Varsinais-Suomen liitto

Transkriptio

1 MR/mk HALL:117/2016 Varsinais-Suomen liiton alustava talousarvio 2017 sekä taloussuunnitelmaluonnos Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi liiton alustavan talousarvion 2017 sekä taloussuunnitelmaluonnoksen ja päätti toimittaa asiakirjan kunnille sekä varata kunnille tilaisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi mennessä sähköpostitse osoitteeseen Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja -suunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuustoon Alustavassa talousarviossa 2017 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden maksuosuustuloarvio. Tilikauden suunniteltu tulos osoittaa euron alijäämää. Alijäämä katetaan edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Varsinais-Suomen liitto Markku Roto hallintojohtaja Liite Alustava talousarvio 2017 sekä taloussuunnitelmaluonnos ,

2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

3 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

4 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...4 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA...26 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA

5 4 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Yleistä: Suomen julkinen talous on edelleen haasteellisessa tilassa. Valtionvarainministeriön tuore budjettiehdotus on 5,9 miljardia alijäämäinen. Työllisyysaste on 68,3 %, jonka seurauksena työttömiä on Varsinais-Suomessa työttömyysaste on 13,9 % (kesäkuun lopussa), pahin tilanne on Turussa eli 17,9 %. Paras tilanne on Paraisilla, jossa työttömyysaste on 7,4 %. Toimintaympäristö: Edellisen vuoden Maakuntajohtajan katsauksessa esitettiin tulevasta maakuntauudistuksesta ensimmäiset arviot. Vuoden kuluessa uudistus on edennyt ripeästi ja maan hallitus on lähettänyt uudistusta koskevan mittavan lakipaketin tiedoksi lausunnon antajille. Toteutuessaan maakuntauudistus myllertää julkisen hallinnon perusteellisesti. Suurin asiakokonaisuus on sosiaali-ja terveydenhuolto, jota muokataan niin, että kunnat eivät enää toimi palveluiden järjestäjinä, vaan henkilökunta ja järjestämisvastuu siirtyvät maakunnalle. Kuntien lailla myös sairaanhoitopiirin tehtävä ja henkilökunta siirtyvät osaksi maakuntahallintoa. Maakuntauudistus merkitsee myös nykyisten maakuntien liittojen ja Ely-keskusten lakkauttamista. Niiden tehtävät ja henkilökunta siirtyvät uuteen maakuntahallintoon. Suurin muutos nykyisen käytäntöön on, että maakuntavaltuustot valitaan suoralla vaalilla tammikuussa Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan jo vuoden 2018 keväällä. Uuden maakuntaviraston on kaavailtu aloittavan 2019 alusta lukien. Vaikka uudistusta koskeva lakipaketti on vasta julkistettu, on asiaa valmisteltu jo vauhdilla. Varsinais-Suomessa on tehty työnjako: sotea valmistellaan Turun kaupungin palkkaaman muutosjohtaja Antti Parpon johdolla ja muusta maakuntauudistuksesta vastaa maakunnan liitto yhdessä muiden asianosaisten kanssa, päävastuun ollessa maakuntajohtajalla. Valmistelu on organisoitu kummassakin asiakokonaisuudessa niin, että kaikki tahot ovat mahdollisimman kattavasti mukana. Kumpaakin osa-aluetta edistetään yhteisellä ylätason ohjausrakenteella. Kuntakokous toimii korkeimpana alueellista valmistelua ohjaavana toimielimenä, joka viime kädessä hyväksyy kaikki valmistelun tuottamat linjaukset. Kukin kunta voi lähettää kuntakokoukseen kolme edustajaa. Kuntakokoukselle asiat valmistellaan poliittisessa ohjausryhmässä, joka linjaa myös uudistuksen strategista valmistelua. Ensimmäisen asteen valmistelutoimielimenä on johtavien viranhaltijoiden kokous (kunnanjohtajat, maakuntajohtaja, Ely-ylijohtaja, Avi-ylijohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TE-johtaja, pelastusjohtaja) Lisäksi valmistelua tapahtuu lukuisissa sektorikohtaisissa virkamiestyöryhmissä. Maakunnan liiton talousarvioehdotuksessa kuntien rahoitusosuus ei kasva. Kun maakuntauudistuksen valmistelu pakosta tarvitsee resursseja, on talousarvioehdotus alijäämäinen ( euroa). Tämä on kuitenkin mahdollista, koska edellisten vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Virasto; Vaikka maakuntauudistukseen valmistautuminen vie liiton varoja ja henkilökunnan työaikaa, tulee liiton kyetä selviytymään myös nykyisistä tehtävistään vähintään nykyisellä tasolla, merkitseehän maakuntauudistus kilpailutilannetta yhdistyville organisaatioille että myös niiden työntekijöille. Aluekehityksen, maankäytön ja edunvalvonnan tavoitteistoa, toimenpiteitä ja vaikuttavuusmittareita on pyritty lyhentämään, yksinkertaistamaan ja mitattavuutta parantamaan.

6 5 Liiton viraston pyrkimys on edelleen parantaa ulospäin suuntautuneisuutta ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. (Vuonna 2016 esim. Paavo Nurmi Games, Kuninguusravit, Shift -yritystapahtuma, Turun Kirjamessut, Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu. LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Allmänt; Finlands offentliga ekonomi befinner sig alltjämt i en utmanande situation. Finansministeriets färska budgetförslag har ett underskott på 5,9 miljarder. Sysselsättningsgraden är 68,3 %, och till följd därav finns det arbetslösa. I Egentliga Finland är arbetslöshetsgraden 13,9 % (i slutet av juni), värst är läget i Åbo, dvs. 17,9 %. Pargas har det bästa läget med en arbetslöshetsgrad på 7,4 %. Verksamhetsmiljön; I Landskapsdirektörens översikt för året innan lades de första uppskattningarna av den kommande landskapsreformen fram. Under årets gång har reformen framskridit raskt och landets regering har sänt ett omfattande lagpaket om reformen för kännedom till sådana som ska lämna utlåtanden. Landskapsreformen rör, då den genomförts, i grunden om i den offentliga förvaltningen. Den största ärendehelheten är social- och hälsovården, som omformas så att kommunerna inte längre verkar som servicearrangörer, utan personalen och ansvaret för att ordna servicen övergår till landskapet. Även sjukvårdsdistriktets uppdrag och personal övergår på samma sätt som för kommunerna, till att vara en del av landskapsförvaltningen. Landskapsreformen innebär också att de nuvarande landskapsfullmäktige och NTM -centralerna läggs ned. Deras uppgifter och personal överförs till den nya landskapsförvaltningen. Den största förändringen i nuvarande praxis är att landskapsfullmäktige väljs genom direkta val i januari Landskapsfullmäktige väljer landskapsstyrelse och landskapsdirektör redan på våren år Man har planerat att det nya landskapsämbetet inleder verksamheten fr.o.m. början av Även om lagpaketet om reformen först har offentliggjorts, har ärendet redan beretts med fart. I Egentliga Finland har man gjort upp en arbetsfördelning: social- och hälsovårdsreformen (sote) bereds under ledning av omvandlingsdirektör Antti Parpo, som anställts av Åbo stad och för den övriga landskapsreformen ansvarar landskapets förbund tillsammans med andra involverade, här bär landskapsdirektören huvudansvaret. I vardera helheten har beredningen organiserats så att alla parter finns med så heltäckande som möjligt. Vartdera delområdet främjas genom en gemensam, övergripande styrningsstruktur. Kommunmötet fungerar som det högsta styrande verksamhetsorganet för den regionala beredningen, vilket i sista hand godkänner alla de riktlinjer som tagits fram av beredningen. Varje enskild kommun kan sända tre representanter till kommunmötet. Ärendena bereds för kommunmötet i den politiska styrgruppen, som också drar upp riktlinjerna för den strategiska beredningen av reformen. Beredningsorgan på det första stadiet är de ledande tjänsteinnehavarnas möte (kommundirektörerna, landskapsdirektören, NTM -överdirektören, sjukvårdsdistriktets direktör, TE-direktören, räddningsdirektören). Dessutom sker beredningen i ett flertal tjänstemanna-arbetsgrupper sektorsvis. I budgetförslaget för landskapets förbund ökar inte finansieringsandelen för kommunerna. Då beredningen av landskapsreformen av nödtvång behöver resurser, har budgetförslaget ett underskott ( euro). Detta är dock möjligt, eftersom budgetbesluten de föregående åren haft ett överskott.

7 6 Ämbetsverket; Även om förberedelserna inför landskapsreformen tar resurser för förbundet och arbetstid av personalen, kommer förbundet att försöka klara av även sina nuvarande uppgifter åtminstone på nuvarande nivå; landskapsreformen innebär ju en konkurrenssituation för de organisationer som fusioneras och även för deras anställda. Man har strävat efter att förkorta, förenkla och förbättra mätbarheten för regionutvecklingens, markanvändningens och intressebevakningens mål, åtgärder och verkningsindikatorer. Strävan för förbundets ämbetsverk är att alltjämt förbättra samarbetet med intressegrupperna. (År 2016 exempelvis Paavo Nurmi Games, Kungstravet, företagsevenemanget Shift, Åbo Bokmässa och Egentliga Finlands påverkarskola).

8 7 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomen liitto hoitaa Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2022.

9 8 Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh ). Varsinais-Suomen kunnat lukuun ottamatta Salon kaupunkia osallistuivat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Maan hallituksen tarkoituksena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa lukien. Aikataulu huomioiden on tarpeen, että muiden kuin sote-tehtävien siirtojen toteutusta ja uusien maakuntien toiminnan käynnistämistä on ryhdytty valmistelemaan jo vuonna 2016, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu ( saakka), 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) ( ), 3) maakunnan käynnistymisvaihe ( ) ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen). Sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan Tällöin on tarkoitus muodostaa väliaikainen valmistelutoimielin. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa ensimmäisten maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen teknisestä valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuusto ja sen asettama maakuntahallitus ovat aloittaneet toimintansa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminta on luonteeltaan suunnittelua ja teknistä valmistelua, jonka tarkoituksena on varmistaa, että uudella maakuntahallinnolla on edellytykset järjestäytyä ja käynnistää varsinainen toimintansa. Väliaikaisen valmistelu-toimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolaissa Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu. 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv Se sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA

10 9 Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin. Vuonna 2016 aloitettiin maakuntastrategiatyö vuosille Ennakointi- ja tulevaisuustyön merkitystä vahvistetaan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

11 10 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2017 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Käsittelyaikataulut Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsittelee alustavan talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Varsinais-Suomen kuntapäivillä syyskuussa 2016 selostetaan talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2016 on liitteenä 3.

12 11 Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2017 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden maksuosuustuloarvio. Vuosien , 2012 sekä 2014 ja 2015 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2017 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.. Talousarvion 2017 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2017 TA 2016 TS 2018 TS 2019* TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TA = talousarvio, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2016 toteutuma riippuu tilinpäätökseen 2015 kohdistettujen varausten toteutumisesta (mv ).

13 Talousarvio 2017 kulut toimialoittain 12

14 13 Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue. Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh ) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh ) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Vuonna 2016 perustettiin tietopalveluryhmä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2017.

15 14 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (101) T ARKAST USLAUT AKUNT A (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syksyllä 2017 Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous kutsutaan koolle kuntavaalien jälkeen elokuussa Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 3 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat. Syykuussa uusi maakuntavaltuusto kokoontuu päättämään maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten sekä JHTT -yhteisön valinnoista. Joulukuussa asialistalla ovat talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2016 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Vanha tarkastuslautakunta kilpailuttaa JHTT -yhteisön. Uusi tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle JHTT yhteisön valinnan.

16 15 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Vanha maakuntahallitus ja sen valitsemat luottamustoimielimet ovat toimivaltaisia siihen saakka kunnes uusi on valittu. Uusi maakuntahallitus päättää lokakuussa jaostojen ja toimikuntien asettamisesta sekä mm. maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten nimeämisestä. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syys-lokakuussa 2017 Vaalikauden vaihtumisen vaikutukset talouteen Valtuustokauden vaihtuminen vuonna 2017 edellyttää normaalivuoteen verrattuna mm. kahden ylimääräisen suurkokouksen koollekutsumista. Edustajainkokous kokoontuu elokuussa ja syyskuussa kokoontuu maakuntavaltuusto maakuntahallituksen valintaa varten. Tällöin vuoden 2017 luottamushenkilö- ja kokouskustannukset ovat normaalivuoteen verrattuna noin euroa suuremmat. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

17 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman päivitys Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tervey- vuosille delliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Muutostuki ja -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Maakuntauudistuksen toimenpanon rinnalla edelleen kehitetään liiton riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit. Maakuntauudistuksen esivalmistelu Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle Toimitilajärjestelyt sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt Tietohallinnon toimintojen ja ICTpalvelujen ratkaisut

18 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) päivittäminen ja toimenpiteiden ja alueelle kohdistuvan rahoituksen toteutumisen seuranta. Uuden Central Baltic Interreg-ohjelmakauden tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Edellisen ohjelmakauden asianmukainen sulkeminen. Maakuntauudistuksen valmistelu Maakuntauudistusprosessista johtuen strategian päivitys laaditaan kevennetyllä menetelmällä (ns. muutosmaakuntaohjelma). Tuetaan päivitetyn maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymistä. Sisällöllisinä painopisteinä ovat erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina ovat hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, kolmannen hakukierroksen avaaminen ja sujuva hankearviointiprosessi. Toiminnallisena painopisteenä erityisesti hankkeiden tukeminen ja tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen. Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö ja valmistautuminen ohjelman väliarviointin Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään 90 % toimenpiteistä on käynnistynyt/toteutunut. Seurataan maakuntaohjelman toteuttamiseen aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Maakuntastrategiaa tukevien, maakunnan sisällä toteutettavien hankkeiden osalta seurataan myös alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen, erityisesti EU:n suorista rahoituslähteistä saatavan rahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). Rahoitushakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 90 % rahoituksesta on sidottu v loppuun mennessä. Hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk). Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

19 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan maakuntastrategian päivitykseen. Pyydetään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lausunnot, asetetaan ehdotus nähtäville ja viedään se edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Asetetaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto nähtäville. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Aloitetaan uusi lakisääteinen merialuesuunnittelu. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Valmistellaan alueellinen kiertotalouden tiekartta yhdessä Valonian kanssa. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä.

20 19 Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakunnan kestävää kehitystä, ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet ja merialuesuunnitelu. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueellisen kiertotalouden sivuston avaaminen ja ylläpito sekä lisätiedon kerääminen yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen. Maakuntauudistuksen valmistelu. Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi.

21 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Lounais-Suomen aluetietopalvelu, on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maakunnan muille toimijoille. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Maakuntastrategian toteuttaminen edunvalvonnan keinoin Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut, erityisesti tietopalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen. Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Maakuntauudistuksen valmistelu Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla. tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoden toiminta ja sen koordinointi Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä tehtäviä yhteistyössä muiden viranomaisten, mm. ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja kuntien kanssa. Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Sidosryhmäpalaute Tietopalvelujen kehittyminen ja tunnettuuden lisääntyminen, tietopalvelujen käyttö, toimintojen ja palvelujen määrä, avointa dataa hyödyntävän liike- ja tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkuva mediaseuranta, verkko-sivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta markkinointiyhteistyön laadullinen ja määrällinen arviointi Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta, Suomi 100 -juhlavuoden määrällinen ja laadullinen toteutuminen Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

22 21 4. HENKILÖSTÖ Neljä henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2017 on 0,8 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto (10 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2017 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen (26 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa kaksi henkilöä. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2017 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Liiton sisäisten organisaatiojärjestelyjen mukaisesti maakuntastrategiasta vastaava erikoissuunnittelija siirrettiin keväällä 2016 aluekehityksen vastuualueelle ja tietopalveluryhmän perustamisen myötä vastaavasti ko. asioista vastaava asiantuntija edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueelle. Central Baltic ohjelman henkilöstön työsopimukset (15 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen Maankäyttö ja ympäristö (22 henkilöä) Maankäytön ja ympäristön vastuualueella on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi vastuualueella tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Työsuhteiden pituudet (14 henkilöä elokuussa 2016) vaihtelevat kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoteen 2020 vaihtelevin henkilöstömäärin.. Suunnitelmakauden aikana vastuualueella ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä

23 22 Edunvalvonta ja kuntapalvelu (16 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua varmistamaan on vuonna 2016 perustettu tietopalveluryhmä, jossa toimii vakinaisten henkilöiden lisäksi 7 määräaikaista työntekijää. Maakuntauudistuksen esivalmistelua ja uuteen organisaatioon siirtymistä varten on suunnitteilla lisäresurssin palkkaaminen.

24 23 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2017 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2017 TA 2016 TA 16/17 TA 16/17 TS 2018 TS 2019 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.

25 24 KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2017 TA 2016 TA 16/17 %TA 16/17 TS 2018 TS 2019 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset Muut tuotott Henkilöstökulut (V-S liitto) Muut toimintakulut TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2017 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2017 TA 2016 TA 16/17 TA 16/17 TS 2018 TS 2019 TP 2015 TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

26 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2017 TA 2017 TA 2016 TA16/17 TA16/17 TS 2017 TS 2018 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto , OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2017 TA 2016 TA16/17 TA16/17 TS 2018 TS 2019* % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukse , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot , Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE , Siirrot rahastoon Poistot , Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,