pyy, palokärki ja mehiläishaukka. Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista suunnittelualueella on havaittu tavi, tukkakoskelo, leppälintu, teeri, kuovi, liro, valkoviklo ja pikkukuovi. Lisäksi alueella on havaittu silmälläpidettäviä lajeja, jotka eivät lukeudu varsinaisiin uhanalaisiin lajeihin. Alueen muu eläimistö on tavanomaista, siihen kuuluvat mm. metsäjänis, orava ja hirvi. Alueen luontoarvojen vaikutus maankäyttöön Alueen arvokkaat luontotyypit, metsä- ja vesilakikohteet huomioidaan suunnittelussa varaamalla niille riittävä suoja-alue, kohteet sijoittuvat pääosin Myllyojan ympäristöön. Lisäksi maankäytön suunnittelussa ja reittien linjauksissa on huomioitava Sarvikankaan lakialueen karukkokankaan heikko kulutuskestävyys. Alueen linnusto ja muu eläimistö eivät rajoita alueen maankäyttöä. Kosteikkoalueet todennäköisesti muuntuvat rakentamisen vaikuttaessa alueen vesitalouteen, mutta niitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen luontoarvoja monipuolistavina elementteinä. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueella pohjavesi on yleisesti 0,1...1,4 m syvyydessä. Pohjaveden korkeustaso vaihtelee 0,5...1 m vuodenajasta ja sadannasta riippuen. Alueella kunnallistekniikan rakentaminen on yleensä mahdollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Rakennettavuuden ja maaperäolosuhteiden mukaan asemakaava-alue: Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Pinnassa on löyhä 0,5...1 m paksu hiekkainen kerros, paikallisesti löyhän pintakerroksen paksuus voi olla1,5...2 m. Pintamaakerros on routivaa silttistä hiekkaa...routimatonta hiekkaa. Pintamaakerrosten alla lajitteet vaihtelevat silttisestä hiekasta...hiekkamoreeniin. Pohjamaa on pääosin tiiviissä tilassa, paikoitellen voi esiintyä ohuehkoja löyhiä...keskitiivitä hiekkaisia välikerroksia. Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Pinnassa olevat löyhät maakerrokset tulee tiivistää tai korvata hyvin tiivistettävällä kitkamaatäytöllä. Alue soveltuu kohtuullisesti rakentamiseen. Pinnassa on 1...2,5 m paksu löyhä silttinen...laiha savi -kerros. Löyhän kerroksen alla on silttiä...moreenilajitteita, jotka ovat tiivissä tilassa. Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti massanvaihdolle. Löyhä pintakerrostuma tulee poistaa rakennusten alta ja korvata hyvin tiivistettävällä

12 asemakaava kitkamaatäytöllä. Vaihtoehtoisesti pohjamaa voidaan esikuormittaa painopenkereellä tai perustaa rakennus paaluille Alue soveltuu kohtuullisesti...välttävästi rakentamiseen. Pohjamaassa on 1...2,5 m paksu löyhä hienojakoinen välikerros 3...6,5 metrin syvyydessä. Löyhän kerroksen päällä on hiekkaa...hiekkamoreenia m, joka onpintaosassa löyhässä tilassa. Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti massanvaihdolle. Löyhä kerrostuma tulee poistaa rakennusten alta ja korvata hyvin tiivistettävällä kitkamaatäytöllä. Vaihtoehtoisesti pohjamaa voidaan esikuormittaa painopenkereellä tai perustaa rakennus paaluille. Alueella, jossa löyhä hienojakoinen kerros on syvimmillään, on perustamistapa lähinnä paalutus. Samoin raskaat ja painumille arat rakennukset perustetaan paaluille. Pienilmasto Alueella on maastonmuodoista ja peitteisyydestä johtuen pienilmastollisesti hieman erilaisia osia. Puuston varjostamissa paikoissa auringon lämmittävä vaikutus jää vähäiseksi. Kasvillisuuden antamalla suojalla kylmiä tuulia vastaan voi olla toisaalta huomattava paikallinen vaikutus paikallisiin lämpötiloihin. Kosteikoiden kohdalla voi sijaita ajoittain kylmän ilman alueita. Vaalantie ja sen varteen siirrettävän voimajohtolinjan aukea ohjaa alueelle tuulia Vaalantien suunnasta. Hiukkavaaran keskuksen, Kivikkokankaan ja Vanhan Hiukkavaaran rakentuminen voivat tulevaisuudessa johtaa alueelle lisää tuulia pohjoisen, kaakon ja luoteen suunnista. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueella ei ole vesistöjä. Alueelle rakennetaan muutamia hulevesien viivytykseen tarkoitettuja hulevesialtaita. Maa- ja metsätalous Alueen metsät ovat talousmetsiä. Puusto on pääosin nuorehkoa kasvatusmetsää. Maatalouskäyttöä alueella on ollut vähäisissä määrin Vaalantien varressa. Viljelyalueet ovat osittain kasvamassa umpeen. Osa peltoaukeasta on säilynyt avoimena Rakennettu ympäristö Väestön rakenne Suunnittelualueella ei ole asuinrakentamista. Yhdyskuntarakenne Alueella ei ole olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, vaan se tullaan muodostamaan nyt laadittavalla asemakaavalla. Kaupunkikuva Hiukkavaaran keskuksen eteläosan ympäristössä ei ole nykyisellään kaupunkikuvaa luovaa kaupunkirakennetta. Alue tulee muodostamaan kaupunkikuvallisesti tärkeän Hiukkavaaran keskuksen ensimmäisen vaiheen julkisivun Vaalantien, Poikkimaantien ja Raitotien suuntiin. Asuminen Asemakaavoitettavalla alueella ei ole olemassa olevaa asutusta. Vaalantien lounaispuolella on suunnittelualueen kohdalla Saarelan Kumpulankankaan pientalopainotteinen asuinalue. Idässä Kivikkokankaan lounaisosiin on rakennettu ensimmäisiä uusia omakotitaloja. Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluita. Lähimmät olevat palvelut sijaitsevat Saarelassa, jossa toimii korttelikoulu (alimmat luokat) ja päiväkoti. Muut lähimmät koulut sijaitsevat Kirkkokankaalla (Oulujoen koulu), Myllyojalla ja Hintassa; lähin yläaste ja lukio sijaitsevat Laanilassa. Lähimmät muut julkiset palvelut (terveysasema ja

13 asemakaava kirjasto) sijaitsevat Myllyojalla. Lähin kaupunginosan palvelukeskus sijaitsee Myllypurossa n 1 km:n päässä, ja Oulun keskustan palvelut noin 7 km:n päässä. Hiukkavaaran keskukseen tulee laajat ja monipuoliset kunnalliset ja yksityiset palvelut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa. Hiukkavaaran kaavarungossa on varattu alueita yhteensä n työpaikalle, jotka on pääosin osoitettu Hiukkavaaran keskukseen suunnittelualueen pohjoispuolelle. Virkistys Alueen merkitys lähiympäristön sekä ympäröivien kaupunginosien virkistys- ja ulkoilualueena on merkittävä laajan yhtenäisen metsäalueen vuoksi. Alue liittyy laajoihin metsäalueisiin Hiukkavaaran itä- ja pohjoispuolilla. Oulun viher- ja virkistysaluesuunnitelmassa v Hiukkavaaran alueelle on merkitty useita laajoja maisemaalueita, joiden suunnittelussa ympäristöarvot on otettava huomioon. Suunnittelualueella kulkee moottorikelkkareitti sekä latu- ja ulkoilureittejä. Haapalehto - Kiekon maja - kuntoreitti kulkee Vaalantien varressa ja osittain sähkölinjan alla. Suunnittelualueen poikki kulkevan moottorikelkkailureitin korvaava yhteys osoitetaan asemakaavoitettavan alueen pohjoispuolelle. Liikenne Alue liittyy liikenteellisesti Vaalantiehen, joka on valtion ylläpitämä maantie (mt 8900). Vaalantien eteläpuolella on kevyen liikenteen väylä. Vaalantiellä on Yrjö Saarelan tien T-liittymä, jonka kautta pääsee Saarelaan. Vaalantie on valaistu ja sillä on 60 km/h nopeusrajoitus. Tien liikennemäärä on suuruusluokkaa 4500 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2012) Yrjö Saarelan tien liittymän luoteispuolelle ja 3000 liittymän kaakkoispuolella. Kaava-alueen pohjoisosan lävistää Valkiaisjärventie. Lisäksi alueella on pieniä, lähinnä metsätalouteen liittyviä ajouria. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Asemakaavoitettavalla alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakennuskokonaisuuksia. Alueelta on löydetty arkeologisissa tutkimuksissa ns. keittokuopaksi luokiteltu muinaismuisto. Hirsikankaan kohde ilmeisesti on suhteellisen pienialainen - sen laajuutta ei inventointi- tai tarkastustutkimuksen yhteydessä tehtyjen koekuoppien perusteella ole ollut mahdollista tarkasti määrittää, koska se ei maastollisesti rajaudu selvästi. Kyseinen muinaisjäännös on otettava kaavassa asianmukaisesti huomioon, mutta alueen alue voi vapautua muuhun käyttöön riittävien kaivaustutkimusten jälkeen. Päätöksen tästä tekee muinaisjäännöksistä vastaava viranomainen eli Museovirasto. (Mika Sarkkinen, Oulun Hiukkavaaran keskusalueen arkeologinen tarkastus ). Vesihuolto Suunnittelualueella on rakennettua jätevesiviemäröintiä vain Vaalantien reunassa, jossa kulkee paineviemäri. Suunnittelualueen ulkopuolella jätevesiviemäreitä on Kivikkokankaalla, Hiukkavaaran kasarmialueella sekä Vaalantien ja Oulujoen välisellä asuntoalueella. Alueen kuivatus on hoidettu avo-ojin. Ojien purkupaikat ovat olleet Muuraoja, sekä Myllyoja, jotka laskevat Oulujokeen. Vesijohtoverkko kulkee Vaalantien länsipuolella. Vaalantien vesijohdosta on otettu liitos Kivikkokankaalle. Voimalinjat Fingridin 110 kv:n voimalinja Leväsuo - Pyhäkoski kulkee suunnittelualueen läpi Hirsikankaan lounaispuolelta. Voimalinja siirretään Vaalantien varteen. Samaan johtoaukioon on suunniteltu siirrettäväksi myös Fingridin Leväsuo - Kalajoki 220 kv:n voimalinja. Maaperän likaantuneisuus Hiukkavaaran entisellä puolustusvoimien harjoitusalueella on tehty maaperän pilaantuneisuustarkastelu vuosina 1999 ja Likaantuneet alueet on puhdistettu.

14 asemakaava Ampuma-, raskaiden aseiden sekä räjähteiden aiheuttama melu Hiukkavaaran ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Hiukkavaaran keskuksen pohjoispuolella. Alue on sotilasalue, joka on alueen johtosäännön mukaan tarkoitettu pienikaliiperisilla ammusaseilla suoritettaviin kouluammuntoihin, sovellettujen ammuntojen ampumiseen (taisteluammunnat puolustusvoimien aseilla ml.), kilpa-ammunnan harjoitteluun, ampumakilpailuihin sekä soveltuvilta osiltaan raskaiden aseiden apuase-, sisäpiippu- ja sivuaseammuntoihin. Ampuma- ja harjoitusalueella voidaan järjestää myös muuta puolustusvoimien harjoitustoimintaa, kuten raskaiden aseiden ammuntoja. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsevilla ampumaradoilla on oma ympäristölupa. Kaavarunkovaiheessa tehdyn ampumaratameluselvitysten (Promethor Oy ) ja ympäristölupaa varten tehdyssä Hiukkavaaran ampumarataselvityksessä (Ramboll ) mukaan ampumamelu ei ulotu asemakaavoitettavalle alueelle. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta antoi meluselvitykseen täydennyksen ( ) ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön aiheuttaman melun osalta, jossa todettiin, että Puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoiminnan raskaiden aseiden ammuntoja on niin harvoin, että melualueiden määrittämistä kaavoituksessa osoitettavaksi ilman tarkkoja suunnittelun perusteita ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi. Raskaiden aseiden ammuntaharjoituksia ei ole Hiukkavaarassa järjestetty Pohjan Prikaatin lakkautuksen jälkeen vuonna 1998 (Puhelu everstiluutnantti Reima Vanhasen kanssa ). Määrältään suurimmat harjoitukset toteutetaan jatkossakin muilla puolustusvoimien ampumaharjoitusalueilla kuin Hiukkavaarassa. Raskaiden aseiden ammunnat voidaan käsitellä poikkeavaa melua aiheuttavina tilapäisinä tapahtumina, jotka voivat aiheuttaa ajoittain poikkeavaa tilapäistä melua kaavaalueille. Löytöräjähteiden hävityspaikan (räjäytyksiä noin 1-10 kertaa vuodessa) meluarvion mukaan melualue ei ulotu kaava-alueelle. Hiukkavaarassa raskaiden aseiden aiheuttamia melualueita ei voida olemassa olevilla tiedoilla määrittää niin, että ne voitaisiin kaavoihin merkitä. Raskaiden aseiden ammunnat voidaan käsitellä poikkeavaa melua aiheuttavina tilapäisinä tapahtumina, joiden ilmoittamisesta sovitaan viranomaisen kanssa. Liikennemelu Asemakaavatyön aikana on laadittu melumallinnus Vaalantien ympäristöön (Ramboll 11/2013), jonka perusteella kaava-alueen suojaviheralueille laadittiin melusuojaus. Hiukkavaaran asuinalueen etäisyys Vaalantieltä on riittävä, eikä melusuojausta tarvita Vaalantien pohjoispuolelle. Myös tulevalle Raitotielle on laadittu meluselvitys (Ramboll ). Asemakaavoitettava alue on riittävän etäällä Raitotiestä, eikä melusuojausta tarvita Raitotielle ja asutuksen väliin Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Oulun kaupunki, paitsi Vaalantien tiealue on Valtion omistama Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Asemakaavan alue toteuttaa seuraavia valtakunnallisia alueidenkäytön yleistavoitteita: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita.

15 asemakaava Kuva: Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (2005) Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan. Hiukkavaara on merkitty Oulun kaupunkiseudun keskustatoimintojen alakeskukseksi. Hiukkavaara - Sanginjoki on Oulun seudun suurimpia virkistysalueita. Alueelle tarvitaan seutua palveleva vähittäiskaupan suuryksikkö, jolla tarkoitetaan hypermarketteja, suuria supermarketteja ja kauppakeskuksia. Puolustusvoimien alue on merkitty nykyiselle paikalleen, ja sen kehittämistarpeina on esitetty varasto- ja ampuma-alueet suoja-alueineen. Kuva: Ote Oulun yleiskaavasta 2020 Oulun yleiskaava 2020 Hiukkavaara osoitetaan Oulun uudeksi kasvusuunnaksi, joista Hiukkavaaran aluekeskus palvelee kaupungin koillisosia. Hiukkavaarasta suunnitellaan ympäristöltään ja talotyyppijakaumaltaan monipuolinen kaupunkimaisten pientalojen kaupunginosa. Uuteen aluekeskukseen tulee monipuoliset ja kattavat palvelut sekä työpaikkoja. Aluekeskustason palvelut merkitsevät mm. useiden päiväkotien, peruskoulujen, sosiaali- ja terveysaseman, kirjaston, nuorisotilojen jne. rakentamista. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö sekä koko seutua palvelevia tilaa vievän ja muita erikoistavarakaupan palveluja, jotka edellyttävät

16 asemakaava hyvää saavutettavuutta. Yleiskaavassa 2020 listattuihin uusiin väyläyhteyksiin kuuluu Poikkimaantien silta ja sen jatkoyhteys Hiukkavaaraan. Sama yhteys on myös pyörätieverkon uusi pääverkkoyhteys. Poikkimaantien silta ja Hiukkavaaraan rakentaminen luovat edellytykset uudelle joukkoliikennereitille. Hiukkavaara on tärkeä keskustan ulkopuolinen ulkoilualue. Hiukkavaaran urheilukeskus kuuluu yleiskaavan 2020 aluevarauksiin urheilukeskuksille ja erityisliikuntapaikoille. Laajat metsätalousalueet Hiukkavaaran itäpuolella on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on merkittävää ulkoilun ohjaamistarvetta. Oulun yleiskaavassa asemakaavan kohteena oleville osa-alueiden A4, A5 ja A1 alueelle on yleiskaavassa merkitty merkinnällä AP-t, tiivis pientalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä kerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Keskuksen eteläosan asuinalueet ovat yleiskaavassa yhtenäistä asuinaluetta pohjoisen suuntaan, ja aluekeskus sijoittuu Raitotien länsipuolelle. Suunnittelualueen läpi kulkeva voimalinja on yleiskaavassa osoitettu siirrettäväksi Vaalantien varteen. Oulujokivarsi, rajautuen Vaalantiehen, on esitetty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma 2003 Hiukkavaaran alueelle on laadittu tavoitesuunnitelma, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tavoitesuunnitelma perustuu Oulun yleiskaavaan Tavoitesuunnitelmassa on esitetty alueen tuleva väestömäärä, rakentamisen jakautuminen, palveluiden mitoitus sekä liikenne- ja ympäristösuunnittelun periaatteet yleispiirteisellä tasolla. Tavoitesuunnitelman mukaisesti Hiukkavaarasta on tavoitteena luoda Ouluun kaupunkimaisen pientaloasutuksen alue, joka tarjoaa asukkailleen hyvät aluekeskustason palvelut, viihtyisän ja vaihtelevan ympäristön ja hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet lähiympäristössä. Kuva: Ote Hiukkavaaran kaavarungosta 2008

17 asemakaava Hiukkavaaran kaavarunko 2008 Oulun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hiukkavaaran kaavarungon ohjeellisena noudatettavaksi alueen asemakaavoituksessa. Hiukkavaaran kaavarunkoalueelle on varattu alueita n asukkaalle, n asunnolle ja n työpaikalle. Kaavarunkoon kuuluvan, jo rakennetun entisen kasarmialueen koko on n. 15 ha. Hiukkavaaraan suunnitellaan kaupunkimaisten pientalojen ja kerrostalojen alue, jonne suunnitellaan kullekin osa-alueelle monipuolinen asuntotuotanto. Kunkin asuntoalueen väestömäärä ja luonne tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Aluesuunnittelussa on kaavarungossa suunnittelun lähtökohtana ollut selkeä ja ryhdikäs korttelirakenne, joka viittaa alueen käytön historiaan puolustusvoimien harjoitusalueena. Kaupunkirakenne muodostuu selkeästi viherväylillä toisistaan erotetuiksi seitsemäksi osa-alueeksi. Kaupunkimaisen rakentamisen taso nousee sitä korkeammalle, mitä lähempänä aluekeskusta ollaan. Palvelut sijaitsevat aluekeskuksessa ja lähipalvelukeskuksessa. Lisäksi on osoitettu kullekin asuntoalueelle tilavaraukset julkisille tai yksityisille palveluille alueiden solmukohtiin. Liiketiloja ja työpaikkoja on osoitettu Vaalantien ja Parkkisenkankaan välisen osan yhdistävän Raitotien molemmin puolin keskuksen kohdalla. Hiukkavaaran keskus Alue rajoittuu pohjoisessa Myllyojaan idässä Sarvikankaaseen, kaakossa tulevaan Kivikkokankaan alueeseen sekä etelässä Vaalantiehen ja tulevaan Poikkimaantien jatkeeseen. Hiukkavaaran aluekeskus sijaitsee Vaalantien ja Parkkisenkankaan yhdistävän pääkadun, Raitotien, itäpuolella. Hiukkavaaran keskuksessa on alueen tiivein asutus, aluekeskustatason palvelut sekä liike- ja toimistotiloja. Työpaikka-alueita on varattu n. 900 työpaikalle. Hiukkavaaran keskustaan on osoitettu asuntoalueet n asukkaalle ja n asunnolle. Kuvat 8: Kilpailuehdotukset Vanikan palat ja Nodus Hiukkavaaran keskuksen ideakilpailu 2009 Oulun kaupunki järjesti yleisen ideakilpailun Oulun Hiukkavaaran keskuksen asemakaavan valmistelua varten vuonna Kilpailuun tuli 36 ehdotusta. jaetulle 2. palkinnolle sijoittuivat ehdotukset Vanikan palat, tekijänä Arkkitehtitoimisto B&M, sekä Nodus, tekijänä Petri Laaksonen. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, kuin pienellä osalla Saarelassa. Rakennusjärjestys Oulun kaupungissa on voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusjärjestys.

18 asemakaava Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alueella ei ole asemakaavan mukaista tonttijakoa. Kaupunki toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asemakaavaalueella. Asemakaavalle tehdään erillinen tonttijako. Pohjakartta Alueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen n:o 1284 / mukainen ja vastaa kaavan laatimisajankohdan olosuhteita. Pohjakartta on hyväksytty Rakennuskiellot Suunnittelualue ei ole rakennuskiellossa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Hiukkavaaran ydinkeskuksen asemakaava on vireillä ja asemakaavoitus käynnissä. HIUKKAVAARAN KESKUS, Hiukkavaaran kaupunginosan osaa koskeva asemakaava, Saarelan kaupunginosan suojaviher- ja liikennealuetta koskeva asemakaavan muutos sekä katu- ja ympäristösuunnittelu AAM2077, Laaditut suunnitelmat ja selvitykset Yleiskaavan, tavoitesuunnitelman sekä kaavarungon suunnittelun aikana on laadittu useita selvityksiä, joista osaa on täydennetty suunnitteluvaiheiden aikana. Hiukkavaaran kaavarunko sekä liikenteen, katujen, ympäristön, vesi- ja energiahuollon yleissuunnitelma Vaalantien kehittämien Oulun Hiukkavaaran kaavarungon vaikutusalueella, Toimenpidesuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Oulun yleiskaava 2020 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma 2003 Oulun yleiskaavan 2020 ja tavoitesuunnitelman 2003 aikana laaditut selvitykset: Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma, Oulun kaupunki, keskusvirasto, suunnittelupalvelut, 2003 Hiukkavaaran ampumaradan meluselvitys, SCC Viatek, Hiukkavaaran luonto- ja maisemaselvitys 2001, Arkkitehtiasema Oy, Hiukkavaaran suunnittelualueen muinaisjäännösten kartoitus , Oulun yliopisto, arkeologian laitos Ympäristöselvitys Hiukkavaaran metsien virkistyskäytön kehittämissuunnitelma 2001 Hiukkavaaran metsäinventoinnin tulokset, hoito- ja käyttösuunnitelma v Kaavarunkotyön aikana laaditut selvitykset: Valuma-alueselvitys Lisäalueiden luonto- ja maisemaselvitys Hiukkavaaran kaavarunko, tavoitteellinen viheralue / -verkkomalli Maaperän likaantuneisuusselvitys Oulun Hiukkavaaran kasarmialueen rakennussuojeluselvitys Rakennettavuusselvitys Ampumaratameluselvitys mallinnuksella Hiukkavaaran ampumaradan meluselvitys, melumittaukset Hiukkavaaran kaupallisten tarpeiden selvitys Puolustusvoimien toiminta Hiukkavaarassa Ympäristömeluselvitys Muut selvitykset Saarelan itäosan kaavarunko luonnos 2006

19 asemakaava Moottorikelkkailu- ja kuntoreittisuunnitelmat, Liikuntavirasto, 2010 Hiukkavaaran Kivikkokankaan meluselvitys suojauksilla ja ilman suojauksia, Ramboll ja Aalikkokankaan hiekanottoalue, Ramboll Voimajohtojärjestelyt, Hiukkavaara - Saarela - Maikkula Poikkimaantie. Oulun kaupunki Oulun Hiukkavaaran keskusalueen arkeologinen tarkastus. Pohjois-Pohjanmaan museo Raitotien melumallinnus Hiukkavaaran keskuksen kohdalla, Ramboll Hiukkavaaran ampumarata, Oulu, meluselvitys, Ramboll Myllyojan pienvesistöselvitys. Ramboll Hiukkavaaran keskuksen eteläosan ja palvelualueen ilmastovaikutusten arviointi, Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Hiukkavaara, Oulu, jätehuollon esiselvitys. Ramboll Hiukkavaaran keskuksen melumallinnus Vaalantiellä ennusteliikennemäärien perusteella, Ramboll, Melumallinnus Vaalantien ympäristöön Ramboll 11/2013 Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan selvitys raskaiden aseiden ja räjähteiden melusta Hiukkavaarassa

20 asemakaava ASEMAKAAVAN LAADINNAN VAIHEET 4.1 Asemakaavan laadinnan tarve Hiukkavaaran keskuksen eteläosan asemakaavoittamisella muodostetaan kaavarungon mukaiset keskuksen ensimmäiset osa-alueet Soittajankangas ja Vaskikangas - sekä monitoimitalon palvelualue keskuksen yhteyteen. Asuinalueiden suunnittelulla alueella voidaan vastata Oulun kaupungin tavoitteiden mukaisesti pientaloasumisen kysyntään ja kehittää kaupunkimaista pientalotuotantoa. Monitoimitalon kaavoittaminen tukee rakentuvan Hiukkavaaran ja lähialueen palvelurakennetta. Monitoimitalon avulla voidaan vastata alueen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen sekä niitä tukevien muiden lasten ja nuorten palvelujen uudella alueella nopeasti kasvavaan kysyntään. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hiukkavaaran kaavarunko on hyväksytty ohjeellisena noudatettavaksi kaupunginvaltuustossa Samassa yhteydessä asemakaavan laatimispäätös ulotettiin koskemaan koko kaavarungon aluetta. Hiukkavaaran keskuksen suunnittelu on tullut vireille Asemakaavatyö on vaiheistettu syksyllä Hiukkavaaran keskuksen eteläosan suunnittelutyö on aloitettu konsulttityönä syksyllä 2012 (puitesopimusjärjestely, asemakaavapäällikön päätös ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia asiassa ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen maanomistajat, vuokra-alueiden haltijat, toimijat ja asukkaat, joiden olosuhteisiin suunnitelma saattaa vaikuttaa. Edellisten lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa alueen suunnittelutyö koskee. Alueen suunnittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa osallisten, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa. Osallisille ja muille järjestetään suunnitteluprosessin aikana yleisötilaisuuksia (tiedotus- ja keskustelutilaisuudet). Osalliset: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Alueidenkäyttöyksikkö Oulun seudun ympäristötoimi Liikuntatoimi Oulun Vesi Oulun Energia Sosiaali- ja terveystoimi Sivistys- ja kulttuuripalvelut Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Oulun ev.-lut. seurakunta Finngrid Oyj Puhelinoperaattorit Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vammaisneuvosto Koskilinjat Oy Myllyojan suuralueen yhteistyöryhmä Sanginsuun suuralueen yhteistyöryhmä Korvensuoran suurealueen yhteistyöryhmä Sanginsuun Koti-koulutoimikunta Korvensuoran asukasyhdistys ry Hintan-Parkkisenkankaan pky ry Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki kyläyhdistys Saarelan asukasyhdistys ry Haapalehdon omakotiyhdistys ry

21 asemakaava Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille Maankäyttö- ja rakennusalain 63 2 mom. mukainen vireilletuloilmoitus Hiukkavaaran keskuksen eteläosan asemakaavan laatimisesta julkaistiin kunnallisten ilmoitusten julkaisutapaa noudattaen virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehti Kalevassa Suunnittelun organisointi Alueen asemakaavan suunnittelusta on vastannut Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalvelujen Asemakaavoitus. Liikenne-, katu- ja ympäristösuunnitelmien tilaamisesta ja ohjaamisesta on vastannut katuja viherpalvelut, vesihuollon suunnittelusta Oulun Vesi ja energiahuollon suunnittelusta Oulun Energia. Maankäytön suunnittelu sekä liikenteen, katujen, ympäristön ja vesihuollon yleis- ja rakennussuunnitelmat sekä vesihuollon suunnitelmat tehdään konsulttityönä. Energiahuollon ja jätehuollon suunnitelmat tehdään kaupungin omana työnä. Maankäytön suunnittelun konsulttityöstä on vastannut Arkkitehdit m3 Oy, kuntatekniikan konsulttityöstä Ramboll Finland Oy ja vesihuollon konsulttityöstä Pöyry Environment Oy. Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on ollut vastata hankkeen tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisesta. Ohjausryhmän on asettanut teknisen keskuksen johtaja. Projektiryhmän esittämät asiat päätetään ohjausryhmässä. Ohjausryhmä esittää tekniselle lautakunnalle hankkeen asettamisesta nähtäville. Ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet konsulttien projektipäälliköt ja mahdolliset muut asiantuntijat. Ohjausryhmän jäsenet: Oulun kaupunki Asemakaavoitus Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Maa ja mittaus Katu- ja viherpalvelut Talous ja strategia Oulun Vesi Oulun Energia Oulun seudun ympäristötoimi Sivistys- ja kulttuuripalvelut Rakennusvalvontavirasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mikko Törmänen, asemakaavapäällikkö, pj. Leena Kallioniemi, kaavoitusarkkitehti, Hiukkavaaran proj. pääll. Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti, Hiukkavaaran eteläosa proj. pääll. Pekka Vuononvirta, johtaja Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö Veikko Lehtinen, tontti-insinööri Erkki Martikainen, liikenneinsinööri Terttu Kurttila, maisema-arkkitehti Pasi Heikkilä, kaupungininsinööri Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Veli-Matti Hyyrynen, suunnitteluinsinööri Kaukolämpö / Jussi Kyrö ja Kaj Norrbacka Sähköverkko / Vesa Parviainen, suunnitteluinsinööri Jarno Liimatainen, suunnitteluinsinööri Maarit Kaakinen, ympäristötarkastaja Satu Kiipeli Esa Kauppi, tarkastusarkkitehti Seppo Heikkinen, tieinsinööri Projektiryhmä Projektiryhmän tehtävänä on ollut vastata projektin suunnittelusta ja hankkeen etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmä päättää asioiden esittelystä ohjausryhmälle yhtenäisen näkemyksen mukaan. Projektiryhmän jäsenet: Asemakaavoitus Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti, Hiukkavaaran eteläosan proj.päällikkö, Leena Kallioniemi, kaavoitusarkkitehti, Hiukkavaaran proj.päällikkö, pj. Maa ja mittaus Veikko Lehtinen, tontti-insinööri Katu- ja viherpalvelut Erkki Martikainen, liikenneinsinööri Terttu Kurttila, maisema-arkkitehti Oulun Vesi Veli-Matti Hyyrynen, suunnitteluinsinööri Oulun Energia kaukolämpö / Jussi Kyrö ja Kaj Norrbacka, sähköverkko/ Jarno Liimatainen, suunnitteluinsinööri

22 asemakaava Työryhmät Kaavan ja yleissuunnitelmien laatimisen aikana on järjestetty useita työpalavereja konsulttien ja tilaajan kesken. INURDECO hanke INURDECO (Integrative Urban Development Concept Case Sustainable Winter City) on Hiukkavaaran keskuksen suunnitteluun liittyvä tutkimushanke integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimallista, jossa kohteena on kestävä pohjoinen talvikaupunki. INURDECO -hankkeessa Hiukkavaarasta kehitetään käyttäjälähtöinen, älykkään energiatehokas ja neljän vuodenajan kaupunkielämän keskus. Oulun yliopiston lisäksi projektissa ovat mukana Oulun kaupunki sekä rakennusliikkeitä. Asemakaavan laatimisen ja yleissuunnittelun rinnalla on pidetty INURDECO -hankkeen workshop - tapahtumia, työpalavereja sekä Hiukkavaaraan liittyviä teemapäiviä. Workshopeissa ja työpalavereissa on pohdittu koko Hiukkavaaran luonnetta, ydinkeskuksen ratkaisumalleja ja sen toteuttamiselle asetettavia tavoitteita mm. talvikaupunki- ja energiatehokkuus -teemoihin liittyen. Hankkeen materiaali on ollut suunnittelijoiden saatavana yhteisessä projektipankissa. Asemakaavoitus ja konsultti ovat osallistuneet em. tapahtumiin. Konsultti on toiminut samanaikaisesti INURDECO -hankkeessa tutkijana Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osastolla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja se on ollut nähtävissä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti sekä Oulun kaupungin www -sivustolla. Asemakaava on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 2 kpl kirjallisia lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty Asemakaavaluonnos oli yhdyskuntalautakunnassa , joka päätti asettaa sen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 tarkoituksessa ja maankäyttö- ja asetuksessa 30 säädetyllä tavalla. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Saarelan päiväkodin urheilusalissa (Poolakuja 1). Asemakaavaluonnoksesta jätettiin 10 lausuntoa/mielipidettä. Asemakaavaehdotus oli yhdyskuntalautakunnassa , joka päätti asettaa sen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 tarkoituksessa ja maankäyttö ja rakennusasetuksessa 27 säädetyllä tavalla mukaisesti. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Saarelan päiväkodin urheilusalissa (Poolakuja 1). Asemakaavaehdotuksesta esitettiin 3lausunto ja 2muistutusta. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja niiden vastineet ja niihin liittyvä aineisto löytyvät kokonaisuudessaan kaavan liitemateriaaleista Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu pidettiin ELY-keskuksessa ELY-keskukselta tuli lausunto asemakaavaehdotukseen. Vastineen osaksi pyydettiin Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta selvitys raskaiden aseiden ja räjähteiden melusta Hiukkavaarasta. Lausunnot ja niiden vastineet löytyvät asemakaavaselostuksen liitteenä 4. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tulleet lausunnot ja muistutukset löytyvät liitteen neljä sivuilta

23 asemakaava Asemakaavan laadinnan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa Hiukkavaaraan uusi vetovoimainen asuntoalue sekä virkistysalueita ja ulkoilureittejä. Suunnittelutyön tarkoituksena on löytää alueen vahvuudet ja vetovoimatekijät, joiden avulla asuntoalueen liittyminen ympäristöönsä, maisemalliset elementit, liikkumisen järjestelyt sekä rakentamisen tapa pystytään ratkaisemaan. Suunnittelutyön avulla pyritään löytämään alueelle kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ratkaisu ja luomaan kaavalliset edellytykset sen toteutumiselle. Asemakaava toteuttaa Oulun kaupunkistrategian tavoitteita ja Oulun ERA17-tiekartan tavoitteita. Oulun yleiskaava 2020 Oulun yleiskaavassa 2020 Hiukkavaara osoitetaan kaupungin uudeksi kasvusuunnaksi. Hiukkavaarasta suunnitellaan ympäristöltään ja talotyyppijakaumaltaan monipuolinen kaupunkimaisten pientalojen kaupunginosa. Hiukkavaaran uuteen aluekeskukseen tulee monipuoliset ja kattavat palvelut sekä työpaikkoja. Yleiskaavassa 2020 listattuihin uusiin väyläyhteyksiin kuuluu Poikkimaantien silta ja sen jatkoyhteys Hiukkavaaraan. Poikkimaantien silta ja Hiukkavaaraan rakentaminen luovat edellytykset uudelle joukkoliikennereitille. Hiukkavaaran liikenneverkko suunnitellaan siten, että alueelle saadaan 2-3 linjaautolinjaa. Hiukkavaara on tärkeä keskustan ulkopuolinen ulkoilualue. Sanginjoen ulkoilureitti on tärkeä pääväylä, joka jatkuu seudullisena naapurikuntiin. Hiukkavaaran urheilukeskus kuuluu yleiskaavan 2020 aluevarauksiin urheilukeskuksille ja erityisliikuntapaikoille. Laajat metsäalueet Hiukkavaaran itäpuolella on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. Hiukkavaarana keskuksen eteläosan alue on yleiskaavassa merkitty merkinnällä AP-t, tiivis pientalovaltainen asuntoalue, joka varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä kerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Suunnittelualueen läpi kulkeva voimalinja on yleiskaavassa osoitettu siirrettäväksi Vaalantien varteen. Kaavarunko Hiukkavaaran keskuksen eteläosan asemakaavan laatimisen lähtökohtana on ollut Hiukkavaaran kaavarunko, jossa on esitetty mm. alueen toiminnot, mitoitus, sekä liikenne- ja kunnallisteknisten verkkojen perusratkaisut. Kaavarunko on hyväksytty ohjeellisena noudatettavaksi Oulun kaupunginvaltuustossa. Kaavarungossa määriteltyjä suunnittelun tavoitteita, lähtöarvoja ja jatkosuunnitteluohjeita: 6300 asukasta, n asuntoa koko Hiukkavaaran keskuksen alueelle, pientalovaltainen asuntoalue, monipuolinen asuntotarjonta. Kullakin osa-alueella, osa-alueilla oma imagonsa ja identiteettinsä, kestävän kehityksen mukaista kaupunkisuunnittelua, tehokas maankäyttö, tiivis ja kaupunkimainen ympäristö, selkeät rakentamisalueiden rajat, sekoittunut kaupunkirakenne. Osa-alueet liittyvät viereiseen Hiukkavaaran aluekeskukseen, jossa laadukkaat palvelut alueen sisäiset palvelut. Kattavat kevyenliikenteen yhteydet, hyvät auto- ja joukkoliikenteen reitit, hulevesien luonnonmukainen käsittely, innovatiivisia ratkaisuja asumiseen ja laadukkaat ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Hiukkavaaran viheralueiden suunnittelun lähtökohtana on keskustaa ympäröivä viherkehä ja siitä avautuvat vihersormet. Perusratkaisu on säilynyt läpi eri suunnitteluvaiheiden, mutta työn aikana alueiden sijainti, muoto ja laajuus ovat tarkentuneet. Viheralueille on asetettu niin maisemallisia ja kaupunkikuvallisia kuin toiminnallisia tavoitteita. Maisemallinen ilmeen tavoitteena on vaihdella avoimista puoliavoimiin ja metsäisiin alueisiin, keskeisten viheralueiden ja reittien ollessa rakennettuja. Toiminnalliset tavoitteet vaihtelevat luonto-, maisema- ja virkistyspainotteisista viheralueista aktiivisiin ja voimakkaasti rakennettuihin viheralueisiin. Suunnittelutyön tavoitteena on säilyttää alueen maaston ja maiseman olennaisimmat piirteet viheralueilla, esimerkiksi Hirsikangas, joka on viherkehän keskeinen ja erottuva kohde, alueen identiteettitekijä. Viheralueiden riittävällä laajuudella on haluttu varmistaa talvikaupungille asetettuja tavoitteita, mm. varaamalla tilaa lumenläjityksille ja hiihtoreiteille. Hyvä viheralueverkosto on myös yksi keino houkutella

24 asemakaava Hiukkavaaraan uusia asukkaita erinomaisten ulkoilumahdollisuuksien äärelle lähelle palveluita. Kehittämällä avoimia alueita luodaan aurinkoisia oleskelualueita ja vaihtelua reittien varrelle. Kosteikot, hulevesiuomat ja metsäleikkipaikka rikastuttavat ympäristöä yksityiskohdissaan Maaperä- ja rakennettavuusselvityksen perusteella todettiin alueen soveltuvan pääasiassa hyvin rakentamiselle. Hirsikankaan eteläpuoliselle alueelle, joka soveltuu kohtuullisesti rakentamiseen, sijoitetaan omakoti- ja pientalorakentamista. Perustamisolosuhteiltaan heikoimmalle alueelle, joka soveltuu kohtuullisesti/välttävästi rakentamiseen, sijoittuvat Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo sekä urheilukeskuksen rakennukset. Muinaismuistoalueen kohta pyritään säilyttämään riittävän laajana yhtenäisenä kokonaisuutena Hirsikankaalla, jolloin myös alueella mahdollisesti näkymättömissä olevat muinaisjäännökset saadaan todennäköisemmin säilymään. Alue säilyy rakentamattomana ja osana viheralueverkostoa. Vaalantien ja Raitotien kehittämisen osalta tavoitteena on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Uudet liittymäjärjestelyt eteläisille osa-alueille toteutetaan nelihaaraliittymänä ja kevyen liikenteen risteämiset Vaalantien ja tulevan Raitoväylän kanssa ratkaistaan alikulkutunneleilla. Vaalantien varteen sijoitetaan voimalinjat sekä muu alueen ohittava kunnallistekniikka. Muut tavoitteet Hiukkavaaran kaavarungossa tavoitteeksi on asetettu kestävän kehityksen mukaisen kaupunkisuunnittelu. Ekologisina näkökohtina asemakaavoitus- ja rakennussuunnitteluvaiheessa ovat: kaupunkirakenteen tiiveys, monipuolinen asuntotuotanto kullakin asuntoalueella, elinkaariajattelu, asuntoalueen viihtyisyys, identiteetti ja kohtaamispaikat, ekologiset ratkaisut asuntorakentamisessa, sijoittelu tontilla, ilmansuunnat, massojen selkeys, huonetilojen avautuminen, matalaenergiaratkaisut, pintavesien käsittely, ekologiset ratkaisut katurakentamisessa, ekologiset ratkaisut vesi- ja energiahuollon suunnittelussa, luonnonmukainen hulevesien käsittelyn periaatteet ja jätehuollon keskittäminen. INURDECO -hankkeen (kts. s.19) myötä alueen suunnittelussa ovat korostuneet lisäksi seuraavat teemat. Talvikaupunki Hiukkavaaran keskuksen suunnittelussa huomioidaan kaikki vuodenajat, mutta erityisesti suunnittelussa huomioidaan talven vaatimukset kaupunkiympäristölle. Talven tyypillisiä osatekijöitä (lumi, kylmyys, liukkaus, pimeys) pyritään suojautumaan tarvittaessa ja hyödyntämään talven positiiviset osatekijät (liikuntamuodot, toiminnot, leikkipaikat jne.) mahdollisimman monipuolisesti. Talvikaupungin suunnittelu edellyttää rakennetulta ympäristöltä pääasiassa ilmastotietoista lähiympäristön suunnittelua. Energiatehokas kaupunki Alueen maankäytön suunnittelussa pyritään minimoimaan rakentamisen, energiankäytön sekä liikenteen päästöt (ilmastovaikutukset) sekä mahdollistamaan alueelle monipuolisia energiatuotannon muotoja. Kaukolämmön lisäksi pyritään ottamaan huomioon erilaiset paikalliset ja talokohtaiset energiantuotantomahdollisuudet, esimerkiksi aurinkoenergia, maalämpö, tuulienergia ja bioenergia. Uudisrakentamisen osalta huomioidaan energiatehokkuusvaatimukset ja siirtyminen kohti passiivi- ja nollaenergiarakentamista. Hiukkavaaran suunnittelussa pyritään huomioimaan taiteen mahdollisuudet osana kaupunkiympäristöä. Laaditut perusselvitykset Asemakaavaa varten ei ole laadittu erikseen perusselvityksiä. Kaikki taustalal olevat selvitykset löytyvät selostuksen kohdasta Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset sivulta 18. Maankäyttövaihtoehtojen vertailua varten on kaavaprosessin aikana laadittu erillisselvitys: Hiukkavaaran keskuksen eteläosan ja ydinalueen ilmastovaikutusten arviointi, Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd, Selvityksessä arvioitiin rakennemallivaihtoehtojen (3 kpl) rakentamisen, energiankäytön, jätehuollon ja liikenteen ilmastovaikutuksia. Selvityksessä on tarkasteltu osa-alueiden kasvihuonepäästöjä erilaisilla

25 asemakaava oletusarvoilla (mm rakentamisen määrä, rakentamistapa, energiantuotantotapa jne.) vertailun aikaansaamiseksi. Vaihtoehtojen suurimmat erot tulivat pääasiassa energiankulutuksesta. Hiukkavaaran jätehuollon suunnittelua varten laadittiin erillisselvitys, joka valmistui asemakaavaluonnoksen jälkeen. Jätehuollon esiselvitys, Oulu Hiukkavaara, Ramboll Selvitystyössä tarkasteltiin jätehuollon korttelikohtaisia ratkaisuvaihtoja eurooppalaisissa kaupungeissa. Malliesimerkkien jätehuoltoratkaisujen perusteella valittiin kolme jätehuoltoratkaisua, joiden soveltuvuutta Oulun Hiukkavaaran alueille A1-A2 (palvelukeskus) ja A4-A5 (Soittajankangas ja Vaskikangas) tutkittiin tarkemmin. Tarkastelussa huomioitiin suunnittelualueella syntyvän jätteen määrä, tekninen soveltuvuus, kustannukset, kasvihuonekaasupäästöt, sähkönkulutus sekä kaupunkikuvalliset näkökohdat. Tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat keskitetty jätteen putkikuljetusjärjestelmä koko Hiukkavaaran alueelle, jätteen putkikuljetuksen mobiiliratkaisu sekä syväkeräyssäiliöillä toteutettu kimppakeräys valitulla suunnittelualueella. Jätehuoltovaihtoehtoja verrattiin perinteiseen kiinteistökohtaiseen astiakeräykseen. Jätehuollon esiselvityksen perusteella voitiin todeta, että korttelikohtaisella jätehuoltoratkaisulla saavutetaan monia etuja kiinteistökohtaisesti järjestettyyn jätehuoltoon nähden. Esiselvityksen perusteella korttelikohtaisena ratkaisuna koko Hiukkavaaran alueen kattava putkikuljetusjärjestelmä tai syväkeräyssäiliöillä toteutettu kimppakeräys ovat niin kaupunkikuvallisesti kuin ympäristönkin kannalta suotuisimmat vaihtoehdot. Putkikuljetusjärjestelmän tulisi kattaa koko Hiukkavaaran alue, noin kilometrin säteellä koonta-asemasta, jotta järjestelmä olisi kannattava. Syväkeräyssäiliöiden avulla toteutetun kimppakeräyksen avulla voidaan välttää merkittävä alkuinvestointi ja samalla tuottaa asukkaille kilpailukykyistä ja kustannustehokasta jätehuoltoa pienemmilläkin alueilla. Asukkaiden kannalta kimppakeräyksen ja putkikuljetusjärjestelmän jätteiden tyhjennyskustannukset ovat pienemmät kuin kiinteistökohtaisessa astiakeräyksessä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnittelutyötä lähestyttiin vaihtoehtoisten rakennemallitarkastelujen avulla, joissa tutkittiin osa-alueiden laajuuksia, rakentamisen sijoittumista ja painopistealueita, alueiden kytkeytymistä ympäröivään rakentamiseen, syntyvää kaupunkikuvaa ja tilaa, liikenteellisiä järjestelyjä sekä viheralueverkostoa. Samanaikaisesti maankäytönsuunnittelun ohella on laadittu korttelimalleja, joissa on tutkittu erilaisia asuintypologioita, korttelimitoitusta, pysäköinti- ja katujärjestelyjä, kunnossapidon järjestelyjä (lumi), hulevesien käsittelyä ja pihajärjestelyjä. Vaihtoehdoissa päädyttiin (3) kolmeen erilaiseen ratkaisumalliin, jotka erosivat toisistaan pääasiassa liikenneratkaisun sekä osa-alueiden rakenteellisen perusratkaisun suhteen. Kaikissa vaihtoehdoissa osa-alueet liittyvät liikenteellisesti Vaalantiehen sekä Hiukkavaaran keskuksen ja Kivikkokankaan yhdistävään kokoojakatuun. Yhdessä vaihtoehdossa osa-alueet eivät olleet katuyhteydessä toisiinsa. Vaihtoehdoissa osaalueita liitettiin toisiinsa sekä ympäröiviin liikenneverkostoihin eri tavoilla. Kevyen liikenteen osalta osa-alueet kytkeytyivät ympäröiviin liikenneverkkoihin sekä oleviin että uusiin osa-alueisiin. Kaikki maankäyttövaihtoehdot sijoittuvat pääpiirteittäin samalle maa-alalle hieman eri laajuisina osa-alueina. Osaalueiden rajauksissa ympäröivien katu-, pelto- ja puistoalueiden suhteen on tehty pientä variaatiota. Vaihtoehtoiset maankäyttöratkaisut laadittiin Soittajankankaalle ja Vaskikankaalle. Osa-alueen A1 osalle, joka käsittää monitoimikeskuksen, urheilukeskuksen sekä muutamia asuinkortteleita vaihtoehtoista maankäyttöratkaisua ei asemakaavavaiheessa laadittu. Asemakaavaehdotus -vaiheessa monitoimitalon ja sen läheisyyteen sijoittuvan urheilukeskuksen sekä asuinalueen erilaisia korttelitason ratkaisuja tutkittiin tarkemmin. Vaihtoehtotarkasteluissa tutkittiin monitoimitalon muotoa ja sijaintia, tontin laajuutta, paikoitustarvetta yhdessä urheilutoimintojen kanssa; urheilukeskuksen rakennusten (uimahalli, jäähalli, sisäliikuntahalli) laajuutta ja erilaisia sijainteja, paikoitusjärjestelyjä sekä asuinalueen laajuutta, katuverkkoa ja rakentamisen määrää.

26 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu asemakaava Soittajankankaan ja Vaskikankaan rakennemallivaihtoehdoista laadittiin vertailu, jossa kiinnitettiin huomiota: kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan, kokoojakadun luonteeseen, julkisiin tiloihin ja katuympäristöihin, talotyyppijakaumaan, asuntojen ja asukkaiden lukumäärään, liikenneverkkoon (kadut, tiet, kevyt liikenne), joukkoliikenteeseen, viheralueiden rajautumiseen, vesi- ja energiahuoltoon ja ilmastovaikutuksiin. Vaihtoehdoista laadittiin lisäksi laskennallinen vertailu, joissa on vertailtu vaihtoehtojen asuntotyyppijakaumaa prosentuaalisesti ja lukumäärällisesti sekä korttelirakenteen tehokkuutta e(k). Vaihtoehdoissa on tietoisesti haettu erilaisia maankäytöllisiä sekä kaupunkirakenteellisia ja -kuvallisia ratkaisuja eikä laskennallisen vertailun lukuarvoja voi suoraan verrata toisiinsa. Rakentamisen kokonaismäärää pidettiin kaikissa vaihtoehdoissa kaavarungon sekä maankäytön toteuttamisohjelman mukaisina. Alueelle sijoittui vaihtoehdosta riippuen n asukasta ja asuntoa. Asuntojen määrän vaihtelu johtui asuntotyyppien erialisesta jakaumasta. Maankäyttövaihtoehtojen vertailua varten on kaavaprosessin aikana laadittu erillisselvitys: (Hiukkavaaran keskuksen eteläosan ja ydinalueen ilmastovaikutusten arviointi, Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd, 2013). Selvityksessä suurimmat erot vaihtoehtojen välillä tulivat käytön energiankulutuksessa. Pienimmät päästöt sai aikaan vaihtoehto, jossa energiantuotanto oli hajautettu, eli molemmat osa-alueet eivät tukeutuneet kaukolämpöön. Järjestys pysyi ennallaan, vaikka raportissa tehdyssä herkkyystarkastelussa kaukolämmön ominaispäästökerrointa pudotettiin ja kaukolämpöä suosivien vaihtoehtojen päästötaseet laskivatkin. Suurimman energiakulutuksen päästöt aiheutuivat vaihtoehdossa, jossa rakentamista oli eniten. Kaikki vaihtoehdot alittivat Oulun ilmastostrategian (Oulun kaupungin kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma, 2012) mukaiset tavoitteet. Raportissa tehdyn puurakentamisen herkkyystarkastelun perusteella voidaan todeta, että puurakentamisen suosiminen vähentää rakentamissektorin päästöjä vaikka puurakenteiden hiilinieluvaikutusta ei otettaisikaan huomioon. Monitoimitalon, urheilukeskuksen ja siihen liittyvän asuinalueen kortteleista laadittiin lyhyt vertailu, jossa kiinnitettiin huomiota: kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan, julkisten rakennusten laajuutta ja sijainteja, kokoojakadun ja jaetun kadun luonteeseen, julkisiin tiloihin, katuympäristöihin ja pihatiloihin, talotyyppijakaumaan ja korttelirakenteeseen, liikenneverkkoon (kadut, tiet, kevyt liikenne, pysäköintijärjestelyt) ja viheralueiden rajautumiseen Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Rakennemallivaihtoehtoja vertailtiin kaupunkirakenteen, -kuvan, rakentamisen määrän, katujen, liikenteen, ympäristön, kunnallistekniikan ja energiahuollon suhteen. Vaihtoehdot laadittiin tarkoituksella toisistaan poikkeaviksi, jotta vertailussa voidaan arvioida niiden ratkaisujen vaikutuksia alueen maankäyttöön, kaupunkikuvaan sekä toiminnalliseen rakenteeseen. Alueesta laadittiin lisäksi erillinen ilmastovaikutusten arviointi. Monitoimitalon ja sen läheisyyteen sijoittuvan urheilukeskuksen sekä siihen liittyvän asuinalueen erilaisia korttelitason ratkaisuja tutkittiin tarkemmin monitoimitalon sijainnin ja sen vaatiman tilanvarauksen vuoksi. Samalla tutkittiin lähiympäristön toiminnallista ja tilallista järjestelyä Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnosta lähdettiin kehittämään eri maankäyttövaihtoehdoissa olleiden asioiden pohjalta. Ohjausryhmän kokouksessa no 7 ( ) päätettiin, että jatkosuunnittelussa asemakaavaluonnokseksi huomioidaan seuraavat asiat: Osa-alueiden Soittajankangas ja Vaskikangas laajuudet ja sijoitukset ve C mukaisesti. Osa-alueiden laajuuden painopisteen muuttaminen siten, että Vaskikankaan alue on pinta-alaltaan suurempi kuin Soittajankangas, mahdollistaa Kivikkokankaan suunnasta tulevan viheryhteyden ja sinne sijoittuvan kevyen liikenteen pääreitin suuntaamisen suoremmin Hiukkavaaran palvelukeskuksen suuntaan. Kaupunkirakenteen kannalta Soittajankankaasta tehdään tiiviimpi ja tehokkaampi osa-alue. Alueen sisäinen kevyen liikenteen reitti tehdään ve C mukaisesti

27 asemakaava Asuntotyyppijakauman painopiste selkeästi pientalomaisempaan suuntaan rivitalo- ja kerrostalorakentamisen määrää vähennetään. Joukkoliikenteen saavuttaminen on huomioitava molemmilla osa-alueilla. Kokoojakadun linjaaminen Vaalantieltä ve A mukaisesti suoraviivaisemmin kohti Hiukkavaaran ja Kivikkokankaan yhdistävää kokoojakatua. Katuverkko osa-alueilla toteutetaan ve:n A (Vaskikangas) ja C(Soittajankangas) mukaisesti. Hirsikangas ja eteläkulman peltoaukio säilytetään rakentamattomina. Vesihuolto suunnitellaan ve B mukaisella ratkaisulla. Myöhemmin asemakaavasuunnittelun edetessä osa-alueiden rajaukset tarkentuivat mm osa-alueiden välisen viherkaistan osalta. Jatkosuunnittelussa tavoiteltiin em. viherkaistalle tiukempaa rajausta ja kaupunkirakenteellisesti rakennetumpaa reunavyöhykettä. Myöskin muiden osa-alueiden rajauksia tarkennettiin hieman. Kokoojaväylän sijaintia ja liittymien määrää on tarkennettu jatkosuunnittelun edetessä. Monitoimikeskuksen ja urheilukeskuksen osalta (osa-alue A1) asemakaavasuunnittelu alkoi 16.5., ja se päätettiin liittää osaksi keskuksen eteläosan asemakaavaa ja prosessia. Monitoimitalon tontin suunnittelun pohjana on käytetty laadittua hankesuunnitelmaa ( ). Monitoimitalon suunnittelun osalta päätettiin ohjausryhmän kokouksessa no 9 ( ) päätettiin, että jatkosuunnittelussa asemakaavaluonnokseksi huomioidaan seuraavat asiat: Monitoimitalon ja sen tontti sijoitetaan ve 04 Tähti mukaisesti keskeisesti keskuspuiston yhteyteen muut toiminnot: urheilukeskus rakennuksineen ja niitä ympäröivät asuinkorttelit jätetään tämän asemakaavan ulkopuolelle ja toteutetaan Hiukkavaaran keskuksen ytimen asemakaavan yhteydessä. Hiukkavaarankatu ja monitoimitalolle johtava katuyhteys sisällytetään asemakaavaehdotukseen. Monitoimitalon hankesuunnitelma ( ) on tarkistettu vuoden 2013 loppuun mennessä Pia Rantala- Korhosen päätöksellä Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jätettiin 2 lausuntoa. Asemakaavaluonnokseen jätettiin 10 mielipidettä. Lausunnot, mielipiteet ja vastineet ovat kaavan liitemateriaalina Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen asemakaavaehdotukseen jätettiin 3 lausuntoa ja 2 muistutusta. Lausunnot, muistutukset ja vastineet ovat kaavan liitemateriaalina Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Kaavakarttaan tehtiin kaksi teknistä korjausta, jotka eivät vaadi kaavan uudelleen nähtäville asettamista. Hirsikankaan puistoon Soittajankankaan ja Vaskikankaan alueen väliin Soittokunnantien ja Hirsikankaanpolun risteykseen lisättiin muuntamon paikka. Vaskikankaalla olevan kadun nimi korjattiin Torvitiestä Torvikujaksi. Kaavaselostusta päivitettiin Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Hiukkavaaran keskuksen eteläosan suunnitelmia ja suunnittelutilannetta on käsitelty Hiukkavaaran projektin yhteydessä. Ohjausryhmän ja projektiryhmän päätöksistä on laadittu erilliset muistiot. Ohjausryhmässä Projektiryhmässä Viranomaisneuvottelut järjestettiin ELY:ssa

28 asemakaava Asemakaavaehdotus oli yhdyskuntalautakunnassa , joka päätti asettaa sen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 tarkoituksessa ja maankäyttö ja rakennusasetuksessa 27 säädetyllä tavalla mukaisesti. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Saarelan päiväkodin urheilusalissa (Poolakuja 1). Asemakaavaehdotuksesta esitettiin 3lausunto ja 2muistutusta. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan/ asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Hiukkavaaran keskuksen eteläiset osa-alueet muodostavat Kivikkokankaan jälkeen kolmannen osan uudesta Hiukkavaaran alueesta, joka tulee olemaan Oulun lähitulevaisuuden merkittävin uudisrakentamisalue. Osaalueiden Soittajankangas (A4) ja Vaskikangas (A5) asemakaava-alue koostuu asumiselle ja palveluille tarkoitetuista korttelialueista, monitoimitalon korttelialueesta, muinaismuistoalueesta, yleisistä katu- ja liikennealueista sekä virkistys- ja viheralueista. Suunnittelualueen rakenne jakautuu viherkaistojen jakamana kolmeksi erilliseksi osa-alueeksi Hiukkavaaran keskuksen ja Kivikkokankaan väliin. Monitoimitalo tulee myöhemmin laadittavan Hiukkavaaran keskuksen asemakaava-alueen kanssa kiinteään yhteyteen ilman erottavaa viherkaistaa. Monitoimitalon korttelin yhteyteen sijoittuu myöhemmin aluekeskuksen palvelut ja asumista. Asemakaava-alueen koillisosaan sijoittuu laaja luonnonmukainen virkistysalue. Liikenteellisesti alue tukeutuu ensi vaiheessa Vaalantiehen, johon alueen pitkittäinen kokoojakatu liittyy. Poikittainen kokoojakatuyhteys liittää osa-alueet myöhemmin Hiukkavaaran keskukseen luoteessa ja Kivikkokankaan alueeseen kaakossa. Asemakaavaluonnoksessa rakentaminen sijoittuu kolmena erillisenä osa-alueena tulevan Raitotien, rakentuvan Hiukkavaaran keskuksen, Kivikkokankaan asuinalueen sekä Vaalantien väliin. Kaupunkirakenne Molempien osa-alueiden yleisilme on pienen rakeisuuden ja polveilevan katuverkon vuoksi kylämäisen tiivis ja matala. Osa-alueet hahmottuvat vapaamuotoisina korttelialueina, jotka myötäilevät puuston reuna-alueita, maaston hienoisia korkeusvaihteluita sekä ympäröiviä tielinjauksia. Kaupunkirakenteen tehokkaimmat alueet sijoittuvat Soittajan- ja Vaskikankaan -alueilla sisääntulojen yhteyteen sekä kokoojakadun varteen. Kehälenkin sisäpuolelle sijoittuu maankäytöltään ulkokehää tehokkaampi ja tiiviimpi pientalorakentaminen. Omakotirakentaminen sekä erillispientalot sijoittuvat osa-alueita kiertävien kehäkatujen ulkoreunoille ja osittain sisäosien tonttikatujen varsille. Soittajankangas on pinta-alaltaan selvästi Vaskikangasta pienempi. Osa-alueiden välinen viheryhteys on suunnattu suoraan Kivikkokankaan suunnasta aluekeskuksen palveluita kohti. Osa-alueiden koon ja muodon lähtökohtana on myös ollut joukkoliikenteen pysäkkien saavuttaminen n. 400 metrin säteellä Raitotien, Vaalantien tai Hiukkavaaran kadun varsilta. Monitoimitalo tukeutuu kaupunkirakenteen kannalta Hiukkavaaran keskuksen korttelirakenteeseen, lähelle kaupallista ydintä, joka kaavoitetaan myöhemmin. Rakennus tulee sijoittumaan keskeisen puistoyhteyden väliin kokoojaväyliä yhdistävän joukkoliikennekadun varteen. Monitoimitalon ympärille sijoittuvat tulevaisuudessa urheilukeskuksen rakennukset (jää- ja uimahalli) ja itäpuolen puistoalueelle urheilu- ja palloilukentät. Monitoimitalon ympäristöön osoitetaan asumista sekä aluekeskuksen palvelut. Osa-alueita erottavat viherkaistat ovat leveydeltään vaihtelevia ja mahdollistavat lähiympäristön kattavan kevyen liikenteen ja ulkoilun reitistön. Metsäleikkipaikka sijoittuu Soittajan- ja Vaskikankaan välisen vihersormen eteläosaan. Kaupunkikuva Vaalantieltä saavutaan kokoojakatua Soittajankankaan ytimeen. Kokoojakadun varrelle sijoittuvat kaupunkikuvallinen aukio sekä julkinen rakennus (P). Kokoojakadun varteen on osoitettu tehokkaampaa yhtiömuotoista rakentamista katutilan selkeän ja riittävän korkean tilanrajauksen muodostamiseksi. Myös

29 asemakaava Vaskikankaan ytimeen Hiukkavaaran kadun ja Sarvisuontien varrelle sijoittuu osa-alueen tehokkain rakentaminen. Kiertoliittymän yhteyteen sijoittuu lähipalvelurakentamisen (P) varaus. Soittajankankaalla Vaalantien ja Raitotien puolelle on sijoitettu tehokkaampaa rakentamista osa-alueen reunavyöhykkeeksi kaupunkinäkymän ja piha-alueiden melunsuojauksen vuoksi. Osa-alueiden välisen vihersormen kohdalla ulkokehien rakentaminen on tehokkaampaa rakennetumman reunavyöhykkeen aikaansaamiseksi viheralueen kapeikon suuntaan. Osa-alueiden keskelle muodostuvat kevyenliikenteen raitit, jotka yhdistävät kehältä sisäänpäin erkanevien ruotomaisten tonttikatujen risteysaukiot, katupihat, yhteen ja johdattavat kevyen liikenteen kummankin osaalueen keskukseen (P) ja ympäröiville viheralueille. Keskeisraittia kohti suuntautuvien katujen katutila muodostuu periaatteella, jossa toisella sivulla rakentaminen tukeutuu voimakkaasti katulinjaan ja toisen sivun rajaus voidaan jättää väljemmäksi. Tonttikadut yhtyvät pienellä katuaukiolla, johon sijoittuu tiloja leikkiin, oleskeluun, ympäristörakentamiseen, tekniselle huollolle, taiteelle, lumenläjitykselle jne. Vastakkaisen korttelin rakentaminen toimii samalla tonttikatujen päätteen näkymänä. Monitoimitalo (päiväkoti ja koulu) sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle palvelukeskuksen ja keskuspuiston väliin. Rakennuksen sijoittuminen kokoojakatuja yhdistävän joukkoliikennekatuun tukee sen katutilan rajausta, ja rakennus muodostaa keskuksen kävelyvyöhykkeen päätteen. Monitoimitalon piha-alueet sijoittuvat rakennuksen pohjois-, itä ja eteläpuolille piha-alueelta on yhteys ytimeen työntyvälle puistoalueelle urheilukenttineen. Korttelinmuodostus ja massoittelu Rakentaminen sijoittuu omakotitontteja (-kortteleita) lukuun ottamatta suljetun, puolisuljetun tai rasterimaisen korttelirakenteen muotoon. Suljettu ja puolisuljettu korttelirakenne tukevat tilahierarkiaa sekä selkeää katutilan muodostusta, ja sulkeutuva korttelirakenne toimii pienilmaston, ympäristön häiriötekijöiden (melu) ja tontin sosiaalisen yhteisön kannalta kaupunkirakenteessa parhaiten. Rakentaminen on pääsääntöisesti 2 -kerroksista. Rakennusten sijoittelu tukee korttelin tilanmuodostusta, mutta sallii rakennuskohtaisen variaation mm. ilmansuuntien suhteen. Rasterimaisesti toteutetut pientalokorttelit mahdollistavat yksityisemmän asumisen ja rakennuksista avautuu näkymiä eri suuntiin. Rakenne mahdollistaa myös paremman auringonvalon saannin rakennuskohtaisesti. Rasterimainen korttelirakenne tukee katutilaa ja korttelin rajausta ulospäin. Rakeisuudeltaan korttelit muodostuvat pienistä rakennusyksiköistä. Pieni rakeisuus mahdollistaa tehokkaan ja tiiviin tilankäytön sekä mahdollistaa yksittäisten rakennusten sijoitteluvariaatioita korttelirakenteen sisällä ilman että korttelin tilanmuodostus kärsii. Matala ja tiivis rakentamistapa luovat mittakaavaltaan, miljöönmuodostukseltaan ja pienilmastoltaan miellyttävää kaupunkiympäristöä. Matala rakentaminen aiheuttaa tiiviissä rakenteessa talvisen matalan aurinkokulman vuoksi mahdollisimman vähän varjostusta rakennuksille ja pihoille. Matala rakentamistapa mahdollistaa myös usean rakennusmateriaalin käytön eri asuintypologian rakennuksissa (mm. puu). Korttelinmuodostusta on luonteva täydentää 1-kerroksisilla apurakennuksilla, katoksilla, aidoilla ja porteilla. Matala ja tiivis rakentamistapa tukee kaupunkikuvallisia tavoitteita kylämäisestä tiiviistä rakenteesta. Monitoimitalo (Y) sijoittuu objektimaisena, julkisena rakennuksena palveluytimen yhteyteen. Massoittelulla voidaan korostaa rakennuksen toiminnallista järjestelyä, kaupunkikuvallista merkitystä sekä tilanrajausta katutilan suhteen. Rakennuksen pääsisäänkäynti sijoittunee ydinkeskustan puolelle. Rakennusta lähestytään useasta suunnasta, ja varsinkin oppilaat saapuvat eri puolilta Hiukkavaaraa kevyenliikenteen reittejä kautta, joten pihan sekä rakennuksen tulee olla lähestyttävissä eri suunnista. Piha-alueiden toiminnallinen jaottelu, rajaus puiston ja kadun suuntiin sekä toiminnalliset järjestelyt paikoituksen sekä saatto- ja huoltoliikenteen suhteen tulee ottaa huomioon.

30 asemakaava Mitoitus Rakentaminen Suunnittelualueen pinta-ala on n. 80,91 ha. Korttelialueita on n. 37,55 ha (46,4% koko kaava-alueesta), viheralueita n. 22,87 ha (28,3%), ja katu- ja tiealueita n. 20,48 ha (25,3%). osa-alueet pintaala korttelien pintaala katualueiden pinta-ala puistojen pinta-ala Vaskikangas Soittajankangas monitoimitalon ympäristö muut katualueet viheralueet tiealueet YHTEENSÄ m m m Rakennusoikeutta kaava-alueelle muodostuu: asuminen kem2 palvelut kem2 monitoimitalo kem2 YHTEENSÄ kem2 Asuminen Keskuksen eteläisten osa-alueiden asemakaava-alueen toiminnallinen mitoitus perustuu Hiukkavaaran kaavarungossa esitettyyn Hiukkavaaran ja sen osa-alueiden tavoitemitoitukseen. Asemakaava-alueelle sijoittuu kaikkiaan noin 675 asuntoa ja noin 1700 asukasta. Asuntojakauma on pientalopainotteinen noudattaen pääpiirteissään kaavarungossa esitettyä alustavaa jakaumaa. Alueen väestö painottunee lapsiperheisiin. Alueen työpaikat tulevat sijoittumaan lähipalveluille varattuihin kortteleihin; varsinaista työpaikkarakentamista suunnittelualueella ei ole. Asuinrakennusten korttelialueilla saa 10% kerrosalasta olla ympäristöä häiritsemätöntä työtilaa. AK AR AP-2 AP-3 AO AO-7 P LPA yhteiskeräysjätealueet yht: Soittajankangas ja Vaskikangas pinta-ala e 0,51 0,28 0,40 0,51 0,29 0,36 rakentamista t at at at at at at2190 m2/asunto asuntoja t at % 5 % 37 % 14 % 28 % 5 % 100 % henk/asunto 1,5 1,9 2,5 2,5 3 3 henk

31 asemakaava monitoimita Y lo pinta-ala e rakentamista m2/asunto asuntoja henk/asunto henk Tontit Pienimmät omakotitalojen (AO) tontit ( m2) on sijoitettu osa-alueita kiertävien kehäkatujen sisäpuolelle. Tonttikooltaan suuremmat omakotitalojen tontit ( m2) on sijoitettu pääasiallisesti osaalueiden ulkokehälle. Kytkettyjen erillispientalojen tontit (AO-7) ovat kooltaan m2. Yhtiömuotoisten korttelien (AP, AP-3, AR ja AK) tonttikoot vaihtelevat m2. Palvelurakennusten (P) tontit ovat pintaalaltaan m2. Autopaikat Omakotitalojen (AO) ja erillispientalojen tonteille (AO-7) osoitetaan 2 autopaikkaa / asunto. Yhtiömuotoisen pientalorakentamisen tonteille (AP-2, AP-3) osoitetaan 1,5 autopaikkaa / asunto. Rivitaloille osoitetaan 1,3 ap / asunto. Asuinkerrostalotonteille (AK) osoitetaan 1ap / 85 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap / as. Vieraspaikoituksena AR ja AK kortteleissa on 1ap/1000 as-m2. Lähipalveluille (P) varataan autopaikkoja liiketiloille 1 ap / 50 m2, palveluasumiselle 1ap / 150 k-m2 ja päiväkodille 1ap / 80 k-m2. Monitoimitalolle (Y) varataan 120 autopaikkaa (1ap/ 150 k-m2). Muutamalle korttelialueelle on Soittajankankaalla osoitettu LPAalue, joka on tarkoitettu korttelin yhtiömuotoisen rakentamisen keskitetylle paikoitusjärjestelylle. Autopaikoitus voidaan toteuttaa yhtiömuotoisen rakentamisen tonteille keskitetysti tai asuntokohtaisesti Palvelut Soittajankankaalle ja Vaskikankaalle muodostetaan pienet lähipalveluiden korttelialuevaraukset (P), jonne sijoittuvat mm alueen päiväkotitoiminnot sekä mahdollisesti muita lähipalveluita, yksityisiä tai kaupallisia palveluita. Palvelutilanvaraukset sijoittuvat osa-alueiden keskiosiin kokoojaväylien varteen. Monitoimitalo sisältää yhtenäisperuskoulun (1-9 luokka-asteen, n 700 oppilasta), päivähoidon ja esiopetuksen tilat (6 lapsiryhmää, 2 esiopetusryhmää ja kerhotiloja), nuorisotoimen tilat sekä liikuntatiloja ja laajennusvarauksen. Kaavassa on asuinrakennusten korttelialueille ja tonteille 8/6, 14/8, 22, 31, 33/5 ja 44/2 sallittu rakentaa rakennusalalle toteutettavien asuntojen tarpeisiin hoiva-, ateria-, huolto-, yms. ympäristöä häiritsemättömiä tukipalvelutiloja, jotka mahdollistavat myös tuetun asumisen järjestämisen. Tukipalvelutilat sisältyvät kokonaisrakennusoikeuteen Hiukkavaaran keskukseen muodostetaan aluekeskus, joka tulee pitkällä aikavälillä palvelemaan koko koillisen kaupunginosan asukkaita. Keskukseen sijoittuvat mm. terveys- ja liikuntapalvelut sekä kattavat kaupalliset palvelut päivittäis- ja erikoistavarakaupan suhteen. Keskuksen kaupallisten sekä työpaikkarakentamisen yhteyteen sijoittunee myös yksityisiä palveluita. Etäisyys aluekeskuksen palveluihin suunnittelualueelta on n metriä. 100 % 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut luoda kaavarungon tavoitteiden mukaisesti tiivis kaupunkimainen pientaloalue, joka huomioi alueen maisemalliset ominaispiirteet sekä merkittävimmät luonnonympäristön arvot. Asuntotarjonta on monipuolista, mutta vahvasti pientalopainotteista. Suuri omakotitalojen ja pientalon määrä kuitenkin hieman yksipuolistaa asuntotarjontaa. Osa-aluekohtaisia

32 asemakaava painotuseroja asuntojakaumassa ei ole. Molemmilla alueilla on pyritty samankaltaiseen sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen asuntotyyppitavoitteiden puitteissa. Tehokas maankäyttö yhdessä tiiviin rakentamistavan kanssa vastaa kestävän kehityksen mukaiseen tavoitteeseen, sekä luo samalla tilankäytöltään kaupunkimaista, urbaania ympäristöä. Rakennetut alueet rajataan selvästi irti luonnonympäristöistä. Kaupunkikuvallisesti merkittävimmät osat ovat kokoojakatujen varret sekä Vaalantien ja Raitotien puoleinen rakennusrivistö, joka muodostaa Hiukkavaaran keskustan alueen julkisivun. Kokoojakatujen varteen sijoittuvien yhtiömuotoisten korttelien vyöhyke muodostaa osa-alueiden sisälle kaupunkikuvallisen selkärangan, jossa rakennukset sekä niihin liittyvät muurit ja aidat luovat kokoojakadun varteen toistuvan ja tunnistettavan teeman. Kokoojakatujen varteen sijoittuvat aukio on rajattu selkeästi rakennuksilla, ja ympäristörakentamisella korostetaan sen kaupunkimaista luonnetta. Kaavarunkoon verrattuna eteläosan kaupunkirakennetta on supistettu ja jaettu selvemmin osa-alueisiin irti ydinkeskustan rakenteesta sekä Vaalantietä ja Raitotiestä. Asemakaavassa on huomioitu suojavyöhykkeet teiden suuntiin, alueen sisäisistä viheralueista on saatu laajempia ja maisemalliset sekä suojelulliset arvot paremmin huomioivia. Keskustasta irralliset osa-alueet mahdollistavat niiden kehittämisen itsenäisiksi ja identiteetiltään omanlaisiksi alueikseen, koska niillä ei ole selkeää kaupunkitilallista yhteyttä muuhun kaupunkirakenteeseen. Alueidentiteetti ja imago Soittajankangas ja Vaskikangas ovat kaupunkirakenteeltaan, kaupunkikuvaltaan ja tilanmuodostukseltaan samankaltaisia alueita. Osa-alueille voidaan kuitenkin laatia ratkaisuja, jotka tukevat osa-alueiden omaa identiteettiä ja imagoa. Osa-alueiden identiteettiä voidaan korostaa energiaratkaisut: talvikaupunki ja energiatehokkuus -teemojen mukaisten ratkaisujen näkymisellä kaupunkirakentamisessa julkisten tilojen käsittely: osa-alueita voidaan korostaa erilaisella ympäristörakentamisella, materiaaleilla, kalusteilla, kasvillisuudella ja hulevesiratkaisuilla kaupunkitaide: osa-alueilla voidaan käyttää erilaista ympäristötaiteen tekemisen keinoja ja menetelmiä, muotoja ja materiaaleja Monitoimitalon alueen identiteetti perustuu pitkälti sen ja sitä ympäröivien rakennusten arkkitehtuuriin, tilanmuodostukseen sekä ympäristörakentamiseen. Julkiset alueet Osa-alueiden keskelle syntyy kävelyraitti, joka johtaa kunkin osa-alueen keskuksesta ympäröiville viheralueille. Keskeisen raitin yhteyteen ja ympärille voidaan koota ja keskittää yhteisiä julkisia kohtaamispaikkoja katupiha-aukioita (asemakaavassa pihakatumerkintöjen alueet). Aukioista pyritään kehittämään talvikaupunkiteemaan soveltuvia elementtejä toimintojen ja ympäristörakentamisen (kasvillisuus, pintamateriaalit, valaistus, hulevesien käsittely) sekä -taiteen keinoin. Aukioiden monipuolisen toiminnallisuuden (oleskelu, leikki, peli, hulevesien käsittely jne.) vuoksi aukioiden materiaalit, kalustus ja varustus tule valita tämä huomioiden. Katupihoilla tulee pyrkiä moderniin, raikkaaseen ja rentoon yleisilmeeseen eikä liian keskustamaisiin ratkaisuihin mm kalustuksen suhteen. Aukoille sijoittuvat muuntajat verhotaan ja maalataan lähiympäristön rakentamistavan mukaisesti. Kokoojakadun varrelle sijoittuvat osaalueiden aukiot myös toimivat kaupunkikuvallisina elementteinä. Näiden aukioiden pintamateriaalien sekä kalustuksen varustelutaso tulisi olla katupihoja hieman tasokkaampi. Niiden läheisyyteen sijoittuvat yleensä osa-alueen palvelurakentaminen, bussipysäkit, hyötyjätteen keräyspisteet sekä mahdollisia muita toimintoja. Monitoimitalon piha-alue toimii julkisena tilana kouluaikana ja sen jälkeen. Piha-alueen tulee mahdollistaa monipuolinen toiminta sekä suojaisa oleskelu- ja liikkumisympäristö. Metsäleikkipaikka Soittajankankaan ja Vaskikankaan välissä tarjoaa keskeisen leikkipaikan suunnittelualueen ja Kivikkokankaan välissä. Ympäröivät viheralueet ulkoilureitteineen toimivat lähivirkistysalueina. Julkiset tilat ovat luonteva paikka ympäristörakentamiselle ja -taiteelle. Ympäristötaiteen avulla voidaan kaupunkitilan tai toiminnan negatiivisia ominaisuuksia kääntää positiiviseksi.

33 asemakaava Talvikaupunki Talvikaupunki teeman mukaisesti alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota lumitilojen varauksiin katualueilla, ylimääräisiin lumen läjitysalueisiin katualueilla (katupihat) sekä lumen läjitykseen korttelialueilla ja tonteilla. Pienilmastolliset tekijät on huomioitu korttelien tilanmuodostuksessa, katujen linjauksessa sekä suojapuuston ja kasvillisuuden sijoittelussa. Kortteleiden piha-alueiden, (oleskelun, leikin jne.) ja julkisten tilojen sekä yhteyksien (aukiot, reitit, kevyenliikenteen väylät) suojaisuuteen on kiinnitetty huomiota ja mahdollistettu riittävä auringonvalon saanti. Talvikaupungin kaupunkikuvallisia tekijöitä (mm. värit, valaistus) tarkennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa ja rakentamistapaohjeissa yksityiskohtaisemmin. Energiatehokkuus ja päästöt Energiatehokkuus on huomioitu ilmastotietoisella suunnittelussa suojautumalla ilmaston haittatekijöiltä (tuuli) mahdollistamalla ilmaisenergian hyödyntäminen rakennusten suuntauksessa (aurinko) ja mahdollisesti kiinteistökohtaisilla uusiutuvan energian tuotantomuodoilla. Rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomioita rakennusten energiatehokkuuteen. Pieni rakeisuus mahdollistaa energiatehokkaat, kompaktit rakennusmassat sekä sisätilojen suuntaamiseen eri suuntiin (tilavyöhykkeet). Päästöjen minimointiin pyritään Liikenne: kattava kevyenliikenteen verkosto osa-alueen sisällä ja alueelta palveluihin sekä ympäristöön; sujuvat yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille Rakentaminen: matala rakentamistapa minimoi rakentamisen aikaisen työmaatekniikan ja ajan; puurakentamisen mahdollistaminen; tehokkaat ja lyhyet kunnallistekniset rakenteet. Energiatehokas rakentaminen pienentää energian kulutusta rakennuksen elinkaaren aikana. Energiantuotanto: kiinteistökohtaisen energiantuotannon mahdollistaminen uusiutuvilla energiamuodoilla Liikenne ja kadut Liikennejärjestelyt pohjautuvat Hiukkavaaran kaavarunkoon (2008) ja Vaalantien toimenpidesuunnitelmaan (2008). Kaava-alueen moottoriajoneuvoliikenne tukeutuu nykyiseen Vaalantiehen ja tulevaisuudessa Hiukkavaaran keskuksen rakentamisen myötä Raitotieltä tulevaan kokoojaväylään, Hiukkavaarankatuun. Kaava-alueen lävistää kaksi kokoojakatua Hiukkavaarankatu / Sarvisuontie ja Soittokunnantie. Niiden välisessä risteyksessä on kiertoliittymä. Vaalantien ja Soittokunnantien liittymä kanavoidaan ja siihen rakennetaan liikennevalo-ohjaus. Jatkosuunnittelussa tarkentuu, toteutetaanko liikennevalo-ohjaus heti vai varaudutaanko siihen alkuvaiheessa, ja toteutus on myöhemmin. Muut kadut ovat tyypillisiä tonttikatuja ja niiden suunnittelussa on pyritty siihen, että ne olisivat lenkkikatuja ja niiden suorat olisivat lyhyitä. Ekologisia ratkaisuja katurakentamisessa voivat olla mm uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, vettä läpäisevät pinnoitteet, älykäs tievalaistuksen ohjaus, katujen huollon sujuva toiminta sekä riittävät hulevesi- ja lumitilat katutilassa. Kevyt liikenne Jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnittelussa väylät on luokiteltu pääväyliin, tavallisiin (alue tai lähi-) väyliin ja puistopolkuihin. Pääväylät ovat erillisiä puistoissa tai kokoojakatujen varsilla kulkevia väyliä, joiden leveys on yli kolme metriä. Tavalliset väylät täydentävät pääväylästöä, ja paikoin ne voivat olla ns. korotettuja väyliä ajoradan rinnalla. Puistokäytävät ovat valaisemattomia ja ei-talvikunnossa pidettyjä polkuja, jotka täydentävät lähinnä jalankulkuyhteyksiä. Pääväylät kulkevat kaava-alueen poikki Kivikkokankaalta Hiukkavaaran keskukseen. Toinen pääyhteys tulee olemaan lähellä kaava-alueen pohjoisreunaa, ja se johtaa Hiukkavaaran keskuksen ympäri kohti Kiulukangasta ja Poikkimaantien siltaa. Yhteys suunnitellaan Hiukkavaaran keskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Merkittävä yhteys on myös Hiukkavaaran keskuksesta Kivikkokankaalle ja siitä itään päin menevän kokoojakadun vieressä. Vaalantiellä ja Raitotiellä kevyen liikenteen risteämiset ovat eritasossa. Kaava-alueeseen sisältyy Yrjö Saarelan tien liittymän länsipuolelle esitetty alikulku. Alikulku on liittymän länsipuolella, koska sen yhteydessä olevien pysäkkien kautta kulkevat myös Saarelan bussit, kevyen liikenteen väylät leikkauksineen mahtuvat paremmin

34 asemakaava (itäpuolella vähemmän tilaa Saarelan puolella ja voimalinjojen pylväät sijoittuvat uuden kadun itäpuolelle) ja jatkoyhteys Saarelan suuntaan on suoremmin rakennettavissa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen reitit on suunniteltu kaavaluonnokseen alustavasti. Reitit menevät Vaalantietä, Raitotietä sekä Hiukkavaarankatua ja Sarvisuontietä pitkin. Vaalantiellä ja Raitotiellä pysäkit sijoittuvat kevyen liikenteen alikulkujen yhteyteen. Kokoojakadulla pysäkit ovat kiertoliittymän, urheilukeskuksen ja monitoimitalon lähelle. Suurin osa maankäytöstä sijoittuu alle 400 metrin etäisyydelle pysäkeistä. Soittokunnantiellä varaudutaan myöhemmin mahdollisesti rakennettaviin pysäkkeihin. Ympäristö Hiukkavaaran kaava-alueen viheralueiden maisemallinen, kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen luonne on muotoutunut rakennemalli- ja yleissuunnitteluvaiheiden myötä. Suunnittelun lähtökohdat ovat olleet seuraavat; Maisemallisen ja kaupunkikuvallisen luonteen mukaisesti viheralueet jakautuvat avoimiin, puoliavoimiin, metsäisiin sekä rakennettuihin viheralueisiin ja reitteihin. Tavoitteena on viheralueiden ilmeen monipuolisuus, virkistyksellisen arvon kehittäminen ja edustavuus. Viheralueet muodostavat tilallisesti vaihtelevan ja monimuotoisen kokonaisuuden. Vaalantien varren peltoaukea on avoimena kehitettävä alue, jonka yli avautuu näkymä Hiukkavaaran keskustaan. Avoimella tilalla on myös tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys erityisesti Vaalantien suunnasta katsoen. Ydinkeskustaan sijoittuu toiminnallisesti aktiivinen avoin tai puoliavoin viheralue, jonka sisältö tarkentuu ympäröivän maankäyttöratkaisun mukaan. Kaupunkikuvan kannalta keskustan ympäristörakentamista leimaa korkeatasoisuus, painopiste on leikissä ja liikunnassa. Maisemalliselta ilmeeltään puoliavoimia viheralueita Hiukkavaaran alueella ovat viherkehä, Raitotien ja Vaalantien varsi sekä Myllyojan varsi. Näiden rakentamisen aste vaihtelee, osa säilyy pääosin luonnontilaisena, osa on täysin rakennettua ympäristöä. Erilaiset reitit ja jalankulun ja pyöräilyn merkitys ovat viheralueilla tärkeässä asemassa. Olemassa olevia avoimia alueita, niittyjä, soistumia tai metsäaukioita hyödynnetään maisematilan ja mittakaavan vaihtelemiseksi. Avoimuutta lisätään harventamalla ja poistamalla puustoa, reunavyöhykkeitä korostetaan tarvittaessa täydennysistutuksin. Toiminnallisen luonteen mukaisesti alueella on luonto- ja maisemapainotteisia tai virkistyspainotteisia viheralueita, toiminnallisesti keskeisiä viheralueen osia ja merkittäviä rakennettuja viherreittejä ja aukioita. Lisäksi on kaupunkikuvallisesti merkittäviä liikenneviheralueita, suojaviheralueita sekä avoimena kehitettäviä viheralueita. Metsäiset lakialueet, Sarvikangas ja Hirsikangas toimivat viheralueiden selkärankana. Alueiden luonne säilytetään edelleen metsäisenä ja mäntyvaltaisen puuston säilyminen turvataan metsänhoidollisin keinoin ja kulkua ohjaamalla. Luontainen metsätyyppi ohjaa alueiden käsittelyä. Viheralueiden virkistyksellistä merkitystä kehitetään tarjoamalle reittien lisäksi rauhallisia oleskelualueita, toiminnallisesti vilkkaita alueita, vaihtelevaa metsäluontoa, vesielementtejä sekä valon ja varjon vaihtelua yms. Virkistysreitit yhdistävät toiminnallisesti aktiiviset viheralueen osat luontopainotteisiin alueisiin. Rakennetut reitit ja aukiot toteutetaan korkeatasoisina ja houkuttelevina huomioiden eri käyttäjäryhmien liikkumisen tarpeet. Materiaalivalinnoissa suositaan kestävyyttä, ekologisuutta ja esteettömyyttä. Toiminnallisesti keskeisimmällä alueella on tärkeä identiteettiarvo. Niiden suunnittelussa huomioidaan vuodenaikojen ja sään vaihtelu, erityisesti alueen erityisteema pohjoinen talvikaupunki. Valaistus on tärkeä osa alueen ilmettä ja käyttömukavuutta. Pienet aukiot toteutetaan korkeatasoisina, alueen erityispiirteitä korostavina ja jalankulkijoita houkuttelevina yhteyksinä ydinkeskustan alueella. Kevyen liikenteen reitit ovat merkittävimmät liikkumisyhteydet alueella. Reittien mitoituksessa huomioidaan toiminnalliset tarpeet, eri

35 asemakaava käyttäjäryhmät, viihtyisyys yms. Pääväylät ja kiertoliittymät käsitellään korkeatasoisesti ja kaupunkimaisesti viher- ja ympäristörakenteiden avulla. Avoimille alueille voidaan sijoitta lähialueen asukkaita palvelevia aktiviteetteja, joista esimerkkinä palstanviljely. Toimintoja voidaan muokata alueen kehittyessä ja tarpeiden muodostuessa ja alueen asukkaiden toiveiden mukaan. Talvikaupunkiteema. Hiukkavaara on imagoltaan pohjoinen talvikaupunki, jota toteutetaan monin tavoin myös viheralueilla. Talvea vuodenaikana ei koeta vain ongelmana, vaan mahdollisuutena. Talven vahvuuksia ovat pimeä aika ja sen valaistuksen monipuoliset toteutustavat ympäristössä, lumi leikki- ja rakennusmateriaalina, sekä talviajan erilaiset aktiviteetit. Talvi korostaan kasvien graafista muotoa ja pehmentää pintoja. Viheralueiden osien keskinäinen merkitys muuttuu kesän vaihtuessa talveksi. Lumi mahdollistaa hyvin erilaiset leikit, jotka huomioidaan kunnossapidossa ja alueiden mitoituksessa. Talviaika mahdollistaa vuodenaikaan liittyviä monenlaisia tapahtumia ja liikunnallisia aktiviteettejä, joilla voidaan korostaa erityisesti Hiukkavaaraa. Talvi ei haittaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumista, mutta edellyttää hyvää kunnossapitoa. Hiukkavaaran toteutetaan myös hiihtoreitistö, joka palvelee sekä alueella ulkoilevia että siirtymistä laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille. Jätehuolto Alueen jätehuoltoa on tutkittu keskitettynä alueellisena keräyksenä. Asuinkortteleiden (AO, AO-7) läheisyyteen kehäkatujen varsille varataan tilat keskitetyille jätteenkeräyspisteille (poltettava ja biojäte). Osaalueen keskuksiin (P) varataan tila muiden hyötyjätejakeiden keskitetylle keräykselle. Hiukkavaaran keskuksen osalla tutkittiin erilaisia jätehuollon järjestelyitä (Jätehuollon esiselvitys, Oulu Hiukkavaara, Ramboll kts kohta 4.4). ja selvityksessä päädyttiin keskitettyyn alueelliseen keräysjärjestelyyn, sen kokonaistaloudellisen edullisuuden vuoksi. Ratkaisu todettiin olevan myös ilmastoystävällinen, koska se vähentää huoltoliikenteen päästöjä. Eri puolille kehälenkkejä on katualueelle sijoitettu keskitettyjä keräyspisteitä, joihin voidaan sijoittaa syväkeräysjärjestelmän mukaiset ratkaisut tai katos jäteastioita varten. Yhtiömuotoisen rakentamisen jätteet kerätään edelleen kiinteistökohtaisesti tonteilta. Jätekatosten sijoittelua on pyritty ohjaamaan kehälenkin varteen, että jätteiden keräys mahdollistuisi samalla tavoin kuin erillisten jätepisteiden tyhjennys. Oulun Jätehuolto lähtee pilotoimaan kimppakeräystä osalla Soittajankankaan aluetta. Asemakaavassa ja siihen liittyvissä rakentamistapaohjeissa on mahdollistettu myös kiinteistökohtainen jätteiden keräys AO- ja AO-7 tonteilta, mikäli alueellinen jätteiden keräys ei toteudu. Hulevedet Hulevedet johdetaan pääosin Kivikkokankaan yhteydessä rakennettuun viivytysaltaaseen. Lisäksi viivytysrakenteita toteutetaan ympäristösuunnitelman mukaisesti Soittajankankaan ja Vaskikankaan -alueen väliselle puistokaistalle Kivikkokankaan altaiden viereen. Vesi altaaseen saadaan runkolinjan putki- ja ylivuotojärjestelyin. Osa hulevesistä johdetaan Soittajankankaan alueen luoteisosasta Vaalantien ali Muuraojaan. Soittajankankaan ja Vaskikankaan alueiden välissä olevaa kosteikkoa pyritään hyödyntämään pintavesien viivyttämisessä. Monitoimitalon ja urheilurakentamisen alueen, sekä niiden läheisyydessä sijaitsevan asuntoalueen hulevedet johdetaan Myllyojan suuntaan. Tonttikohtainen hulevesien viivytys on tarpeen, jotta nykyisiä ojia Vaalantien ja Oulujoen välillä ei tarvitsisi laajentaa. Tämä koskee lähinnä Muuraojaa. Tonteilla viivytys järjestetään joko kaivoratkaisulla, pihan viivytysallastuksilla tai imeytyskenttäratkaisuin. Viivytysratkaisun valinta riippuu tontin koosta ja tehokkuudesta. Kaavamääräyksissä annetaan mitoitusohje hulevesien viivyttämisestä eri asuntotyyppien osalta Soittajankankaan asemakaava-alue katupihat ovat mukana kansallisessa CLASS hankkeessa, jossa etsitään Suomen oloihin sopivia ratkaisuja tulvavesien hallintaan muun muassa pintamateriaaleja sekä suunnittelu- ja rakentamisratkaisuja kehittämällä. Hankkeessa kehitetään hulevesien hallintaan muun muassa uudenlaisia, vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Uusilla materiaaleilla voitaisiin korvata tiiviitä asfaltti-, betoni- ja kivipäällysteitä ja vähentää näin sadevesien kertymistä esimerkiksi kaduille ja toreille. Läpäiseviä materiaaleja ei ole juurikaan käytetty, koska luotettavaa tietoa ei ole ollut niiden ominaisuuksista erityisesti pohjoisissa olosuhteissa ja käytössä olevien kunnossapitomenetelmien suhteen. CLASS-hankkeen tavoitteena on vastata

36 asemakaava tähän haasteeseen. Kaupunkien odotuksia hankkeelle ovat tiedot läpäisevien materiaalien, rakennekerrosten ja teknisten ratkaisujen yhdistelmien ominaisuuksista erilaisissa maaperäolosuhteissa nykyisessä ja tulevassa ilmastossa. Keskeistä ovat ratkaisujen toimivuus talviolosuhteissa, kunnossapidon suhteen, liukkauden ja roudan suhteen, tukkeutumisen estäminen, käyttöikä sekä elinkaarikustannukset. Tärkeää on selvittää myös, estävätkö uudet ratkaisut hulevesien lisääntymisen viemäriverkostossa Vesihuolto Vesijohto, jätevesi ja hulevesiviemärit sijoitetaan pääasiassa kulkuväylien alle. Suunnittelussa olevan kaavaalueen ulkopuolelle tulevat varaukset esitetään tarkemmin alla. Vesijohtoverkoston liittymä kaava-alueelle otetaan Vaalantien vesijohdosta sekä Kivikkokankaan alueelta. Riittävän käyttöpaineen takaamiseksi, alueelle tuodaan Oulujoen takaa vesijohto joko Poikkimaantien siltaa pitkin tai alituksena Maikkulan vesitornilta. Tämän linjan tarkka rakentamisajankohta ei ole vielä tiedossa. Jätevesiviemäröinti tukeutuu Kivikkokankaan yhteydessä rakennettuun jätevesipumppaamoon ja nyt suunniteltavan kaava-alueen ulkopuolelle Vaalantien varteen sijoitettavaan jätevesipumppaamoon. Jätevedenpumppaamosta viedään paineviemäri Myllyojan taakse ja liitetään rakennettuun verkkoon. Oulun Vesi tulee kunnostamaan tai uusimaan nykyistä verkostoaan niiltä osin. Monitoimitalon, urheilualueen ja sen viereisen asuinalueen jätevedet johdetaan monitoimitalon läheisyyteen rakennettavan jätevedenpumppaamon kautta Vaalantien varteen rakennettavaan jätevesipumppaamoon. Monitoimitalon jätevesipumppaamo voidaan myöhemmin siirtää Hiukkavaaran keskustan rakentamisen aikana lähemmäs Myllyojan vartta. Kaukolämpö Soittajankangas ja Vaskikangas on liitettävissä kaukolämpöön Vaalantien varteen sijoitettavasta kaukolämmön runkolinjasta. Alueen sisäiset runko- ja korttelijohdot rakennetaan pääosin muun kunnallistekniikan kanssa yhteisrakentamisena. Kaukolämmön runkolinjat on tarkoitus sijoittaa kulkuväylien ja korttelijohdot viheralueiden alle. Alueen pohjois-osassa sijaitseva asuinalue, sekä koulukeskus ovat liitettävissä kaukolämpöön Hiukkavaaran keskuksen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Jos koulukeskuksen lämmöntarve alkaa, ennen kuin kaukolämmön runkoverkosto on saatu rakennettua Hiukkavaaran keskuksen kautta alueelle, hoidetaan lämmitys siirrettävällä lämpökeskuksella Sähkö ja tietoliikenne Sähköasema sijoittuu viereiselle Kivikkokankaan alueelle. Sähköasema liitetään kahden virtapiirin 110 kv: n johdolla nykyiseen Oulun Energian Leväsuo-Oulunsuu johtoon. Lisäksi asemalta tulee myöhemmin yhden virtapiirin johto edelleen Kiiminkiin. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n johdot on korkeiden johtoristeilyjen välttämiseksi syytä sijoittaa Vaalantien varressa Hiukkavaaran puolelle ja Fingridin johdot taas tien puolelle. Koska Fingridin johtojen siirtohankkeet ja Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy: n tarvitsema yhteys tulevat pääosin toteutettavaksi samalle johtoalueelle, ne on käsiteltävä tilavarauksena kokonaisuutena. Johtoalueelle tulee 4 virtapiiriä (Fingrid: 220kV + 110kV, OE: 110kV + 110kV), joille tarvitaan vähintään kahdet rinnakkaiset pylväät. Säteilyturvakeskuksen ohje on, että etäisyys 110kV:n voimajohdosta asuinrakennukseen tulisi olla vähintään 60 metriä. Alueen sisäiset uudet 20 kv:n johdot toteutetaan kaapeleina yleissuunnitelman mukaisesti. Uudet muuntamot toteutetaan erillisinä rakenteina pääsääntöisesti puisto- tai muille yleisille alueille. Mikäli muuntamot sijoitetaan korttelialueille, on muuntamon sijoitus määritettävä kaavassa rakennusluvan vaatimalla tarkkuudella. Muuntamoiden alueet on kaavassa pääsääntöisesti erotettava tonttialueista. Pakottavissa tapauksissa muuntamot on mahdollista sijoittaa katosten yhteyteen jolloin ne ovat rasitteena tonteilla. Mahdollisesti aiheutuvat rasitteet määritetään asemakaavassa. Uudet pienjännitejohdot toteutetaan kaapeleina. Jakokaapit sijoitetaan tonttialueiden ulkopuolelle pääsääntöisesti tonttien välisten rajojen kohdalle. Kaapeloinnit toteutetaan katujen rakentamisen yhteydessä yhteisjohtokartoissa tarkemmin sovittavaan paikkaan. Alueelle johdetaan tietoliikenneyhteydet.

37 asemakaava Aluevaraukset Korttelialueet Kaavarungon mukaisesti tavoitteena on ollut muodostaa Hiukkavaaran keskustaan kaupunkimainen pientaloalue, joka noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Keskeisinä lähtökohtina ovat olleet tehokas maankäyttö, korttelialueiden selkeä rajautuminen, hyvät liikenteelliset yhteydet olevaan ja tulevaan kaupunkirakenteeseen sekä monipuolinen asuntotuotanto ja kaupunkimainen pientaloasuminen. Tavoitteiden mukaista monipuolista asuntorakentamista varten alueelle muodostetaan erillispientalojen korttelialueita (AO, AO-7), asuinpientalojen korttelialueita (AP-2), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AP-3), asuinrivitalojen korttelialueita (AR) sekä asuinkerrostalojen korttelialueita (AK). Asuntorakentaminen kullakin osa-alueella on monipuolista, tavoitteena on ollut asuntojakaumaltaan sekoittunut rakenne. Kaavamääräyksellä osoitetaan molemmilta osa-alueilta myös varaukset palveluasumiselle, jossa toteutettavien asuntojen yhteyteen voidaan toteuttaa hoiva-, ateria-, huolto-, yms. palvelutiloja, jotka mahdollistavat myös tuetun asumisen järjestämisen (ns. kolmiomääräys). Molemmilla osa-alueilla kehältä alueen sisälle syöttävä liikenneverkko mahdollistaa asunto- ja tonttikohtaisen pysäköinnin järjestämisen kadun läheisyyteen, eikä liikennettä tarvitse johtaa kortteleiden sisälle. Kortteli- ja tonttikokoja voidaan pitää pienenä ja mitoittaa alue tiiviimmin asuntotyypin toiminnoille. Lähipalvelurakennusten korttelialueet (P) sijoittuvat osa-alueiden keskiosiin, sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan edullisiin paikkoihin. Korttelialue mahdollistaa erilaiset asumista palvelevat toiminnot (päiväkoti, yhteistila, yritystila, liiketila jne.) sekä myös sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluja, mm palveluasumista. Monimuotoinen viheralueverkosto on oleellinen osa alueen kaupunkikuvaa ja -rakennetta. Kortteleista sekä katualueilta aukeaa puistoihin ja virkistysalueille monipuolisia näkymiä, joissa vaihtelevat avoimet ja peitteiset alueet. Rakennusten sijoittelussa on pyritty huomioimaan turvallisten ja viihtyisien pihatilojen muodostuminen, rakennuksista avautuvat näkymät sekä pienilmastolliset tekijät. Rakennusten sijoittelulla ja suuntaamisella voidaan suoraan vaikuttaa rakennusten energiankulutukseen. Korttelialueilta muodostuu hyvät yhteydet virkistysalueille sekä kevyen liikenteen verkostoon. Monitoimitalon (Y) korttelialue sijoittuu aluekeskuksen välittömään yhteyteen. Tontilla on varauduttu monitoimitalon mahdolliseen laajentamiseen, joko talon yhteyteen tulevan pysyvän laajennusosan tai erillisen, väliaikaisen laajennusosan suhteen. Toiminnan aikana voi tapahtua (esim. mahdollisten laajennusten yhteydessä) toiminnallista kehittymistä/muutoksia, jolloin monitoimitalosta käsin voidaan järjestää myös muita - lähinnä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia tukevia palveluita. Tontille tulee kenttä, jolle pitää olla tilaa myös mahdollisten laajennusten aikana. Monitoimitalon yhteyteen toteutetaan ulkoliikuntakenttä, joka toimii myös koululiikunnassa. Liikuntapalveluilla on tarkoitus myöhemmin tulevaisuudessa toteuttaa sen yhteyteen vielä 2-3 muutakin ulkoliikuntakenttää, eli ns. aluekeskustasoiset liikuntapalvelut Puistot ja vapaa-alueet Hiukkavaaran keskustan kaavallinen ratkaisu perustuu ydintä kiertävään viherkehään, josta erkanevat vihersormet Sarvikankaan ja Kivikkokankaan suuntiin. Maisemarakenteen äärialueet, Hirsikankaan ja Sarvikankaan lakialueet sekä Myllyojan laakso jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Erityisesti Sarvikankaalle ja Myllyojan varteen sijoittuvat myös kulutuskestävyydeltään herkimmät alueet, mm. kuivat ja karukot kankaat sekä reheväkasvuiset kosteikot. Hiukkavaaran keskustan eteläosan viheralueet koostuvat Vaalantien varren avoimesta/ puoliavoimesta johtokäytävästä (Pohjanpuisto) ja siihen liittyvästä Kivikkokankaaseen rajautuvasta peltoaukeasta, Soittajankankaan ja Vaskikankaan välisestä vihersormesta (Suopellonpuisto) ja Hirsikankaan viherkehästä (Hirsikankaanpuisto).

38 asemakaava Vaalantien varteen, Pohjanpuistoon, siirretään nykyisin kaava-aluetta halkova sähkölinja. Sen alla oleva maasto muotoillaan loivapiirteisesti, jolla avoimelle alueelle luodaan ilmettä ja vaihtelevuutta. Korkeustasoissa huomioidaan johtolinjan asettamat vaatimukset. Linjan alustaa elävöitetään lisäksi massapensasistutuksin ja näyttävin luonnonkiviryhmin. Linjan suoja-alueen ulkopuolelle istutetaan puistopuuryhmiä, jotka luovat tilallista vaihtelevuutta asutuksesta katsoen. Puiden sijoittelussa huomioidaan puiston reunaan sijoitettava kaukolämpölinja. Olevaa puustoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan säilyttäen yksittäisiä puita tai puuryhmiä. Linja alla kulkee puistopolku, jota pitkin esimerkiksi koiran ulkoiluttajat voivat kiertää kaavaalueen ympäri. Kivikkokankaan ja Hiukkavaaran eteläisen kaava-alueen väliin Suopellonpuistoon sijoittuu entinen peltoalue, joka hoidetaan niittymäisenä. Alueiden rajalla on Kivikkokankaan yleissuunnitelmassa esitetty hulevesiaihe, istutuksin reunustettu vaihteleva uoma, jonne myös kaava-alueen valumavesiä ohjataan. Uoma toteutetaan avoimena pellon ja metsän reunassa täydentäen sitä kiveyksin ja istutuksin. Pelto toimii muutoin reservialueena, jonne on mahdollista rakentamisen edetessä ja tarpeen mukaan toteuttaa erilaisia toiminnallisia ideoita. Laajalla avoimella alueella voidaan järjestää esimerkiksi talvitapahtumia, se voi toimia mm. erilaisten liikunnallisten kilpailutapahtumien pitopaikkana. Soittajankankaan ja Vaskikankaan välinen viheralue, Suopellonpuisto, on pääosin metsää ja sitä kehitetään osittain edelleen metsäisenä, osittain puoliavoimeen ja puistomaiseen suuntaan. Puusto koostuu eri-ikäisistä mäntyvaltaisista metsäkuvioista. Maastoa muotoillaan loivapiirteisesti erityisesti kevyen liikenteen väylän varrella ja viimeistellään niityksi tai nurmeksi. Kaava-alueiden reunoja ja poistuvien sähkölinjojen alusia täydennys istutetaan. Pohjois-eteläsuuntaisen pääkevyenliikenteenyhteyden, Hirsikankaanpolun, varteen esitetään sijoitettavaksi varaus leikkipaikalle, jonka teema on metsäleikit. Leikkipaikka voi palvella myös päiväkotia retkikohteena. Hirsikankaalla reitit ohjataan maastossa siten, että komeimmat männyt säilyvät. Muinaismuistokohteelle on esitetty kaavassa halkaisijaltaan 60 metrin suoja-alue ja reitit kiertävät sen. Hirsikankaan pohjoisreunalla kulkevan Valkiaisjärventien linjaus säilyy pääosin paikallaan ja se jää Valkiaisjärvenraittina palvelemaan kevyttä liikennettä. Tien eteläpuoleista reunusta kehitetään tilallisesti vaihtelevaksi säilyttäen parhaat puut ja puuryhmät. Keskustan ja Vaskikankaan välinen viheralue Valkiaisjärvenraitin pohjoispuolella säilytetään metsäisenä ja eteläpuolella aluetta kehitetään niittynä, jossa säilytetään puuryhmiä. Katuympäristöt, raitit, aukiot ja katupihat Soittokunnantien keski- ja välikaistoille istutetaan lehtipuurivi Vaalantien ja kiertoliittymän väliselle osuudelle. Poikkeuksena tästä Suopellonpuiston kohdalla puulaji vaihdetaan havupuuksi, jolla korostetaan risteämistä viheralueen kanssa. Vastaavasti Hiukkavaarankadun keski- ja välikaista istutetaan lehtipuin, mutta Hirsikankaanpuiston kohdalla havupuin. Suositukset lehtipuiksi ovat rauduskoivu tai puistolehmus ja havupuuksi metsämänty. Soittajankankaan ja Vaskikankaan kiertävien tonttikatujen varteen istutetaan ryhminä pieniä katupuita. Puulajeja vaihtelemalla voidaan luoda omaleimaisuutta eri katujaksoille, sopivia lajeja ovat esimerkiksi pilvikirsikka, pylväshaapa, erilaiset pihlajat tai saarnivaahtera. Musikantinraitti muodostaa tärkeän kevyen liikenteen pääyhteyden Soittajankankaan läpi jatkuen kaavaalueen ulkopuolelle. Soittajankankaalle ja Vaskikankaalle, kevyen liikenteen väylien varteen, sijoittuu useita pieniä -katupiha-aukioita (asemakaavassa pihakatumerkintöjen alueet). Katupihat muodostuvat tonttikatujen päätteeksi. Katupihoista pyritään kehittämään talvikaupunkiteemaan soveltuvia elementtejä toimintojen ja ympäristörakentamisen (kasvillisuus, pintamateriaalit, valaistus, hulevesien käsittely) sekä -taiteen keinoin. Aukioiden monipuolisen toiminnallisuuden (oleskelu, leikki, peli, hulevesien käsittely jne.) vuoksi katupihojen materiaalit, kalustus ja varustus tule valita tämä huomioiden. Katupihoilla tulee pyrkiä moderniin, raikkaaseen ja rentoon yleisilmeeseen eikä liian keskustamaisiin ratkaisuihin mm. kalustuksen suhteen. Pihakaduille sijoittuvat muuntajat verhotaan ja maalataan lähiympäristön rakentamistavan mukaisesti. Kokoojakadun

39 asemakaava varrelle sijoittuvat osa-alueiden aukiot toimivat kaupunkikuvallisina elementteinä. Näiden aukioiden pintamateriaalien sekä kalustuksen varustelutaso tulisi olla pihakatuja hieman tasokkaampi. Niiden läheisyyteen sijoittuvat yleensä osa-alueen palvelurakentaminen, bussipysäkit, hyötyjätteen keräyspisteet sekä mahdollisia muita toimintoja. Reunoilla käytetään nurmetusta ja puu- ja massapensastutuksia. Aukioilla voidaan tarvittaessa talvella säilyttää aurauslunta. Pintamateriaalit tulee valita niin, että ne imeyttävät aukioille kertyviä hulevesiä. Aukioiden viimeistelyssä huomioidaan myös niille sijoittuvat tekniset rakenteet ja tilanvaraukset Liikenne- ja katualueet Katualueet Soittajankangas liittyy Vaalantiehen Yrjö Saarelantien liittymän kohdalta. Liittymästä koilliseen polveilevasti suuntautuva kokoojakatu, Soittokunnantie, lävistää molemmat osa-alueet ja toimii moottoriajoneuvoliikenteen pääväylänä. Toinen kokoojakatu, Hiukkavaarankatu ja Sarvisuontie, kulkee alueen pohjoisosassa Hiukkavaaran keskuksen ja Kivikkokankaan välillä kaakko-luode suuntaisesti. Katuyhteys jatkuu tulevaisuudessa Kivikkokankaan kautta itään päin kaavarungon periaatteen mukaisesti. Katujen alustavat tyyppipoikkileikkaukset on esitetty liitteessä. Kevyen liikenteen reitit Kevyen liikenteen pääreitit sijoittuvat kokoojakadun varteen, osa-alueiden keskiosiin sekä ympäröiville viheralueille. Osa-alueiden keskellä kulkeva reitti suuntautuu pohjoisessa kohti Hiukkavaaran ydinkeskustan palveluja sekä koulua. Viherkehiin sijoittuvat reitit palvelevat myöhemmin myös naapurialueita. Vaalantielle rakennetaan alikulkukäytävä. Asuinalueilta rakennetaan kevyen liikenteen yhteydet pääreitistölle. Yrjö Saarelan tien länsipuolelle rakennetaan kevyen liikenteen väylä, ja katua siirretään hiukan. Kuntoreitit ja puistopolut Osa-alueiden ja tulevan keskuksen väliin rakennetaan Valkiaisjärventien suuntainen latuyhteys, joka johtaa Sarvikankaan suunnasta Raitotien ali Vanhan Hiukkavaaran puolelle. Yhteys palvelee lähinnä siirtymistä kuntoreiteille. Se suunnitellaan tarkemmin Hiukkavaaran keskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Osaalueita ympäröiville viherkehille, lakialueelle ja lähiympäristöön, tehdään puistopolkuja, jotka jatkossakin palvelevat jalankulkuyhteyksinä. Sillat Suunnittelualueelle tulee yksi Vaalantien alittava kevyen liikenteen alikulkusilta. Se on tyypiltään teräsbetoninen ulokelaatta- ja vinojalkainen kehäsilta, jossa on ylittävän tien suuntaiset siipimuurit. Se on vastaava kuin Kivikkokankaan kohdan alikulut Tekninen huolto Vesijohto, jätevesi ja hulevesiviemärit sijoitetaan pääasiassa kulkuväylien alle, jolloin erillistä aluevarausta niille ei tarvita. Hulevesien viivytysrakenteita (ojat ja altaat) sijoitetaan viheralueille. Viivytysrakenteille tulee olla kulkuyhteys joko katua, kevyenliikenteenväylää tai liikuntareittiä pitkin. Monitoimitalolle joudutaan alkuvaiheessa mahdollisesti järjestämään oma lämpökeskus ennen keskuksen asemakaavan valmistumista. Sähköverkolle varataan muuntamoiden paikkoja osa-alueiden korttelirakenteesta tai katualueilta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Hiukkavaaran alueella täytetään lähivuosina suuri osa Oulun kaupungin asettamasta vuosittaisesta asuntotuotannon tavoitteesta. Suunnittelualue Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalon alue, tarjoaa kaupunkimaista pientaloasumista luonnonläheisessä ympäristössä, mutta kuitenkin tulevan aluekeskuspalvelujen välittömässä läheisyydessä. Alueelle muuttaa pientalovaltaisuuden vuoksi todennäköisesti paljon lapsiperheitä.

40 asemakaava Yhdyskuntarakenne Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalon alue on ensimmäinen asemakaavoitettava ja rakentuva osa Hiukkavaaran keskusta. Hiukkavaaran keskus on Oulun kolmas aluekeskus palveluineen, joka tulee palvelemaan lähiseudun asukasta. Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalon alue muodostaa tärkeän osan tulevan aluekeskuksen palvelualueen lähiympäristöä tukien merkittävästi keskuksen kehittymistä toimivaksi ja monipuoliseksi aluekeskukseksi. Asemakaava mahdollistaa Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalon rakentamisen. Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas ja Vaskikangas jatkaa Hiukkavaaran kaupunginosan rakentamista Hiukkavaaran Kivikkokankaan ja Kiulukankaan asemakaavojen jälkeen. Alueita ympäröi laaja viheralueiden verkosto. Osa-alueiden sisälle muodostuu pienirakenteista, polveilevaa ja rakennettua kaupunkipientaloympäristöä. Alueen rakentuminen kohottaa huomattavasti Vaalantien varren kaupunkikuvaa - alue luo Vaalantien, Raitotien ja Poikkimaantien suuntaan uuden Hiukkavaaran keskuksen julkisivun. Hiukkavaara sijoittuu yleiskaavassa esitetylle asumakuntavyöhykkeelle ja tiivistää osaltaan Oulun kaupunkirakennetta kehäväylän varrella. Hiukkavaaran eteläosan alue tulee muuttamaan rakentamattoman metsätalousalueen kaupunkimaiseksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueiden rakentaminen muuttaa luonnonmukaisen metsätalousmaan rakennetuksi ympäristöksi, jolla on huomattavia vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja maaperään. Kortteleista muodostuu luonnonympäristöstä selkeästi rajaavia osa-alueita, joiden sisällä on vaihtelevia ja kaupunkiympäristöä elävöittäviä rakennettuja aukioita ja reittejä. Asuinkortteleiden lähimetsiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset, mm. puutarhajätteen luvaton kuljetus metsäalueille tai muu roskaaminen, torjutaan parhaiten selkeillä ohjeilla aitaamisesta ja puutarhajätteen sijoittamisesta. Kulku kaava-alueelta metsään ohjataan selkeille reiteille, ettei asutusta ympäröivä metsämaasto kulu hallitsemattomasti. Asutuksen ja viheralueiden käyttäjien määrän lisääntyminen muuttaa nykyistä (metsä)kasvillisuutta ja eläinten elinympäristöjä. Palvelut Kaavoitettavalle alueelle (Soittajankangas ja Vaskikangas) osoitetaan vain osa-alueita palvelevia lähipalveluita, jotka toteutetaan todennäköisesti yksityisinä palveluina. Suunnittelualue sijoittuu Hiukkavaaran keskuksen palvelualueen välittömään läheisyyteen. Aluekeskukseen osoitettava Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo palvelee julkisena palveluna rakentuvaa Hiukkavaaran aluetta. Työpaikat Kaavoitettavalle alueelle ei osoiteta erillisiä työpaikka-alueita. Alueelle voi sijoittua asumisen yhteyteen etätyöpaikkoja tai pienimuotoista yritystoimintaa. Monitoimitalo toimii julkisen alan työpaikkana. Asuinrakennusten korttelialueilla saa 10% kerrosalasta olla ympäristöä häiritsemätöntä työtilaa Vaikutukset liikenteeseen Tie- ja katuverkko Hiukkavaaran koko alueen rakentaminen lisää liikenteen monikertaiseksi nykyisellä Vaalantiellä. Tämän kaavaalueen toteuttaminen muuttaa Yrjö Saarelan tien nykyisen T-liittymän valo-ohjatuksi nelihaaraliittymäksi. Ratkaisulla voidaan varmistaa liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Aikaisemmilla suunnitelmilla on varauduttu niin auto- kuin kevytliikenteenkin määrien kasvuun, kuten Poikkimaantien ja sillan rakentaminen. Kaava-alueen liikenneverkon suunnittelulla on varmistettu, että alueella voidaan turvallisesti ja sujuvasti liikkua niin jalkaisin, pyörällä, henkilöautolla kuin bussillakin. Huoltoliikenteen helpottamiseksi suurin osa kaduista on ns. lenkkikatuja. Valkiaisjärventien alkuosa Sarvikankaalle tulee muuttumaan kevyen liikenteen väyläksi. Tämä kaavahanke muuttaa Valkiaisjärvelle kulkemisen väliaikaisesti Vaalantieltä Soittokunnantien kautta Hiukkavaarankadulle tehtävän liittymän kautta kuljettavaksi. Lopullisesti Hiukkavaaran keskuksen rakennuttua kulku Valkiaisjärvelle tapahtuu Vaalantieltä Raitotien kautta Hiukkavaaran keskuksen pohjoisen kokoojaväylän kautta Valkiaisjärvelle. Kulku Valkiaisjärvelle on mahdollista koko Hiukkavaaran keskuksen rakentamisen ajan ja

41 asemakaava väylällä on mahdollista ajaa myös raskailla ajoneuvoilla. Kokoojakatuja rakennetaan noin 1,8 kilometriä ja tonttikatuja noin 5,1 kilometriä. Kevyen liikenteen verkko Alueen turvallinen kevyen liikenteen verkko lisää pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia. Kaava-alueen rakentaminen lisännee jonkin verran kevyen liikenteen määriä myös Saarelan alueella. Kaava-alueen ja jatkossa Hiukkavaaran keskuksen kevyen liikenteen yhteydet lisäävät pyöräily- ja kävely-yhteyksiä Saarelan ja jokirannan sekä Korvensuoran ja Ruskon välillä. Uusia erillisiä kevyen liikenteen väyliä on 3,2 km. Kuntoreitit Kaava-alueella ei ole varsinaisia kuntoreittejä, mutta lähelle sijoittuvat Hiukkavaaran keskuksen, Aalikkokankaan liikuntamaan ja Hiukkavaaraa kiertävät kuntoreitit lisäävät liikkumismahdollisuuksia merkittävästi. Kaava-alueelle toteutettaneen talvisin latu-ura nykyisen Valkiaisjärventien läheisyyteen ja se toimii yhdysreittinä korkeampiluokkaisille laduille. Joukkoliikenne Lisääntyvä asutus Hiukkavaarassa lisää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, myös Saarelan alueella. Vaalantielle tuleva kevyen liikenteen alikulku lisää pysäkille kävelemisen turvallisuutta. Etäisyydet joukkoliikennepysäkeille 400 m. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä. Hirsikankaanpuistoalueella on muinaismuistoalue, joka on kaavassa merkitty sm-merkinnällä muinaismuistolain mukaisena muinaismuistoalueena Vaikutukset tekniseen huoltoon Vesihuolto Osa-alueiden vesi- ja jätevesiverkostojen suunnitelmat toteuttavat kokonaisvaltaisesti Hiukkavaaran alueen vesihuollon suunnitelmia. Keskuksen uusien alueiden ja Kivikkokankaan vesijohtoverkko tukeutuu Vaalantien suuntaiseen runkolinjaan alueen rakentamisen alkuvaiheessa. Mikäli toista runkolinjaa ei myöhemmässä vaiheessa Maikkulan suunnasta ohjata alueelle, syntyy verkostossa paineongelmia. Jätevesien poisjohtaminen vaatii paineviemärin rakentamista Vaalantien varteen ja sen liittämistä rakennettuun verkostoon Myllyojan ja Vaalantien risteämän jälkeen. Oulun Vesi saneeraa verkostoaan liittymäpisteestä eteenpäin, jotta Hiukkavaaran jäteveden saadaan johdettua ongelmitta Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Myös Kivikkokankaan nykyinen väliaikaiseksi tarkoitettu purkusuunta Saarelan alueen kautta tullaan kääntämään Hiukkavaaran keskuksen kautta kulkevaksi. Hulevesijärjestelmä tasaa hetkittäisiä nopeita virtaamia viivyttämällä hulevesiä ja pitämällä virtausolosuhteet olevissa vesistöissä ja laskuojissa nykyisen kaltaisina. Kaukolämpö Hiukkavaaran Soittajankangas ja Vaskikangas ovat liitettävissä kaukolämpöön Vaalantien varteen sijoitettavasta kaukolämmön runkolinjasta. Alueen pohjois-osassa sijaitseva asuinalue, sekä koulukeskus ovat liitettävissä kaukolämpöön Hiukkavaaran keskuksen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Jos koulukeskuksen lämmöntarve alkaa, ennen kuin kaukolämmön runkoverkosto on saatu rakennettua Hiukkavaaran keskuksen kautta alueelle, hoidetaan lämmitys siirrettävällä lämpökeskuksella Sähköverkko Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n johdot on korkeiden johtoristeilyjen välttämiseksi syytä sijoittaa Vaalantien varressa Hiukkavaaran puolelle ja Fingridin johdot taas tien puolelle. Koska Fingridin johtojen siirtohankkeet ja Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy: n tarvitsema yhteys tulevat pääosin toteutettavaksi samalle johtoalueelle, ne on käsiteltävä tilavarauksena kokonaisuutena. Johtoalueelle tulee 4 virtapiiriä, joille tarvitaan vähintään

42 asemakaava kahdet rinnakkaiset pylväät. Säteilyturvakeskuksen ohje on, että etäisyys 110kV:n voimajohdosta asuinrakennukseen tulisi olla vähintään 60 metriä. Alueen sisäiset uudet 20 kv:n johdot toteutetaan kaapeleina yleissuunnitelman mukaisesti. Uudet muuntamot toteutetaan erillisinä rakenteina pääasiassa puisto- tai muille yleisille alueille. Mikäli muuntamot sijoitetaan korttelialueille, on muuntamon sijoitus määritettävä kaavassa rakennusluvan vaatimalla tarkkuudella. Muuntamoiden alueet on kaavassa pääsääntöisesti erotettava tonttialueista. Pakottavissa tapauksissa muuntamot on mahdollista sijoittaa katosten yhteyteen jolloin ne ovat rasitteena tonteilla. Mahdollisesti aiheutuvat rasitteet määritetään asemakaavassa. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:llä on oikeus rakentaa tai rakennuttaa muuntamorakennus asemakaavamääräysten ohjeita noudattaen jo ennen tontin kauppakirjan / vuokrasopimuksen allekirjoittamista, tontin käyttösuunnitelman valmistumista ja suunniteltujen rakennusten toteutusaikataulusta riippumatta. Tällöin niiden sijoituskorkeus vaikuttaa tontin myöhemmän rakentamisen korkeustasoon. Tekninen keskus määrittää muuntamoiden koron viimeistään katusuunnitteluvaiheessa. Tonttia myytäessä tai vuokrattaessa tämä on saatettava rasitteena asiakaan tietoon. Muuntamoiden materiaali vaikuttaa lähiympäristön rakentamisen suojaetäisyyksiin. Muuntamon ovien puoleiselle sivulle on jäätävä vähintään kolme metriä huoltotilaa, lisäksi muuntamolle on mahdollistettava kuorma-autolla ajettava pysyvä huoltoyhteys. Muuntamo ja siitä lähtevät kaapelit voivat vaikeuttaa rakentamista ja rakentajille voi aiheutua lisäkuluja valmiin muuntamon suojaamisesta työmaallaan. Tämän takia rakentajille on tontinluovutusvaiheessa ilmoitettava asiasta ja velvoitettava heidät huomioimaan muuntamon sijoitus omissa suunnitelmissaan Vaikutukset talouteen Asemakaavalla on välittömiä taloudellisia vaikutuksia Oulun kaupungille varsinkin rakentamisen alkuvaiheessa mittavan infrastruktuurin, rakennusten (monitoimitalo) ja ympäristön rakentamisen suhteen. Jatkossa alueen kunnallistekniikan huolto sekä laajojen viher- ja virkistysalueiden hoito merkitsevät huomattavia ylläpitokustannuksia. Alueen arvo kasvaa asemakaavan ansiosta. Kaupunki saa tuloja kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uudesta rakennustoiminnasta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta yhteisöverotuottona. Alustavat kuntatekniikan rakennuskustannukset ovat seuraavat: Maantiejärjestelyjen, katujen ja kevyen liikenteen väylien kustannukset n. 8,4 M Ympäristörakentamisen kustannukset n. 0,89 M Jätevesiviemäreiden kustannukset n. 1,03 M Vesijohtojen kustannukset n. 1,12 M Sadevesiviemäreiden kustannukset n. 1,21 M Sähköverkon kustannukset ovat n. 1,8 M Kaukolämmön kustannukset n. 1,09 M Yhteensä n. 15,54 M Vaikutukset terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Hiukkavaaran keskuksen eteläosaan rakentuvat lähipalvelut palvelevat lähinnä alueen asukkaita. Alueelle muuttava väestö tulee ensivaiheessa aiheuttamaan lisäkysyntää lähistön palveluille. Aluekeskuksen yhteyteen rakennettava monitoimitalo (yhtenäisperuskoulu, päivähoito ja esiopetus, kirjasto, nuorisotoimi sekä liikuntatilat) on tärkeä ja merkittävä rakennus alueen vetovoiman, rakentumisen ja palvelutarjonnan suhteen. Nykyisellään alue on ollut osittain virkistyskäytössä. Lähistön asukkaiden näkökulmasta eteläosan rakentuminen saattaa heikentää lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia. Toisaalta poistuvat virkistysalueet korvautuvat tasokkaammilla ja hyvin saavutettavissa olevilla uusilla ja monipuolisemmilla virkistysmahdollisuuksilla.

43 asemakaava Monipuolinen asuntotuotanto yhdessä palveluasumisen kanssa tarjoaa alueelle kohtuullisen sekoittuneen väestörakenteen, mikä osaltaan tukee alueellista kestävyyttä. Väestörakenteen sekoittumista lisää läheisen palvelukeskuksen rakentuminen monipuolisella asuin-, palvelu- ja työpaikkarakentamisella Vaikutukset kulttuuriperintöön Hiukkavaaran keskuksen eteläosan alueella ei ole olevaa rakennuskantaa. Asemakaavoitettavalla alueella sijaitseva muinaisjäännöskokonaisuus on merkitty asemakaavaan muinaismuistoalueena (sm). Muinaisjäännösten alue toimii osana ympäröivää virkistysaluetta, mikä turvaa alueen muinaisjäännösten säilymisen kokonaisuutena Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja hulevedet Ilmastonmuutos luonnonoloissa tarkoittaa nykytiedon mukaan Suomessa talvien lyhenemistä ja talvisateiden yleistymistä, kesien lämpenemistä, pidempiä hellekausia ja mahdollisesti ajoittaista kuivuutta ja toisaalta veden kierron yleistä voimistumista ympäri vuoden. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on suunnittelussa otettu huomioon mm. tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa lyhyet ja tehokkaat tekniset verkostot edistämällä suotuista pienilmastoa asumisen, julkisten tilojen ja liikkumisen viihtyisyyden lisäämiseksi rakentamisen ja ympäristörakentamisen keinoin viheralueet tasaavat lämpötiloja kesäisin ja muodostavat varjostusta kuumuutta vastaan; ne myös suojaavat tuulelta ja lisäävät sadevesien imeytymispinta-alaa, mikä vähentää riskiä tulvien synnylle varautumalla sateen, lumen, pakkasen, tuulen, auringon ym. sääilmiöiden aiheuttamiin rasitteisiin liikenne- ja asuinympäristön suunnittelussa rakentamisen ja ylläpidon suhteen varautumalla hulevesien huomioimiseen rakennetussa ympäristössä ja luonnonympäristössä hulevesien imeytyskenttiä voidaan käyttää virkistysalueina ja vaikuttaa samalla suotuisasti suunnittelualueen pienilmastoon. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on asemakaavan suunnittelussa huomioitu päästöjen minimoimisella rakentamisen, liikkumisen ja energiantuotannon suhteen. monipuolinen asuntotuotanto mahdollistaa elinkaariasumisen samalla alueella, mikä vähentää liikkumistarvetta monipuoliset palvelut rakentuvassa palvelukeskuksessa ja työpaikka-alueet vähentävät liikkumistarvetta mahdollistamalla lyhyet yhteydet osaalueiden sisällä, aluekeskukseen, palveluille sekä luontoon vähentämällä moottoriajoneuvoliikennettä ja tekemällä kevyenliikenteen yhteyksistä moottoriliikennettä sujuvampaa tekemällä kattava kevyenliikenteen väylien, ulkoilureittien ja puistopolkujen verkosto sijoittamalla joukkoliikenteen pysäkit kävelyetäisyyksien päähän (etäisyys n 400 metriä). Mitoittamalla autopaikoitustarve asuinalueilla pienemmäksi ja suosimalla palveluiden yhteydessä vuoroittaispysäköintiä. suosimalla puurakentamista, sillä rakennuspuutuotteet varastoivat puuhun sitoutunutta hiiltä ja korvaavat materiaaleja, joiden valmistaminen ja käyttö aiheuttaisivat suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin puu, elinkaaren loppuvaiheessa puutuotteet voidaan hyödyntää energiana. Mahdollistamalla kestävän kehityksen mukaisen teknologian käyttämisen (ns. vihreä teknologia) tietoverkot vähentävät liikkumistarvetta (mm. etätyö, verkkokauppa) energiaratkaisujen kehittäminen energiantuotantomuotojen ja -verkostojen suhteen (mm. aurinko- ja tuulienergia) hule- ja jätevesien hyödyntämisen mahdollisuudet mm. kasteluun tai energiantuotantoon 5.5 Ympäristön häiriötekijät Voimajohdot aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikentän. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (294/2002) vahvistetut suositusarvot sähkö- ja magneettikenttäaltistumisen rajoittamiselle ovat (jatkuva altistuminen) 5 kv/m sähkökentille ja 100 µt (mikrotesla). Varsinaisen johtoalueen ulkopuolella kentänvoimakkuudet ovat selvästi näiden arvojen alapuolella. Säteilyturvakeskuksen mukaan etäisyyden ollessa noin 70 metriä 220 kv:n voimajohdosta tai 60 metriä 110 kv:n voimajohdosta magneettikenttä ei enää erotu asuinrakennuksen omien sähkölaitteiden ja -johtojen aiheuttamasta kentästä. Hiukkavaaran keskuksen eteläosan asemakaavan suunnittelussa on noudatettu Säteilyturvakeskuksen suosittelemia etäisyyksiä voimajohdoista asuinrakennuksiin. Kivikkokankaan asemakaavan yhteydessä Asemakaavoitus pyysi erikseen lausunnot voimajohtojen suojaetäisyyksistä Säteilyturvakeskukselta, Oulun seudun ympäristötoimelta ja Fingrid Oyj:ltä. Lausuntojen perusteella voitiin tuolloin yhteenvetona todeta, että kaavassa olevat suojaetäisyydet ovat riittävän suuria,

44 asemakaava joten oikeudellista perustetta suojaetäisyyksiä koskeviin huomautuksiin kentänvoimakkuuksien perusteella ei ole. Eteläisten korttelien osalta käytetään samoja suojaetäisyyksiä. Voimajohtolinja on alueen maisemallinen haittatekijä, koska maisemarakentamisella on rajatut mahdollisuudet korjata tai pienentää johtoaukean tuomaa maisemallista haittaa Liikennemäärien kasvaessa liikennemelu lisääntyy, mutta suunnitelman mukaisilla melusuojauksilla 55 db:n (Leq) liikennemelualue ei ulotu asuinkortteleihin. Hiukkavaaran ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Hiukkavaaran keskuksen pohjoispuolella. Alue on Puolustusvoimien sotilasalue, joka on alueen johtosäännön mukaan tarkoitettu pienikaliiperisilla ammusaseilla suoritettaviin kouluammuntoihin, sovellettujen ammuntojen ampumiseen (taisteluammunnat puolustusvoimien aseilla ml.), kilpa-ammunnan harjoitteluun, ampumakilpailuihin sekä soveltuvilta osiltaan raskaiden aseiden apuase-, sisäpiippu- ja sivuaseammuntoihin. Ampuma- ja harjoitusalueella voidaan järjestää myös muuta puolustusvoimien harjoitustoimintaa, kuten raskaiden aseiden ammuntoja. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsevilla ampumaradoilla on oma ympäristölupa. Kaavarunkovaiheessa tehdyn ampumaratameluselvitysten (Promethor Oy ) ja ympäristölupaa varten tehdyssä Hiukkavaaran ampumarataselvityksessä (Ramboll ) mukaan ampumamelu ei ulotu asemakaavoitettavalle alueelle. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta antoi meluselvitykseen täydennyksen ( ) ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön aiheuttaman melun osalta, jossa todettiin, että Puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoiminnan raskaiden aseiden ammuntojen määrät ovat määriltään vähäisiä Oulun alueella. Hiukkavaarassa raskaiden aseiden aiheuttamia melualueita ei voida olemassa olevilla tiedoilla määrittää niin, että ne voitaisiin kaavoihin merkitä. Raskaiden aseiden ammunnat voidaan käsitellä poikkeavaa melua aiheuttavina tilapäisinä tapahtumina joten raskaiden aseiden ammunnat voivat aiheuttaa ajoittain poikkeavaa tilapäistä melua kaava-alueille. Löytöräjähteiden hävityspaikan (räjäytyksiä noin 1-10 kertaa vuodessa) melualue ei ulotu asemakaava-alueelle. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa on käytetty Oulun kaupungissa käytössä olevia asemakaavamerkintöjä. Kaavamerkinnät ovat kaavaselostuksen liitteenä. 5.7 Nimistö Alueen katujen ja puistojen nimistö on esitetty kaavakartalla. Teemana nimistössä on sotilasmusiikki ja soittimet. Alueen nimistö on hyväksytty Yhdyskuntajaostossa Nimistö on kaavakartalla ja kaupungin valtuusto hyväksyy nimistön samalla kun asemakaavan. 5.8 Asemakaavamerkinnät kts. liite 3 kaavakartta sekä asemakaavamerkinnät ja määräykset ja havainnekuva 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hiukkavaaran eteläosan alueelle laaditaan korttelialueiden toteuttamista ohjaava rakentamistapaohjeisto, jossa määritellään keskeiset rakennusten massoittelua, ulkoasua, sijoittelua ja pihojen rajaamista koskevat ehdot. Kunkin osa-alueen omaleimaisuutta ja identiteettiä korostetaan rakennusten ulkoasun esim. julkisivumateriaalien sekä rakennusten värityksen avulla. Alueen kaupunkikuvassa pyritään monimuotoiseen, mutta hallittuun lopputulokseen. Asemakaavan kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten tavoitteiden havainnollistamiseksi on laadittu tontti- ja korttelitutkielmia toistuvimmista tonttityypeistä ja keskeisimmille paikoille sijoittuvista kortteleista. Tonttien ja rakennusten suhdetta ympäristöön, maastoon ja maisemaan on havainnollistettu kaaviomaisin leikkaus- ym.

45 asemakaava piirustuksin. Samanaikaisesti asemakaavan kanssa on laadittu liikenteen, katujen, ympäristön sekä vesi- ja energiahuollon yleissuunnitelmat. Yleissuunnitelmien pohjalta laaditaan rakennussuunnitelmat. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Eteläosan alueen kunnallistekniikan rakentamisen on ajateltu alkavan Alueen rakentaminen aloitetaan Soittajankankaasta, Vaalantien varresta. Tontinluovutus alueella käynnistynee Pääosa tonteista vuokrataan. Monitoimitalon suunnittelu tapahtuu vuosina ja tavoitteena on toteutus syksyyn 2017 mennessä. Asemakaava-alueella kulkevan 110 kv:n voimalinjan siirtäminen Vaalantien varteen on siirretty talvella Alueen asujaimisto painottunee lapsiperheisiin, joten lähipalveluille (päiväkodit) on tarvetta heti alueen rakentamisen alkuvuosina. Hiukkavaaran keskuksen ydinalueen asemakaavoitus on myöskin käynnistynyt vuoden 2010 alussa ja asemakaava valmistunee tavoiteaikataulun mukaan 2015 alussa. Ensimmäiset keskuksen palvelut lienevät käytettävissä aikaisintaan vuonna Sitä ennen Soittajankangas ja Vaskikangas omien lähipalvelujen lisäksi tukeutuu palveluiden osalta Saarelaan ja Myllyojan aluekeskukseen. 6.3 Toteutuksen seuranta Oulun kaupunki seuraa suunnittelujärjestelmänsä mukaisesti Maankäytön toteuttamisohjelmassa ja Asuntoohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Soittajankankaan ja Vaskikankaan osalta seurattavia asioita ovat ainakin alueen rakentumisaikataulu, asukasmäärä ja väestörakenne sekä palvelutarpeen kehittyminen. Rakentamisen aloituskokous. Rakentamisen ohjausryhmä, jos on perustettu 6.4 Yhteystietoja Asemakaavoitus kaavoitusarkkitehti Eini Vasu Oulun kaupunki / Ympäristö- ja yhdyskuntapalvelut / asemakaavoitus PL 27, Oulun kaupunki käyntiosoite: Solistinkatu 2 puh etunimi.sukunimi@ouka.fi Liikennesuunnittelu liikenneinsinööri Erkki Martikainen Oulun kaupunki / tekninen keskus / katu- ja viherpalvelut PL 27, Oulun kaupunki käyntiosoite: Solistinkatu 2 puh etunimi.sukunimi@ouka.fi Ympäristösuunnittelu Oulun kaupunki / tekninen keskus / katu- ja viherpalvelut suunnitteluttajakonsultti maisema-arkkitehti Terttu Kurttila Ramboll Finland Oy käyntiosoite: Kiviharjuntie OULU puh etunimi.sukunimi@ramboll.fi

46 asemakaava Oulussa 9. päivänä joulukuuta 2013 Mikko Törmänen Mikko Törmänen asemakaavapäällikkö Eini Vasu Eini Vasu kaavoitusarkkitehti

47 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm Kaavan nimi Hiukkavaaran kaupunginosan osa Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 43 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 564V190514A43 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 80,9132 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 72,7381 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 8,1751 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 241 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 80, , ,17 A yhteensä 32, , ,35 P yhteensä 1,1413 1, ,32 Y yhteensä 3,6842 4, ,49 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 20, ,4 R yhteensä L yhteensä 20, , ,01 E yhteensä 2,2834 2,8 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

48 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 80, , ,17 A yhteensä 32, , ,35 AK 1,0424 3, ,51 AR 1,3427 4, ,28 AO 15, , ,23 AO tal.rak 8980 AO-7 1,6560 5, ,36 AP-2 10, , ,40 AP-3 2,2932 7, ,50 P yhteensä 1,1413 1, ,32 P 1, , ,32 Y yhteensä 3,6842 4, ,49 Y 3, , ,49 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 20, ,4 V 19, ,3 VL 0,7533 3,7 R yhteensä L yhteensä 20, , ,01 Kadut 12, , ,00 Pihakadut 0,8223 3,9 Katuauk./torit 0,0846 0,4 Kev.liik.kadut 1,2477 5,9 LT 5, ,5 LPA-4 0,4846 2, ,45 E yhteensä 2,2834 2,8 EV 2, ,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

49 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 1 / 26 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN NÄHTÄVILLÄ OLOAIKANA ( ) ON TULLUT KAKSI LAUSUNTOA. ALLA LAUSUNNOT JA NIIDEN VASTINEET. Museovirasto/intendentti Tuula Heikkurinen-Montell ja intendentti Kaarlo Katiskoski kirjoittavat lausuntonaan : Oulun kaupungin tekninen lautakunta on lähettänyt Museovirastolle tiedoksi Hiukkavaaran keskusta koskevan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, jonka sisällön riittävyydestä on mahdollisuus jättää kirjallinen mielipide. Museovirasto lausuu asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta seuraavaa arkeologisen kulttuuriympäristön osalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa asemakaavan tavoitteiden tai vaikutusten arvioinnissa viitataan kaavan ympäristövaikutusten arviointiin yleisellä tasolla todeten arvioinnin pohjautuvan laadittuihin tai laadittaviin selvityksiin. Tällaisiin selvityksiin kuuluu Oulun yliopiston arkeologian laboratorion tekemä Hiukkavaaran suunnittelualueen arkeologinen inventointi (2001). Sen selvitysalue oli noin 24 km2, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelman kattama ala on siitä vain runsas kymmenesosa, 2.75 km2. Nyt kaavoitettavalta alueelta tunnetaan kolme kiinteää muinaisjäännöskohdetta, Hirsikangas ( ), Sarvikangas ( ) sekä Sarvikangas 2 ( ). Näistä viimeksi mainittu on 1800-luvun puoliväliin mennessä kankaan laelle kiveen porattu reikä, yksi mittauspiste Mustaltamereltä Pohjoiselle Jäämerelle ulottuneesta ns. Struven ketjun maantieteellisestä kolmiopistejonosta. Struven ketju on vuodesta 2005 ollut UNESCON maailmanperintökohteena. Sarvikankaan piste ei kuitenkaan ole osa maailmanperintökohdetta, jonka valmisteluvaiheessa 2000-luvun alussa pisteen todettiin tuhoutuneen tien alle. Pisteen kohdalla kankaan poikki kulkee vaatimaton metsäautotie lounaasta koilliseen. Hirsikankaan kohde on ns. keittokuoppakohde sekä mahdollinen varhaismetallikautinen asuinpaikka. Näistä merkkeinä ovat kolme havaittua maahan kaivettua kuoppaa, ns. keitto- ja asuinpaikkakuoppaa, joita ei tule sekoittaa alueella sijaitseviin puolustusvoimien harjoituksissa viime aikoina syntyneisiin poteroihin. Muinaisjäännös on paikannettu mainitussa Hiukkavaaran suunnittelualueen arkeologisessa inventoinnissa Sen laajuus on arvioitu yksinomaan näkyvien rakenteiden perusteella, joten on mandollista, että rakenteisiin liittyvä muinaisjäännösalue on näiden sijaintia laajempi. Sarvikankaan toinen kohde on suurehkossa siirtolohkareessa, jonka luoteissivulla on mustalla ja punaisella väriaineella maalattu liekkimäinen kuvio sekä yksittäisiä mustia viivakuvioita. Kuviot ovat vaikeasti havaittavia ja tulkinnallisia ja niiden ajoitus on epäselvä. Suunnittelussa muinaisjäännöskohteiden ympärille tulee jättää selkeä rakentamaton suojavyöhyke niiden säilymisen turvaamiseksi. Hiukkavaaran suunnittelualueen inventointi on arvioitavissa riittäväksi perusselvitykseksi alueelta. Hirsikankaan muinaisjäännöksen laajuus voi olla laajempi, kuin sen maanpinnalle näkyvien rakenteiden alue. Mikäli alueelle suunnitellaan rakentamista, alueen arkeologinen tarkastus ja mahdolliset tarkemmat arkeologiset tutkimukset ovat tarpeen. Asiaa ei tutkita Museovirastossa rakennetun ympäristön suojelun osalta, koska Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella kaavan osallinen viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan museo. Asemakaavoituksen vastine: Kaavaluonnoksessa on huomioitu Museoviraston esittämät asiat.

50 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 2 / 26 Fingrid Oyj/ Verkkopalvelu/Ympäristö projektipäällikkö Mika Penttilä kirjoittaa lausuntonaan : Asemakaava-alueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv (kilovoltin) voimajohto Pyhäkoski -Leväsuo. Asemakaava-alueen länsipuolella sijaitsevat yhteisellä voimajohtoalueella Fingridin 110 kv voimajohto Pyhäkoski - Leväsuo ja 220 kv voimajohto Leväsuo -Kalajoki sekä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n 110 kv voimajohto Leväsuo - Oulunsuu. Voimajohtojen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Fingrid Oyj:n 220 kv voimajohdot on merkitty kuvassa vihreällä viivalla ja 110 kv voimajohdot punaisella viivalla. Muiden omistamat 110 kv voimajohdot on esitetty harmaalla Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Hiukkavaaran keskukseen pientalojen alue. Asemakaavoituksen pohjana toimivassa yleiskaavassa ja Hiukkavaaran kaavarungossa on esitetty Fingridin voimajohdon siirto Vaalantien varteen ja siitä edelleen samalle johtoalueelle Leväsuon sähköasemalle menevien voimajohtojen kanssa. Nyt vireillä oleviin kaavoihin liittyvät voimajohtojärjestelyt Oulun kaupungin-hiukkavaaran-saarelan-maikkulan- Poikkimaantien -alueilla ovat käynnistetty Oulun kaupungin aloitteesta. Asiaa hoitaa Oulun kaupungin tekninen keskus. Fingridin käsityksen mukaan Oulun kaupungilla on tavoitteena tehostaa maankäyttöä vähentämällä järjestelemällä johtokaduille varattuja alueita sekä siten mahdollistaa tarkoituksenmukainen maankäytön suunnittelun ja luoda hyvää kaupunkikuvaa. Fingridin perusperiaatteena on toimia kaupungin kanssa yhteistyössä siten, ettei alueen maankäytön kehittäminen esty, vaikka ei kantaverkon sähkön siirron eikä voimajohtojen osalta olisi tarvetta muuttaa verkon nykytilaa. Kaupungin tehtävänä on vastaavasti osoittaa voimajohdoille tarvittava maa-alue ja vastata tarvittavista selvityksistä sekä kaavojen laatimisesta. Työnjaosta on sovittu Oulun kaupungin ja Fingrid Oyj:n välillä yksityisoikeudellisella sopimuksella Lähtökohtaisesti voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Edellä mainitusta voimajohdon mahdollisesta siirrosta huolimatta muistamme myös seuraavista asioista:

51 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 3 / 26 Maanomistaja ei myöskään saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennuskieltoalueelle. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai viherkasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Voimajohtoalueelle sijoittuvien uusien tie- ja katuyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Tiehallinnon ohjeessa vuodelta 2001 "Sähköjohdot ja yleiset tiet" (TIEH ) esitetään. Ohjeessa on mm. esitetty tiellä työskentelyn eri työvaiheiden pienimmät sallitut turvaetäisyydet ilmajohdoista. Fingridin voimajohdon läheisyyteen sijoittuvien tai sitä risteävien teiden ja katujen sekä muun rakentamisen suunnitelmat tulee lähettää hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista Fingrid Oyj:lle lausunnolle. Lausuntopyyntö tulee lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnotafincirid.fi. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingridin voimajohtoa. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Voimajohdon siirtohanketta Fingrid Oyj:ssä hoitaa Kari Lindholm puh Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, HELSINKI. Asemakaavoituksen vastine: Kaavaluonnoksessa on huomioitu Fingrid Oyj:n esittämät asiat ja heitä tiedotetaan kaavoituksen eri vaiheissa sekä pyydetään tarvittavat lausunnot.

52 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 4 / 26 ASEMAKAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄ OLOAIKANA ( ) ON TULLUT KOLME LAUSUNTOA JA SEITSEMÄN MIELIPIDETTÄ. ALLA LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN VASTINEET. Jouko Kjellman kirjoittaa As. Oy Oulun Saarelan asukkaiden ja Yrjö Saarelan tie 13 Taloyhtiön hallituksen puolesta mielipiteenään : Vastine Jouko Kjellmanin mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Jouko Kjellmanin esittämät asiat mielipiteessä esitetyllä tavalla. Kevyenliikenteen väylää ei piirretä asemakaavaan suojaviheralueen läpi jolloin melusuojaus muodostuu yhtenäiseksi koko suoja-alueella Vaalantien varressa. Yrjö Saarelan tien tarkemmat yksityiskohdat ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Vaalantielle on tehty asemakaavoituksen kannalta riittävät melumallinnukset. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin meluvallien mitoitus ja sopeuttaminen ympäristöön.

53 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 5 / 26 Esko Saajanto kirjoittaa mielipiteenään : Vastine Esko Saajannon mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Esko Saajannon esittämät asiat. Vaalantielle on tehty asemakaavoituksen osalta melumallinnukset, joiden mukaan Saajannon esittämälle alueelle ei kohdistu ohjearvoja ylittävää melua vuoden 2035 arvioiduilla liikennemäärillä. Siten alue ei tarvitse asemakaavallista vaatimusta melusuojaukselle. Melusuojaus on kuitenkin mahdollista suunnitella ilman asemakaavamerkintääkin, mutta myös silloin melutilanne tulee arvioida kokonaisuutena Vaalantien varressa. Leena Vanhatalo kirjoittaa mielipiteenään : tiedustelisin saarelan kohdalta (Lintulenkki)millä aikataululla meluvallit ovat tulossa. varsinkin nyt kun liikennettä on enemmän, melu on koventunut huomattavasti. liikennettä tulee olemaan todella paljon enemmän uuden suuren asuinalueen rakentamisen aikana ja tulevaisuudessa. terveisin Leena Vanhatalo Vastine Leena Vanhatalon mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Leena Vanhatalon esittämät asiat. Vaalantielle on tehty asemakaavoituksen osalta melumallinnukset, joiden mukaan Lintulenkin ja Vaalantien välilä olevalla suojaviheralueelle asetetaan asemakaavassa vaatimus melusuojaukselle. Melusuojaus toteutetaan yksityiskohtaisemman rakennussuunnittelun jälkeen mahdollisuuksien mukaan Vaalantiehen liittyvien tie- ja alikäytäväjärjestelyiden yhteydessä.

54 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 6 / 26 Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta kirjoittaa Lausunnossaan :

55 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 7 / 26

56 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 8 / 26 Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta kirjoittaa Lausuntotarkennuksessaan :

57 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 9 / 26 Vastine Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan Lausuntoon: Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan esittämät asiat. Valkiaisjärventien tieyhteys mahdollistetaan koko Hiukkavaaran keskuksen rakentamisen ajaksi. Ensimmäisessä vaiheessa, yhteys kulkee Vaalantieltä Soittokunnantietä pitkin Valkiaisjärventielle. Hiukkavaaran keskuksen toteuduttua kokonaisuudessaan Valkiasijärven tieyhteys siirtyy kulkemaan Raitotieltä Hiukkavaaran keskuksen pohjoispuolitse. Asemakaavan mukaiset katualueet mahdollistavat liikennöinnin myös raskaalla kalustolla..

58 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 10 / 26 Oulun kaupungin asukastupaverkosto kirjoittaa mielipiteenään : Liitteessä oli 14 henkilön allekirjoitukset. Vastine Oulun kaupungin asukastupaverkoston mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Oulun kaupungin asukastupaverkoston mielipide. Mielipide on välitetty Tilakeskukselle, Konsernipalveluille ja itäisen alueen perusopetukselle. Monitoimitalon tontilla on varauduttu riittävään rakennusoikeuteen ja pihatiloihin. Monitomitalon tarkemmat tilaratkaisut ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa.

59 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 11 / 26 Saarelan asukasyhdistys ry kirjoittaa mielipiteenään : Vastine Saarelan asukasyhdistys ry:n mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Saarelan asukasyhdistys ry:n mielipide. Mielipide on välitetty Tilakeskukselle, Konsernipalveluille ja itäisen alueen perusopetukselle. Monitoimitalon tontilla on varauduttu riittävään rakennusoikeuteen ja pihatiloihin. Monitomitalon tarkemmat tilaratkaisut ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa.

60 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 12 / 26 Sanginsuun suuralueen yhteistyöryhmä ja Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki Kyläyhdistys ry kirjoittavat mielipiteenään : Vastine: Sanginsuun suuralueen yhteistyöryhmä ja Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki Kyläyhdistys ry:n mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Saarelan asukasyhdistys ry:n mielipide. Mielipide on välitetty Tilakeskukselle, Konsernipalveluille ja itäisen alueen perusopetukselle. Monitoimitalon tontilla on varauduttu riittävään rakennusoikeuteen ja pihatiloihin. Monitomitalon tarkemmat tilaratkaisut ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa.

61 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 13 / 26 Korvensuoran asukasyhdistys ry kirjoittaa mielipiteenään : Vastine Korvensuoran asukasyhdistys ry:n mielipiteeseen: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Korvensuoran asukasyhdistys ry:n mielipide. Mielipide on välitetty Tilakeskukselle, Konsernipalveluille ja itäisen alueen perusopetukselle.. Monitoimitalon tontilla on varauduttu riittävään rakennusoikeuteen ja pihatiloihin, jotka mahdollistavat myös laajennustilojen rakentamisen. Korvensuoran kiinteistöyhdistys on muutettu Korvensuoran asukasyhdistykseksi osallisten listassa.

62 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 14 / 26 Museovirasto kirjoittaa lausunnossaan : Vastine Museoviraston Lausuntoon: Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu Museoviraston esittämät asiat. Oulun yliopiston arkeologian laitoksen kartoitus oli virheellinen tieto ja se on poistettu asemakaavaselostuksesta.

63 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 15 / 26 Fingrid Oyj kirjoittaa lausunnossaan :

64 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 16 / 26 Vastine Fingrid Oyj Lausuntoon: Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu Fingrid Oyj esittämät asiat.

65 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 17 / 26 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄ OLOAIKANA ( ) ON TULLUT 3 LAUSUNTOA JA 2 MUISTUTUSTA. ALLA MUISTUTUKSET JA NIIDEN VASTINEET. Museoviraston Yli-intendentti Pirjo Uino ja itendentti Kaarlo Katiskoski kirjoittavat lausunnossaan : Oulun kaupunki on toimittanut Hiukkavaaran kaupunginosan asemakaavan sekä Saarelan kaupunginosan suojaviher- ja liikennealueen asemakaavan muutoksen ehdotuksen kuulutuksen Museovirastoon. Museovirasto on lausunut kaavan luonnosvaiheesta , eikä virastolla ollut huomautettavaa kaavasta arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Alueen tiedossa oleva kiinteä muinaisjäännös, Hirsikangas (muinaisjäännösrekisterin tunnus ) on otettu kaavassa huomioon, eikä huomautettavaa ole myöskään kaavaehdotuksesta. Todettakoon vielä, että mainitussa luonnoslausunnossaan Museovirasto oli tulkinnut virheellisesti kaavaselostuksen viittauksen Oulun yliopiston tekemän arkeologisen kartoituksen tekoaikaan. Kyse on ollut Hiukkavaaran suunnittelualueen muinaisjäännösten kartoituksesta syksyllä 2001, jonka raportin päiväys on , ei Raportti on myös Museovirastossa. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavaehdotuksen lausunnonantaja on Pohjois-Pohjanmaan museo. Vastine Museoviraston lausuntoon: Lausunto huomioitu asemakaavoituksessa, se ei aiheuta muutoksia asemakaavaan.

66 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 18 / 26 Pohjois-Pohjanmaan ELY alueidenkäyttöyksikön päällikön sijainen arkkitehti Antti Huttunen ja Arkkitehti Taina Törmikoski kirjoittavat lausunnossaan : Kaavaehdotus on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eri vastuualueilla ja yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ympäristönsuojeluyksikkö Asemakaava-alueen koillispuolella sijaitsee Pohjois-Suomen huolto-rykmentin Hiukkavaaran ampumarata. Ampumarata on sotilas- ja siviili-käytössä ympärivuotisesti. Ympäristöluvan mukaan alueella voidaan harjoittaa myös poikkeuksellisia ammuntoja, kuten ammuntoja panssa-rintorjuntaaseilla ja kranaatinheittimillä sekä tehdä räjäytyksiä. Kaa-vaselostuksessa on viitattu ampumaratameluselvitykseen vuodelta 2007 (Promethor). Ampumaradalle on kuitenkin laadittu uusi meluselvi-tys ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä vuonna 2011 (Ramboll Finland Oy). Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle melulle ei ole ohjearvo-ja. Puolustusvoimat on kuitenkin laatinut oman sisäisen ohjeensa asiasta. Ohjeessa on esitetty suositusohjearvoja em. meluille. Vaikka näillä suositusarvoilla ei ole virallista asemaa, niitä on syytä soveltaa suunnittelussa. Kaavoituksessa tulee käyttää viimeisintä ampumaratamelusel-vitystä ja meluselvitystä on syytä täydentää raskaiden aseiden ja räjäh-teiden käyttöä koskevalla selvityksellä. Kaavassa on syytä tarkastella liikennemelun ja ampumaratamelun mahdollista yhteisvaikutusta. Me-luselvitykset on sisällytettävä kaavaselostukseen. Uudet asuinalueet tulee ensisijaisesti sijoittaa alueille, joilla melun ohjearvot eivät ylity. Jos on kuitenkin välttämätöntä sijoittaa uusia asuntoja melualueille, kaavassa on kaavamerkinnöin ja määräyksin esitettävä riittävät toimenpiteet, joilla päästään alle melun ohjearvojen. Tarvittaessa kaavassa tulee käyttää ajoitusmääräystä. Riittävän alhaisen sisäme-lutason varmistamiseksi tulee tarvittaessa antaa kaavamääräyksiä rakennusten ääneneristävyydelle. On huomattava, että melulle annetut ohjearvot koskevat myös virkistysalueita. Yhteenveto Kaava-asiakirjoihin tulee liittää ampumarataa koskeva viimeisin me-luselvitys. Meluselvitystä on syytä täydentää raskaiden aseiden ja räjäh-teiden käyttöä koskevalla selvityksellä. Kaavoituksen vaikutusten arviointia tulee täydentää ampumamelun osalta ottaen huomioon myös poikkeuksellisten ammuntojen aiheuttamat vaikutukset. Lisäksi tulee arvioida liikenteen ja ampumaradan aiheuttaman melun mahdolliset yhteisvaikutukset. ELY-keskus voi ottaa sen jälkeen kantaa siihen, aiheuttaako ampumaradan toiminta muutostarvetta asemakaavaehdotukseen. Mikäli kaavaehdotukseen tehdään olennaisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se tulee asettaa uudelleen nähtäville. Tarvittaessa tulee järjestää viranomaisneuvottelu ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. Oulun kaupungin asemakaavoitus pyysi Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunnalta täydennystä Hiukkavaaran ampumaradan meluselvitykseen raskaiden aseiden ja räjähteiden osalta. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan Esikuntapäällikkö Eversti Matti Karjalainen ja Osastopäällikkö Everstiluutnantti Reima Vanhanen kirjoittavat selvityksessään seuraavasti:

67 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 19 / 26

68 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 20 / 26

69 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 21 / 26

70 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 22 / 26

71 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 23 / 26 Vastine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lausuntoon: Hiukkavaaran ampumarataselvitys (Ramboll Finland Oy 2011) sekä Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan täydennys ( ) ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön aiheuttaman melun osalta on lisätty asemakaavaselostuksen selvitysten listalle. Lisäksi asemakaavaselostukseen on lisätty oma kappaleet Hiukkavaaran ampuma- ja harjoitusalueen ampuradan, raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamasta melusta ja vaikutuksista suunnittelualueeseen (3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista, kohtaan Ampuma, raskaiden aseiden sekä räjähteiden aiheuttama melu sekä kappaleeseen 5.5 Ympäristön häiriötekijät). Puolustusvoimien hallinnassa olevan Hiukkavaaran ampuma-alueen melu ei ulotu suunnittelualueelle. Ampuma-alueelle on tehty ympäristölupahakemusta varten selvitys ( ) ampumaradan aiheuttamia melutasoja ympäristössä melun laskentamallinnuksin sekä melumittauksin. Meluselvitys on huomioitu Hiukkavaaran keskuksen asemakaavasuunnittelussa Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta on täydentänyt meluselvitystä raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön osalta. Ympäristölupa ei koske mainittuja poikkeuksellisia ammuntoja tai muita puolustusvoimien harjoitustoimintoja, koska ympäristölupamääräykset eivät koske niitä. Raskaiden aseiden ammuntoja on niin harvoin, että melualueiden määrittämistä kaavoituksessa osoitettavaksi ilman tarkkoja suunnittelun perusteita ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi. Raskaiden aseiden ammuntaharjoituksia ei ole Hiukkavaarassa järjestetty Pohjan Prikaatin lakkautuksen jälkeen vuonna 1998 (Puhelu everstiluutnantti Reima Vanhasen kanssa ). Määrältään suurimmat harjoitukset toteutetaan jatkossakin muilla puolustusvoimien ampuma-harjoitusalueilla kuin Hiukkavaarassa. Räjäytyksiä arvioidaan järjestettävän Hiukkavaarassa 1-10 kertaa vuodessa räjähteiden hävittämiseen tarkoitetulla alueella. Räjäytyksen meluarvion mukaan melualue ei ulotu kaava-alueelle. Hiukkavaarassa raskaiden aseiden aiheuttamia melualueita ei voida olemassa olevilla tiedoilla määrittää niin, että ne voitaisiin kaavoihin merkitä. Raskaiden aseiden ammunnat voidaan käsitellä poikkeavaa melua aiheuttavina tilapäisinä tapahtumina, joiden ilmoittamisesta sovitaan viranomaisen kanssa. Ohessa (sivun 25 alussa) asemakaavoituksen laatima yhdistelmäkuva ( ), johon on yhdistetty Hiukkavaaran keskuksen asemakaava-alueet (Hiukkavaaran keskuksen Soittajankangas, Vaskikangas ja monitoimitalo ja Hiukkavaaran keskuksen palvelualue ja tuleva asuinalue A6 ), Hiukkavaaran ampumaradan meluselvityksen (Ramboll 2011) kaikkien ratojen yhdistelmä enimmäistasovyöhykkeet, räjähteiden hävityspaikka ja sen maksimiräjäytyksen melualueen säde 1,5km (Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta ) Sekä Raitotien (Ramboll 2012) ja Vaalantien melualueet (Ramboll 2013). Yhdistelmä kuvasta näkee, ettei ampumamelun melualueet ulotu Hiukkavaran keskuksen asemakaava-alueille. Eivätkä ampuma- ja tiemelu risteä. Yhdistelmä kuvaan merkitty myös asemakaavaalueiden etäisyydet Puolustusvoimien sotilasalueelle. Täten asemakaavaan ei ole tarpeellista asettaa Hiukkavaaran ampuma- ja harjoitusalueen melusta johtuen ajoitusmääräystä, eikä antaa kaavamääräyksiä rakennusten ääneneristävyydelle. Liikennemelulla ja ampumaradan melulla ei ole yhteisvaikutuksia, koska niiden melualueet ovat etäällä toisistaan, eivätkä risteä kaava-alueella. ELY-keskuksen lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaehdotukseen

72 / LIITE 4 / Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden vastineet / sivut 24 / 26